Valmistuin tuossa pari vuotta sitten lukiosta. Olen hakenut yliopistoon ja korkeakouluihin, mutta ei ole tärpännyt. Ammattikouluun pääsin, mutta ala on asiakaspalvelua enkä tahdo sitä todellakaan tehdä työkseni. Työharjoittelut ovat olleet silkkaa kärsimystä. Olen ollut aina väsynyt ja harrastuksenikin on jäänyt, kun en jaksa töiden jälkeen tehdä enää mitään.
Opiskellakaan en enää jaksaisi. Lukioon asti kaikki meni suht hyvin, mutta sen jälkeen kaikesta on mennyt maku. En jaksa koko ajan lukea kokeisiin ja yrittää päteä. Haluaisin, että minä voisin välillä lukea jotain omia kirjoja, joista olisin kiinnostunut, mutta en voi, kun pitää lukea kaikkea kouluun liittyviä opuksia, jotka eivät juuri kiinnosta. Kahdeksan aamut väsyttävät, vaikka yritän päästä sänkyyn viimeistään puoli yhdeltätoista.
En oikein tiedä, mitä tekisin. Haluaisin, että minulla riittäisi aikaa harrastukselleni, mutta vaikka minulla olisikin esim. viikonloppuisin aikaa, niin olen jotenkin ihan puhki. En jaksa tehdä juuri mitään. Katson vain televisiota. Kavereitakaan minulla ei ole ollut vuosiin. Olen liian erilainen. Tässä iässä (olen nyt 21) muut ikäisini tahtovat vain ryypätä ja juhlia. Itse en tykkää alkoholin mausta ja en ole hirveän menevä ihminen. Kiinnostuksen kohteeni ovat enemmänkin jonkun ala-asteelaisen luokkaa. Haluaisin yhä leikkiä vedessä ja olla kuin lapsi - ilman mitään huolia.
Asun yksin eri paikkakunnalla kuin vanhempani. On mahdollista, että saisin töitä nykyisestä työharjoittelupaikastani, mutta en millään haluaisi ottaa sitä vastaan, koska en jaksa tehdä töitä. Haluan viettää pitkän kesäloman niin kuin koululaisenakin ja lukioaikana vielä vanhempien kotona asuessani. Olen laskenut, että saisin rahani riittämään, koska minulla on säästöjä yo-rahastosta ja opintotuista. Mutta kun en voi joka kesääkään elää säästöillä, koska niitä ei enää pitkäksi aikaa riitä.
Mitä minun pitäisi tehdä? Nykyinen opiskelupaikka ei kiinnosta, mitkään työt eivät juuri kiinnosta, en onnistu lukemisesta huolimatta pääsemään sisään minua kiinnostaville aloille ja työnteko niilläkin aloilla olisi varmasti ihan sitä samaa paskaa kuin se on joka alalla. Mutta en voi myöskään jäädä ilman ammattia, en voi elää tekemättä työtä, kun rahallahan sitä itsensä kukin elättää.
Opiskellakaan en enää jaksaisi. Lukioon asti kaikki meni suht hyvin, mutta sen jälkeen kaikesta on mennyt maku. En jaksa koko ajan lukea kokeisiin ja yrittää päteä. Haluaisin, että minä voisin välillä lukea jotain omia kirjoja, joista olisin kiinnostunut, mutta en voi, kun pitää lukea kaikkea kouluun liittyviä opuksia, jotka eivät juuri kiinnosta. Kahdeksan aamut väsyttävät, vaikka yritän päästä sänkyyn viimeistään puoli yhdeltätoista.
En oikein tiedä, mitä tekisin. Haluaisin, että minulla riittäisi aikaa harrastukselleni, mutta vaikka minulla olisikin esim. viikonloppuisin aikaa, niin olen jotenkin ihan puhki. En jaksa tehdä juuri mitään. Katson vain televisiota. Kavereitakaan minulla ei ole ollut vuosiin. Olen liian erilainen. Tässä iässä (olen nyt 21) muut ikäisini tahtovat vain ryypätä ja juhlia. Itse en tykkää alkoholin mausta ja en ole hirveän menevä ihminen. Kiinnostuksen kohteeni ovat enemmänkin jonkun ala-asteelaisen luokkaa. Haluaisin yhä leikkiä vedessä ja olla kuin lapsi - ilman mitään huolia.
Asun yksin eri paikkakunnalla kuin vanhempani. On mahdollista, että saisin töitä nykyisestä työharjoittelupaikastani, mutta en millään haluaisi ottaa sitä vastaan, koska en jaksa tehdä töitä. Haluan viettää pitkän kesäloman niin kuin koululaisenakin ja lukioaikana vielä vanhempien kotona asuessani. Olen laskenut, että saisin rahani riittämään, koska minulla on säästöjä yo-rahastosta ja opintotuista. Mutta kun en voi joka kesääkään elää säästöillä, koska niitä ei enää pitkäksi aikaa riitä.
Mitä minun pitäisi tehdä? Nykyinen opiskelupaikka ei kiinnosta, mitkään työt eivät juuri kiinnosta, en onnistu lukemisesta huolimatta pääsemään sisään minua kiinnostaville aloille ja työnteko niilläkin aloilla olisi varmasti ihan sitä samaa paskaa kuin se on joka alalla. Mutta en voi myöskään jäädä ilman ammattia, en voi elää tekemättä työtä, kun rahallahan sitä itsensä kukin elättää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mulla oikeestaan ihan sama tarina ku sulla. Olen 25, en päässyt aikoinaan opiskelemaan yliopistoon joten menin ammattikouluun ja nyt mulla on ammatti joka ei kiinnosta. Sekin vaatii asiakaspalvelua joka ei sovellu mulle. Kaikki kaverit saa lapsi ja on vakituisissa töissä ym. Mua kiinnostaa vaan päätön säätäminen. Mä olen ratkaissut asian niin että teen töitä silloin tällöin ja muuten elän säästöillä. En viitsi kouluttautua uudelleen koska en jaksaisi sitoutua mihinkään töihin. Sä kuullostat jotenkin masentuneelta. Ehkä sun kannattais mennä puhumaan jollekin että et liikaa menetä mielenkiintoasi. Toi on totta että ei kannata jäädä ilman ammattia joten opiskele vaan loppuun vaikka ei niin kiinnostaisikaan. Voithan kuitenkin kokoajan hakea toista opiskelupaikkaa. Kyllä ne asiat pikkuhiljaa loksahtaa paikoillen elämässä mitä haluaa. Kunhan ei erakoidu ja lopeta opiskeluja ja töitä kokonaan. Niin ja mitä väliä sillä on kiinnostaako sua ryyppääminen vai ei. Sul on just sun omat jutut mistä sä pidät. Tää nykynen oravanpyörä meininki on aika kovaa että ei ihmekään että se ei kiinnosta. Mutta löydät varmasti sen sun jutun miten itsesi elätät. Ja tietty jos sä olet masentunut ja väsynyt niin sekin aiheuttaa sitä että mikään ei kiinnosta.