Alla on Korinttolaiskirjeen tekstiä seurakunnalle. Tämän päivän puhe Helsingistä oli hyvä puhutteleva Kristuksen rukous ja hyvä puhe kaiken kaikkiaan, mutta toivoisi tässä tilanteessa kuulevansa myös jonkin tunnustuksen siitä, että paha voi asua seurakunnassakin. En pannut tätä mihinkaään toiseen ketjuun, koska esim Helsinginsanomien kirjoitus koski kirkon piirissä tapahtunutta yleisemminkin. Jos äitpuolen kanssa elämistä, mikä on saattanut olla molempien aikuisten ihmisten oma halu, on kauhisteltu, miten hirveä ja pakanakansojenkin keskuudessa kauhisteltava ja rikollinen onkaan lapseen kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö. Mitä neuvookaan Paavali seurakuntaa tekemään.
Minua vain mietityttää lause:
5 tuo mies on luovutettava Saatanalle ja niin annettava hänen ruumiinsa tuhoutua, jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä.
miten te tulkitsette sen lopun "jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä"
vuoden 1776 biblian mukaan:
3 Mutta minä tosin, joka niinkuin ruumiin puolesta poissa ollen, kuitenkin hengessä tykönä ollen, olen jo niinkuin tykönä oleva sen tuominnut, että hän, joka sen niin tehnyt on,
4 Meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimeen, teidän kokoontulemisessanne, ynnä minun henkeni kanssa, meidän Herran Jesuksen Kristuksen voimalla,
5 Annetaan saatanan haltuun lihan kadotukseksi, että henki autuaaksi tulis Herran Jesuksen päivänä.
1992 teskti kokonaisuudessaan
1. Korinttolaiskirje 5
Siveettömyyden tuomitseminen
1 Olen kuullut, että teidän keskuudessanne on haureutta, jopa sellaista mitä ei tavata edes pakanakansojen parissa: eräskin elää äitipuolensa kanssa. [3. Moos. 18:8; 5. Moos. 23:1; Ap. t. 15:20]
2 Ja te vielä pöyhkeilette, vaikka teillä olisi ollut syytä surra ja erottaa joukostanne mies, joka on syyllistynyt tuollaiseen.
3 Vaikka minä ruumiillisesti olen poissa luotanne, olen kuitenkin hengessä läsnä ja olen kuin paikalla olevana jo päättänyt, mitä syylliselle on tehtävä. [Kol. 2:5]
4 Kun te olette yhdessä koolla Herramme Jeesuksen nimessä ja minun henkeni ja Herramme Jeesuksen voima ovat läsnä, [Matt. 18:20; Ap. t. 15:28]
5 tuo mies on luovutettava Saatanalle ja niin annettava hänen ruumiinsa tuhoutua, jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä. [Sananl. 23:14; 1. Tim. 1:20; 1. Piet. 4:6]
6 Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? [Jaak. 4:16 | Matt. 13:33; Gal. 5:9]
7 Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on jo teurastettu. [2. Moos. 12:3,15; Jes. 53:7; Joh. 1:29,36; 1. Piet. 1:19]
8 Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa. [2. Moos. 12:18; 5. Moos. 16:3]
9 Sanoin kirjeessäni teille, että teidän ei pidä olla tekemisissä siveettömästi elävien kanssa. [2. Kor. 6:14; Ef. 5:11]
10 En tarkoittanut tämän maailman siveettömiä enkä ahneita, riistäjiä tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän pitäisi lähteä kokonaan pois maailmasta. [Joh. 17:15; 1. Joh. 5:19]
11 Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa. [Sananl. 23:20; Room. 16:17; 2. Tess. 3:6]
12 Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ettehän tekään tuomitse muita kuin omaan piiriinne kuuluvia.
13 Ulkopuoliset tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha." [5. Moos. 13:6]
Minua vain mietityttää lause:
5 tuo mies on luovutettava Saatanalle ja niin annettava hänen ruumiinsa tuhoutua, jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä.
miten te tulkitsette sen lopun "jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä"
vuoden 1776 biblian mukaan:
3 Mutta minä tosin, joka niinkuin ruumiin puolesta poissa ollen, kuitenkin hengessä tykönä ollen, olen jo niinkuin tykönä oleva sen tuominnut, että hän, joka sen niin tehnyt on,
4 Meidän Herran Jesuksen Kristuksen nimeen, teidän kokoontulemisessanne, ynnä minun henkeni kanssa, meidän Herran Jesuksen Kristuksen voimalla,
5 Annetaan saatanan haltuun lihan kadotukseksi, että henki autuaaksi tulis Herran Jesuksen päivänä.
1992 teskti kokonaisuudessaan
1. Korinttolaiskirje 5
Siveettömyyden tuomitseminen
1 Olen kuullut, että teidän keskuudessanne on haureutta, jopa sellaista mitä ei tavata edes pakanakansojen parissa: eräskin elää äitipuolensa kanssa. [3. Moos. 18:8; 5. Moos. 23:1; Ap. t. 15:20]
2 Ja te vielä pöyhkeilette, vaikka teillä olisi ollut syytä surra ja erottaa joukostanne mies, joka on syyllistynyt tuollaiseen.
3 Vaikka minä ruumiillisesti olen poissa luotanne, olen kuitenkin hengessä läsnä ja olen kuin paikalla olevana jo päättänyt, mitä syylliselle on tehtävä. [Kol. 2:5]
4 Kun te olette yhdessä koolla Herramme Jeesuksen nimessä ja minun henkeni ja Herramme Jeesuksen voima ovat läsnä, [Matt. 18:20; Ap. t. 15:28]
5 tuo mies on luovutettava Saatanalle ja niin annettava hänen ruumiinsa tuhoutua, jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä. [Sananl. 23:14; 1. Tim. 1:20; 1. Piet. 4:6]
6 Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? [Jaak. 4:16 | Matt. 13:33; Gal. 5:9]
7 Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on jo teurastettu. [2. Moos. 12:3,15; Jes. 53:7; Joh. 1:29,36; 1. Piet. 1:19]
8 Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa. [2. Moos. 12:18; 5. Moos. 16:3]
9 Sanoin kirjeessäni teille, että teidän ei pidä olla tekemisissä siveettömästi elävien kanssa. [2. Kor. 6:14; Ef. 5:11]
10 En tarkoittanut tämän maailman siveettömiä enkä ahneita, riistäjiä tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän pitäisi lähteä kokonaan pois maailmasta. [Joh. 17:15; 1. Joh. 5:19]
11 Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa. [Sananl. 23:20; Room. 16:17; 2. Tess. 3:6]
12 Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ettehän tekään tuomitse muita kuin omaan piiriinne kuuluvia.
13 Ulkopuoliset tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha." [5. Moos. 13:6]
Vastaukset 5
Vanhimmat
mitä nuorempi tavara, sen parempi.
Tässä kuvataan, miten tulee erottaa tottelemattomat ("eräskin elää äitipuolensa kanssa") seurakunnasta ("Kun te olette yhdessä koolla Herramme Jeesuksen nimessä ja minun henkeni ja Herramme Jeesuksen voima ovat läsnä,)
"Annetaan saatanan haltuun lihan kadotukseksi, että henki autuaaksi tulis Herran Jesuksen päivänä."
Tottelemattomaan tulee suhtautua "olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani." (Matt. 18:17) lihan kadotukseksi.
Siten pyhien yhteydestä erottamisen tarkoitus on:
1.Estää muuta seurakuntaa lähtemästä seuraamaan väärää oppia. ("Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan?")
2.Saada ymmärtämään tekemänsä synti, jotta kääntyisi tieltänsä ja korjaisi asiansa. "jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä."
Tuo ei tarkoita "saatanalle heittämistä", vaan ("jos jotakuta sanotaan veljeksi.."), Pyhän Hengen hylännyt on pois Jumalan yhteydestä ja siten vihollisen vallassa.
Kiitos Helsingin päiväpuheesta.
Sitä ei voi tänne referoida, se piti korvin kuulla, koska rauhallinen vakavuus oli osa sen sanomaa.
Alku päivän psalmitekstistä voisi johdattaa sellaisen joka ei kuunnellut, johinkin sellaisiin ajatuksiinkin, mikä ei kuvaa sitä nöyryyttä, mikä puheessa mielestäni oli.
Nostiko puhuja esiin sen että puhujaveljet ovat syylistyneet lasten raiskaamiseen ja siitä nyt kaikki puhuu?
Oli flunssa enkä päässy seuroihin.
Kyse oli päiväseuroista, missä lapisperheet ovat paikalla sekä nettipuheesta. Ei siis sanottu niin, mutta se tuli selväksi, että puheen rauhallisen vakavuuden takana on asioita, joiden takia minä kuvaan puhetta nöyräksi uskoksi Jesajan sanoihin.
Puheen rakenne oli hieno, hienovarainen ja kunnioittava tapa puhua oikeasta uskosta, jossa oli mielestäni oikeaa nöyryyttä Jumalan sanan ääressä. Puhua niistä, jotka matkalla vankeudesta Israeliin luopuivat uskostaan ja vaikeuksista, joita jäljelle jääneet kohtasivat. Merkitustä on viimeisellä Jesajan tekstin lauseella "hän nosti ja kantoi heitä kaikkina menneinä päivinä". (Ihan eri lähtökohta puhua kuin minkä usein kuulee silloin, kun puhutaan Jumalan omista). Ja anteeksi aiempi kirjoitukseni, jossa sanoin psalmitekstistä epähuomiossa, kysehän oli ensimmäisestä lukukappaleesta. Tässä eilisen päivän 4. sunnuntai pääsiäisestä teksti.
1. lukukappale
Jes. 63: 7-9
Herran armotöitä minä julistan,
Herran ylistettäviä tekoja,
muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on meille tehnyt,
hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan,
kaikkea, minkä hän on sille tehnyt,
hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa.
Hän sanoi: "Hehän ovat minun kansaani,
omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu."
Niin hän tuli heidän pelastajakseen,
vapautti heidät ahdingosta.
Ei sanansaattaja, ei enkeli,
vaan hänen kasvojensa kirkkaus pelasti heidät.
Rakkaudessaan säälivänä
hän lunasti heidät vapaiksi,
hän nosti ja kantoi heitä
kaikkina menneinä päivinä.