Viime keväänä muutin maaseudulle asumaan ja heti ilmaantui sellainen ongelma, että naapuritalon (etäisyys n. 500m) kolli alkoi ilmaantumaan pihapiiriimme ja hyökkäili taluttimessa ulkoilutetavan kissani kimppuun. Monta kertaa oli läheltä piti tilanne kun kissa sähisten ryntäsi meitä kohti, mutta onneksi joka kerta kerkisin napata oman kissani syliin ja paeta sisälle. Kissan vierailut pihassamme saatiin lopulta päättymään kun joka kerta ryntäsin ulos kattilankansia hakaten.
Mutta ongelma on edelleen ja pysyy, sillä milloin vain tuon kissan saattaa tavata maantiellä, metsikössämme tai rantatiellämme, ja se on todella ärhäkkä eikä pelkää vaikka itse sille kuinka huutaisin vaan kissani nähdessään se huutaa ja ryntää kohti!
Olen nähnyt kun ko. kolli tappelee muiden irtokissojen kanssa ja siitä on todellakin leikki kaukana. Se mm. puri parin km päässä asustavan kastraatin siihen kuntoon, että kissaraukka jouduttiin viemään eläinlääkärille paikattavaksi. Kissa tuli kuntoon, mutta silmään jäi vaurio. Tosin, tuo kastraattikin (ja moni muu kylän kissa) vierailee aika-ajoin täällä lähiympäristössä, ja vaikka se jättääkin minut ja kissani rauhaan, niin muutaman kerran se on säikäyttänyt lapsenlapseni kanin pahanpäiväisesti kun on mennyt mouruamaan kanin häkin luo.
Ja kyllä, kissojen omistajien kanssa on yritetty ystävällisesti keskustella asiasta, mutta ihan turhaan. Heidän kissansa kun saavat kaikessa rauhassa kuljeksia missä haluavat ja siitä viis vaikka meille niistä aiheutuukin vaivaa ja ongelmia joita on mm. paskomiset lasten hiekkalaatikkoon ja kuseskelu rapunpieliin. Mutta pahinta on nuo hyökkäilyt sillä ne eivät ole leikkiä!
Mutta ongelma on edelleen ja pysyy, sillä milloin vain tuon kissan saattaa tavata maantiellä, metsikössämme tai rantatiellämme, ja se on todella ärhäkkä eikä pelkää vaikka itse sille kuinka huutaisin vaan kissani nähdessään se huutaa ja ryntää kohti!
Olen nähnyt kun ko. kolli tappelee muiden irtokissojen kanssa ja siitä on todellakin leikki kaukana. Se mm. puri parin km päässä asustavan kastraatin siihen kuntoon, että kissaraukka jouduttiin viemään eläinlääkärille paikattavaksi. Kissa tuli kuntoon, mutta silmään jäi vaurio. Tosin, tuo kastraattikin (ja moni muu kylän kissa) vierailee aika-ajoin täällä lähiympäristössä, ja vaikka se jättääkin minut ja kissani rauhaan, niin muutaman kerran se on säikäyttänyt lapsenlapseni kanin pahanpäiväisesti kun on mennyt mouruamaan kanin häkin luo.
Ja kyllä, kissojen omistajien kanssa on yritetty ystävällisesti keskustella asiasta, mutta ihan turhaan. Heidän kissansa kun saavat kaikessa rauhassa kuljeksia missä haluavat ja siitä viis vaikka meille niistä aiheutuukin vaivaa ja ongelmia joita on mm. paskomiset lasten hiekkalaatikkoon ja kuseskelu rapunpieliin. Mutta pahinta on nuo hyökkäilyt sillä ne eivät ole leikkiä!
Vastaukset 16
Vanhimmat
....tämän viestin ( http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9008859/43678750 ) kirjoittajan kissa.
Ei sille muuta voi, kuin poistaa vähin äänin häiritsemästä ympäristön elämää.
Vastasit sitten omaan aloitukseesi. :))))
Voipi olla sinun vaikeata uskoa, mutta en todellakaan.
Näköjään täällä käy muitakin holtittomia kissanomistajia paheksuvia ihmisiä kuin minä.
Hehheh...
loukuttaa voisi ja toimittaa kissahoitolaan, mutta pahoin pelkään että jos sen tekisin, niin näin pienellä paikkakunnalla ei mikään pysy salassa ja saisin naapurin vihat niskaani. Eikä toisaalta koko ongelmaa poista yhden kissan loukuttaminen vaikka tuo pikimusta peto onkin kaikein suurin ja peloittavin ongelmista. Tietysti voisi pyytää jotain metsästäjää ampua kajauttamaan kissan hengiltä, mutta koska olen henkeen ja vereen eläinten- ja luonnonsuojelija ja myös lakia haluan noudattaa, niin noin raakalaismainen keino jätetään väliin ellei sitten ole viimeinen pakko ts. kyse itsesuojelusta eli oman kissan pelastaminen tappelutilanteessa.
Tulevaksi kesäksi pitää varmasti hankkia lasten hiekkalaatikon päälle suojamuovi jottei kissat sinne pääse, ja joku keino pitää keksiä myös suojelemaan vihannesmaatani jossa aion kasvattaa mm. salaattia, persiljaa ja kesäkurpitsoita. Onhan se pissa ja kakka toki luonnollista lannoitetta, mutta eipä kissan kuselle haisevia kasviksia huvita syödä! Viime kesänä kasvatin minttua, mutta se houkutteli kissoja ihan liikaa, joten taidan tänä vuonna laittaa mintun kasvamaan ainoastaan ruukkuun ja terassille.
Mitäpä sinun enää tarvitsee holtittoman naapurisi vihoista välittää? Eihän hänkään piitannut sinun asiallisista puheistasi tuon taivaallista.
Sinun pihasi on sinun pihasi, ja sieltä voit vapaasti ja (täysin laillisesti vieläpä) loukutella pois kaikki vieraat lemmikit.
Tehokkainta olisi, jos saisit "pikadoupattua" omasta kissastasi niin hirvittävän tappelutaiturin, että se antaisi perusteellisesti köniin ja todella vauhdikkaat lähdöt sille uhoilevalle kollille.
sodankäyntiä! Miksipä ei, mutta ei tuosta omasta kissasta ole terminaattoriksi, sillä se on luonteeltaan ihan vässykkä ja ikääkin sillä on jo kunnioitettavat 14-vuotta. Viime vuonna kuollut kissani olisi kyllä ollut "paha pahoille", eli sillä katilla riitti temperamenttia vaikka muille jakaa. Muinoin kun pidin kissoja kesämökillä irti, oli kyseinen katti niin ärhäkkä jotta jokainen irtokissa kokoon ja näköön katsomatta ajettiin omasta pihasta pois ja huuto oli kamala. Monta kertaa ajattelin että nyt kissani saa turpaansa ihan kunnolla kun se katosi metsään toista kissaa takaa ajaessaan, mutta aina se tuli ehjänä takaisin. Niin, silloin parikymmentä vuotta sitten en vielä tiedostanut sitä, että omalla kesämökilläkään ei ole kissaa hyvä vapaana pitää. Onneksi ikä ja kokemus on tuonut viisautta!
Toinen vaihtoehto olisi hankkia oikein helvetin äkäinen kissoja vihaava koira, joka päivystäisi pihassa ja ajaisi tunkeilijat tiehensä, kuin myös olisi turvamiehenä mukana kun kissavanhuksen kanssa ulkoilen pihapiirimme ulkopuolella. Harmi että tällä hetkellä ei ole mahdollista koiraa ottaa, vaikka koiraihminen olen ollut ihan lapsuudesta saakka ja myös koiria olen omistanut useitakin.
Toki naapurille voisi haistattaa pitkät ja kylmästi vaan kissansa loukuttaa, mutta toisaalta satun olemaan hieman riippuvainen naapuriavusta jota nimenomaan kyseiseltä kissanomistajalta saan. Eli ei parane suututtaa vaikka kuinka aivoon ottaisi.
Mutta sain kyllä hyvät naurut kun ajattelin tuota meidän "Mirriä" tappelupukarina. Utopistinen ajatus!!
Jaa? No, minua ei kyllä yhtään naurattaisi ajatuskaan kissastani tappelemassa sellaisen kissan kanssa, joka on kuulema saanut jonkun kissan jo sairaalakuntoon. Meitä on moneen junaan....
Joka tapauksessa tuo kuulostaa kyllä aika hankalalta tilanteelta. Elleivät kissan omistajat kuuntele järkipuhetta ja et itse halua kissaa loukuttaa jottei naapuri sopu järkkyisi, niin eipä siinä oikein muuta vaihtoehtoa ole kuin jotenkin yrittää pelotella vaikka niillä kattilan kansilla kissa pysymään alueelta pois. Mutta tuskin se pihaasi juoksee kuitenkaan joka kerta kun olet kissasi kanssa ulkona?
Jotkut "ideasi" kuulostivat kyllä niin ilapsellisilta, että mahdatkohan olla edes tosissasi asian kanssa, esimerkiksi tuo 'kissoja vihaavan koiran hankkiminen'. Miten se yhtään auttaa oman kissasi tilannetta?
on olemassa kissankarkotteita, saa kaupoista.. Suihkuta niitä hiekkalaatikon ja pihapiirin ympäristöön. Ei ainakaan haitaksi. Ja varaa taskuusi jokin näppärä käsisaippuapullo tai pieni shamppoopullo täytettynä etikalla ja kun kissa hyökkää lenkillä ollessä kohti, anna kastelu päin pläsiä. Etikka naamassa taltuttaa hurjimmankin hirmun.
Voi olla, mutta ehkä yritin tässä pientä mustaa huumoria suoltaa sekaan. Mutta jotta kukaan ei herneitä nenään vetäisi, niin johan jo alkuun ilmoitin olevani luonnon ja eläinten ystävä joka ei raakoihin keinoihin tosiaankaan turvaudu, ja vaikka koiran pito olisikin mahdollista, niin tyytyisin kyllä pieneen kääpiökoiraan kuten papilloniin tai tipsuun!
Kissakarkotteita en ole vielä kokeillutkaan, mutta ehkä tänä keväänä ja kesänä niihin pitää tutustua. Tosin kuinkahan ne sitten toimivat kasvimaalla? Meinaan että aiheuttavatko makuhaittoja kasviksiin, salaattiin ja yrtteihin? Ja kuinka ne käyvät sitten oman kissan nokkaan?
Etikkasuihke voisi toki toimia, mutta onko teille kellekään sattunut tosiaankin niin, että kun oma katti on taluttimessa, niin nurkan tai puskan takaa hyökkää todella äkäinen katti päälle? Siinä nimittäin tulee todella kiire saalistaa oma katti syliin jotta sitä ei revittäisi tuhannen.. you know.. päreiksi. Kun oma kissa on sylissä, niin riittääkö käsiä suihkuttelemaan vierasta kissaa? Ja ellei sulla ole mukana painepesurin teholla toimivaa suihketta, niin kauempana olevaa kattia et saa säälittävällä aerosolilla tai suihkepullolla säikyteltyä!
Kyseinen äksy katti tosiaankin pysyy nyt poissa pihastamme kun sitä olen säikytellyt pitkin vuotta ihan olan takaa, mutta ei ole mukava olla koko ajan pelko persiissä kun liikkuu oman pihan ulkopuolella, sillä yksikin kissatappelu on liikaa. Ja on siinä itsekin vaarassa! Kerran vuosikausia sitten kävi nimittäin niin, että kun pidin omaa kissaani sylissä, repi vieras kissa minulta jalat verille suutuspäissään. Ja oma kissa pillastui sylissäni ja puri minua käteen todella pahasti. Eli, te ketkä olette jotain samantapaista joutuneet kokemaan, tiedätte etten turhasta enkä ihan pienestä ruikuta.
Vaikka eläinten ystävä olen, niin alkaa pikkuhiljaa v-tuttamaan kissojaan irti pitävät vastuuttomat ihmiset jotka välittävät vain omasta navanympäryksestään!
Sorry, mutta tämä täti jo hieman hermostuu noihin irtokatteihin! Ok, niiden omistajiin!!
taas oiva esimerkki kuinka itsekkäät kissanomistajat pitävät elukkansa irti välittämättä siitä että niistä ON todellakin häiriötä muille ihmisille ja eläimille oli sitten kyseessä lemmikkieläimet tai luonnoneläimet. Kissat kiinni tai ulkoilemaan ainoastaan omistajansa 100% valvonnan alaisena.
vaan ei tule enää!
Mökkinaapurillamme oli PIIP-rotuinen naaraskissa joka ei tietenkään pysynyt vain omistajansa tontilla vaan kierteli maita ja mantuja. Sen huvia oli vaania puskissa ja hyökkäillä papillonimme kimppuun niin että koiraa ei uskaltanut omassa mökkipihassa yksin pitää vaikka meidän tonttimme on aidattu eli koira ei pääse sieltä pois. Aita ei tosin kissaa pidätellyt. Sähisevä kissa pitkine kynsineen ja terävine hampaineen ja pieni perhoskorvainen koira ei ole hyvä yhdistelmä koiran kannalta. Toissa kesänä sitten tuli koirallemme pelastus eli kissa kuoli kun kettu oli purrut sitä hyvin pahasti, mahdollisesti myös supikoira näin oli eläinlääkäri arvellut. Toivon että naapurimme ei uutta kissaa ota tai jos ottaa niin pitää sen tavalla tai toisella vain omalla pihallaan. On tosi raivostuttavaa kun joutuu pelkäämään oman lemmikkinsä puolesta vaikka se olisi aidan sisällä omalla pihallaan. Meilläkin on ollut kissa mutta ei sitä koskaan yksin ulos päästetty ilman että sitä valjaissa talutettiin.
omistajat, lukekaa tuo:
http://www.incat.fi/Tiedotteet/Eläinsuojelu/Kissojenvapaaulkoiluvälinpitämättömyyttä.aspx
Ihan hyvä kirjoitus, aika kärjistetty tosin. Meillä eli maalla vapaana ulkoileva kissa 18 vuotiaaksi, kunnes joku peto vei. Kissa tosin oli jo puolikuuro ja hieman sokeakin. Tervettä eläintä pedot harvemmin saavat kiinni ellei kissa rupea itse tappelemaan, siksi ne tappelevat kollit kannattaakin leikata.
Eksyminekin kuullostaa aika hurjalle. Kuinkahan moni kissa todellisuudessa eksyy... Kissat harvemmin juoksentelevat päättömästi, vaan kulkevat hitaasti harkiten, näin ollen löytävät myös takaisin kotiin. Eri juttu tietysti on jos jäävät jonnekin jumiin.
Mielestäni kissankin voi päästää ulos vapaana kunhan on ensin hoitanut ulkoilun mahdollisimman turvalliseksi. Pitää asua todella korvessa jossa kissaystävälliseen naapuriin on matkaa, autoteitä ei ole lähellä sekä leikkauttaa ja madottaa se kissa. Leikkaamalla kissa sen reviiri kutistuu yleensä lähinnä pihapiiriin ja näin vältytään monilta ongelmilta. Kaupunki- tai taajama-alueella ei kissaa missään nimessä saa päästää ulos, mutta maalla se voi onnistua tietyin edellytyksin. Vastuu kissasta on kuitenkin aina omistajalla.
Ja tuo edellinen kappale oli sitten mielipide, ei fakta tai lakipykälä.
uskallan olla eri mieltä, sillä kyllä petoeläimet esim. ilvekset nappaavat nuoren ja terveenkin kissan. Supi harvemmin aikuisen kissan kimppuun käy, mutta esim. säikähtäneenä kyllä eikä sille toiseksi jää, ja nälkäinen kettu taas voi isonkin kissan tappaa.
Minä asun maaseudulla, metsän keskellä ja sananmukaisesti korvessa, sillä melkein saa kilometrin pientä metsätietä kulkea ennen kuin seuraava asuinrakennus ilmaantuu. Mutta kyllä täällä silti useitakin kissoja lähimaastossa pyörii niin kesällä kuin talvellakin. Viime talvena eräskin kissa majoittui asumaan puuliiteriimme josta sen sitten lopulta loukutimme. Kyseessä oli n. 4km päässä olevan maatalon mirri joka onneksi saatiin omaan kotiinsa palautettua.
Petoeläinten lisäksi suuri uhka vapaana kulkeville maaseudun kissoille on irtokoirat jotka hätyyttävät ja jopa tappavat kissoja ihan niiden omalla pihallaankin. Erään kyläläisen kissa koki karmean kohtalon kun sekarotuinen terrieri kävi tappamassa ensin sen pennut, ja sitten puri kissan melkein henkihieveriin. Tämän kissan onneksi koitui että talon isäntä kerkisi väliin. Täällä on myös ajokoira joka isäntänsä rehentelyn mukaan tappaa 5 kissaa vuodessa. Voisi luulla pullisteluksi, mutta valitettava totuus on se, että tuo suomenajokoira todellakin on erittäin tehokas kissojen lahtaaja.
Ja vielä ihminen. Monella metsästäjällä on vihamielinen suhde kissoihin ja niitä ammutaan säälimättä jos niihin metsässä törmätään. Sitäkin kyllä tapaa, että pihapiiriin tuleva vieras kissa ammutaan kyselemättä, vaikka itsellä kissa olisi. Valitettavasti se on totta, että maaseudulla kissaan ei yleensä suhtauduta lemmikkinä vaan puolivillinä eläimenä joka nurkissa pyörii.
Yleensä pedon kynsiin jäänyt kissa on ollut leikkaamaton kolli joka on jäänyt taistelemaan. Pieni leikattu tyttö lähtee varmemmin karkuun ja jos kissa karkuun lähtee niin aika monen pedon se voittaa (vaikka sitten kiipeämällä puuhun).
Minä olen maalta kotoisin, mekin asuimme keskellä ei mitään, kilometrien päässä isommasta tiestä hiekkatien päässä. Ei meillä kovin monia kissoja vieraillut paitsi tyttökissan kiima-aikaan. Lähimmäisen naapurin kissat joskus. Ja tärkeä pointtini oli myös, että ne naapurit ovat kissaystävällisiä, kissoja vihaavien naapureiden armoille omaa kissaa ei kannata päästää!
Irtokoirat on kyllä pahoja! Onneksi niitä nykyään on vähemmän!
Juju oli tosiaan siinä, että kaikki nämä viimeiseksi kirjoittamani kappaleen ehdot on täytyttävä ennen kun minusta on edes järkevää ajatella laskevansa kissaa yksin ulos.
ei jää taistelemaan jos vastassa on kettu, supi tai ilves ellei kyseessä ole pentujaan puolustava emo!