sähköallergian hoito

Vähän provokatoorisesti aloitin jutun koska en vähääkään usko koko sähköallergiaan. Siitähän on tehty kaksoissokkotutkimukset joilla koko sairaus on todettu psyykkiseksi vaivaksi. Sairaudesta ei ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Huomauttaisin vielä kerran että ihmisessä itsessään kulkee sähkövirtoja aivoista aina perifeerisiin hermoihin asti. Niidenkin virtojen pitäisi häiritä. Kun ihmiset ovat solutasoltaan aivan samanlaisia niin on aivan kumma kun mitään eroja terveen ja ns sairaan välillä ei ole todettu missään tutkimuksissa. Tosin aivan aidosti allergiaa potevien solutasollahan todetaan muutoksia ja on osoitettu tieteellisesti.

aloitt kirjoitti:

Vähän provokatoorisesti aloitin jutun koska en vähääkään usko koko sähköallergiaan. Siitähän on tehty kaksoissokkotutkimukset joilla koko sairaus on todettu psyykkiseksi vaivaksi. Sairaudesta ei ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Huomauttaisin vielä kerran että ihmisessä itsessään kulkee sähkövirtoja aivoista aina perifeerisiin hermoihin asti. Niidenkin virtojen pitäisi häiritä. Kun ihmiset ovat solutasoltaan aivan samanlaisia niin on aivan kumma kun mitään eroja terveen ja ns sairaan välillä ei ole todettu missään tutkimuksissa. Tosin aivan aidosti allergiaa potevien solutasollahan todetaan muutoksia ja on osoitettu tieteellisesti.

Lue lisää

Kirjoitin tuonne toiseen keskusteluun näistä hienoista tutkimuksista. Koska monille, jopa tutkijoille, sähkö ja sähkökentät ovat toistaiseksi aika tuntemattomia, sitä tehdään tutkimuksia joissa osa tilanteeseen mahdollisesti vaikuttavista asioista jätetään kokonaan huomioimatta. Koska suurin osa ihmisistä on joskus maistanut mehua, vastaava esimerkki valaisee tilannetta sähköä hallitsemattomalle. Sähköallergiatutkimukset tehdään toistaiseksi seuraavaan tapaan, sähkökentän vaikutusta ei huomioida, aivan kuten seuraavassa testijärjestelyssä maku jätetään kokonaan huomioimatta.

” Otetaanpa kaksi kannullista vettä. Lisätään toiseen lusikallinen sitruunamehua. Sitten otetaan kymmenen koekaniinia, jotka väittävät tunnistavansa sitruunamehulla maustetun veden eri makuiseksi kuin pelkän veden.

Koekaniineille näytetään (huom näytetään) kumpaakin kannua ja pyydetään merkitsemään kummassa on sitruunalla maustettua mehua ja kummassa pelkkää vettä. Tulosten mukaan jotkut merkkasivat oikein, mutta toisella kerralla oikein tunnistaneiden määrä väheni ja tarkkojen testien jälkeen tultiin siihen tulokseen etteivät tutkittavat kyenneet arvausta paremmin sanomaan kummassa kannussa on pelkkää vettä ja kummassa kannussa sitruunalla maustettua vettä. ”

Oletko aivan varma että ihmiset ovat solutasoltaan aivan samanlaisia? Miten sitten on mahdollista että kaikki eivät sairastu syöpään? Miksi kaikki ihmiset eivät sairastu influenssaan? Miten kaikki ihmiset eivät kuole saman ikäisinä? Kuten huomaat, ihmiset ovat erilaisia. Vaikka ihminen altistuu syöpää aiheuttavalle muutoksille, niin kaikki eivät sairastu syöpään yhtä monen altistustunnin kuluessa. Joku sairastuu melkein heti, toiselle ei riitä ihmisen elinikä ja hän kuolee satavuotiaana sairastumatta syöpään. Mieti sitten myös missä ne hermoradat kulkevat ja mieti kehon vaikutusta sähkökenttiin. Huomaat varmaan miksi polven kipua osoittava hermoviesti ei häiriinny, mutta ihon tilaa kuvaava ilmenee.

Jos mietit mistä sähköallergiasta valittavat henkilöt kertovat, niin tulkintasi on jo siinä vaiheessa tehnyt virheellisen päätelmän. Koska oireet muistuttavat allergisia oireita, niin kuvitellaan että kyse olisi vastavasta kemiallisesta ilmiöstä. Mutta näinhän ei tietenkään ole, koska mekanismi lienee erilainen. Joten solutasolla ei voitane löytää vastaavia muutoksiakaan. Syntymekanismi on siis erilainen, kuten myös oireet.

Sähköallergiassahan ihmisen aivot saavat satunnaisia impulsseja, eivätkä pysty päättelemään mistä ne tulevat. Tämä sen vuoksi, että ympäröivä sähkökenttä ja sähkömagneettinen kenttä synnyttävät niitä satunnaisesti sinne tänne, joten niillä ei ole mitään selvää yhteyttä. Jos kaikki tulisivat vaikkapa polvesta, niin aivot viestittäisivät että nyt on polvessa jotain vialla, pitää lopettaa juokseminen.

Ja miksi näin? Kun ihminen oireilee jollekin aineelle, niin vaikutus on kemiallinen ja se synnyttää oireet näissä sinun soluissa. Kun ihminen oireilee sähköstä, iholle tai muualle ei ole mitään kemiallista materiaalia. Ehkä tämän vuoksi sähköallergian rinnalla käytetään ilmaisua sähköyliherkkyys, joka kuvannee huomattavasti paremmin tilannetta.

aloitt kirjoitti:

Vähän provokatoorisesti aloitin jutun koska en vähääkään usko koko sähköallergiaan. Siitähän on tehty kaksoissokkotutkimukset joilla koko sairaus on todettu psyykkiseksi vaivaksi. Sairaudesta ei ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Huomauttaisin vielä kerran että ihmisessä itsessään kulkee sähkövirtoja aivoista aina perifeerisiin hermoihin asti. Niidenkin virtojen pitäisi häiritä. Kun ihmiset ovat solutasoltaan aivan samanlaisia niin on aivan kumma kun mitään eroja terveen ja ns sairaan välillä ei ole todettu missään tutkimuksissa. Tosin aivan aidosti allergiaa potevien solutasollahan todetaan muutoksia ja on osoitettu tieteellisesti.

Lue lisää

Toinen virhepäätelmä liittyy tutkimustapaan. Kun ihminen on valittanut oirehtivansa tietokoneen tai kännykän vuoksi, on kuviteltu että pelkkä sähkömagneettinen säteily aiheuttaisi oireet. Sitten on tutkittu säteilyn vaikutusta näissä tutkimuksissa ja havaittu ettei ihmiset tunnista säteilyä kuin satunnaisesti. Pitäisikö oirehtivan ihmisen kyetä kertomaan tutkijoille että tutkimuksessa pitäisi lisätä vastaava staattinen sähkökenttä ympärille mitä on silloin kuin hän oirehtii? Vai pitäisikö tutkijoiden itse tajuta luoda tuo sähkökenttä (eikä vähentää sitä entisestään) ja sitten testata sähkökentän ja sähkömagneettisen säteilyn yhteisvaikutusta?

Sähkökenttä on monelle ihmisellä hyvin tuntematon asia, vaikka jokainen on sen vaikutuksen havainnut. Kun sopivissa olosuhteissa ottaa kiinni auton ovenkahvasta, saa sähköiskun. Sitä ei saa kuitenkaan aina. Kuinka moni ihminen tietää milloin hän saa ja minkä suuruisen iskun? Sähköiskun saamisen voi määritellä hyvinkin tarkasti kun tietää miten se syntyy ja millaisella voimakkuudella.

Sähköallergiatutkimuksissa on kysymys juuri tämän ilmiöstä, staattisesta sähkökentästä, jota ei lainkaan huomioida tutkimuksissa ja joka todennäköisesti saa sähkömagneettisen säteilyn vaikuttamaan henkilössä, jonka elimistössä on raskasmetalleja. Aivan samaan tapaan kuin syöpä joka ei aktivoidu kaikissa ihmisissä, eivät kaikki ihmiset reagoi sähkömagneettiseen säteilyn ja sähkökentän yhdistelmään.

Tutkimuslaboratorioissa on sen lisäksi, ettei sitä huomioida, yleensä enemmän tai vähemmän toimiva ESD-suojaus, jolla tämä staattinen sähkökenttä on heikennetty, jolloin olisi aika ihme jos tutkittavat sitten reagoisivat sähkömagneettiseen säteilyyn. Aivan kuten tutkimustuloksissa onkin havaittu, sähköallergiset eivät havaitse sähkömagneettista säteilyä, tulokset ovat siis oikein, ympäristä vain tietämättömyyden vuoksi väärin. Sitten sinä ja muut luette nämä tutkimustulokset ja väitätte että sähköallergiaa ei voi olla koska on tutkittu ettei tutkittavat tiedä katsomalla kummassa kannussa on sitruunamehua ja kummassa vettä.

Lopuksi kannattaa vielä miettiä staattisen sähkökentän syntyä. Ennen muovien tuloa jokapäiväiseksi kaveriksi, staattista sähköä syntyi hyvin harvoin. Muovien myötä ympärillämme on jatkuvasti sähkökenttiä, joiden voimakkuus on sadoista volteista satoihin tuhansiin voltteihin metriä kohden. Sähkömagneettisen kentän voimakkuus ympärillämme on yleensä voltin osia ja sitä sitten yritetään vähentää ettei saataisi oireita.

En halua väittää että sähköallergiaa varmasti on, mutta minusta on ihmeellsitä, että sitä tutkittaessa ei lainkaan huomioida staattisten kenttien vaikutusta, vaikka kaikkien oireista kertovien ilmiöt osoittavat että ilmiön aiheuttaja on staattisen sähkökenttä yhdistettynä sykkivään sägkömagneettiseen säteilyyn ja elimistöön kertyneisiin raskametalleihin.

allergiasahko kirjoitti:

Kirjoitin tuonne toiseen keskusteluun näistä hienoista tutkimuksista. Koska monille, jopa tutkijoille, sähkö ja sähkökentät ovat toistaiseksi aika tuntemattomia, sitä tehdään tutkimuksia joissa osa tilanteeseen mahdollisesti vaikuttavista asioista jätetään kokonaan huomioimatta. Koska suurin osa ihmisistä on joskus maistanut mehua, vastaava esimerkki valaisee tilannetta sähköä hallitsemattomalle. Sähköallergiatutkimukset tehdään toistaiseksi seuraavaan tapaan, sähkökentän vaikutusta ei huomioida, aivan kuten seuraavassa testijärjestelyssä maku jätetään kokonaan huomioimatta.

” Otetaanpa kaksi kannullista vettä. Lisätään toiseen lusikallinen sitruunamehua. Sitten otetaan kymmenen koekaniinia, jotka väittävät tunnistavansa sitruunamehulla maustetun veden eri makuiseksi kuin pelkän veden.

Koekaniineille näytetään (huom näytetään) kumpaakin kannua ja pyydetään merkitsemään kummassa on sitruunalla maustettua mehua ja kummassa pelkkää vettä. Tulosten mukaan jotkut merkkasivat oikein, mutta toisella kerralla oikein tunnistaneiden määrä väheni ja tarkkojen testien jälkeen tultiin siihen tulokseen etteivät tutkittavat kyenneet arvausta paremmin sanomaan kummassa kannussa on pelkkää vettä ja kummassa kannussa sitruunalla maustettua vettä. ”

Oletko aivan varma että ihmiset ovat solutasoltaan aivan samanlaisia? Miten sitten on mahdollista että kaikki eivät sairastu syöpään? Miksi kaikki ihmiset eivät sairastu influenssaan? Miten kaikki ihmiset eivät kuole saman ikäisinä? Kuten huomaat, ihmiset ovat erilaisia. Vaikka ihminen altistuu syöpää aiheuttavalle muutoksille, niin kaikki eivät sairastu syöpään yhtä monen altistustunnin kuluessa. Joku sairastuu melkein heti, toiselle ei riitä ihmisen elinikä ja hän kuolee satavuotiaana sairastumatta syöpään. Mieti sitten myös missä ne hermoradat kulkevat ja mieti kehon vaikutusta sähkökenttiin. Huomaat varmaan miksi polven kipua osoittava hermoviesti ei häiriinny, mutta ihon tilaa kuvaava ilmenee.

Jos mietit mistä sähköallergiasta valittavat henkilöt kertovat, niin tulkintasi on jo siinä vaiheessa tehnyt virheellisen päätelmän. Koska oireet muistuttavat allergisia oireita, niin kuvitellaan että kyse olisi vastavasta kemiallisesta ilmiöstä. Mutta näinhän ei tietenkään ole, koska mekanismi lienee erilainen. Joten solutasolla ei voitane löytää vastaavia muutoksiakaan. Syntymekanismi on siis erilainen, kuten myös oireet.

Sähköallergiassahan ihmisen aivot saavat satunnaisia impulsseja, eivätkä pysty päättelemään mistä ne tulevat. Tämä sen vuoksi, että ympäröivä sähkökenttä ja sähkömagneettinen kenttä synnyttävät niitä satunnaisesti sinne tänne, joten niillä ei ole mitään selvää yhteyttä. Jos kaikki tulisivat vaikkapa polvesta, niin aivot viestittäisivät että nyt on polvessa jotain vialla, pitää lopettaa juokseminen.

Ja miksi näin? Kun ihminen oireilee jollekin aineelle, niin vaikutus on kemiallinen ja se synnyttää oireet näissä sinun soluissa. Kun ihminen oireilee sähköstä, iholle tai muualle ei ole mitään kemiallista materiaalia. Ehkä tämän vuoksi sähköallergian rinnalla käytetään ilmaisua sähköyliherkkyys, joka kuvannee huomattavasti paremmin tilannetta.

Lue lisää

Kuulin tuttavan suoramarkkinoinnin yhteydessä BEMER laitteella tehtävästä elektromagneettisista hoidoista. Lieneekö kysymys sähkömagneettisesta sä-teilystä. Sähkömgneettejahan käytetään mm. sähkömoottoreissa. Sähkömag-neettisen kentän synty muistuu mieleen kouluaikojen fysiikan tunnilta. Be-merin kotisivuilta ei mitenkään käynyt selville miten ”elektromagneettinen” hoito syntyy ja mitkä ovat vaikutusmekanismit. Taitaa olla sitä tavallista ra-hojen kalastelua sairailta ihmisiltä. Tietääkö kukaan mitkä tahot markkinoivat ko. tuotteita ja onko esim. kuluttajavirasto tietoinen ”elektromagneettisen” hoidon markkinoinnista.

Elektrolyyttinen kirjoitti:

Kuulin tuttavan suoramarkkinoinnin yhteydessä BEMER laitteella tehtävästä elektromagneettisista hoidoista. Lieneekö kysymys sähkömagneettisesta sä-teilystä. Sähkömgneettejahan käytetään mm. sähkömoottoreissa. Sähkömag-neettisen kentän synty muistuu mieleen kouluaikojen fysiikan tunnilta. Be-merin kotisivuilta ei mitenkään käynyt selville miten ”elektromagneettinen” hoito syntyy ja mitkä ovat vaikutusmekanismit. Taitaa olla sitä tavallista ra-hojen kalastelua sairailta ihmisiltä. Tietääkö kukaan mitkä tahot markkinoivat ko. tuotteita ja onko esim. kuluttajavirasto tietoinen ”elektromagneettisen” hoidon markkinoinnista.

Lue lisää

Suhtaudun epäilevästi kaikkiin tuotteisiin, joiden väitetään tekevän sitä tai tätä. Jos ajatellaan tieteellisesti magneettikentän käyttöä, niin lienee mahdollista kääntää elimistössä olevia magnetoituvia partikkeleita ja näin vaikuttaa johonkin.

Kuulostelet onkohan kysymyksessä sähkömagneettinen säteily. Tuntematta laitetta, oletan että elektromagneettinen tarkoittaa sitä, että synnytetään elimistöön vaikuttava magneettivuo, jonka suuntaa ja voimakkuutta voidaan muuttaa sähköisesti. Samalla voidaan vaikuttaa magneettisiin materiaaleihin.

Joku, joka tuntee missä muodossa normaali-ihmisessä tämä materiaali on, voisi kertoa siitä. Jos partikkelit ovat siten, että ne magnetoituvat, niin ne voivat kääntyä vuon suuntaisesti. Jos laitteella voidaan vaikuttaa partikkeleihin, niin ne voivat olla sitoutuneena johonkin, jolloin niitä voidaan käännellä magneettivuon tahdissa. Tai jopa pyörittää.

Jos näin tapahtuu, voidaan olettaa että nesteessä, esimerkiksi veressä olevat partikkelit voivat liikkua ja jos ovat vaikka kiinni suonen reunoissa, ne voivat irrota tällä pienellä liikuttamisella. Jos näin, on mahdollista putsata verisuonia sisältäpäin kun magneettikenttää pyörittää jotain pientä hiukkasta.

Lienee myös mahdollista tehdä kuten jäänmurtajat, ottaa vauhtia ja törmätä seinämään, jolloin tapahtuu mekaanista muutosta.

En siis lainkaan tunne tätä BEMER laitetta, joten nuo ovat vain villejä arvauksia. Mahdollista se lienee, tapahtuneeko sitä sitten oikeassa verisuonessa, en osaa sanoa. Jos viitsit googlettaa niin magneettivuon vaikutuksesta ihmisen elimistöön lienee löydettävissä lisätietoa.

Kannattaa myös muistaa, että voimakkaassa magneettikentässä olevien ihmisten on huomattu sairastuvan keskimääräistä useammin syöpään, mutta tällaisessa laitteessa lienee kysymyksessä paljon pienemmistä magneettikentän voimakkuuksista.

Kun magneettivuon suuntaa muutetaan, syntyy samalla vastaavaa säteilyä mille sähköallergisten sanotaan olevan herkistyneitä. Jos mietitään voisiko tällä laitteella vaikuttaa sähköallergiaan, niin ainut mieleen tuleva tapa olisi siirtää magneettivuolla magnetoituvaa hiukkasta pois synapsin pinnasta, jolloin oireita ei syntyisi. Jos näin voidaan tehdä, niin silloin ei kuitenkaan tiedetä kuinka moni partikkeli siirtyi pois ja kuinka moni ennen pois ollut siirtyi vaikuttamaan synapsiin.

Mutta miksipä ei, jos joku haluaa testata asiaa, niin eihän siinä varmaan taida tapahtua kuin muutama asia. Voi sairastua syöpään, voi saada verisuonet parempaan kuntoon, voi vähentää sähköallergian oireita tai voi lisätä niitä. Uskoisin kuitenkin, että sähköallergisten kannattaa ensimmäisenä valmistaa asusteet, jotka estävät muovien synnyttämien staattisten sähkökenttien vaikutuksen elimistöön.

Oirehtijat ovat kertoneet saavansa oireita kännykästä tai WLAN-laitteesta. Ympärillämme olevat muovit synnyttävät paljon pitempikestoisia sähkökenttiä mitä kissan silittäminen. Kissa ei juuri synnytä sähkökenttää kun sitä ei silitä, joten voinet näiden tietojen perusteella huomata, että kissa aiheuttaa oireita hyvin marginaalisella tavalla.

Kysymyksesi sisältää muutamia muitakin virheitä. Sähköallerginen ei ole yhtään sen vioittuvampi purkautuvalle sähköenergialle kuin kukaan mukaan ihminen. Purkaus aiheuttaa muutamalle solulle kuoleman, mutta ihon soluthan kuolevat muutenkin ja niitä kasvaa uusia, joten sähköpurkausten aiheuttamat solutuhot ovat merkityksettömiä ihmisillä.

Sähkö on siinä mielessä mielenkiintoinen asia, että esim. pieneen muovinpalaan saattaa syntyä miljoonan voltin varaus eli jos mittaamme tuon muovinpalan jännitteen jännitemittarilla, joka ei kuormita lainkaan mitattavaa kohdetta, niin mittari voi näyttää puoli miljoonaa volttia. Sähkölinjoissa, joilla siirretään meillä sähköä pohjoisesta etelään käytettäväksi, jännite linjoissa on suurimmillaan puoli miljoonaa volttia.

Jos kosketamme tuohon suurjännite linjaan, kuolema seuraa välittömästi. Mutta kun kosketamme muovinpalan miljoonaan volttiin, niin emme kuole, tuskin edes havaitsemme mitään. Syy siihen että voimalinjan puolimiljoonaa volttia pystyy antamaan suuren määrän virtaa, mutta muovipalan virranantokyky on olematon. Ja se virta tappaa, ei jännite.

Koska sähkö on monelle aika vieras, niin otetaan esimerkki padosta. Laitetaan jokeen pato, jonka korkeus on 500 m. Toisella puolella on vettä iso järvi. Porataan patoon pieni reikä, vaikkapa sormen kokoinen. Vettä alkaa tulla padon läpi reikää pitkin. Sitä tuskin huomaa. Jos koskettaa reiän kohdalle, vettä tulee jonkin verran sormille ja sen huomaa, mutta sadan metrin päässä padon toisella reunalla vuotoa ei edes huomaa.

Mutta jos pato murtuu ja kaikki vesi syöksyy päälle, niin on suuri vaara hukkua veden heitellessä ihmistä. Sama ilmiö on sähköllä. Voimalinja puskee kaiken energian ihmisen läpi, muovipalassa tulee energiaa vain pienen reiän kautta eikä siitä ole vaaraa vaikka kummassakin jännitteen määrää (padon korkeus) on suuri.

Toivottavasti ymmärsit nyt miksi kissan sähkö ei tapa, eikä ämpäriin huku. Ei sähköallergista eikä oireetonta ihmistä.