yksin ja yksin.....
Joka kerta sama kuvio toistuu miesten kanssa. tapaan kivan ja mukavan miehen joka myös innostuu minusta. Alan hypätä ns. kelkkaan mukaan ja näytän innostukseni myös ja PUFF.... Mies katoaa tai alkaa käyttäytymään todella inhottavasti minua kohtaan. Ja joka kerta mietin,että mitä minä olen tehnyt väärin tai mitä minussa on vikana että saan näin idioottimaisesti kohdellaan?!
Noh,jätän miehen omaan arvoonsa ja jatkan elämääni eteenpäin. Kunnes samainen mies ottaa yhteyttä ja kertoo kuinka ihastunut onkaan minuun ja olen täydellinen yms. ( Ja huom! seksiä ei aina ole edes ollut mukana).
Olen puulla päähän löytynä..... joka kuvio sama kerta. Innostun mukaan ja mies häviää ja ilmestyy sitten kertomaan ihastumisestaan.
En tiedä luotanko enää yhteenkään mieheen ja uskallanko enää heittäytyä keheenkään. En jaksa saada osakseni aina sitä k***päistä kohtelua. Minkä takana onkin jotain ihan muuta. Ja kaiken tämän toiminnan jälkeen pyydetään luottamaan.
Pitääkö tässä vaan yksin olla? Aina vaan....
Joka kerta sama kuvio toistuu miesten kanssa. tapaan kivan ja mukavan miehen joka myös innostuu minusta. Alan hypätä ns. kelkkaan mukaan ja näytän innostukseni myös ja PUFF.... Mies katoaa tai alkaa käyttäytymään todella inhottavasti minua kohtaan. Ja joka kerta mietin,että mitä minä olen tehnyt väärin tai mitä minussa on vikana että saan näin idioottimaisesti kohdellaan?!
Noh,jätän miehen omaan arvoonsa ja jatkan elämääni eteenpäin. Kunnes samainen mies ottaa yhteyttä ja kertoo kuinka ihastunut onkaan minuun ja olen täydellinen yms. ( Ja huom! seksiä ei aina ole edes ollut mukana).
Olen puulla päähän löytynä..... joka kuvio sama kerta. Innostun mukaan ja mies häviää ja ilmestyy sitten kertomaan ihastumisestaan.
En tiedä luotanko enää yhteenkään mieheen ja uskallanko enää heittäytyä keheenkään. En jaksa saada osakseni aina sitä k***päistä kohtelua. Minkä takana onkin jotain ihan muuta. Ja kaiken tämän toiminnan jälkeen pyydetään luottamaan.
Pitääkö tässä vaan yksin olla? Aina vaan....
Vastaukset 4
Vanhimmat
Et tiedä luotatko enää miehiin ja uskallatko heittäytyä mihinkään?
Onhan sulla noita suhteita ollut joten ehkä noista joku kantaa sitten hedelmää ajan kanssa.
Sellainen huomautus vain että osa miehistä ei saa naisilta mitään huomiota, ketään naista treffeille edes ja sinä väität olevasi yksin kun sulla kuitenkin on noin paljon kysyntää?
Osa miehistä ja naisistakin ei koskaan saa ihailua, ei kerrota että heihin ollaan ihastuttu että olisi täydellisiä ja sen kusipäisen kohtelun jälkeen silti nämä ihmiset yrittävät mutteivät ehkä koskaan löydä ketään?
Heihin verrattuna, mikä se sinun ongelmasi nyt olikaan "yksin olemisessa"?
Mitä jos etsisit tuollaisen miehen elämääsi joka ei saa seuraa? ;)
Sitten varmaan löytyisi pidempi aikainen kumppani.
ja turhaa valitusta.
Mutta teen pienen huomion siihen....en väitä että kysyntää on. Väitän vaan että kun olen tavannut mukavan miehen (eikä niitä montaa ole,koska kysyntää ei ole kauheasti ollut),päätän että kivaa joku vihdoin huomioi minut ja päätän että minä huomioin myös toisen,jospa tästä jotain tulisi. Ja kun huomioin niin hävitään kuin tuhka tuuleen ja jään ihmettelemään mitä tein väärin. Ei selitystä,ei vastausta,ei mitään....
Että juu,kyllä tässä yksin ollaan. Kukapa enää tuollaisen jälkeen luottaisia ja ajattelisi että otanpa siitä miehen joska tunteitaan näyttäessä katoaa kuin pieru jonnekin.
Sinua ehkä nauratti tämä. Minua ei elämäni naurata yhtään. Olisi kiva tavata mies joka pysyy vierellä vaikka tunteitaan näyttäisi.
Pikkaisen naurattaa se eikä itse ongelmasi miten suhtaudut asiaan tajuamatta kuinka moni kärsii samansta ongelmasta.
Osa miehistä esimerkiksi ei tiedä mitä vikaa heissä on kun kukaan naisista ei heistä kiinnostu.
On sulla kuitenkin vähän edes kysyntää joten jos vain maltat mieltäsi niin sieltä joukosta joku erottuu. Sellainen juttu että älä etene ainakaan liian nopeasti.
Sinulla sentään on tosiaan JOTAKIN kysyntää eli sitä kautta voit odotella että ehkä joku noista muodostuu pitempi aikaiseksi.
Itsellä hommat tyssää naisten kanssa heti alkuunsa ja pakkeja on ihan kauhea määrä, joten ei jaksa edes vaivata moisella asialla päätään. Ei niitä voi jäädä murehtimaan. Ehkä joku sitten kiinnostuu, minun tapauksessani todennäköisesti ei, mutta jos joku on ollut sinusta jotenkin kiinnostunut niin sinuna vain vähän oppisin olemaan liikaa innostumatta ihan heti alkuunsa. Voi huomioida ja olla mukava mutta älä odottele liikoja.
Itse jos odottelisin naisten taholta mitään niin varmaan olisin jo tosi hermoraunio joka ei uskaltaisi enää naisten kanssa yrittää mitään.
Tällaista se on. Tsemppiä sulle!
Olen miettinyt samaa. Mutta olen oivaltanut jotain joka tekee mulla aivan helvetin lämpimän fiiliksen. Nimittäin se oivallus, että yksinkin voi elää. Se, että pärjää yksin, itsenäisesti, ilman muita. Ehkä et ole vielä oppinut elää yksin, sillä silloin niitä sopivia seurustelukumppaneitakin alkaa mahdollisesti tulla. Lisäksi olisi hyvä että vältät häntäteikkejä ja sossupummeja ja yrität löytää sen unelmien prinssin ihan vaikka eri ympyröistä kuin noista nykyisistä.
Saan sen käsityksen, että sinä kipuat ääretöntä vuorenhuippua ja sitten kun elämäsi on lopussa saavut huipulle ja sanot että: hitsi, minähän taisin olla ihan väärässä paikassa. Tarkoitan, että itsenäisesti asuessasi on olemassa hedelmällinen laakso, josta voi löytyä ihan mitä tahansa huippua. Eli siis kipuat väärää vuorta: koska alhaalla silmiesi edessä avautuu hedelmällinen laakso, jossa on vielä paremmat apajat.
Olet ajatuksesi vanki etkä huomaa hyviä puolia sinkkuudessa. Opi elämään itsenäisesti ja nauttimaan vapaudestasi ja sitten vasta sitten se oikea tulee elämääsi. Tai sitten voit olla yksi heistä jotka jo kohdussa olivat kelpaamattomia avioliittoon. Valinta on sinun.