Esim. maaliskuisena yönä pakkasta -15 astetta ja sisällä 23 astetta. Lämpötila-ero siis 38 astetta.
- olkoon lattialaatan lämpötila 28 ja sisälämpötila 23 astetta ja homma tasapainossa
Maaliskuisena päivänä lämpötila ulkona nousee 5 asteeseen eli lämpötilaero on nyt vain 18 astetta
- koska lattialaatan lämpötila ei ehdi laskea, lämmittää 28-asteinen laatta sisäilmaa liian suurella teholla
---> sisälämpötila nousee 25,3 asteeseen!
Käytännössä mennään tämän ylikin, koska aurinko lämmittää talon seiniä ja siksi seinä näkee ulkolämpötilan paljon suurempana. Esim. jos kaikki ulkoseinäpinnat lämpenevät keskimäärin 13-asteisiksi, sisälämpötila nousee 26,3 asteeseen. Tämä ei edes huomioi sitä, että aurinko lämmittää myös ikkunoiden kautta.
Laskelman mallina on se, että kummassakin tilanteessa lämpövirta virtaa lattialaatasta sisäilmaan ja sieltä ulos. Lisäksi lattialaatan lämpötila ei ehdi muuttua.
Nyt viimeistään lienee selvää miksi säiden vaihdellessa useissa lattialämmitetyissä taloissa vietetään hikisiä päiviä. Kaikista kamalinta on, jos sää lauhtuu illalla. Silloin hikoillaan sängyssä. Paras lämmitysmuoto on ja tulee aina olemaan vesikiertoinen patteirlämmitys tai suoralla sähköllä pattereihin. Näistä jälkimmäinen on nopein reagoimaan ulkolämpötilan muutoksiin.
Nimim. "sähkökauppias"
- olkoon lattialaatan lämpötila 28 ja sisälämpötila 23 astetta ja homma tasapainossa
Maaliskuisena päivänä lämpötila ulkona nousee 5 asteeseen eli lämpötilaero on nyt vain 18 astetta
- koska lattialaatan lämpötila ei ehdi laskea, lämmittää 28-asteinen laatta sisäilmaa liian suurella teholla
---> sisälämpötila nousee 25,3 asteeseen!
Käytännössä mennään tämän ylikin, koska aurinko lämmittää talon seiniä ja siksi seinä näkee ulkolämpötilan paljon suurempana. Esim. jos kaikki ulkoseinäpinnat lämpenevät keskimäärin 13-asteisiksi, sisälämpötila nousee 26,3 asteeseen. Tämä ei edes huomioi sitä, että aurinko lämmittää myös ikkunoiden kautta.
Laskelman mallina on se, että kummassakin tilanteessa lämpövirta virtaa lattialaatasta sisäilmaan ja sieltä ulos. Lisäksi lattialaatan lämpötila ei ehdi muuttua.
Nyt viimeistään lienee selvää miksi säiden vaihdellessa useissa lattialämmitetyissä taloissa vietetään hikisiä päiviä. Kaikista kamalinta on, jos sää lauhtuu illalla. Silloin hikoillaan sängyssä. Paras lämmitysmuoto on ja tulee aina olemaan vesikiertoinen patteirlämmitys tai suoralla sähköllä pattereihin. Näistä jälkimmäinen on nopein reagoimaan ulkolämpötilan muutoksiin.
Nimim. "sähkökauppias"
Vastaukset 10
Vanhimmat
sähkökauppias, kaikkihan tuon tietävät? ja siksi siihen on ratkaisutkin olemassa...
Mistä se talon lämpötila tietää yöllä että onko laatta lämmitetty putkella vai kaapelilla?
Niin eipä se maha sitä tietää. Minulla kokemuksia omien talojen kautta molemmista. Oma vakaa käsitykseni on, että vesikiertoisella lämpötila on takuuvarmasti tasaisempi. Sähkökaapeleilla kun tehdään "varaava" lattialämmitys, vaatii se muhkean hyvin eristetyn laatan. Siihen sitten syötetään sitä "HALPAA" yösähköä ja laatta lämmittää taloa seuraavaan yöhön. Laattahan luovuttaa varaamaansa lämpöä ulkolämpötilasta ja huoneenlämpötilasta riippumatta. Jos lämmöntarve vähenee tai energiaa virtaa jostain muualta taloon, sisälämpötila nousee.
Vesikiertoisessa varaavassa lämpö varastoidaan varaajan veteen, ei lattiaan. Lattiaan menee lämpöä jos sitä tarvitaan. Tokihan automatiikka siinäkin pieniä viiveitä tekee ja ei aina voi huomioida hetkellistä aurinkoa, mutta heitot sisälämpötilassa pieniä. Tällaisissa taloissa laatan vahvuuskin pienempi kuin sähkökaapelitaloissa.
Sähkölämmitteisessä talossani seurasin lämpötilan käyttäytymistä. Ero tosiaan saattoi olla useita asteita. Nykyisessä vastaava ero on asteen kymmenyksiä.
Jos ongelma on se että ulkona on yöllä kylmää ja päivällä lämmintä, niin vesi ei juuri tialnnetta paranna. Ihan samalla tavalla se talo meinaa yöllä jäähtyä ja shutti tarjoaa kuumepaa vettä lattiaan ja laatan lämpö nousee. Päivällä kun lämpenee, niin laatta on liian lämmin ja vaikka se olisi vain 80mm paksu, niin kestää pitkään ennen kuin jäähtyy vastaamaan pävälämpötilan edellyttäämää lämpötilaa.
Että ei se kuule osaa vesisysteemikään yöllä ennakoida seuraavan päivän auringon paisteita.
Eristäkää ne talot matalaenergiatasolle (tai passiivitaloiksi). Tällöin sisälämmönvaihtelu lyhyellä aikavälillä (vuorokaudenaikojen mukaan) vähenee huomattavasti ja pitemmällä aikavälillä lämmönsäätely ehtii mukaan halutulla tavalla.
Hyvin eristetyssä talossa sen laatan ei tarvitse olla tuollaisilla pakkasilla 28-asteinen vaan pikemminkin esim. 24-asteinen... Eipä se silloin pääse nostamaan sisälämpöä tuollaisiin lukemiin.
Tässä taisi mennä hieman sekaisin lämmönjakotapa ja varaavuus.
Lämpö voidaan jakaa esim. pattereilla, tai lattian kautta.
Lämpö voidaan varata (tai olla varaamatta) lattiaan, tai varaajaan. Pattereihin lämpöä ei varata, vaan varaajaan.
Jos yösähköllä lämpö varataan betonilaattaa ja päällä on kevytrakenteinen talo, niin käy juuri mainitsemallasi tavalla. Tämä ei siis ole lattialämmityksen ongelma, vaan varaamisen ongelma.
Allekirjoittaneella kivitalo ja lattialammitys, jota ei varata yösähköllä. Lämpötila on läpi vuorokauden asteen sisällä, eli ei ongelmia.
Lattialämmitys itse asiassa pienentää lämpötilavaihteluita. Jos lattia on esim. 28 asteinen ja sisällä 21, niin lämmitys tapahtuu 7 asteen vaikutuksella. Jos sisälämpötila nouseee 22 asteeseen, niin eroa on vain 6 astetta, jolloin lämmitysteho on pienentynyt 1/7, eli 14%.
Jos laatta ei ole varaava, niin se yleensä on myös ohuempi, kuten "kaik on hyviä" jo yllä kirjoitti. Mitä pienempi on lämmittävä massa verrattuna talon massaan, sitä helpompi se on säätöteknisesti.
Varaava lattialämmitys yösähköllä lienee se kaikista halvin tapa varata yösähköä. Suoraa sähköä kun pidetään mörkönä. Halpuudessa lienee syy miksi tällainen niin usein valitaan.
lattialämmitys. Rakenne on hiukan erikoineen, alhaalta katsottuna, 15 cm eps, liittolaatta, ja raudoitettu betoni, suht paksu, about 15 cm liittolaatan korkeimasta kohdasta. Raudoitusverkossa lattialämmitysputket, aika lähellä pintaa. Kumma kyllä vaikka tuo kantava laatta on aika massiivinen( noin 200 m2 ja noin paksu), niin ei ole mitään ongelmaa kevällä(eikä muutenkaan). LTOssa on kyllä automaatti, ohittaa kennon jos poistoilma on liian lämmin. Huonekohtaiset termarit ja lämmönvaihdin huomioi myös ulkolämpotilan. Talossa on puurunko joten se ei varastoi pahemmin lämpöä. Tiedä sitten jos olisi sähkölämmitys miten tuo toimisi.
Eipä se betoni juuri erottele lämmittysmuotoaan...
Minulla putkivesikierto on toteutettu lämmönluovutuslevyillä, jonka päällä on pontattu puulattia. Se reagoi nopeasti lämmönmuutoksiin ja varaa vain vähän lämpöä. Ei tule talvella kämppään kuuma vaikka ulkolämpötila vaihtelee, aurinko paistaa tai 4500 kg:n takkaleivinuunissa polttaa puita. Huoneistokohtaiset termostaatit pitävät huolen lämmönsäädöstä. Lisäksi puulattia ei tunnu koskaan kylmältä jalalle tilanteissa kun jako on kiinni takan luovuttaman lämmön johdosta. Ai, kun on mukavaa ja valkoisella Osmolla öljytty näyttää tosi hyvältä!
Massiiviinen laatta ei toimi lattialämmityksessä. Lattialämmitys pitää tehdä pintalaattaan jolloin lämmitys ehtii reakoida lämmitystarpeen muutoksiin. Pintalaatan ja kantavanlaatan välissä vähintäin 50mm lämmöneristyslevyä.