Haluan nostaa esiin kysymyksen, miksi varsin useissa tapauksissa Jeesuksen nimen luonteva käyttö on niin vaikeata esikoislestadiolais-taustaisille ihmisille? Jeesus nimessä on kuitenkin maailman suurin voima, se tekee kuolleet eläviksi ja antaa eläville kaikki heidän tarpeensa ajallaan. Jeesus nimessä esitetään myös kaikki pyynnöt Jumalalle, niin kuin Raamattu opettaa.
Jollakin tasolla ymmärretään että Jeesusta tulee kiittää ja että hän on ansainnut kaiken kiitoksemme ja ylistyksemme. Sitten kun Jeesusta aletaan ylistää näkyvästi ja kuuluvasti, niin es.lest. porukka alkaa vaivautumaan.
Mitä kaikkea tuo vaivaantumisen sisältö itse kunkin kohdalla lienee, sitä emme tiedä?
Sama vaivautuminen koskee esikoislestadiolaisen henkilön rukoilemista omin sanoin, esimerkiksi ryhmässä. Jos joku pyytää esirukousta, hän saa vastaukseksi että kyllä minä muista sinua rukouksissani. Kun oikea käytäntö olisi se, että henkilö jolta esirukousta pyydetään johtaa paikalla olevan väen esirukoukseen pyydettyjen asioiden puolesta.
Tämä edellä kertomani tuli jälleen kerran taas mieleeni, kun kirjoitin esimerkkejä Jeesuksen ylistämisestä joka tilassa. Sain vilpittömän vastauksen, että peli menee nyt helluntailaiseksi. :-)))
No siinähän tuli sitten todistettua samalla sekin, että helluntailaisilla on tämä asia paremmassa kunnossa kun esikoislestadiolaisilla. Tässä yhteydessä on minun sanottava, Jumalan kunniaksi, että paras esirukoilijani on kasvanut helluntailaisessa kodissa, äitinsä oli helluntailainen. Ylitsevuotavassa rakkaudessa tämä veli rukoilee puolestani, joskus pyynnöstä ja usein ilman pyyntöäkin. Veljellinen rakkaus välillämme on aivan käsinkosketeltavaa. Rakkautemme on syntynyt ja kasvanut hänen vaikeiden koettelemustensa kautta.
Kiitos Herralle!
Joka huomen on Herran armo uusi. Jos sinulta jäi eilen rukoilematta ja kiittämättä Jeesusta, niin tänään on uusi mahdollisuus. Älä enää tyydy siihen omaan selitykseesi (esteeseesi) että olen niin huono rukoilija, enkä jaksa Jumalaa kiittääkään niin kuin tulisi. Se on omavanhurskaus piru joka estää kristittyä rukoilemasta ja kiittämästä. Piru kyö uskovan valheillaan lyttyyn ja masentaa. Mieti kristitty mikä on todellinen syy! Syy ei ole siinä että sinä et jaksa. Ehkäkysyt: No mikä ettei?
Syy on siinä että sinä yrität sellaista ITSE, mikä ei ole lainkaan mahdollista. Yrität tehdä itsesi Jumalalle kelvolliseksi eli vanhurskaaksi omin töin ja toimin ja jätät Jumalan ilmaiseksi tarjoaman lahjan vastaanottamatta.
JUMALA VANHURSKAUTTAA SEN JOLLA ON USKO KRISTUKSEEN. Sinä et voi itse itseäsi vanhurskaaksi tehdä, et vaikka kuinka yrität, poraat ja vaikerrat ja vaikka kuinka vilpitönkin olet.
Jumalalle ei kelpaa kuin yksi uhri, sinun puolestasi annettu Jeesuksen Kristuksen ruumis ja sinun puolestasi vuodatettu Jeesuksen Kristuksen veri.
Tule sillä kaikki on valmistettu! Jeesuksen nimessä aamen.
Jollakin tasolla ymmärretään että Jeesusta tulee kiittää ja että hän on ansainnut kaiken kiitoksemme ja ylistyksemme. Sitten kun Jeesusta aletaan ylistää näkyvästi ja kuuluvasti, niin es.lest. porukka alkaa vaivautumaan.
Mitä kaikkea tuo vaivaantumisen sisältö itse kunkin kohdalla lienee, sitä emme tiedä?
Sama vaivautuminen koskee esikoislestadiolaisen henkilön rukoilemista omin sanoin, esimerkiksi ryhmässä. Jos joku pyytää esirukousta, hän saa vastaukseksi että kyllä minä muista sinua rukouksissani. Kun oikea käytäntö olisi se, että henkilö jolta esirukousta pyydetään johtaa paikalla olevan väen esirukoukseen pyydettyjen asioiden puolesta.
Tämä edellä kertomani tuli jälleen kerran taas mieleeni, kun kirjoitin esimerkkejä Jeesuksen ylistämisestä joka tilassa. Sain vilpittömän vastauksen, että peli menee nyt helluntailaiseksi. :-)))
No siinähän tuli sitten todistettua samalla sekin, että helluntailaisilla on tämä asia paremmassa kunnossa kun esikoislestadiolaisilla. Tässä yhteydessä on minun sanottava, Jumalan kunniaksi, että paras esirukoilijani on kasvanut helluntailaisessa kodissa, äitinsä oli helluntailainen. Ylitsevuotavassa rakkaudessa tämä veli rukoilee puolestani, joskus pyynnöstä ja usein ilman pyyntöäkin. Veljellinen rakkaus välillämme on aivan käsinkosketeltavaa. Rakkautemme on syntynyt ja kasvanut hänen vaikeiden koettelemustensa kautta.
Kiitos Herralle!
Joka huomen on Herran armo uusi. Jos sinulta jäi eilen rukoilematta ja kiittämättä Jeesusta, niin tänään on uusi mahdollisuus. Älä enää tyydy siihen omaan selitykseesi (esteeseesi) että olen niin huono rukoilija, enkä jaksa Jumalaa kiittääkään niin kuin tulisi. Se on omavanhurskaus piru joka estää kristittyä rukoilemasta ja kiittämästä. Piru kyö uskovan valheillaan lyttyyn ja masentaa. Mieti kristitty mikä on todellinen syy! Syy ei ole siinä että sinä et jaksa. Ehkäkysyt: No mikä ettei?
Syy on siinä että sinä yrität sellaista ITSE, mikä ei ole lainkaan mahdollista. Yrität tehdä itsesi Jumalalle kelvolliseksi eli vanhurskaaksi omin töin ja toimin ja jätät Jumalan ilmaiseksi tarjoaman lahjan vastaanottamatta.
JUMALA VANHURSKAUTTAA SEN JOLLA ON USKO KRISTUKSEEN. Sinä et voi itse itseäsi vanhurskaaksi tehdä, et vaikka kuinka yrität, poraat ja vaikerrat ja vaikka kuinka vilpitönkin olet.
Jumalalle ei kelpaa kuin yksi uhri, sinun puolestasi annettu Jeesuksen Kristuksen ruumis ja sinun puolestasi vuodatettu Jeesuksen Kristuksen veri.
Tule sillä kaikki on valmistettu! Jeesuksen nimessä aamen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi Jeesuksen, Jumalan ja pahan hengen nimien herkuttelulla, mitä nämä lestaadiolaiset tekevät. Kyllä sinä yli joskus menee helluntailaisiltakin. Ovat he kuitenkin muihin kansalaisiin sopeutuvaisempia.
Minä, suurin ja kaunen maailmassa, en ole ns. uskossa, mutta muistan aina rukoukset ja Jumalan voiman.
Niin, sain kerran työpaikaltani, kun olin vielä työssä, uudentestamentin helluntailaisilta. Otin sen kiitollisena vastaa. Ja olen sitä silloin tällöin selannut, varsinkin silloin, kun haluan tarkistaa lestaadiolaisten valehtelun ja uhon. Siis laitan "tärkeysjärjestyksessä" helluntailaiset lestaadiolaisten edelle, vaikka kuulunkin luterilaiseen seurakuntaan.
Jumala meitä varjelkoon asettamasta minkään nimitä herätysliikettä taikka kirkkoa muiden edelle. Kristinuskossa seurataan Jeesusta, itsensä kieltäen ja ristiä kantaen. Joka on nähnyt Jeesuksen hän on nähnyt Jumalan. Jumalan valtakuntaa on ainoastaan YKSI tie, tuon tien nimi on Jeesus Kristus. Kristinuskossa kilvoitellaan Jeesuksen seuraajina, vedellä pesten Sanan kautta on Pyhässä Kasteessa synnytty Jumalan lapsiksi, yhteyteen Jeesuksen kärsimiseen kuolemaan ja kuolleista ylösnousemiseen, - YHDESSÄ HÄNEN KANSSAAN.
Jumalan lapsina (uusina luomuksina) me elämme eri nimisissä seurakunnissa. Lestadiolaiset ovat muuten evankelis-luterilaisia, ellet aiemmin tiennyt, se on meidän seurakuntamme.
Jeesuksen käskyn toteuttamisessa (joka on rakkaus) meillä jokaisella riittää kilvoittelemista loppuiäksi.
Kristittyjen keskinäiseen vertailuun sortuvat uskovaiset ovat tulkinneet väärin Jumalan sanaa, tavalla taikka toisella.
Antaa minkäänlaista kommentia aloitukseen , ja sen pääni pidän .
hakeva. Tiedän tarkalleen, että lestaadiolaiset ovat ikävä kyllä sotkemassa luterilaisen seurakunnan asioita. Juuri tuollaisilla ylikorostetuilla "Jeesus pelastaa" otsikon omistajilla. Jeesus voi pelastaa vähemmälläkin itseään yliuskovaiseksi korostamalla. Joka itasensä ylentää, hän alennetaan. Joka itsensä alentaa, hän ylennetään, sanoi entinenkin mies.
Sinä et näytä tietävän näistä asioista mitään, ole siis vaiti.