Elämäni on ollut AINA yhtä vastoinkäymistä, et tiedäkään. Mitään en pidä itsestään selvyytenä ja jos elämä suo jotain hienoa saan aina pelätä että koska sekin ilo minulta otetaan pois.
Kaikki kokemani on muovannut mut sellaiseksi mikä olen nykyään: pyrin olemaan muille ystävällinen koska niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan! Eli saan voimaa ja elämäniloa olemalla muille mukava, koska se heijastuu takaisin! Mutta siitä ei pidä ajatella sen kummempaa. En tiedä luetko näitä mutta toivon että sattuisit tämän näkemään. Muualle en voi sitä kirjoittaa.
Kaikki kokemani on muovannut mut sellaiseksi mikä olen nykyään: pyrin olemaan muille ystävällinen koska niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan! Eli saan voimaa ja elämäniloa olemalla muille mukava, koska se heijastuu takaisin! Mutta siitä ei pidä ajatella sen kummempaa. En tiedä luetko näitä mutta toivon että sattuisit tämän näkemään. Muualle en voi sitä kirjoittaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mihinpäin?
Voisi olla minun kirjoittamani aloitus...
"Pyrin olemaan muille ystävällinen koska niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan! Eli saan voimaa ja elämäniloa olemalla muille mukava, koska se heijastuu takaisin!" Olemalla ystävällinen, ei voi ainakaan mitään menettää..
Päinvastoin..
täällä,mutta mun kohdalla metsä ei aina vastaakkaan niinkuin minä sinne huudan.
Jos tuosta oikein ymmärsin...niin joskus on ystävällisempää antaa pakit ja ehkä olla vähän jopa tyly jos se sen vaatii että toinen ymmärtää. ja voihan sitä ystävällisestikin antaa pakit. Ei se ole ollenkaan mukavaa antaa kenenkään roikkua
Mutta miten käsittelet negatiiviset tuntemukset? kaikki on joskus ahdistuneita ja vihaisia. Pidätkö ne tunteet sisällä, ja kitket? Ei kannata voin sanoa. Itsellä vihanhallinnan kanssa ongelmia juuri sen takia että ei pura ärtymystä sillon kun se on aiheellista, vaan sitä purkaa epäsuorasti ja lopulta räjähtelee sisäisesti.
kantsii vaan purkaa suoraan joskus, ja mitä parempaa keskustella asiat läpi niin ku ne on, ja jos on jollekin ärtyny jostain niin sanoo sen sillon