Ostimme ex-mieheni kotitilan ja maksoimme sisarosuudet.Osalistuimme kumpikin tilanhoitoon päätoimisest i.Hoidin lapset anopin avustuksella siinä sivussa ja kaikki talous-ja puutarhatyöt.Käytin tilanpitoon ja elämiseen myös perintörahani.Kunnes miehestäni johtuen tuli avio-ero.Ositus tehtiin hänen pillinsä mukaan ja appiukon mielestä olisi pitänyt käräjöidä vielä siitäkin.Ex-mies sai jokatapauksessa paljon suuremman osuuden kuin minä,että pystyi jatkamaan talonpitoa.Sopu kuitenkin säilyi.Nyt vuosia myöhemmin hän vanhempiensa ja omasta halustaan myi tilan kuitenkin alihintaan veljelleen. Että pysyisi tila suvussa,hinnasta ja omista lapsista viis veisaten.Sairaana hän ei enää tilaa pystynyt jatkamaan. Veli tuskin koskaan tilaa viljelee,on eri alalla ja oma yritys pyörittettävänä.Jos olisin aikanani tälläista tiennyt tapahtuvaksi,olisin hankkinut pesäjakajan ja tila olisi puolitettu tasapuolisesti.
ei kannata tunteilla
exx-emäntä
3426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla taas raha on ihan toisarvoinen tekijä elämässä enkä jaksa kuunnella sen perään marisijoita.
Taitaa olle melkonen ääliö se sun miehesi, kun omat lapsensa teki prinnöttömiksi ...
Kuinkakohan monta maatilaa on ryyppäämällä saatettu sellaiseen tilaan, että lapsille ei ole jäänyt perimistä. On niitä surullisia kohtaloita ollut. Olisit puolesi pitänyt erotilanteessa etkä säälinyt kurjaa eksääsi. Sulle olisi kuulunut osasi, koska olet työlläsi ja perinnölläsi kartuttanut tilan arvoa. Lapset olisi saaneet osansa sitten aikanaan.