Härskein yritys

Härskeintä on ollut perunkirja, josta ei löytynyt omaisuutta lähes ollenkaan (-400 000€), pankkitilit olivat nollalla, velkoja oli ilmestynyt tyhjästä edunsaajana yksi kuolinpesän osakkaista ja velka sopivasti arvoltaan sen ainoan omaisuuden verran, jota ei pystytty kadottamaan.

Naurattaako?

He!
Tää on ihan tosi juttu! Perilliset kohtelivat kaltoin Äitiä/ Mummoa!
Kyseessä oli tietysti raha, Mummoa kiikutettiin milloin mihinkin "hoitolaitokseen", suivantuneena Mummo päätti, ettei kukaan tule saamaan hänen rahojaan!
Niinpä! Mummeli keräsi LEMPITYYNYNSÄ sisään sievoisen omaisuuden, viimeinen toive minkä hän halusi esittää, oli hän haluaa Lempi Tyynynsä mukaan arkkuun.
Toive toteutettiin!
Ahneet sukulaiset "HYkertelivät" kun Mummeli potkaisi tyhjää, pian järjestettiin perunkirjoitus!
Siinä Mummon Miljoonatili oli tyhjä, perilliset olivat ymmällään!
Olisikohan tuo MUMMON, viimeinen toive vienyt "salaisuuden" mennessään.
He He hyvä juttu.

ehdottomasti kaikista paras mitä tiedän kenenkään tehneen, on erään tuttavan sukulaisilleen tekemä kepponen perinnönjakotilaisuudessa, tai paremminkin mitä hän halusi jälkeensä tehtävän. Sairasti pitkään ja järkkäili asioitaan jo hyvissä ajoin ennen lähtöään tietäen väistämättömän olevan edessä.

Kyseessä oli henkilö jonka suku oli kuin haaskalinnut, aina joka ikisessä vastaavassa tilanteessa tunkemassa osuudelle ja väliin, kyseinen ihminen tiedettiin kyllä persaukiseksi mutta tietysti kaikki aina "yllätyksen" toivossa ilmestyivät kärkylle.

Kun tilaisuus tuli oli väkeä paikalla enemmänkin osakkaita, ensin puheltiin muodollisuudet, jonka jälkeen asiamies totesi, jaahas, "pidetäänpäs pieni tauko ennenkuin aletaan jutella jaosta, tässä kummiskin on hiukkasen jaettavaa ja alkoihan vainaja sentään yrittää kerätä vielä viimeisinä aikoina 4:ttä miljoonaansakin".

No, heräsi kauhea kuhina kuin kanaparvessa että mitä helkkaria ai se olikin upporikas ja jo alettiin suunnitella miten rahoja käytettäisiin, kaavailtiin jo miten maksetaan velat ja tehdään ulkomaanmatkat. Rauhassa siinä joi kahvit ja aterioi selvittäjä antaen porukan toista tuntia kuhista. Palasi takaisin, jatkettiin. No jaettavaa nyt ei ollut kuin jotain huonekaluja sun muuta roinaa ja loppuun asti ei puhuttu rahasta mitään.

Kuten arvata saattoikin niin tottakai ensimmäinen malttamaton kyseli käteisen perään, johon selvittäjä "niin, jaettavaa nyt ei sinällään kauheasti ole koska ne 3 ensimmäistä miljoonan keräämistä epäonnistuivat ja 4:s aloitettiin sen verran myöhään että tilille ehti kertyä muutama kymppi". Oli kuulemma ollut mykistävä hiljaisuus ja yhtä (läheisin sukulainen) jonka mielestä juttu oli aivan hillitön eikä tiennyt tästä vainajan itsensä suunnittelamasta jutusta mitään hänkään, lukuunottamatta oli melkoinen huuto ja ovien pauke käynyt...:)

Sinänsä tietysti kerrottuna tylsähkö juttu ehkä mutta kuvitelkaapas tilanne jossa ehtivät ahneet sukulaiset asennoitua tilanteeseen muutaman tunnin ja tehdä jo suunnitelmat valmiiksi, JA homman keksijä menehtynyt henkilö elinaikanaan. Ei oikein parempaa kepposta kyllä voisi itsekään jälkeensä kehittää...

Tämä ei ole härski tapaus, vaan tapa, miten reagoida härskiyteen.

Tuttavan mummo kuoli ja perintöä jaettiin. Sota ja mekastus kävi tuvassa, jok'ikisestä mankeliliinastakin käytiin tukkatappelua. Tuttava katseli touhua hetken, sanoi sitten kuuluvalla äänellä: "Minulla olis hiukan kiiru, että jos voisin ottaa tuon mummon nuoruuden letin tuolta lipaston laatikosta ja mennä." Lupaa odottamatta, ällistyneen hiljaisuuden vallitessa hän nousi letin laatikosta ja lähti.

Sitä luonnollisestikaan ei tarina kykene kertomaan, jatkuiko meno hänen lähtönsä jälkeen vai häpesivätkö - ainakin tauko tuli rienaamiseen.

Tämä mummeli pääsi lepoon tuossa viime vuoden lopulla ja kaikki sukulaiset tiesivät, että häneltä jäi suurehko omaisuus niin käteistä kuin kiinteistöjäkin ym. Hänellä ei ole rintaperillisiä, joten hän oli testamentannut omaisuutensa kahdelle sisaren tyttärelle.
Hänellä oli kuitenkin sisaruspuolia, jotka hän jätti ilman perintöä, koska tiesi heidät ahneiksi ja hän ei muutenkaan ollut heidän kanssaan kovin hyvissä väleissä. Täti oli tehnyt testamentin asiantuntijan kanssa kaikkien sääntöjen mukaisesti ja tämän tiesivät myös sisarpuolet.
Ennen perunkirjoituksia sitten tupsahti postitse nimetön kirje yhdelle mummelin sisarpuolelle. Kirje sisälsi saatteen ja "uuden" testamentin. Molemmat oli laadittu ruutupaperille mustekynällä.
Saatteen kirjoittaja ja lähettäjä ei halunnut siinä paljastaa henkilöllisyyttään. Kertoi vain saaneensa mukana olleen testamentin edesmenneeltä mummolta ennen kuolemaa.
Testamentti oli kirjoitettu "koukeroisella" käsialalla ja sisälsi tekstin, jonka mukaan edesmennyt mummo mitätöi edellisen (virallisen)testamenttinsa, koska hän oli muka joutunut tekemään sen sisaren tyttärien painostuksen alaisena (sisaren tyttäret eivät edes aikoinaan tienneet, että tätinsä oli tehnyt heille testamentin ja he olivat jopa vastustaneet sitä saadessaan siitä tiedon) ja näin ollen hän halusi muuttaa sitä siten, että kaikki omaisuus meneekin sisarpuolille. Kyseessä oli tökerö väärennös/huijausyritys. Kun sitten alettiin asiaa selvittämään ja oltiin jo laittamassa tullutta kirjettä poliisiasiaksi niin sisarpuolet menivät paniikkiin ja halusivat, että asia unohdettaisiin. Perunkirjoituksissa sisarpuolet sitten korvat punaisina istuivat eivätkä uskaltaneet enää kommentoida mitään, koska jäljet johtivat selvästi sylttytehtaalle. Joku sisarpuolista oli itse tehnyt/teetättänyt huijaustestamentin.
Näin se raha saa ihmiset sekaisin ja yrittämään ihan mitä konstia tahansa.

isäni kuoli vähän aikaa sitten. sen jälkeen sukulaiset muuttuivat ahneiksi ja ilkeiksi.yrittävät jopa käydä isän omaisuuten käsiksi