Iltoja,
osaiskohan joku nopeasti selventää mitenkäs tuo termistö menee Nikonin obtiikoissa. Eli jos käytössä on Nikon D90 niin onko seuraavat objektiivit kuvakulmaltaan vastaavat?
Nikkor 50mm/1,8
Nikkor 35mm/1,8 DX
Koska jos D90:sen kinovastaavuus on 1,5 niin eikö sillon 50mm/1,5=33mm? Vai meneekö tuo juurikin toisin päin, eli 50mm D90:sen nokalla vastaa 75mm polttoväliä?
osaiskohan joku nopeasti selventää mitenkäs tuo termistö menee Nikonin obtiikoissa. Eli jos käytössä on Nikon D90 niin onko seuraavat objektiivit kuvakulmaltaan vastaavat?
Nikkor 50mm/1,8
Nikkor 35mm/1,8 DX
Koska jos D90:sen kinovastaavuus on 1,5 niin eikö sillon 50mm/1,5=33mm? Vai meneekö tuo juurikin toisin päin, eli 50mm D90:sen nokalla vastaa 75mm polttoväliä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
kuvakulmat kroppirungoilla ovat aina pienempiä kuin kinokoolla. Elikkä 50mm vastaa käytännössä 1,5x kropilla 1,5 x 50mm = 75 mm ja 300 mm optiikka vastaa kuvakulmaltaan 450 mm putkea kinokoon kennolla.
Noihin vanhoihin lukemiin pääset esim. ostamalla D700 rungon jos putkiesi piirtoympyrä eli alue jolla se piirtää kennolle terävästi on FX luokkaa. DX optiikoilla se ei toimi vaan niillä vähintään kulmat ovat ala-arvoisia.
Kroppirungoilla telet kasvavat mutta laajakulmat vastaavasti myös supistuvat. Kroppirungot ovat kuitenkin harrastajan saavutettavissa hintansa puolesta paremmin kuin nuo "täyden koon" (FX).
Noniin no tämä selvensi huomattavasti. Noinpäinhän se kyllä loogisempi on. Mistäs tuo sitten johtuu että objektiiveissa pitää erikseen täsmentää onko kyseessä DX vai FX-objektiivi?
piirtoympyrässä ja fyysisessä koossa. DX on tarkoitettu ns. kroppirungoille kuten D3000, D5000, D90, D300 ja vanhemmat kuluttajille tarkoitetut. FX on rakennettu kinokoolle kuten D700 jossa on kinokoon kenno ja polttovälikerroin 1 kun se npoilla kroppirungoilla on 1,5. FX kelpaa myös kroppirungolle ja onkin yleensä hyvä paitsi suurempi ja raskaampi kuin vastaava DX optiikka. FX optiikalla ja DX rungolla käytetään vain piirtoympyrän keskiosaa jossa yleensä on paras piirto toisaalta FX runko ja DX optiikka jättää kulmat tummiksi ja epäteräviksi.
Ei tullut hyvää ja selvää selostusta mutta koita jos ymmärtäisit jotain tuosta sepustuksesta. Olipa hyvä, etten alkanut opettajaksi!
Jos käytät 50mm ja 35mm objektiiveja D90:ssä, niin niiden kuvakulmat ei voi mitenkään olla keskenään vastaavat johtuen siitä että polttoväli on eri. Kyllä kait tuon pitäisi jo maalaisjärkikin sanoa sen verran.
50mm D90:ssä on kuvakulman puolesta 75mm kinovastaava ja 35mm D90:ssä on 35mm kinovastaava. Jos käytät kinokokoista järkkäriä niin kinovastaavuudet on se mitä objektiivissa lukee.
Mutta miksi objektiiveissa on erikseen DX tai FX-merkinnät? Ja miten perus 35mm ja 35mm DX eroaa toisistaan? Ja onko jotain etua/haittaa käyttää kinokoolle tarkoitettuja objektiiveja croppirungossa? Tiedän että on melko peruskysymyksiä mutta ei ole tullut kitin kanssa aiheelliseksi tarkemmin syventyä näihin.
Fx=Piirtoympyrä kattaa myös kinokennon. Dx=Piirtoympyrä kattaa vain aps-c kennon, voi käyttää myös kinokennoisessa mutta kuvan nurkat saattaa jäädä täysin mustaksi.
Kinokennoiselle tarkoitetun objektivin käytöstä pikkukennossa ei ole haittaa, jos ei haitaksi lasketa ylimääräistä painoa joka johtuu siitä että objektiivin halkaisija on ylisuuri kennon tarpeeseen nähden.
Voiko ajatella, että FX- koon tai vanhan kinokameran objektiivin piirto-ominaisuudet ikäänkuin paranevat, kun sitä käytetään DX- kokoisen kennon kanssa? Silloinhan isommasta objektiivista on käytössä vain se yleensä paremmin piirtävä keskiosa.
Sopivilla oletuksilla joidenkin objektiivien kohdalla noin voi ajatella...minään sääntönä tuota ei oikein voi pitää.
'Sopivilla oletuksilla joidenkin objektiivien kohdalla noin voi ajatella...minään sääntönä tuota ei oikein voi pitää.'
Millä ihmeen sopivilla oletuksilla?!
Nimenomaan on suorastaan sääntö, että FX:lle suunnitellut tai sopivat objektiivit tuottavat laadukkaampia kuvia DX-kameroissa koska toimivat vain objektiivin keksiosalla. Jää monituiset reuna-alueiden laatuongelmat pois. Se 'sopiva oletus' on tietty, että kameroiden (siis DX/FX) muut ominaisuudet ovat lähellä toisiaan.
Homma menee sillä lailla, ettei täyden piirtoympyrän objektiivi itsestäänselvästi tuota pikkukennoisessa huippujälkeä. Pienikennoinen on itseasiassa melko kranttu optiikan laadun suhteen, eli vaatii kontrastiltaan, terävyydeltään ja erottelukyvyltään paremman objektiivin kuin "täysikennoinen". Jos kiinnität esim. vaikka 90-luvun alun AF Nikkor 300/2.8:n pienikennoiseen runkoon (esim. D90, D300), huippuvaloissa on voimakasta kromaattista aberraatiota (CA, eli violettia reunaa valopisteiden ympärillä). Toisena esimerkkinä voisin mainita sinänsä optisesti mainion AF Nikkor 14/2.8 laajakulman. Pienikennoisessa ei tuota huippujälkeä millään aukolla. Kontrasti ja terävyys jättävät toivomisen varaa. Täysikennoisessa taasen, kuten D3, jälki on aivan loistavaa.
Mitään yleispätevää ei siis voi sanoa siitä, miten FX-optiikat toimivat DX-rungossa vaan sopivuus on vaan kokeiltava. Joku vanha objektiivi toimii loistavasti, toinen ei alkuukaan.
Yksi "sopiva oletus" voisi olla vaikka se, että molemmissa kennoissa on sama määrä pikseleitä (esim. D700 vs D90), objektiivi piirtää FX:llä reunoilta huonosti tai vinjetoi, mutta keskialueen piirto riittää D90:n suuremmalle pikselitiheydelle. Noin käyttäytyvä objektiivi voisi ehkä olla esim. 50/1.8 aukolla 2.8. Aukolle 4 himmennettynä reunaongelmia FX:llä ei enää juuri ole, eikä pienemmästä kennosta ole enää hyötyä.
Monet teleobjektiivit piirtävät aika tasaisesti reunasta reunaan ilman mainittavaa vinjetointia, mutta piirto ei välttämättä riitä suuremmalle pikselitiheydelle. DX:llä saatetaan hyvinkin saada samalta kuvausetäisyydeltä yksityiskohtaisempi kuva, mutta jos FX:llä kuvataan lähempää saman rajauksen aikaansaamiseksi, on FX:llä otettu kuva melko varmasti laadukkaampi.