Ionisoiva säteily on myrkkyä

Ionisavan säteilyn elinikäisannos määrää kokonaissyöpäriskin (jos jätetään pois suurten annosten aiheuttamat välittämät vauriot). Toisin sanoen: vältä turhaa säteilylle altistumista, niin riski sairastua syöpään on pienempi.

Myrkkyvaikutukseltaan ionisoiva säteily taitaa ajallisesti tarkasteltuna kuulua raskasmetallien luokkaan: pienten annosten vaikutus on havaittavissa vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan. Sikiöön voi pienikin annos aiheuttaa nopeasti havaittavan vamman.

Vastaaja kirjoitti:

Ionisavan säteilyn elinikäisannos määrää kokonaissyöpäriskin (jos jätetään pois suurten annosten aiheuttamat välittämät vauriot). Toisin sanoen: vältä turhaa säteilylle altistumista, niin riski sairastua syöpään on pienempi.

Myrkkyvaikutukseltaan ionisoiva säteily taitaa ajallisesti tarkasteltuna kuulua raskasmetallien luokkaan: pienten annosten vaikutus on havaittavissa vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan. Sikiöön voi pienikin annos aiheuttaa nopeasti havaittavan vamman.

Lue lisää

"Ionisavan säteilyn elinikäisannos määrää kokonaissyöpäriskin (jos jätetään pois suurten annosten aiheuttamat välittämät vauriot)."

Tämä on vailla tukea havainnoista. Päinvastoin on viitteitä siitä, että annoksen saantiaika vaikuttaa syöpäriskiin, mikä on ihan ymmärrettävää. Päinvastaisen olettaminen ei ole järkeenkäypää: niinkuin solun toiminnan kannalta olisi muka aivan sama onko tapahtunut paljon ionisoitumista lyhyessä ajassa, vai onko tullut kokoajan vähän. Luonnollisesti jälkimmäiseen solut ovat luonnossa sopeutuneet ja ensimmäinen on todennäköisesti haitallisempaa. Tätä järkennkäypää ajatusta tukevat luonnontaustasäteilyn terveysvaikutuksia koskevat tutkimukset: tavallista huomattavasti korkeammallakaan jatkuvalla luonnon säteilyllä ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia. Sen sijaan nopeilla suhteellisen suurilla annoksilla on.

Sama pätee vaikkapa-UV säteisiin, ei pelkästään ionisoivaan säteilyyn: isot annokset ovat vaaraksi, pienille annoksille altistuvat kaikki.

"Toisin sanoen: vältä turhaa säteilylle altistumista, niin riski sairastua syöpään on pienempi."

Tämä on varmuuden vuoksi hyvä nyrkkisääntö, jolle kaikki säteilysuojelu mm. säteilytyössä perustuu. Varovaisuutta, josta ei ainakaan ole haittaa. Jälleen pätee myös esimerkiksi UV-säteisiin.

"Myrkkyvaikutukseltaan ionisoiva säteily taitaa ajallisesti tarkasteltuna kuulua raskasmetallien luokkaan: pienten annosten vaikutus on havaittavissa vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan."

Tämä on silkkaa roskaa. Raskasmetallit on määritelty yli 5000 kg/m3 painaviksi metalleiksi. Kuten kaikki aineet ja fysikaaliset vaikutukset, ne ovat myrkyllisiä vasta liian suurina annoksina. Jotkut, kuten sinkki, kupari ja nikkeli ovat jopa tarpeellisia ihmiskeholle. Niiden tapauksessa pienten annosten vaikutukset ovat näkyvissä kokoajan: muuten ihminen sairastuisi. Samalla lailla kaikki ihmiset väistämättä altisutvat jatkuvasti ionisoivalle säteilylle. Sitä ei voi estää, se on luonnon ominaisuus johon kehomme on sopeutunut vuosimiljoonien kuluessa.

"Sikiöön voi pienikin annos aiheuttaa nopeasti havaittavan vamman."

Mitä nyt pienenä pitää. Luonnon taustasäteilyn tasoa olevien muutaman millisievertin annoksien ei kyllä ole havaittu vaikuttavan yhtään mitenkään sikiöön. Tietysti, kuten kaikki aineet ja fysikaaliset vaikutukset, liian suuret annokset sääteilyä ovat sikiölle vaarallisia ja siksi laissa on erikseen säädetty annosrajat sikiöille, joita noudatetaan mm. lääketieteessä ja työpaikolla. Nämä rajat ovat luonnollisesti huomattavasti alhaisempia kuin mitä on pienin tunnettu annos, joka on aiheuttanut sikiölle haittaa.

Tungsten kirjoitti:

"Ionisavan säteilyn elinikäisannos määrää kokonaissyöpäriskin (jos jätetään pois suurten annosten aiheuttamat välittämät vauriot)."

Tämä on vailla tukea havainnoista. Päinvastoin on viitteitä siitä, että annoksen saantiaika vaikuttaa syöpäriskiin, mikä on ihan ymmärrettävää. Päinvastaisen olettaminen ei ole järkeenkäypää: niinkuin solun toiminnan kannalta olisi muka aivan sama onko tapahtunut paljon ionisoitumista lyhyessä ajassa, vai onko tullut kokoajan vähän. Luonnollisesti jälkimmäiseen solut ovat luonnossa sopeutuneet ja ensimmäinen on todennäköisesti haitallisempaa. Tätä järkennkäypää ajatusta tukevat luonnontaustasäteilyn terveysvaikutuksia koskevat tutkimukset: tavallista huomattavasti korkeammallakaan jatkuvalla luonnon säteilyllä ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia. Sen sijaan nopeilla suhteellisen suurilla annoksilla on.

Sama pätee vaikkapa-UV säteisiin, ei pelkästään ionisoivaan säteilyyn: isot annokset ovat vaaraksi, pienille annoksille altistuvat kaikki.

"Toisin sanoen: vältä turhaa säteilylle altistumista, niin riski sairastua syöpään on pienempi."

Tämä on varmuuden vuoksi hyvä nyrkkisääntö, jolle kaikki säteilysuojelu mm. säteilytyössä perustuu. Varovaisuutta, josta ei ainakaan ole haittaa. Jälleen pätee myös esimerkiksi UV-säteisiin.

"Myrkkyvaikutukseltaan ionisoiva säteily taitaa ajallisesti tarkasteltuna kuulua raskasmetallien luokkaan: pienten annosten vaikutus on havaittavissa vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan."

Tämä on silkkaa roskaa. Raskasmetallit on määritelty yli 5000 kg/m3 painaviksi metalleiksi. Kuten kaikki aineet ja fysikaaliset vaikutukset, ne ovat myrkyllisiä vasta liian suurina annoksina. Jotkut, kuten sinkki, kupari ja nikkeli ovat jopa tarpeellisia ihmiskeholle. Niiden tapauksessa pienten annosten vaikutukset ovat näkyvissä kokoajan: muuten ihminen sairastuisi. Samalla lailla kaikki ihmiset väistämättä altisutvat jatkuvasti ionisoivalle säteilylle. Sitä ei voi estää, se on luonnon ominaisuus johon kehomme on sopeutunut vuosimiljoonien kuluessa.

"Sikiöön voi pienikin annos aiheuttaa nopeasti havaittavan vamman."

Mitä nyt pienenä pitää. Luonnon taustasäteilyn tasoa olevien muutaman millisievertin annoksien ei kyllä ole havaittu vaikuttavan yhtään mitenkään sikiöön. Tietysti, kuten kaikki aineet ja fysikaaliset vaikutukset, liian suuret annokset sääteilyä ovat sikiölle vaarallisia ja siksi laissa on erikseen säädetty annosrajat sikiöille, joita noudatetaan mm. lääketieteessä ja työpaikolla. Nämä rajat ovat luonnollisesti huomattavasti alhaisempia kuin mitä on pienin tunnettu annos, joka on aiheuttanut sikiölle haittaa.

Lue lisää

"
"Myrkkyvaikutukseltaan ionisoiva säteily taitaa ajallisesti tarkasteltuna kuulua raskasmetallien luokkaan: pienten annosten vaikutus on havaittavissa vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan."

Tämä on silkkaa roskaa.
"

Selvä.

Vastaaja kirjoitti:

"
"Myrkkyvaikutukseltaan ionisoiva säteily taitaa ajallisesti tarkasteltuna kuulua raskasmetallien luokkaan: pienten annosten vaikutus on havaittavissa vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan."

Tämä on silkkaa roskaa.
"

Selvä.

Lue lisää

Lue viesti. Jotkin raskasmetallit ovat ihmiskeholle välttämättömiä. Niiden tapauksessa "pienten annosten vaikutus on havaittavissa" koko ajan, eikä "vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan". Jos pienet määrät puuttuvat, ihminen sairastuu.

Tunnut jo näin pian unohtaneen mitä jo kerran olit tunnustavinasi myrkyllisyydestä: kaikki aineet ja fysikaaliset vaikutukset ovat myrkyllisiä tai vaarattomia, kyse on vain annoksesta. Tässä mielessä säteily toki on kuten raskasmetallit, mutta niin on sen puoleen lämpö, vesi ja aspiriinikin.

Tungsten kirjoitti:

Lue viesti. Jotkin raskasmetallit ovat ihmiskeholle välttämättömiä. Niiden tapauksessa "pienten annosten vaikutus on havaittavissa" koko ajan, eikä "vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan". Jos pienet määrät puuttuvat, ihminen sairastuu.

Tunnut jo näin pian unohtaneen mitä jo kerran olit tunnustavinasi myrkyllisyydestä: kaikki aineet ja fysikaaliset vaikutukset ovat myrkyllisiä tai vaarattomia, kyse on vain annoksesta. Tässä mielessä säteily toki on kuten raskasmetallit, mutta niin on sen puoleen lämpö, vesi ja aspiriinikin.

Lue lisää

Tässä se on:

"Ionisavan säteilyn elinikäisannos määrää kokonaissyöpäriskin (jos jätetään pois suurten annosten aiheuttamat välittämät vauriot). Toisin sanoen: vältä turhaa säteilylle altistumista, niin riski sairastua syöpään on pienempi.

Myrkkyvaikutukseltaan ionisoiva säteily taitaa ajallisesti tarkasteltuna kuulua raskasmetallien luokkaan: pienten annosten vaikutus on havaittavissa vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan. Sikiöön voi pienikin annos aiheuttaa nopeasti havaittavan vamman."


Koeta ymmärtää mitä tuossa sanotaan.

Vastaaja kirjoitti:

Tässä se on:

"Ionisavan säteilyn elinikäisannos määrää kokonaissyöpäriskin (jos jätetään pois suurten annosten aiheuttamat välittämät vauriot). Toisin sanoen: vältä turhaa säteilylle altistumista, niin riski sairastua syöpään on pienempi.

Myrkkyvaikutukseltaan ionisoiva säteily taitaa ajallisesti tarkasteltuna kuulua raskasmetallien luokkaan: pienten annosten vaikutus on havaittavissa vasta kymmenien vuosien jälkeen, jos silloinkaan. Sikiöön voi pienikin annos aiheuttaa nopeasti havaittavan vamman."


Koeta ymmärtää mitä tuossa sanotaan.

Lue lisää

"Ionisavan säteilyn elinikäisannos määrää kokonaissyöpäriskin (jos jätetään pois suurten annosten aiheuttamat välittämät vauriot)."

Tämä on vailla tukea havainnoista. Päinvastoin on viitteitä siitä, että annoksen saantiaika vaikuttaa syöpäriskiin, mikä on ihan ymmärrettävää. Päinvastaisen olettaminen ei ole järkeenkäypää: niinkuin solun toiminnan kannalta olisi muka aivan sama onko tapahtunut paljon ionisoitumista lyhyessä ajassa, vai onko tullut kokoajan vähän. Luonnollisesti jälkimmäiseen solut ovat luonnossa sopeutuneet ja ensimmäinen on todennäköisesti haitallisempaa. Tätä järkennkäypää ajatusta tukevat luonnontaustasäteilyn terveysvaikutuksia koskevat tutkimukset: tavallista huomattavasti korkeammallakaan jatkuvalla luonnon säteilyllä ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia. Sen sijaan nopeilla suhteellisen suurilla annoksilla on.

Sama pätee vaikkapa-UV säteisiin, ei pelkästään ionisoivaan säteilyyn: isot annokset ovat vaaraksi, pienille annoksille altistuvat kaikki.

"Toisin sanoen: vältä turhaa säteilylle altistumista, niin riski sairastua syöpään on pienempi."

Tämä on varmuuden vuoksi hyvä nyrkkisääntö, jolle kaikki säteilysuojelu mm. säteilytyössä perustuu. Varovaisuutta, josta ei ainakaan ole haittaa. Jälleen pätee myös esimerkiksi UV-säteisiin.


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003044471

Nykyaikainen työsuojelu on niin tiukkaa, ettei esimerkiksi kemikaaleille tai säteilylle ole oikeastaan mahdollista altistua töissä tarpeeksi, jotta ne aiheuttaisivat ammattitauteja. Sen sijaan eri ammateissa esiintyy kyllä vaihtelua tapaturmissa. Erityisen tapaturma-altis on esim. rakennusala. Ns. turvallisina töinä taas pidetään mm. toimistotöitä ja sen puoleen myös säteilytyötä, joiden aiheuttama riski on keskimäärin samaa luokkaa. Turvallisilla töillä tarkoitetaan tässä yhteydessä töitä, jotka aiheuttavat työntekijälle poikkeuksellisen alhaisen riskin sairastua tai vammautua tön takia.

STUKin raportin A163 (1999) mukaan röntgentutkimukset, radionuklidittutkimukset, sädehoito ja työperäinen säteilytyö aiheuttavat yhteensä 337.5 syöpätapausta/vuosi ja 168.2 syöpäkuolemaa/vuosi. vastaavat säteilyriskikertoimet yhteensä on 28 ja 14 %/Sv.



Ammattitauti- ja tapaturmatilastoja:
http://fi.osha.eu.int/statistics/tilastot_97/

"Ammattitauti määritellään ammattitautilain 1 §:ssä. Sen mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä."

Tilastot löytynee
http://fi.osha.eu.int/statistics/tilastot_97/kaaviot.stm

Tungsten kirjoitti:

Nykyaikainen työsuojelu on niin tiukkaa, ettei esimerkiksi kemikaaleille tai säteilylle ole oikeastaan mahdollista altistua töissä tarpeeksi, jotta ne aiheuttaisivat ammattitauteja. Sen sijaan eri ammateissa esiintyy kyllä vaihtelua tapaturmissa. Erityisen tapaturma-altis on esim. rakennusala. Ns. turvallisina töinä taas pidetään mm. toimistotöitä ja sen puoleen myös säteilytyötä, joiden aiheuttama riski on keskimäärin samaa luokkaa. Turvallisilla töillä tarkoitetaan tässä yhteydessä töitä, jotka aiheuttavat työntekijälle poikkeuksellisen alhaisen riskin sairastua tai vammautua tön takia.

Lue lisää

..teoriassa toimii, mutta käytännössä ei kyllä paljoa välitetä.
Esim maalarit maalaavat maskit päässä, mutta ruisku pestään ilman mitään.
Aina kun jotain asentaa tai hitsaa niin joutuu tekemisiin jonkin aineen kanssa.
Todella vaarallisten aineiden kanssa suojia kyllä käytetään.

Tuolla valimolla mitattiin aina lyijypromillet verestä, olivat yleensä 0.5-5
Yli 5 miehet laitettiin kotiin samantien kun tulos valmistui, oli kait lyijymyrkytys niin lähellä, ja jotkut pääsivät lyijylomalle jotta pitoisuus laskisi.
Pakkasella tuolla oli muuten tapana pistää turhat imurit kiinni ettei vedä...arvatkaa mitä minkälainen ilmanlaatu oli.
Vähä offtopiccia..mut ei tarvi lukeakaan.

Vastaaja kirjoitti:

STUKin raportin A163 (1999) mukaan röntgentutkimukset, radionuklidittutkimukset, sädehoito ja työperäinen säteilytyö aiheuttavat yhteensä 337.5 syöpätapausta/vuosi ja 168.2 syöpäkuolemaa/vuosi. vastaavat säteilyriskikertoimet yhteensä on 28 ja 14 %/Sv.



Ammattitauti- ja tapaturmatilastoja:
http://fi.osha.eu.int/statistics/tilastot_97/

"Ammattitauti määritellään ammattitautilain 1 §:ssä. Sen mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä."

Tilastot löytynee
http://fi.osha.eu.int/statistics/tilastot_97/kaaviot.stm

Lue lisää

Noissa tilastoissa ei kyllä näkynyt mitään säteilytapauksia. Muita kuolemanaiheuttajia kyllä oli pilvin pimein. Taitaa olla niin, että olet lukenut STUKinkin raportin väärin. Toisaalta esim. sädehoidon tarkoitus on juuri antaa kunnolla säteilyä jotta syöpäkasvain saadaan kuolemaan, niin saahan siitä tietysti aika suuren annoksen, mutta ei se niin sanotusti siinä konkurssissa enää tunnu. Röntgentutkimukset puolestaan yleisesti aiheuttavat sen verran säteilyannosta, että niitä ei kyllä sallittaisi tehtävän jos röntgensäteet olisivat uusi keksintö.
Energiantuotannolla ei säteilyannoksiin ja työtapaturmiin ole juuri merkitystä, mutta tätäkin merkitystä saataisiin pienemmäksi korvaamalla hiilivoima ydinvoimalla. Hiilivoimalat näet levittävät paljon enemmän radioaktiivisuutta savukaasujensa mukana (Ehkä myös enemmän kuin samanlainen ydinvoimala ylipäänsä tuottaa!). Jatkuvat hiilikaivosonnettomuudet ansaitsisivat myös enemmän huomiota, sillä niissä kuolee enemmän ihmisiä vuodessa kuin ydinvoimalaonnettomuuksissa sadassa vuodessa.

Jalli kirjoitti:

..teoriassa toimii, mutta käytännössä ei kyllä paljoa välitetä.
Esim maalarit maalaavat maskit päässä, mutta ruisku pestään ilman mitään.
Aina kun jotain asentaa tai hitsaa niin joutuu tekemisiin jonkin aineen kanssa.
Todella vaarallisten aineiden kanssa suojia kyllä käytetään.

Tuolla valimolla mitattiin aina lyijypromillet verestä, olivat yleensä 0.5-5
Yli 5 miehet laitettiin kotiin samantien kun tulos valmistui, oli kait lyijymyrkytys niin lähellä, ja jotkut pääsivät lyijylomalle jotta pitoisuus laskisi.
Pakkasella tuolla oli muuten tapana pistää turhat imurit kiinni ettei vedä...arvatkaa mitä minkälainen ilmanlaatu oli.
Vähä offtopiccia..mut ei tarvi lukeakaan.

Lue lisää

Joo, ihan totta on, että viimekädessä työsuojelu on usein työntekijänsä itsensä käsissä ja ihan ymmärrettävästi vaikealta tuntuvat turvallisuusasiat voidaan silloin ohittaa. Ohje tai sääntö toimii vain jos sitä noudatetaan. Periaatteessa kai jokainen ottaa silloin itse itsestään vastuun. Jos muita on vastuullaan, niin onneksi ihmiset yleensä silloin ottavat turvallisuuden vakavasti.

"Ionisoivan säteilyn kohdalla tuo raja on ihmisillä tuollainen 8 Sievertiä, se tappaa puolet ihmisistä viikossa. Se on muuten noin 1/36500 siitä määrästä jonka ne ihmiset saivat jotka puhdistivat Tshernobyliä onnettomuuden jälkeen (he tekivät töitä vuoden verran)."

Ymmärsinkö oikein, että puhdistajat saivat 292000 manSv annoksen? Sehän tekee laskennallisesti 14600 kuolemaa. (20 manSv vastaa yhtää kuolemaa)

Päivää kirjoitti:

"Ionisoivan säteilyn kohdalla tuo raja on ihmisillä tuollainen 8 Sievertiä, se tappaa puolet ihmisistä viikossa. Se on muuten noin 1/36500 siitä määrästä jonka ne ihmiset saivat jotka puhdistivat Tshernobyliä onnettomuuden jälkeen (he tekivät töitä vuoden verran)."

Ymmärsinkö oikein, että puhdistajat saivat 292000 manSv annoksen? Sehän tekee laskennallisesti 14600 kuolemaa. (20 manSv vastaa yhtää kuolemaa)

Lue lisää

>Sehän tekee laskennallisesti 14600 kuolemaa. (20
>manSv vastaa yhtää kuolemaa)

Ei vastaa. Tuollaiselle väitteelle ei löydy mitään empiirisiä todisteita. Pienet säteilyannokset eivät nosta kuolleisuutta lainkaan, ainoastaan todella suuret annokset nostavat.

Tshernobylin puhdistustöihin osallistuneiden joukossa säteilystä "johtuvia" sairauksia on itse asiassa ollut VÄHEMMÄN kuin niillä jotka eivät ole Tshernobylille altistuneet. Pelastustyöntekijöiden joukossa on mm. VÄHEMMÄN SYÖPIÄ kuin mitä niillä ihmisille on jotka eivät ole altistuneet lainkaan Tshernobylille.

http://www.stuk.fi/artikkeli/index.html
"Korkeista sairastuvuusluvuista huolimatta puhdistustyöntekijöiden kokonaiskuolleisuus on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta."

REVI SIITÄ

Markus kirjoitti:

>Sehän tekee laskennallisesti 14600 kuolemaa. (20
>manSv vastaa yhtää kuolemaa)

Ei vastaa. Tuollaiselle väitteelle ei löydy mitään empiirisiä todisteita. Pienet säteilyannokset eivät nosta kuolleisuutta lainkaan, ainoastaan todella suuret annokset nostavat.

Tshernobylin puhdistustöihin osallistuneiden joukossa säteilystä "johtuvia" sairauksia on itse asiassa ollut VÄHEMMÄN kuin niillä jotka eivät ole Tshernobylille altistuneet. Pelastustyöntekijöiden joukossa on mm. VÄHEMMÄN SYÖPIÄ kuin mitä niillä ihmisille on jotka eivät ole altistuneet lainkaan Tshernobylille.

http://www.stuk.fi/artikkeli/index.html
"Korkeista sairastuvuusluvuista huolimatta puhdistustyöntekijöiden kokonaiskuolleisuus on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta."

REVI SIITÄ

Lue lisää

Markus osuu aika oikeaan tekstillään. Selvennän vielä vähän asioiden taustoja.

Sairastumisriskin kasvu on todettu vain suhteellisen suurilla annoksilla, vähintään kymmenillä millisieverteillä. Tätä pienemmillä annoksilla ei ole havaittu mitään vaikutusta minkään sairauden esiintymisessä. Säteilytyössä, myös Tshernobylin puhdistustöissä, tyypilliset säteilyannokset olivat niin pieniä ettei niillä ole mitään havaittua vaikutusta mihinkään sairauteen. Tämä selittää myös seuraavan havainnon:

"Korkeista sairastuvuusluvuista huolimatta puhdistustyöntekijöiden kokonaiskuolleisuus on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta."

Samanlaisia havaintoja on tehty myös korkealle luonnonsäteilylle altistuvilla ihmisillä. Pienten säteilyannosten terveysvaikutukset ovat säteilysuojelua varten tehty oletus, eivätkä suinkaan havaintojen vahvistamia.

Tungsten kirjoitti:

Markus osuu aika oikeaan tekstillään. Selvennän vielä vähän asioiden taustoja.

Sairastumisriskin kasvu on todettu vain suhteellisen suurilla annoksilla, vähintään kymmenillä millisieverteillä. Tätä pienemmillä annoksilla ei ole havaittu mitään vaikutusta minkään sairauden esiintymisessä. Säteilytyössä, myös Tshernobylin puhdistustöissä, tyypilliset säteilyannokset olivat niin pieniä ettei niillä ole mitään havaittua vaikutusta mihinkään sairauteen. Tämä selittää myös seuraavan havainnon:

"Korkeista sairastuvuusluvuista huolimatta puhdistustyöntekijöiden kokonaiskuolleisuus on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta."

Samanlaisia havaintoja on tehty myös korkealle luonnonsäteilylle altistuvilla ihmisillä. Pienten säteilyannosten terveysvaikutukset ovat säteilysuojelua varten tehty oletus, eivätkä suinkaan havaintojen vahvistamia.

Lue lisää

"Pienten säteilyannosten terveysvaikutukset ovat säteilysuojelua varten tehty oletus, eivätkä suinkaan havaintojen vahvistamia."

Aivan. Pienten säteilyannosten terveysvaikutukset on arvioitu siitä, että jos vaikka 100 yksikköä aiheuttaa syövän, on 1 yksikön saaneella 1/100 mahdollisuus saada syöpä. Tälläinen logiikka voi nopeasti ajateltuna kuulostaa järkevältä mutta se ei sitä ole.

Tuolla logiikalla voi nimittäin päätellä myös, että kun 10 litraa vettä vartissa juomalla kuolleisuus on 100%, niin 0,1 litraa vettä juomalla vartissa kuolleisuus olisi 1%. Kuten jokainen vettä juonut tietää, tuo ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa, koska ihmisen elimistö kestää erilaisia asioita aika paljonkin ja vasta kun tietty kynnys (säteilyn ollessa kyseessä HYVIN KORKEA kynnys) ylittyy, alkaa tulla ongelmia.

Tätä eivät ydinvoiman vastustajat halua myöntää joko siksi että
1) Se romuttaisi yhden heidän "parhaimmista" argumenteistaan tietämättömille hölmöille joita koettavat vakuutta ydinvoiman ja säteilyn vaarallisuudesta.
2) Eivät yksinkertaisesti halua ymmärtää tosiasiaa tässäkään asiassa jotta voivat ylläpitää omaa virheellistä käsitystään ydinvoiman pahuudesta ja turmiollisuudesta.

Markus kirjoitti:

"Pienten säteilyannosten terveysvaikutukset ovat säteilysuojelua varten tehty oletus, eivätkä suinkaan havaintojen vahvistamia."

Aivan. Pienten säteilyannosten terveysvaikutukset on arvioitu siitä, että jos vaikka 100 yksikköä aiheuttaa syövän, on 1 yksikön saaneella 1/100 mahdollisuus saada syöpä. Tälläinen logiikka voi nopeasti ajateltuna kuulostaa järkevältä mutta se ei sitä ole.

Tuolla logiikalla voi nimittäin päätellä myös, että kun 10 litraa vettä vartissa juomalla kuolleisuus on 100%, niin 0,1 litraa vettä juomalla vartissa kuolleisuus olisi 1%. Kuten jokainen vettä juonut tietää, tuo ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa, koska ihmisen elimistö kestää erilaisia asioita aika paljonkin ja vasta kun tietty kynnys (säteilyn ollessa kyseessä HYVIN KORKEA kynnys) ylittyy, alkaa tulla ongelmia.

Tätä eivät ydinvoiman vastustajat halua myöntää joko siksi että
1) Se romuttaisi yhden heidän "parhaimmista" argumenteistaan tietämättömille hölmöille joita koettavat vakuutta ydinvoiman ja säteilyn vaarallisuudesta.
2) Eivät yksinkertaisesti halua ymmärtää tosiasiaa tässäkään asiassa jotta voivat ylläpitää omaa virheellistä käsitystään ydinvoiman pahuudesta ja turmiollisuudesta.

Lue lisää

20 manSv laskennallinen raja oli sivuseikka, jota te veljekset aloitte puimaan. Kyseinen arvio taitaa olla iaea:n käsialaa, eikä tässä maailmassa taida olla yhtään ihmistä, joka voisi varmuudella sanoa, miten pienet säteilyannokset vaikuttavat ihmiseen.

Kyse oli tästä: 8*36500=292000 manSv. Eli toisin sanoen 300000 ihmistä sai sievertin annoksen. Vai voiko noista jutuista nyt päätellä, että keskimäärin puhdistajat saivat alle 10 mSv annoksen? Sittenhän heitä on ollut 29 miljoonaa.

Päivää kirjoitti:

20 manSv laskennallinen raja oli sivuseikka, jota te veljekset aloitte puimaan. Kyseinen arvio taitaa olla iaea:n käsialaa, eikä tässä maailmassa taida olla yhtään ihmistä, joka voisi varmuudella sanoa, miten pienet säteilyannokset vaikuttavat ihmiseen.

Kyse oli tästä: 8*36500=292000 manSv. Eli toisin sanoen 300000 ihmistä sai sievertin annoksen. Vai voiko noista jutuista nyt päätellä, että keskimäärin puhdistajat saivat alle 10 mSv annoksen? Sittenhän heitä on ollut 29 miljoonaa.

Lue lisää

STUK kirjoituksista lainauksia:
"Noin 600 000 ihmistä on virallisesti rekisteröity Tshernobylin puhdistustyöntekijöiksi. Todellisuudessa kuitenkin vain 226 000 oli töissä vuosina 1986–1987 alle 30 kilometrin etäisyydellä turmapaikasta."

"Vuoden 1986 aikana puhdistustehtävissä työskennelleiden keskimääräinen annos on virallisten rekisteritietojen mukaan 170 mSv."

"Puhdistustyöntekijöiden terveyttä seurataan vuosittain. Yleinen sairastuvuus heidän joukossaan on ollut huomattavan suuri, ja työkyvyttömyys on hyvin yleistä. Työkyvyttömyyden syistä yleisimmät ovat neuropsykiatrisia (”hermostollinen väsymys”, ”vegetatiivinen epätasapaino”, ”paniikkihäiriö”). Sairastuvuusluvut eivät kuitenkaan korreloi annosryhmään"

"Lisäksi korkeista sairastuvuusluvuista huolimatta kokonaiskuolleisuus puhdistustyöntekijöiden joukossa on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta. Sen sijaan vähäistä ylimäärää on havaittu väkivaltaisen kuoleman osuudessa, erityisesti itsemurhissa."

Lähteenä:
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_12.pdf

Safa kirjoitti:

STUK kirjoituksista lainauksia:
"Noin 600 000 ihmistä on virallisesti rekisteröity Tshernobylin puhdistustyöntekijöiksi. Todellisuudessa kuitenkin vain 226 000 oli töissä vuosina 1986–1987 alle 30 kilometrin etäisyydellä turmapaikasta."

"Vuoden 1986 aikana puhdistustehtävissä työskennelleiden keskimääräinen annos on virallisten rekisteritietojen mukaan 170 mSv."

"Puhdistustyöntekijöiden terveyttä seurataan vuosittain. Yleinen sairastuvuus heidän joukossaan on ollut huomattavan suuri, ja työkyvyttömyys on hyvin yleistä. Työkyvyttömyyden syistä yleisimmät ovat neuropsykiatrisia (”hermostollinen väsymys”, ”vegetatiivinen epätasapaino”, ”paniikkihäiriö”). Sairastuvuusluvut eivät kuitenkaan korreloi annosryhmään"

"Lisäksi korkeista sairastuvuusluvuista huolimatta kokonaiskuolleisuus puhdistustyöntekijöiden joukossa on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta. Sen sijaan vähäistä ylimäärää on havaittu väkivaltaisen kuoleman osuudessa, erityisesti itsemurhissa."

Lähteenä:
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_12.pdf

Lue lisää

Näinhän se asia on, mikä asia on varmennettu useita kertoja eri tahojen tekemissä tutkimuksissa: suhteellisen pienten annosten ei ole havaittu lisänneen minkään sairauden esiintymistä. Tämä ei ole mielipide, vaan lukuisien tutkimusten kerta toisensa jälkeen vahvistama havainto. Tämän tiedon voi varmentaa monista tieteellisistä lähteistä, mm. BEIR V, 1990: Health Effects of Exposure to Low Levels of Ionizing Radiation.

Sen sijaan ICRP ja muut säteilysuojelun suosituksista vastaavat tahot suosittelevat että säteilysuojelussa lähdetään siitä OLETUKSESTA, että hyvin pienetkin annokset vaikuttavat terveyteen, vaikka sellaista ei ole havaittu. Tässä on kyse varovaisuudesta, mikä lienee ihan viisasta, mutta on syytä muistaa että pienten annosten terveysvaikutus on tarkoitushakuinen oletus, ei havainto.

Mistään lähteestä en löydä Tshernboylin puhdistustyöntekijöiden kollektiiviseksi annokseksi 292000 manSv, sen sijaan edellä viitattu STUK:n kirja antaa kollektiivisen annoksen 23000 manSv 226000 työntekijälle, eli keskimäärin noin 100mSv. Tämä on vielä sen suuruinen annos, ettei sen terveysvaikutuksia ole havaittu, eikä ole tässäkään tapauksessa. Kuten STUK asian ilmaisee: "kokonaiskuolleisuus puhdistustyöntekijöiden joukossa on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta." Myös mm. Yhdysvaltojen lääketieteellisen fysiikan yhdistys vahvistaa, että 100 mSv:n ja sen alle menevillä annoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia: "Below 10 rem, risks of health effects are either too small to be observed or are non-existent." (10rem=100mSv) Lähde: Health Physics Society, 1996: Radiation Risk in Perspective.

Tungsten kirjoitti:

Näinhän se asia on, mikä asia on varmennettu useita kertoja eri tahojen tekemissä tutkimuksissa: suhteellisen pienten annosten ei ole havaittu lisänneen minkään sairauden esiintymistä. Tämä ei ole mielipide, vaan lukuisien tutkimusten kerta toisensa jälkeen vahvistama havainto. Tämän tiedon voi varmentaa monista tieteellisistä lähteistä, mm. BEIR V, 1990: Health Effects of Exposure to Low Levels of Ionizing Radiation.

Sen sijaan ICRP ja muut säteilysuojelun suosituksista vastaavat tahot suosittelevat että säteilysuojelussa lähdetään siitä OLETUKSESTA, että hyvin pienetkin annokset vaikuttavat terveyteen, vaikka sellaista ei ole havaittu. Tässä on kyse varovaisuudesta, mikä lienee ihan viisasta, mutta on syytä muistaa että pienten annosten terveysvaikutus on tarkoitushakuinen oletus, ei havainto.

Mistään lähteestä en löydä Tshernboylin puhdistustyöntekijöiden kollektiiviseksi annokseksi 292000 manSv, sen sijaan edellä viitattu STUK:n kirja antaa kollektiivisen annoksen 23000 manSv 226000 työntekijälle, eli keskimäärin noin 100mSv. Tämä on vielä sen suuruinen annos, ettei sen terveysvaikutuksia ole havaittu, eikä ole tässäkään tapauksessa. Kuten STUK asian ilmaisee: "kokonaiskuolleisuus puhdistustyöntekijöiden joukossa on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta." Myös mm. Yhdysvaltojen lääketieteellisen fysiikan yhdistys vahvistaa, että 100 mSv:n ja sen alle menevillä annoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia: "Below 10 rem, risks of health effects are either too small to be observed or are non-existent." (10rem=100mSv) Lähde: Health Physics Society, 1996: Radiation Risk in Perspective.

Lue lisää

lähde: markus, muutama viesti sitten

"Ionisoivan säteilyn kohdalla tuo raja on ihmisillä tuollainen 8 Sievertiä, se tappaa puolet ihmisistä viikossa. Se on muuten noin 1/36500 siitä määrästä jonka ne ihmiset saivat jotka puhdistivat Tshernobyliä onnettomuuden jälkeen (he tekivät töitä vuoden verran). "

Kysyin mitä ihmettä hän on oikein laskenut.

Pienten säteilyannosten terveysvaikutuksista ei ole näyttöä, koska niitä on jokseenkin mahdoton tutkia. Nykyiset arviot ovat ekstrapolaatioita suurempien annoksien vaikutuksista.

Päivää kirjoitti:

lähde: markus, muutama viesti sitten

"Ionisoivan säteilyn kohdalla tuo raja on ihmisillä tuollainen 8 Sievertiä, se tappaa puolet ihmisistä viikossa. Se on muuten noin 1/36500 siitä määrästä jonka ne ihmiset saivat jotka puhdistivat Tshernobyliä onnettomuuden jälkeen (he tekivät töitä vuoden verran). "

Kysyin mitä ihmettä hän on oikein laskenut.

Pienten säteilyannosten terveysvaikutuksista ei ole näyttöä, koska niitä on jokseenkin mahdoton tutkia. Nykyiset arviot ovat ekstrapolaatioita suurempien annoksien vaikutuksista.

Lue lisää

"Ionisoivan säteilyn kohdalla tuo raja on ihmisillä tuollainen 8 Sievertiä, se tappaa puolet ihmisistä viikossa. Se on muuten noin 1/36500 siitä määrästä jonka ne ihmiset saivat jotka puhdistivat Tshernobyliä onnettomuuden jälkeen (he tekivät töitä vuoden verran)."

Tämä on varmaankin jonkin sortin vahinko. Markus?

"Pienten säteilyannosten terveysvaikutuksista ei ole näyttöä, koska niitä on jokseenkin mahdoton tutkia. Nykyiset arviot ovat ekstrapolaatioita suurempien annoksien vaikutuksista."

Niitä ei ole mahdoton tutkia, aiheesta on valtavan paljon tutkimusaineistoa. Hyvä kooste tärkeimpinä pidetyistä tutkimuksista löytyy mm. BEIR V -raportista (BEIR V, 1990: Health Effects of Exposure to Low Levels of Ionizing Radiation). Tutkimus toisensa jälkeen on tuottanut saman tuloksen: terveysvaikutuksia ei ole havaittu pienillä, alle kymmenien millisieverttien annoksilla. Johtopäätös on selvä: joko pienillä säteilyannoksilla ei ole haitallisia terveysvaikutuksia, tai nuo vaikutukset ovat niin vähäpätöisiä ettei niitä pystytyä erottamaan ihmisten normaalista sairastuvuudesta edes laajoissa väestötutkimuksissa.

Tungsten kirjoitti:

"Ionisoivan säteilyn kohdalla tuo raja on ihmisillä tuollainen 8 Sievertiä, se tappaa puolet ihmisistä viikossa. Se on muuten noin 1/36500 siitä määrästä jonka ne ihmiset saivat jotka puhdistivat Tshernobyliä onnettomuuden jälkeen (he tekivät töitä vuoden verran)."

Tämä on varmaankin jonkin sortin vahinko. Markus?

"Pienten säteilyannosten terveysvaikutuksista ei ole näyttöä, koska niitä on jokseenkin mahdoton tutkia. Nykyiset arviot ovat ekstrapolaatioita suurempien annoksien vaikutuksista."

Niitä ei ole mahdoton tutkia, aiheesta on valtavan paljon tutkimusaineistoa. Hyvä kooste tärkeimpinä pidetyistä tutkimuksista löytyy mm. BEIR V -raportista (BEIR V, 1990: Health Effects of Exposure to Low Levels of Ionizing Radiation). Tutkimus toisensa jälkeen on tuottanut saman tuloksen: terveysvaikutuksia ei ole havaittu pienillä, alle kymmenien millisieverttien annoksilla. Johtopäätös on selvä: joko pienillä säteilyannoksilla ei ole haitallisia terveysvaikutuksia, tai nuo vaikutukset ovat niin vähäpätöisiä ettei niitä pystytyä erottamaan ihmisten normaalista sairastuvuudesta edes laajoissa väestötutkimuksissa.

Lue lisää

"Johtopäätös on selvä: joko pienillä säteilyannoksilla ei ole haitallisia terveysvaikutuksia, tai nuo vaikutukset ovat niin vähäpätöisiä ettei niitä pystytyä erottamaan ihmisten normaalista sairastuvuudesta edes laajoissa väestötutkimuksissa."

Niinpä. Asiasta on vaikea olla varma, kun luonnon taustasäteilyä on joka paikassa ja elinolosuhteet vaikuttavat sairastuvuuteen ihan toisella tasolla. Säteilyn vaikutukset hukkuvat sinne pohjakohinaan. Onhan noita käppyröitä tullut nähtyä yhdysvaltojen eri osavaltioista, joissa syöpäkuolemat on tilastoitu tautasäteilyn funktiona. Tuloksena se käppyrä menee ihan väärin päin. Tätä voisi tietysti käyttää pro-säteily -argumenttina, mutta todellisuus taitaa olla, että näissä osavaltioissa on puhtaampi ilma ja paremmat elintavat.

Päivää kirjoitti:

"Johtopäätös on selvä: joko pienillä säteilyannoksilla ei ole haitallisia terveysvaikutuksia, tai nuo vaikutukset ovat niin vähäpätöisiä ettei niitä pystytyä erottamaan ihmisten normaalista sairastuvuudesta edes laajoissa väestötutkimuksissa."

Niinpä. Asiasta on vaikea olla varma, kun luonnon taustasäteilyä on joka paikassa ja elinolosuhteet vaikuttavat sairastuvuuteen ihan toisella tasolla. Säteilyn vaikutukset hukkuvat sinne pohjakohinaan. Onhan noita käppyröitä tullut nähtyä yhdysvaltojen eri osavaltioista, joissa syöpäkuolemat on tilastoitu tautasäteilyn funktiona. Tuloksena se käppyrä menee ihan väärin päin. Tätä voisi tietysti käyttää pro-säteily -argumenttina, mutta todellisuus taitaa olla, että näissä osavaltioissa on puhtaampi ilma ja paremmat elintavat.

Lue lisää

"Onhan noita käppyröitä tullut nähtyä yhdysvaltojen eri osavaltioista, joissa syöpäkuolemat on tilastoitu tautasäteilyn funktiona. Tuloksena se käppyrä menee ihan väärin päin. Tätä voisi tietysti käyttää pro-säteily -argumenttina, mutta todellisuus taitaa olla, että näissä osavaltioissa on puhtaampi ilma ja paremmat elintavat."

Tuohon tutkimukseen oli muistaakseni valittu sellaiset vertailuryhmät, joiden piti olla elitavoiltaan yms. tunnetuilta riskitekijöiltä samanlaisia. Ja puhdas ilma tuskin vaikuttaa vaikkapa leukemiaan. Saman suuntaisia tuloksia on saatu muualtakin: korkean taustasäteilyn alueelta on löydetty vähemmän syöpää. Yhtä sellaista tutkimusta käsittelin jo aiemmin tällä palstalla säikeessä Luonnonsäteily - selvitys vaikutukista:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002421923

Jopa mainitut Tshernobylin siivoukseen osallistuneet ihmiset kuolivat STUK:n mukaan keskivertoväestöä harvemmin syöpään.

Jotkut tosiaan ovat nähneet tällaisissa havainnoissa mahdollisuuden, että pienet säteilyannokset olisivat hyödyllisiä. Tavallaan siinä voi olla jotain järkeäkin, kenties solukemia on "tasapainottunut" vuosimiljoonien kuluessa tietylle ionisaatiotasolle. Itse olen kuitenkin sitä mieltä että tällaiset tutkimukset eivät ikinä pysty ottamaan kaikkia muuttujia ja tuntemattomia tekijöitä huomioon ja ne todistavat vain yhden asian: pienten säteilyannosten terveysvaikutukset, jos sellaisia on, ovat niin vähäpätöisiä ettei rationaalisen ihmisen ole järkevää olla huolissaan niistä.

Tungsten kirjoitti:

"Onhan noita käppyröitä tullut nähtyä yhdysvaltojen eri osavaltioista, joissa syöpäkuolemat on tilastoitu tautasäteilyn funktiona. Tuloksena se käppyrä menee ihan väärin päin. Tätä voisi tietysti käyttää pro-säteily -argumenttina, mutta todellisuus taitaa olla, että näissä osavaltioissa on puhtaampi ilma ja paremmat elintavat."

Tuohon tutkimukseen oli muistaakseni valittu sellaiset vertailuryhmät, joiden piti olla elitavoiltaan yms. tunnetuilta riskitekijöiltä samanlaisia. Ja puhdas ilma tuskin vaikuttaa vaikkapa leukemiaan. Saman suuntaisia tuloksia on saatu muualtakin: korkean taustasäteilyn alueelta on löydetty vähemmän syöpää. Yhtä sellaista tutkimusta käsittelin jo aiemmin tällä palstalla säikeessä Luonnonsäteily - selvitys vaikutukista:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002421923

Jopa mainitut Tshernobylin siivoukseen osallistuneet ihmiset kuolivat STUK:n mukaan keskivertoväestöä harvemmin syöpään.

Jotkut tosiaan ovat nähneet tällaisissa havainnoissa mahdollisuuden, että pienet säteilyannokset olisivat hyödyllisiä. Tavallaan siinä voi olla jotain järkeäkin, kenties solukemia on "tasapainottunut" vuosimiljoonien kuluessa tietylle ionisaatiotasolle. Itse olen kuitenkin sitä mieltä että tällaiset tutkimukset eivät ikinä pysty ottamaan kaikkia muuttujia ja tuntemattomia tekijöitä huomioon ja ne todistavat vain yhden asian: pienten säteilyannosten terveysvaikutukset, jos sellaisia on, ovat niin vähäpätöisiä ettei rationaalisen ihmisen ole järkevää olla huolissaan niistä.

Lue lisää

"Itse olen kuitenkin sitä mieltä että tällaiset tutkimukset eivät ikinä pysty ottamaan kaikkia muuttujia ja tuntemattomia tekijöitä huomioon ja ne todistavat vain yhden asian: pienten säteilyannosten terveysvaikutukset, jos sellaisia on, ovat niin vähäpätöisiä ettei rationaalisen ihmisen ole järkevää olla huolissaan niistä."

Tästä sentään samaa mieltä. Ei taida olla hedelmällinen keskustelu jatkettavaksi.

on 1 mSv? Nimittäin jo 5 Gy:n kerta-annos tappaa ihmisen välittömästi. Ja esin sädehoidossa rintasyöpään potilas saa 2 Gy:n annoksen.

Kristiina kirjoitti:

on 1 mSv? Nimittäin jo 5 Gy:n kerta-annos tappaa ihmisen välittömästi. Ja esin sädehoidossa rintasyöpään potilas saa 2 Gy:n annoksen.

Sv ja Gy ovat eri suureen yksiköitä. Maolin mukaan Gy on absorboituneen annoksen ja Sv ekvivalenttiannoksen. Käytännössä ne ovat kuitenkin lähes samoja, Sieverteihin on vain huomioitu eri säteilylajien eroja ja sen semmoista. 1 Sv on siis 1 Gy eli 1mSv = 1mGy = 0,001Gy.
1 mSv:n saa puolessa vuodessa sisäilman radonista tai ydinvoimalasta asumalla yli tuhat vuotta sen naapurissa STUK:in mukaan: http://www.stuk.fi/sateily_ymparistossa/ydinvoimalaitosten_ymparistot.html

Päivää kirjoitti:

"Johtopäätös on selvä: joko pienillä säteilyannoksilla ei ole haitallisia terveysvaikutuksia, tai nuo vaikutukset ovat niin vähäpätöisiä ettei niitä pystytyä erottamaan ihmisten normaalista sairastuvuudesta edes laajoissa väestötutkimuksissa."

Niinpä. Asiasta on vaikea olla varma, kun luonnon taustasäteilyä on joka paikassa ja elinolosuhteet vaikuttavat sairastuvuuteen ihan toisella tasolla. Säteilyn vaikutukset hukkuvat sinne pohjakohinaan. Onhan noita käppyröitä tullut nähtyä yhdysvaltojen eri osavaltioista, joissa syöpäkuolemat on tilastoitu tautasäteilyn funktiona. Tuloksena se käppyrä menee ihan väärin päin. Tätä voisi tietysti käyttää pro-säteily -argumenttina, mutta todellisuus taitaa olla, että näissä osavaltioissa on puhtaampi ilma ja paremmat elintavat.

Lue lisää

ja säteilyn käytön ammattilaisena en voi olla kommentoimatta, että turvallista säteilyannosta ei olekkaan. Vaikka esim. radioaktiivisuus puoliintuu tietyssä ajassa (eri alkuaineilla eri puoliintumisaika) niin säteily kuitenkin kumuloituu elimistöön. Ja vain aika näyttää sen, että onko säteilystä ollut haittaa vai ei.

Jos verrataan yhtä tavallisimmista räntgentutkimusta kosmiseen säteilyyn, eli keuhkokuvaa, niin saman annoksen saat taustasäteilyä n. 24 päivässä. Riski sairastua syöpään: yksi hampaiston panoramakuvaus vastaa 1/4 tupakkaa. Säteilyltä voi myös suojautua. Tehokkain suoja säteilyä vastaan on lyijy. Se absorboi säteilyä. Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais.

röntgentäti kirjoitti:

ja säteilyn käytön ammattilaisena en voi olla kommentoimatta, että turvallista säteilyannosta ei olekkaan. Vaikka esim. radioaktiivisuus puoliintuu tietyssä ajassa (eri alkuaineilla eri puoliintumisaika) niin säteily kuitenkin kumuloituu elimistöön. Ja vain aika näyttää sen, että onko säteilystä ollut haittaa vai ei.

Jos verrataan yhtä tavallisimmista räntgentutkimusta kosmiseen säteilyyn, eli keuhkokuvaa, niin saman annoksen saat taustasäteilyä n. 24 päivässä. Riski sairastua syöpään: yksi hampaiston panoramakuvaus vastaa 1/4 tupakkaa. Säteilyltä voi myös suojautua. Tehokkain suoja säteilyä vastaan on lyijy. Se absorboi säteilyä. Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais.

Lue lisää

"Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais."

Itse en pidä kilpirauhassyöpää nopeana ja kivuttomana kuolemana. Mieluummin napsin tabletit.

Palis kirjoitti:

"Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais."

Itse en pidä kilpirauhassyöpää nopeana ja kivuttomana kuolemana. Mieluummin napsin tabletit.

Lue lisää

suuresta laskeumasta, ja hivenen pienempi saa iholla aikaan palovammoja. Mitä hyötyä niistä joditableteista silloin on?

Kristiina kirjoitti:

on 1 mSv? Nimittäin jo 5 Gy:n kerta-annos tappaa ihmisen välittömästi. Ja esin sädehoidossa rintasyöpään potilas saa 2 Gy:n annoksen.

Koska kirjoitin aikaisemmin säteilystä, niin kopioin tämän samaisen infopaketin tänne muokattuna paremmin tänne sopivaksi. Lainaus sisältää ehkä turhaakin informaatiota sinun kannalta, mutta laitan kuitenkin.

"1 becquerel = 1 ydinhajoaminen/s. Yksikkönä se on hyvin pieni ja usein käytetään kBg (kilo), MBg (mega) ja GBg (giga) -muotoja. Lisäksi pitäisi huomioida sen vaikutus ihmiskehoon tai eläimiin. Sitä varten on mittayksiköt gray ja Sievert.

Gray kertoo säteilyn intensiteetin ja absortoidun säteilyn määrän(1 Gy = 1J(joule/kilogramma), muttei ota kantaa eri säteilytyyppien vaikutusta kehoon.

Tätä varten on siis Sievert -yksikkö. Sievert kertoo suoraan säteilyn vaikutuksen määrän tyypistä riippumatta. Sievert on yksikkönä hyvin suuri.

Taustasäteilystä:
keskimäärin 84-88% taustasäteilystä tulee luonnosta (normaalisti 1.5-3.5 milliSieverttiä/vuosi). Lääketieteestä tulee 11-15%, 0-4% ydinlaskeumasta, 0-4% ydinräjäytyksistä ja 0-6% muista lähteistä.

Taustasäteilyn määrä riippuu mm. paikasta. Säteilyturvakeskuksen esimerkissä kolmella eri Suomessa asuvalla henkilöllä vuotuinen säteilyannos vaihteli 1.9 - 35 mSv. Euroopassa esimerkiksi Ramsarissa Iranissa saadaan taustasäteilyä jopa 260mSv/y.

50 mSv/y on rajana, joka ei ydinvoimaloissa työpaikalla saa ylittyä.
100 mSv/y syöpään sairastumisriski eliniän aikana kasvaa 5%. Ei saa ylittyä 5 vuoden aikana ydinvoimalan työntekijöillä.
500 - 1000 mSv hetkellisesti aiheuttaa säteilysairautta ja valkosolujen vähentymistä.
2 000 - 10 000 mSv välitöntä säteilysairauden oireita, valkosolujen määrä laskee ja uhri todennäköisesti kuolee seuraavien viikkojen aikana.

Ionisoivasta säteilystä:
Alphasäteily:
Koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Lähteenä luonnon raskaat aineet (Uraani, Radium). Suuren kokonsa vuoksi menettävät energiansa nopeasti ja säteily pysähtyy esimerkiksi paperiarkkiin tai ihon ulkoisimpaan kerrokseen. Hengitettynä tai muuten kehoon joutuessaan vaarallisin säteilyn muoto.

Beettasäteily:
Elektroneja. Läpäisee 1-2 senttiä vettä tai ihmisen lihaa. Pysähtyy parimilliseen alumiinilevyyn.

X-Ray ja gammasäteily:
Aaltomaista energiasäteilyä ilman materiaa (kuten valo). Läpäisee ihmiskehon. Pysäyttämiseen käytetään paksuja kerroksia vettä, betonia tai lyijyä.

Neutronisäteily:
Neutroneja. Lähteenä ydinreaktiot. Pysäyttämiseen käytetään vettä ja betonia.

radioaktiivista säteilyä eri lähteistä:

Ihminen 70kg: 7000 Bq (1000 Bg/kg)
Kahvi 1kg: 1000 Bg
Eurooppalaisen kodin sisäilma 100m^3 (radon): 30 000 Bg

Palohälytin: 30 000 Bg
hiilituhka 1kg: 2000 Bg
graniitti 1kg: 1000Bg
lääketieteessä käytetyt:
diagnostiikassa käytetty isotooppi: 70 000 000 Bg
Terapiassa käytetty isotooppi: 100 000 000 000 000 Bg
sekä uraani:
Uraani, jalostetty polttoaineeksi 1kg: 25 000 000 Bg
raakauraani 1kg: 500 000 Bg
"

Lisäksi keskusteluissa kummittelee ManSievert (ManSv) -termi, jonka kuvaus menee näin:
"Mansievert (manSv) Kollektiivisen annoksen yksikkö. Jos esimerkiksi 1000 hengen suuruisessa väestöryhmässä jokainen saa keskimäärin 20 millisievertin säteilyannoksen, kollektiivinen annos on 1000 x 0,02 Sv = 20 manSv."

Kristiina:
"on 1 mSv? Nimittäin jo 5 Gy:n kerta-annos tappaa ihmisen välittömästi. Ja esin sädehoidossa rintasyöpään potilas saa 2 Gy:n annoksen."

Suoraa vastausta tähän kysymykseen on vaikea antaa, ellei tiedä säteilyn luonnetta. Enkä sitä tähän ala laskemaankaan. Jos haluat asiaa tutkiskella, niin tuossapa hyvä linkki:
http://www.stuk.fi/saannosto/ST7-2.html

röntgentäti kirjoitti:

suuresta laskeumasta, ja hivenen pienempi saa iholla aikaan palovammoja. Mitä hyötyä niistä joditableteista silloin on?

Melkoinen laskeuma saa olla jotta palovammoja aiheuttaa. Saati sitten välittömän kuoleman. Lähinnä tulee mieleen jonkin säteilylähteen ronkkiminen ilman suojausta. Tuollaisen laskeuman tullessa kohdalle minä olisin visusti sisätiloissa. Ei se kontaminaatio itsekseen sentään ovia availe.

Safa kirjoitti:

Koska kirjoitin aikaisemmin säteilystä, niin kopioin tämän samaisen infopaketin tänne muokattuna paremmin tänne sopivaksi. Lainaus sisältää ehkä turhaakin informaatiota sinun kannalta, mutta laitan kuitenkin.

"1 becquerel = 1 ydinhajoaminen/s. Yksikkönä se on hyvin pieni ja usein käytetään kBg (kilo), MBg (mega) ja GBg (giga) -muotoja. Lisäksi pitäisi huomioida sen vaikutus ihmiskehoon tai eläimiin. Sitä varten on mittayksiköt gray ja Sievert.

Gray kertoo säteilyn intensiteetin ja absortoidun säteilyn määrän(1 Gy = 1J(joule/kilogramma), muttei ota kantaa eri säteilytyyppien vaikutusta kehoon.

Tätä varten on siis Sievert -yksikkö. Sievert kertoo suoraan säteilyn vaikutuksen määrän tyypistä riippumatta. Sievert on yksikkönä hyvin suuri.

Taustasäteilystä:
keskimäärin 84-88% taustasäteilystä tulee luonnosta (normaalisti 1.5-3.5 milliSieverttiä/vuosi). Lääketieteestä tulee 11-15%, 0-4% ydinlaskeumasta, 0-4% ydinräjäytyksistä ja 0-6% muista lähteistä.

Taustasäteilyn määrä riippuu mm. paikasta. Säteilyturvakeskuksen esimerkissä kolmella eri Suomessa asuvalla henkilöllä vuotuinen säteilyannos vaihteli 1.9 - 35 mSv. Euroopassa esimerkiksi Ramsarissa Iranissa saadaan taustasäteilyä jopa 260mSv/y.

50 mSv/y on rajana, joka ei ydinvoimaloissa työpaikalla saa ylittyä.
100 mSv/y syöpään sairastumisriski eliniän aikana kasvaa 5%. Ei saa ylittyä 5 vuoden aikana ydinvoimalan työntekijöillä.
500 - 1000 mSv hetkellisesti aiheuttaa säteilysairautta ja valkosolujen vähentymistä.
2 000 - 10 000 mSv välitöntä säteilysairauden oireita, valkosolujen määrä laskee ja uhri todennäköisesti kuolee seuraavien viikkojen aikana.

Ionisoivasta säteilystä:
Alphasäteily:
Koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Lähteenä luonnon raskaat aineet (Uraani, Radium). Suuren kokonsa vuoksi menettävät energiansa nopeasti ja säteily pysähtyy esimerkiksi paperiarkkiin tai ihon ulkoisimpaan kerrokseen. Hengitettynä tai muuten kehoon joutuessaan vaarallisin säteilyn muoto.

Beettasäteily:
Elektroneja. Läpäisee 1-2 senttiä vettä tai ihmisen lihaa. Pysähtyy parimilliseen alumiinilevyyn.

X-Ray ja gammasäteily:
Aaltomaista energiasäteilyä ilman materiaa (kuten valo). Läpäisee ihmiskehon. Pysäyttämiseen käytetään paksuja kerroksia vettä, betonia tai lyijyä.

Neutronisäteily:
Neutroneja. Lähteenä ydinreaktiot. Pysäyttämiseen käytetään vettä ja betonia.

radioaktiivista säteilyä eri lähteistä:

Ihminen 70kg: 7000 Bq (1000 Bg/kg)
Kahvi 1kg: 1000 Bg
Eurooppalaisen kodin sisäilma 100m^3 (radon): 30 000 Bg

Palohälytin: 30 000 Bg
hiilituhka 1kg: 2000 Bg
graniitti 1kg: 1000Bg
lääketieteessä käytetyt:
diagnostiikassa käytetty isotooppi: 70 000 000 Bg
Terapiassa käytetty isotooppi: 100 000 000 000 000 Bg
sekä uraani:
Uraani, jalostetty polttoaineeksi 1kg: 25 000 000 Bg
raakauraani 1kg: 500 000 Bg
"

Lisäksi keskusteluissa kummittelee ManSievert (ManSv) -termi, jonka kuvaus menee näin:
"Mansievert (manSv) Kollektiivisen annoksen yksikkö. Jos esimerkiksi 1000 hengen suuruisessa väestöryhmässä jokainen saa keskimäärin 20 millisievertin säteilyannoksen, kollektiivinen annos on 1000 x 0,02 Sv = 20 manSv."

Kristiina:
"on 1 mSv? Nimittäin jo 5 Gy:n kerta-annos tappaa ihmisen välittömästi. Ja esin sädehoidossa rintasyöpään potilas saa 2 Gy:n annoksen."

Suoraa vastausta tähän kysymykseen on vaikea antaa, ellei tiedä säteilyn luonnetta. Enkä sitä tähän ala laskemaankaan. Jos haluat asiaa tutkiskella, niin tuossapa hyvä linkki:
http://www.stuk.fi/saannosto/ST7-2.html

Lue lisää

gammasäteily kuuluu samaan ryhmään alfa ja beetasäteilyn kanssa, röntgensäteily taas on sähkömagneettista säteilyä, aallon pituudeltaan lyhyempää, kuin gammasäteily. Mutta ihan oikeilla jäljillä olet.

Kristiina kirjoitti:

on 1 mSv? Nimittäin jo 5 Gy:n kerta-annos tappaa ihmisen välittömästi. Ja esin sädehoidossa rintasyöpään potilas saa 2 Gy:n annoksen.

"on 1 mSv? Nimittäin jo 5 Gy:n kerta-annos tappaa ihmisen välittömästi. Ja esin sädehoidossa rintasyöpään potilas saa 2 Gy:n annoksen. "

Täydennän hieman muiden vastauksia toteamalla, että graysta ekvivalenttiannos painottamalla se säteilytyypillä. Kun ekvivalenttiannos painotetaan vielä kudostyyppien painokertoimilla saadaan efektiivinen annos, josta normaalisti puhutaan. Ekvivalentti- ja efektiivisellä annoksella on kummallakin yksikkönä sievert.

Gamma- ja röntgensäteilyn painokerroin on muistaakseni yksi.

kristiina kirjoitti:

gammasäteily kuuluu samaan ryhmään alfa ja beetasäteilyn kanssa, röntgensäteily taas on sähkömagneettista säteilyä, aallon pituudeltaan lyhyempää, kuin gammasäteily. Mutta ihan oikeilla jäljillä olet.

Lue lisää

"gammasäteily kuuluu samaan ryhmään alfa ja beetasäteilyn kanssa, röntgensäteily taas on sähkömagneettista säteilyä, aallon pituudeltaan lyhyempää, kuin gammasäteily. Mutta ihan oikeilla jäljillä olet. "

Kyllä minä luokittelisin alfa- ja betasäteilyn hiukkassäteilyinä eri luokkaan, kuin gamma- ja röntgensäteilyn, jotka muuten kummatkin ovat sähkömagneettisiä säteilylajeja. Jälkimmäisten spektrit menevät jonkin verran päällekkäin ja yleensä nuo kai luokitellaan syntytavan mukaan (ydin/elektroniverho). Kaikki kyllä kuuluvat ionisoiviin säteilyihin.

kristiina kirjoitti:

gammasäteily kuuluu samaan ryhmään alfa ja beetasäteilyn kanssa, röntgensäteily taas on sähkömagneettista säteilyä, aallon pituudeltaan lyhyempää, kuin gammasäteily. Mutta ihan oikeilla jäljillä olet.

Lue lisää

Kyllä gammasäteily samaa sähkömagneettista säteilyä on kuin röntgensäteilykin, aallonpituudeltaan vain erilaista. Alfa- ja beetasäteily taas ovat hiukkassäteilyä.

röntgentäti kirjoitti:

ja säteilyn käytön ammattilaisena en voi olla kommentoimatta, että turvallista säteilyannosta ei olekkaan. Vaikka esim. radioaktiivisuus puoliintuu tietyssä ajassa (eri alkuaineilla eri puoliintumisaika) niin säteily kuitenkin kumuloituu elimistöön. Ja vain aika näyttää sen, että onko säteilystä ollut haittaa vai ei.

Jos verrataan yhtä tavallisimmista räntgentutkimusta kosmiseen säteilyyn, eli keuhkokuvaa, niin saman annoksen saat taustasäteilyä n. 24 päivässä. Riski sairastua syöpään: yksi hampaiston panoramakuvaus vastaa 1/4 tupakkaa. Säteilyltä voi myös suojautua. Tehokkain suoja säteilyä vastaan on lyijy. Se absorboi säteilyä. Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais.

Lue lisää

"Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais. "

Sellaisissa skenaarioissa, joita minä osaa suomeen kuvitella, joditabletit ovat aika hyödyllisiä, varsinkin jos sattuu jäämään laskeuma-alueelle. Ei sieltä nimittäin semmoista tupsahdusta tule, joka heti aiheuttaisi terveyshaittoja, vaan vaikutukset olisivat lähialueella paljon hitaammin ilmeneviä. Tärkeimpänä juurikin kilpirauhassyövän yleistyminen, jota joditableteilla voi torjua. Niiden ideahan on kilpirauhasen "täyttäminen" puhtaalla jodilla, jotta radioaktiivinen jodi (131) ei pääse tekemään sisäistä annosta varastoituessaan kilpirauhaseen.

Jos niitä joditabletteja kaapissaan pitää niin todella paljon todennäköisemmin niitä joutuu käyttämään lahden takaa tulevan tupsahduksen takia. En kyllä näe sitäkään vaihtoehtoa mitenkään todennäköisenä.

röntgentäti kirjoitti:

ja säteilyn käytön ammattilaisena en voi olla kommentoimatta, että turvallista säteilyannosta ei olekkaan. Vaikka esim. radioaktiivisuus puoliintuu tietyssä ajassa (eri alkuaineilla eri puoliintumisaika) niin säteily kuitenkin kumuloituu elimistöön. Ja vain aika näyttää sen, että onko säteilystä ollut haittaa vai ei.

Jos verrataan yhtä tavallisimmista räntgentutkimusta kosmiseen säteilyyn, eli keuhkokuvaa, niin saman annoksen saat taustasäteilyä n. 24 päivässä. Riski sairastua syöpään: yksi hampaiston panoramakuvaus vastaa 1/4 tupakkaa. Säteilyltä voi myös suojautua. Tehokkain suoja säteilyä vastaan on lyijy. Se absorboi säteilyä. Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais.

Lue lisää

"ja säteilyn käytön ammattilaisena en voi olla kommentoimatta, että turvallista säteilyannosta ei olekkaan."

No jaa, luonnon säteilyä emme kumminkaan pysty välttämään, turvallista tai ei.

"Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais."

No tuo nyt on kyllä ihan turhaa liioittelua, jopa Tshernobylin onnettomuudessa, joka oli poikkeukselisen suuren mittakaavan reaktorionnettomuus ja Suomalaisissa reaktoreissa suoranainen fysikaalinen mahdottomuus, väestöannokset jäivät kauaksi hengenvaarallisista. Hyvin yksinkertaisin väestönsuojelutoimin sielläkin olisi ollut mahdollista ehkäistä käytännöllisesti katsoen kaikki myöhemmin havaitut säteilyperäiset terveyshaitat, joten on vain järkevää ja hyödyllistä noudattaa ja varautua noudattamaan väestönsuojelusuunnitelmaa. Vakavankin ydinonnettomuuden tapauksessa väestönsuojelulla on mahdollista estää käytännöllisesti katsoen kaikki myöhemmin havaittavat terveysvaikutukset, joten mistään turhasta varautumisesta ei ole kyse - päinvastoin, hyvin tehokkaasta ja hyödyllisestä toiminnasta.

Unohdit pikku lisämaininnan:

"
Yleistä on, että turvallisuusrajana pidetään yhtä prosenttia LD-50-arvosta...
"

Joten, pienen laskutoimituksen mukaan turvallisuusraja olisi: 8Sv/100 = 80mSv.

Jos luonnosta saadaan keskiarvona vaikka 2mSv, turvallisuusraja täyttyy jo 40 vuoden kuluttua. Suomalaisten saama 4mSv/vuosi merkitsisi vain 20 vuoden turvarajaa.

Emme siis ole turvassa edes luonnonsäteilyltä. miksi sitä sitten lisätään keinotekoisesti? STUKin mukaan ionisoivan sätellyn syöpäriski kasvaa kumulatiivisesti elinikäisannoksen mukaan.

röntgentäti kirjoitti:

ja säteilyn käytön ammattilaisena en voi olla kommentoimatta, että turvallista säteilyannosta ei olekkaan. Vaikka esim. radioaktiivisuus puoliintuu tietyssä ajassa (eri alkuaineilla eri puoliintumisaika) niin säteily kuitenkin kumuloituu elimistöön. Ja vain aika näyttää sen, että onko säteilystä ollut haittaa vai ei.

Jos verrataan yhtä tavallisimmista räntgentutkimusta kosmiseen säteilyyn, eli keuhkokuvaa, niin saman annoksen saat taustasäteilyä n. 24 päivässä. Riski sairastua syöpään: yksi hampaiston panoramakuvaus vastaa 1/4 tupakkaa. Säteilyltä voi myös suojautua. Tehokkain suoja säteilyä vastaan on lyijy. Se absorboi säteilyä. Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais.

Lue lisää

"Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais."

Olen vähän samaa mieltä, mutta en ole varma kilpirauhassyövän vaikutuksesta elämänlaatuun. Kuuleman mukaan vaatii hoitoa loppuelämän ajan. Jos sittenkin on kivuliasta ja vaikeaa, parempi olisi kyllä kuolla pois heti.

Vastaaja kirjoitti:

Unohdit pikku lisämaininnan:

"
Yleistä on, että turvallisuusrajana pidetään yhtä prosenttia LD-50-arvosta...
"

Joten, pienen laskutoimituksen mukaan turvallisuusraja olisi: 8Sv/100 = 80mSv.

Jos luonnosta saadaan keskiarvona vaikka 2mSv, turvallisuusraja täyttyy jo 40 vuoden kuluttua. Suomalaisten saama 4mSv/vuosi merkitsisi vain 20 vuoden turvarajaa.

Emme siis ole turvassa edes luonnonsäteilyltä. miksi sitä sitten lisätään keinotekoisesti? STUKin mukaan ionisoivan sätellyn syöpäriski kasvaa kumulatiivisesti elinikäisannoksen mukaan.

Lue lisää

"Joten, pienen laskutoimituksen mukaan turvallisuusraja olisi: 8Sv/100 = 80mSv."

Kerta-annokselle. Myrkkyjen turvallisuusrajat koskevat kerta-annoksia. Otetan vaikka ihmisen altistuminen lämmölle elinaikanaan: jos se kaikki tulisi kerralla, voisi kärvähtää pahemman kerran.

"Jos luonnosta saadaan keskiarvona vaikka 2mSv, turvallisuusraja täyttyy jo 40 vuoden kuluttua. Suomalaisten saama 4mSv/vuosi merkitsisi vain 20 vuoden turvarajaa."

Ei päde. Kyseessä ei ole kerta-annokset.

"Emme siis ole turvassa edes luonnonsäteilyltä. miksi sitä sitten lisätään keinotekoisesti?"

Pääasiassa ihmisten parantamiseksi. Suurin osa ihmisten saamasta keinotekoisesta säteilystä on lääketieteen palveluksessa. Samoin kaikessa muussakin säteilyn käytössä täytyy hyötyjen olla haittoja, jos sellaisia edes on, suurempia. Muunlainen säteilyn käyttö olisi Suomessa lain vastaista.

"STUKin mukaan ionisoivan sätellyn syöpäriski kasvaa kumulatiivisesti elinikäisannoksen mukaan."

Tämä on oletus, jota ei ole vahvistettu havainnoin. STUK:kaan ei väitä muuta, minkä tietäisit jos lukisit STUK:n tekstejä kokonaisuutena, etkä irrallisina lauseina. Sen sijaan tiedetään tutkimusten perusteella, että suhteellisen isot kerta-annokset kyllä kasvattavat syöpäriskiä. Tämä on täysin järkeenkäypää: totta kai luulisikin, että keho on alttiipi suurella nopealle altistukselle kuin vähittäiselle jatkuvalle altistukselle, johon on mahdollisuus sopeutua. Pientenkin annosten vaarallisuus on siis varmuuden vuoksi tehty oletus, eikä suinkaan perustu havainnoille.

Vastaaja kirjoitti:

"Sitten vielä noista joditableteista: Jos suomessa sattuisi ydinonnettomuus, niin joditableteista tuskin on hyötyä suuren laskeuman sattuessa kohdalle. Ilman joditabletteja kohtaisit vain nopeamman ja kivuttomamman kuoleman. Minä en ainakaan rahojani niihin tuhlais."

Olen vähän samaa mieltä, mutta en ole varma kilpirauhassyövän vaikutuksesta elämänlaatuun. Kuuleman mukaan vaatii hoitoa loppuelämän ajan. Jos sittenkin on kivuliasta ja vaikeaa, parempi olisi kyllä kuolla pois heti.

Lue lisää

"Olen vähän samaa mieltä, mutta en ole varma kilpirauhassyövän vaikutuksesta elämänlaatuun. Kuuleman mukaan vaatii hoitoa loppuelämän ajan. Jos sittenkin on kivuliasta ja vaikeaa, parempi olisi kyllä kuolla pois heti. "

No sitten joudut itse päättämään päiväsi, sillä ydinvoimalaonnettomuus ei vie henkeäsi nopeasti ja todennäköisesti ei ollenkaan.

Koska UV irrottaa sinkistä elekroneja irti, niin periaatteessa aurinkoenergia synnyttää beta- säteilyä, tosin epätavallisen matalaenergiaista..

No, myrkky mikä myrkky..;)

"Ionisoiva fuusiovoimala, aurinko, on mulle myrkkyä iholle.
Onko sulle aurinkoenergia myrkkyä?
Ilmeisesti on koska laajennat terminologiasi ovet appoauki ja saamme vappuna hoilottaa toreilla ja turuilla:
"VASTAAJALLE AURINKOENERGIA ON MYRKKYÄ! HOI LAARI LAARI LAAA"

Sulla ei pitäisi olla mitään tuon totuuden levittämistä vastaan, vai ?

Ps. Modernien "Göebbelsien" elämästä kertova Beigbederin "24,99€" on ostettu ja luettu.
"

Kuten on tullut jo todettua, monet välttämättömätkin aineet on myrkkyä yliannostuksena. Auringon UV-säteily ei tee poikkeusta tästä.

Vaatetus on paras suoja auringon UV-säteilyä vastaan. noin 20 min. normaali ulkoilu riittää päivittäiseen D-vitamiiniannokseen kesällä.