Löydätkö virheet?

Miksi vähähiilihydraattista ruokavaliota ei suositella,
vaikka monet sillä laihtuvat ja saavat verensokeritason paremmaksi?


Vähähiilihydraattisia ruokavalioita kutsutaan monilla nimillä, esimerkiksi:
Atkinsin dieetti
vhh-dieetti
alakarppaus
karppaus
Heikkilän dieetti
Pellinki-dieetti

Monet saavat näistä apua painonpudotukseen ja verensokerin hallintaan, ja se on arvokas asia.
Valitettavasti ruokavalioiden terveellisyys joiltakin muilta osin ja pitkäaikaisesti on kiistanalaista.
Vaikka dieetit alentavat verensokereita ja kolesterolitasoja ja vaikka niillä on mahdollista laihduttaa,
ne ovat kuitenkin liian yksipuolisia, koska


1. Esimerkiksi viljatuotteiden, hedelmien ja marjojen jättäminen kokonaan pois ruokavaliosta johtaa siihen, että terveydelle tarpeellisten kuitujen, eräiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti jää niukaksi.

2. Hiilihydraattien välttäminen johtaa liialliseen proteiinin ja rasvan saantiin. Öljymäisen rasvan suosiminen parantaa tilannetta, mutta vähähiilihydraattisilla dieeteillä juuri kovan rasvan saanti on usein liiallista.

3. Tutkimustulokset ravinnon ja terveyden välisistä suhteista antavat viitteitä siitä, että pitkään noudatettu runsasrasvainen ja runsasproteiininen ruokavalio lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Jo tyypin 2 diabetes sinänsä suurentaa tätä riskiä.

4. Munuaiset saattavat kärsiä siitä. Jos diabeetikolle on kehittynyt pienikin munuaisvaurio (mikroalbuminuria), runsas proteiinin saanti voi olla haitallista.

5. Runsas proteiinin saanti voi johtaa liialliseen puriiniaineiden saantiin ja lisätä kihtikohtauksen mahdollisuutta. Metabolinen oireyhtymä lisää muutenkin mahdollisuutta sairastua kihtiin.


Amerikan diabetesliitto (ADA) on ottanut varovaisen myönteisen kannan vähähiilihydraattisen ruokavalion lyhytaikaiseen käyttöön laihdutustarkoituksessa.
- Suositeltu aika: enintään 1 vuosi.
- Hiilihydraattien määrä: rajoittamista alle 130 gramman ei suositella.

Turvallisuustekijöiden lisäksi on syytä ottaa huomioon vähähiilihydraattisten dieettien epäekologisuus. Ne sisältävät yleensä runsaasti eläinproteiinia, jonka tuottaminen kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin kasvis- ja viljapohjaisen ruoan tuottaminen.
Kuiduttomien, sokeripitoisten ja hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden kuten virvoitusjuomien, sokerimehujen, makeisten ym. rajoittaminen on hyväksi, olipa ruokavalion koostumus millainen tahansa. Myöskään perunan ja riisin poisjättäminen ei ole ravitsemuksellisesti haitallista, jos täysjyväviljatuotteita sekä hedelmiä, marjoja käytetään kohtalaisesti sekä vihanneksia ja juureksia monipuolisesti ja runsaasti. Myös vähärasvaiset maitotuotteet on hyvä liittää ruokavalioon, vaikka monet sisältävätkin maitosokeria eli laktoosia.

Hiilihydraatteja karttavien dieettien sijasta verensokerin, veren kolesterolin ja painon alentamiseen suositellaan energiansaannin rajoittamista riittävästi. Sekä Amerikan että Suomen diabetesliiton ruokavaliosuosituksen mukaan tämä tarkoittaa 200-500 kcal:n energiavajausta päivässä tarpeeseen nähden. Tällöin vähennetään hiilihydraattipitoisten ruokien lisäksi myös kovaa rasvaa ja proteiineja sisältäviä ruokia. Tällaisella ruokavaliolla saavutetaan aivan yhtä hyvät tulokset kuin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, ja turvallisesti. Tämä tulos on vahvistettu mm. erittäin hyvin tehdyssä suomalaisessa pitkäaikaistutkimuksessa. Myös metabolista oireyhtymää voidaan ehkäistä ja hoitaa vastaavalla ruokavaliolla.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota perustellaan joskus sillä, että ennen ”diabetesepidemiaa” olisimme syöneet nykyistä vähähiilihydraattisemmin. Tilanne on juuri päinvastoin. Viimeisen sadan vuoden aikana lihan kulutus on meillä nelinkertaistunut ja täysjyväviljan kulutus on vähentynyt huomattavasti. Monissa kehitysmaissa energiasta on saatu 70 % hiilihydraateista ja tyypin 2 diabetes on ollut lähes tuntematon. Nyt myös näissä maissa, kun ruokaa on tarjolla jo runsaasti ja rasvan sekä proteiinin osuus energianlähteenä on lisääntynyt, tyypin 2 diabetes lisääntyy räjähdysmäisesti.

Lisätietoa:
1. Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
2. American Diabetes Association, ADA, 2008 ja 2009, www.diabetes.org
3. Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368:1673-1679.
4. Ilanne-Parikka P, Eriksson JG, Lindström J ym. Effect of Lifestyle Intervention on the Occurance of Metabolic syndrome and its components in the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes Care 2008;31:805-807.
5. Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan kannanotto Antti Heikkilän kirjasta Diabeteksen hoito ruokavaliolla.. Kannanotto on julkaistu Diabetesliiton nettisivuilla elokuussa 2008
6. Diabeteksen ehkäisystä ja metabolisesta oireyhtymästä
6177
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

tuhooja ! kirjoittaa maailman arvostetuin lääkäti lääkärilehdessä.

Äänestä
  • Lähetäppä linkki.

    Äänestä

  • Veijo kirjoitti:

    Lähetäppä linkki.

    Minä voin kertoa että minu alkanut munuaisvaurio katosi aloittettuani lchf ruokavalion.
    Prof. Nielssen Vestin laittoi munuaispotilaan johon lääkitys ei tepsinyt vaan munuaisvaurio kiihtyi koko ajan rajulle LCHF dieetille ja vaurio pysähtyi.

    Kerro lisää D2 eveliina, osaat ehkä muitakin satuja.

    Äänestä

  • on tuo joka tuhoaa munuaiset? mikä ruoka-aine?
    laitahan faktaa tulemaan, pyydän!

    Äänestä

  • vhh:lla kirjoitti:

    on tuo joka tuhoaa munuaiset? mikä ruoka-aine?
    laitahan faktaa tulemaan, pyydän!

    vähähiilihydraatti mönjä

    Äänestä

  • vhh:lla kirjoitti:

    on tuo joka tuhoaa munuaiset? mikä ruoka-aine?
    laitahan faktaa tulemaan, pyydän!

    Häiriköt siirtyvät sivulta sivulle kirjoittelemaan omiaan. Perusteluja ei ole näkynyt yhteenkään väitökseen häirikköjen puolelta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Veijo kirjoitti:

Miksi vähähiilihydraattista ruokavaliota ei suositella,
vaikka monet sillä laihtuvat ja saavat verensokeritason paremmaksi?


Vähähiilihydraattisia ruokavalioita kutsutaan monilla nimillä, esimerkiksi:
Atkinsin dieetti
vhh-dieetti
alakarppaus
karppaus
Heikkilän dieetti
Pellinki-dieetti

Monet saavat näistä apua painonpudotukseen ja verensokerin hallintaan, ja se on arvokas asia.
Valitettavasti ruokavalioiden terveellisyys joiltakin muilta osin ja pitkäaikaisesti on kiistanalaista.
Vaikka dieetit alentavat verensokereita ja kolesterolitasoja ja vaikka niillä on mahdollista laihduttaa,
ne ovat kuitenkin liian yksipuolisia, koska


1. Esimerkiksi viljatuotteiden, hedelmien ja marjojen jättäminen kokonaan pois ruokavaliosta johtaa siihen, että terveydelle tarpeellisten kuitujen, eräiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti jää niukaksi.

2. Hiilihydraattien välttäminen johtaa liialliseen proteiinin ja rasvan saantiin. Öljymäisen rasvan suosiminen parantaa tilannetta, mutta vähähiilihydraattisilla dieeteillä juuri kovan rasvan saanti on usein liiallista.

3. Tutkimustulokset ravinnon ja terveyden välisistä suhteista antavat viitteitä siitä, että pitkään noudatettu runsasrasvainen ja runsasproteiininen ruokavalio lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Jo tyypin 2 diabetes sinänsä suurentaa tätä riskiä.

4. Munuaiset saattavat kärsiä siitä. Jos diabeetikolle on kehittynyt pienikin munuaisvaurio (mikroalbuminuria), runsas proteiinin saanti voi olla haitallista.

5. Runsas proteiinin saanti voi johtaa liialliseen puriiniaineiden saantiin ja lisätä kihtikohtauksen mahdollisuutta. Metabolinen oireyhtymä lisää muutenkin mahdollisuutta sairastua kihtiin.


Amerikan diabetesliitto (ADA) on ottanut varovaisen myönteisen kannan vähähiilihydraattisen ruokavalion lyhytaikaiseen käyttöön laihdutustarkoituksessa.
- Suositeltu aika: enintään 1 vuosi.
- Hiilihydraattien määrä: rajoittamista alle 130 gramman ei suositella.

Turvallisuustekijöiden lisäksi on syytä ottaa huomioon vähähiilihydraattisten dieettien epäekologisuus. Ne sisältävät yleensä runsaasti eläinproteiinia, jonka tuottaminen kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin kasvis- ja viljapohjaisen ruoan tuottaminen.
Kuiduttomien, sokeripitoisten ja hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden kuten virvoitusjuomien, sokerimehujen, makeisten ym. rajoittaminen on hyväksi, olipa ruokavalion koostumus millainen tahansa. Myöskään perunan ja riisin poisjättäminen ei ole ravitsemuksellisesti haitallista, jos täysjyväviljatuotteita sekä hedelmiä, marjoja käytetään kohtalaisesti sekä vihanneksia ja juureksia monipuolisesti ja runsaasti. Myös vähärasvaiset maitotuotteet on hyvä liittää ruokavalioon, vaikka monet sisältävätkin maitosokeria eli laktoosia.

Hiilihydraatteja karttavien dieettien sijasta verensokerin, veren kolesterolin ja painon alentamiseen suositellaan energiansaannin rajoittamista riittävästi. Sekä Amerikan että Suomen diabetesliiton ruokavaliosuosituksen mukaan tämä tarkoittaa 200-500 kcal:n energiavajausta päivässä tarpeeseen nähden. Tällöin vähennetään hiilihydraattipitoisten ruokien lisäksi myös kovaa rasvaa ja proteiineja sisältäviä ruokia. Tällaisella ruokavaliolla saavutetaan aivan yhtä hyvät tulokset kuin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, ja turvallisesti. Tämä tulos on vahvistettu mm. erittäin hyvin tehdyssä suomalaisessa pitkäaikaistutkimuksessa. Myös metabolista oireyhtymää voidaan ehkäistä ja hoitaa vastaavalla ruokavaliolla.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota perustellaan joskus sillä, että ennen ”diabetesepidemiaa” olisimme syöneet nykyistä vähähiilihydraattisemmin. Tilanne on juuri päinvastoin. Viimeisen sadan vuoden aikana lihan kulutus on meillä nelinkertaistunut ja täysjyväviljan kulutus on vähentynyt huomattavasti. Monissa kehitysmaissa energiasta on saatu 70 % hiilihydraateista ja tyypin 2 diabetes on ollut lähes tuntematon. Nyt myös näissä maissa, kun ruokaa on tarjolla jo runsaasti ja rasvan sekä proteiinin osuus energianlähteenä on lisääntynyt, tyypin 2 diabetes lisääntyy räjähdysmäisesti.

Lisätietoa:
1. Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008
2. American Diabetes Association, ADA, 2008 ja 2009, www.diabetes.org
3. Lindström J, Ilanne-Parikka P, Peltonen M ym. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet 2006;368:1673-1679.
4. Ilanne-Parikka P, Eriksson JG, Lindström J ym. Effect of Lifestyle Intervention on the Occurance of Metabolic syndrome and its components in the Finnish Diabetes Prevention Study. Diabetes Care 2008;31:805-807.
5. Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan kannanotto Antti Heikkilän kirjasta Diabeteksen hoito ruokavaliolla.. Kannanotto on julkaistu Diabetesliiton nettisivuilla elokuussa 2008
6. Diabeteksen ehkäisystä ja metabolisesta oireyhtymästä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu