Oliko Mooses kirjoittajana?

Myös Nubian sijaishallitsija egybtiläinen prinssi oli Mooses. UT kertoo että Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläiseen viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja voimassa. Tehdessään valintansa hän kieltäytyi Egyptin aarteista ja liittyi Jumalan kansaan. Juutalainen historioitsija Josefus kertoo hänen johtaneen voitokasta sotaretkeä Etiopiaa vastaan ja ottaneen puolisokseen Tharbis-nimisen etiopialaisen prinsessan. Josefus kertoo ettei faraon tyttärellä ollut poikaa ja Mooses oli kruununperillinen. Mooseksella Egybtin prinssinä oli korkea asema ja pääsi osalliseksi kaikesta siitä viisaudesta ja sivistyksestä, mitä sinä aikana johtava kultturikansa omisti. 40 vuotiaana Mooses lähti maanpakoon, onnistui pääsemään itärajalla olevien rajavartioiden ohi, ja etsi piilopaikan Siinain vuorilta, 2Moos.2:12-.
Jumala ilmoittaa palvelioitten kautta vain mitä hän on halunnut, ja se tärkein on Jeesus.
Aabraham sanoi tuonelassa rikkaalle miehelle; Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös, Luuk.16:31.

Filadelfi kirjoitti:

Myös Nubian sijaishallitsija egybtiläinen prinssi oli Mooses. UT kertoo että Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläiseen viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja voimassa. Tehdessään valintansa hän kieltäytyi Egyptin aarteista ja liittyi Jumalan kansaan. Juutalainen historioitsija Josefus kertoo hänen johtaneen voitokasta sotaretkeä Etiopiaa vastaan ja ottaneen puolisokseen Tharbis-nimisen etiopialaisen prinsessan. Josefus kertoo ettei faraon tyttärellä ollut poikaa ja Mooses oli kruununperillinen. Mooseksella Egybtin prinssinä oli korkea asema ja pääsi osalliseksi kaikesta siitä viisaudesta ja sivistyksestä, mitä sinä aikana johtava kultturikansa omisti. 40 vuotiaana Mooses lähti maanpakoon, onnistui pääsemään itärajalla olevien rajavartioiden ohi, ja etsi piilopaikan Siinain vuorilta, 2Moos.2:12-.
Jumala ilmoittaa palvelioitten kautta vain mitä hän on halunnut, ja se tärkein on Jeesus.
Aabraham sanoi tuonelassa rikkaalle miehelle; Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös, Luuk.16:31.

Lue lisää

Aika outoa ettei Mooseksesta ole egyptiläisiä lähteitä. Josefus kirjoitti kirjansa yli 1500 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen. Toki Josefuksen kuvaukset hänen itse kokemastaan juutalaissodasta ovat hyvin luotettavia, samoin tiedot juutalaisten historiasta muutamaa sata vuotta taaksepäin siitä, mutta vanhempien aikojen kohdalla luotettavuus on hyvin kyseenalaista.
Ja sitä paitsi Egyptin historiassa ei vain yksinkertaisesti ole mitään yht'äkkistä heikentymistä, mitä Raamatun kuvaamista vitsauksista olisi seurannut (karja kuollut, sato pilalla, suuret joukot ihmisiä kuollut, koko armeija tuhoutunut, faaroa kuollut, samoin kruununperillinen ja kaiken lisäksi juutalaiset vielä vieneet aarteet mukanaan). Se olisi aiheuttanut valtavan kaaoksen, yhteiskuntajärjestelmä olisi romahtanut, maan olisi ollut alttiina ulkomaalaisille sotajoukoilla, kruununperimyksestä olisi käyty kamppailua... Mutta ei, Egyptin historia ns. Uuden valtakunnan aikana (suunnilleen 1600-1000 eKr.) on yhtäjaksoisesti nousukautta tai vakaata aikaa. Uuden valtakunnan historia tunnetaan erittäin tarkasti (lukuunottamatta 1330-lukua, mutta se ei liity Moosekseen), eikä kuvaus vitsauksista sovi siihen, ei mitenkään.
Kaiken lisäksi Raamatussa on vielä kronologinen virhe: tämä nimeltä mainitsematon sortajafaaroa käski Raamatun mukaan juutalaisia rakentamaan Ramseksen "varastokaupungin". Ainoa egyptin kaupunki, minkä nimessä oli Ramses, oli Ramses II:n rakennuttama Pi-Ramses (suomeksi "Ramseksen kaupunki"). Mutta Ramses II eli vasta 1200-luvulla eKr., Raamatun mukaan exodus olisi tapahtunut suunnilleen1500-1400-luvuilla eKr.

Michelarkangelo kirjoitti:

Aika outoa ettei Mooseksesta ole egyptiläisiä lähteitä. Josefus kirjoitti kirjansa yli 1500 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen. Toki Josefuksen kuvaukset hänen itse kokemastaan juutalaissodasta ovat hyvin luotettavia, samoin tiedot juutalaisten historiasta muutamaa sata vuotta taaksepäin siitä, mutta vanhempien aikojen kohdalla luotettavuus on hyvin kyseenalaista.
Ja sitä paitsi Egyptin historiassa ei vain yksinkertaisesti ole mitään yht'äkkistä heikentymistä, mitä Raamatun kuvaamista vitsauksista olisi seurannut (karja kuollut, sato pilalla, suuret joukot ihmisiä kuollut, koko armeija tuhoutunut, faaroa kuollut, samoin kruununperillinen ja kaiken lisäksi juutalaiset vielä vieneet aarteet mukanaan). Se olisi aiheuttanut valtavan kaaoksen, yhteiskuntajärjestelmä olisi romahtanut, maan olisi ollut alttiina ulkomaalaisille sotajoukoilla, kruununperimyksestä olisi käyty kamppailua... Mutta ei, Egyptin historia ns. Uuden valtakunnan aikana (suunnilleen 1600-1000 eKr.) on yhtäjaksoisesti nousukautta tai vakaata aikaa. Uuden valtakunnan historia tunnetaan erittäin tarkasti (lukuunottamatta 1330-lukua, mutta se ei liity Moosekseen), eikä kuvaus vitsauksista sovi siihen, ei mitenkään.
Kaiken lisäksi Raamatussa on vielä kronologinen virhe: tämä nimeltä mainitsematon sortajafaaroa käski Raamatun mukaan juutalaisia rakentamaan Ramseksen "varastokaupungin". Ainoa egyptin kaupunki, minkä nimessä oli Ramses, oli Ramses II:n rakennuttama Pi-Ramses (suomeksi "Ramseksen kaupunki"). Mutta Ramses II eli vasta 1200-luvulla eKr., Raamatun mukaan exodus olisi tapahtunut suunnilleen1500-1400-luvuilla eKr.

Lue lisää

2 Moos.1:11, tutkijat, jotka kannattavat myöhäisempää Merneptahin aikaista Egybtistä lähtöä, nojautuvat Piitomista ja Ramseksesta löydettyihin piirtokirjoituksiin, jotka ilmoittavat, että farao Ramses II rakennutti nämä kaupungit. Ramses II olisi siis ollut sortajafarao. Piirtokirjoitukset ilmaisevat, että seemiläisiä (hebrealaisia?) orjia käytettiin tässä työssä. On kuitenkin epävarmaa, kuinka suuri merkitys näille kirjoituksille olisi annettava. Eräät tiedot kertovat Ramses II:n ottaneen nimiinsä edeltäjiensä töitä.
Jerikon kaupungin hävityksen ajankohta on tässä ratkaiseva. Toht. John Garstang, joka on suorittanut perusteellisia kaivauksia Jerikossa, on vakuuttunut siitä, että kaupunki tuhoutui n. v. 1400 eKr.
Raamattu selostaa tarkasti Egyptistä lähtöä. Salomon temppelin rakentaminen aloitettiin 480, vuotena Egybtistä lähdön jälkeen- Salomon neljäntenä hallitusvuotena, n. 968 eKr. (1Kn6:1). Tämän mukaisesti israelilaiset olisivat lähteneet Egybtistä n.1448 eKr. Tuom 11:26 tukee tätä varhaista ajankohtaa.
Amenhotep II:sta (1450-1415) tulee silloin Egybtistä lähdön aikainen farao ja Thotmes III:sta (1482-1450) se farao, joka sorti israelilaisia raskaalla orjantyöllä.
Amenhotep III:lle ja IV:lle osoitetussa ns.Amarnan kirjeissä pyydetään hartaasti apua habiruja (apiru, hebrealaiset) vastaan, jotka uhkaavat valloittaa Palestiinan. Farao Merneptahin ns. Israelin taulussa on kirjoitus: Kanaan on ryöstetty..Israel on hävitetty, sen jäkeläisiä ei ole.. Tämä voitonkirjoitus, jota on tulkittu hiukan eri tavoin, on pikemminkin vahvistus Merneptahin Israeliin tekemälle sotaretkelle ja todistus siitä, että isrelilaiset aikoja sitten olivat lähteneet Egybtistä kuin viitaus siihen, että lähtö Egybtistä olisi tapahtunut Merneptahin aikana (1232-1222).

Filadelfi kirjoitti:

2 Moos.1:11, tutkijat, jotka kannattavat myöhäisempää Merneptahin aikaista Egybtistä lähtöä, nojautuvat Piitomista ja Ramseksesta löydettyihin piirtokirjoituksiin, jotka ilmoittavat, että farao Ramses II rakennutti nämä kaupungit. Ramses II olisi siis ollut sortajafarao. Piirtokirjoitukset ilmaisevat, että seemiläisiä (hebrealaisia?) orjia käytettiin tässä työssä. On kuitenkin epävarmaa, kuinka suuri merkitys näille kirjoituksille olisi annettava. Eräät tiedot kertovat Ramses II:n ottaneen nimiinsä edeltäjiensä töitä.
Jerikon kaupungin hävityksen ajankohta on tässä ratkaiseva. Toht. John Garstang, joka on suorittanut perusteellisia kaivauksia Jerikossa, on vakuuttunut siitä, että kaupunki tuhoutui n. v. 1400 eKr.
Raamattu selostaa tarkasti Egyptistä lähtöä. Salomon temppelin rakentaminen aloitettiin 480, vuotena Egybtistä lähdön jälkeen- Salomon neljäntenä hallitusvuotena, n. 968 eKr. (1Kn6:1). Tämän mukaisesti israelilaiset olisivat lähteneet Egybtistä n.1448 eKr. Tuom 11:26 tukee tätä varhaista ajankohtaa.
Amenhotep II:sta (1450-1415) tulee silloin Egybtistä lähdön aikainen farao ja Thotmes III:sta (1482-1450) se farao, joka sorti israelilaisia raskaalla orjantyöllä.
Amenhotep III:lle ja IV:lle osoitetussa ns.Amarnan kirjeissä pyydetään hartaasti apua habiruja (apiru, hebrealaiset) vastaan, jotka uhkaavat valloittaa Palestiinan. Farao Merneptahin ns. Israelin taulussa on kirjoitus: Kanaan on ryöstetty..Israel on hävitetty, sen jäkeläisiä ei ole.. Tämä voitonkirjoitus, jota on tulkittu hiukan eri tavoin, on pikemminkin vahvistus Merneptahin Israeliin tekemälle sotaretkelle ja todistus siitä, että isrelilaiset aikoja sitten olivat lähteneet Egybtistä kuin viitaus siihen, että lähtö Egybtistä olisi tapahtunut Merneptahin aikana (1232-1222).

Lue lisää

"Eräät tiedot kertovat Ramses II:n ottaneen nimiinsä edeltäjiensä töitä."

Temppeleitä Ramses II anasti omiin nimiinsä paljonkin. Tutkijoiden ei ole kovin vaikeaa erottaa näitä hänen nimiinsä ottamiaan hänen oikeasti rakentamistaan: edellämainituista on rakennuttajien nimet hakattu pois ja tilalle kaiverrettu Ramseksen nimi, muutosten jäljet näkyvät yhä selvästi, lisäksi koriste- ja kirjoitustyyleistä voi päätellä onko temppeli ramseksen ajalta vai ei. Pi-Ramses sen sijaan on hänen rakentamansa; Ramseksen edeltäjien aikaiset lähteet kertovat selvästi että paikalla oli ennen hänen aikaansa vain pieni tuppukylä.

Michelarkangelo kirjoitti:

"Eräät tiedot kertovat Ramses II:n ottaneen nimiinsä edeltäjiensä töitä."

Temppeleitä Ramses II anasti omiin nimiinsä paljonkin. Tutkijoiden ei ole kovin vaikeaa erottaa näitä hänen nimiinsä ottamiaan hänen oikeasti rakentamistaan: edellämainituista on rakennuttajien nimet hakattu pois ja tilalle kaiverrettu Ramseksen nimi, muutosten jäljet näkyvät yhä selvästi, lisäksi koriste- ja kirjoitustyyleistä voi päätellä onko temppeli ramseksen ajalta vai ei. Pi-Ramses sen sijaan on hänen rakentamansa; Ramseksen edeltäjien aikaiset lähteet kertovat selvästi että paikalla oli ennen hänen aikaansa vain pieni tuppukylä.

Lue lisää

Ramses II oli rakennuttaja, joten se alue oli asuttu, mutt yleensä jumalattoman pakanakuninkaan mukaan ajoitetut ajat ovat epävarmoja.

Filadelfi kirjoitti:

Ramses II oli rakennuttaja, joten se alue oli asuttu, mutt yleensä jumalattoman pakanakuninkaan mukaan ajoitetut ajat ovat epävarmoja.

Millä perusteella epävarmoja? Suosittelisin tutustumaan edes pintapuolisesti Egyptin historiaan ennen kuin latelet älyttömyyksiä. Nimenomaan 18. ja 19. dynastia (Ramses II kuului jälkimmäiseen) ovat parhaiten ajoitetut ja eniten tutkitut.
Yhtä hyvin voisit väittää esim. Kaarle Suuren, Julius Caesarin ja Platonin olleen keksittyjä hahmoja.

Michelarkangelo kirjoitti:

Millä perusteella epävarmoja? Suosittelisin tutustumaan edes pintapuolisesti Egyptin historiaan ennen kuin latelet älyttömyyksiä. Nimenomaan 18. ja 19. dynastia (Ramses II kuului jälkimmäiseen) ovat parhaiten ajoitetut ja eniten tutkitut.
Yhtä hyvin voisit väittää esim. Kaarle Suuren, Julius Caesarin ja Platonin olleen keksittyjä hahmoja.

Lue lisää

kokeilin että tunnetko sen ajan, mutta tarkoitan Egyptin varhaisempaa mm vanhan valtakunnan, 3-6 dynastian, ja sen jälkeisiä tarkkoja aikoja, ne ovat epävarmoja.

Joo, ymmärrän, kirjoitti:

kokeilin että tunnetko sen ajan, mutta tarkoitan Egyptin varhaisempaa mm vanhan valtakunnan, 3-6 dynastian, ja sen jälkeisiä tarkkoja aikoja, ne ovat epävarmoja.

Niin ovat. Mutta Vanhan Valtakunnan kausi päättyi melkein tuhat vuotta ennen Ramses II:n valtaannousua, eikä sen ajoitusepätarkkuuksilla ole tekemistä väitetyn exoduksen kanssa. Keskivaltakunnan (n. 2050-1650 eKr.) alusta lähtien tiedot hallitudajoista ovat hyvinkin tarkkoja lukuunottamatta toista välikautta (n. 1650-1550 eKr.). Ja lisäksi 3.-6. dynastia ovat kuitenkin suhteellisen tarkasti ajoitetut verrattuna muihin samaan aikaan vaikuttaneisiin kulttuureihin.