Awrah?

entas laakareille?
-entas ymparileikkaajille?
-entas vaipanvahtajille?
-entas muhamedillle?
ym.

"Siveyttä, you know? ;)"


Niinpä. Kohtelias ja huomaavai­nen musli­mityttö kiin­nittää eri­tyistä huo­miota si­veytensä varjeluun jo pienestä asti, koska rais­kattu tai muutoin neitsyytensä ennen avio­liittoa me­nettänyt tyttö menettää samalla koko omaisuus- ja ihmisar­vonsa oman perheensä silmissä, eikä per­heelle luon­nollisesti jää tuolloin yleensä muuta vaih­toehtoa kuin hylätä tai tappaa ar­vot­to­mak­si käynyt tytär. Shari’a sää­tää, ettei oman lapsen tai lapsen­lapsen tap­pamisesta seuraa ran­gaistusta.

Allah tarjoaa Ko­­raanissa ratkaisun, jonka avulla naiset voivat itse ja täy­sin va­paa­eh­toi­­ses­ti varjella si­veyt­­tään ja vähentää si­ten alt­tiut­­taan tulla pahoinpi­dellyiksi tai raiskatuiksi. Tuo ratkaisu on tietenkin hun­nut­tau­tu­mi­­nen. Islam tarjoaa hunnuttau­tumista kä­tevänä rat­kaisuna myös muille kuin musli­minaisille, mikäli he ei­vät halua omaksua it­selleen halveksitun ja rais­kausta ker­jäävän huo­ran roolia. Ja jos saman tien kääntyy kokonaan islamiin, niin samalla voi omaksua it­selleen muo­dikkaan mo­nikultturisti­sen imagon ja osoittaa paheksun­tansa länsi­maista rap­pioitunutta ja haureellista elämäntapaa kohtaan. Kuten sanottu, valinta on kuitenkin vapaa. Göteborgilaistyttö Linda (17 v.) teki oman valintan­sa, ja seu­raus oli luon­nol­li­ses­ti sen mu­kai­nen (http://www.expressen.se/1.188807).

Köö­pen­­ha­mi­nan muf­ti (us­kon­op­pi­­nut, jolla on oikeus an­taa isla­­min la­kiin pe­­rustu­via fatwoja, lain­opil­li­sia mie­li­pi­tei­tä) Sha­hid Mehdi ko­rosti vuonna 2004 tv- ja sa­no­ma­leh­­ti­haas­­tat­te­­luissa, että naiset, jotka kieltäytyvät käyttämästä hun­tua ”kerjäävät raiskausta”. Vas­taa­vas­ti Aus­t­ra­lian joh­ta­va mus­li­mi­op­pi­nut sheik­ki Taj el-Din al-Hi­lali to­­tesi vuo­den 2006 lo­ka­kuus­sa, että nai­set, jotka eivät käytä hijabia ovat kuin seksuaa­lista hyök­käys­tä ker­­jää­vää “peit­tä­­mä­tön­tä li­­haa”, puo­lus­taen sa­mal­la suur­ta huo­mio­ta saa­neen Syd­neyn jengi­rais­­kauk­sen te­ki­jöi­tä.

Hunnuttamattomien naisten raiskauksiin lännessä syyllistyneet mus­limi­mie­het ve­toa­­vat usein lie­ventävänä asian­haa­ra­na tietämättömyyteensä paikallisista laeista ja siihen, että kyse on heidän kulttuurisesta käytännöstään. Sharon Lapkin kirjoittaa eräästä tällaisesta tapauksesta Australiassa: “Tehtyään va­lan käsi Ko­raanilla mies — joka tun­netaan MSK:na — kertoi oikeudelle, että hän oli suorittanut neljä hyökkä­ystä niinkin nuoria kuin 13-vuotiaita tyttöjä vastaan, kos­ka he olivat sanoneet ‘ei’. He eivät olleet peittäneet kas­vojaan, eikä heillä ollut huntuja, ja siksi raiskaaja julisti: ‘En tehnyt mitään väärää.’ MSK kärsii jo 22 vuoden van­keusrangais­tusta yllytetty­ään kolmea nuorta velje­ään joukko­rais­kaamaan kaksi muuta sydneyläistyt­töä vuonna 2002. Puolus­tuksekseen hän sanoi, että hänen kulttuu­ritaustansa oli vas­tuus­sa hä­­nen rikoksis­taan. Ja hän on oikeassa.” Kyseinen MSK on kotoisin Pakistanista, jossa peräti 75 % van­ki­lois­sa ole­vis­ta nai­sis­ta on jou­tu­nut sin­ne syyl­lis­tyt­tyään rais­ka­tuk­si tu­le­mi­seen ja si­ten le­vä­pe­räi­syy­teen si­vey­ten­sä var­je­le­mi­ses­sa: sha­ri’an mukaan raiskauksella on oltava vä­hin­tään neljä miespuolista silminnäkijää; muussa tapauksessa raiskauksesta syytteen nostava nai­nen voi joutua itse syytetyksi aviorikoksesta ja saada ki­­vi­­tys­tuo­­mion.