Tuntuu niin epäreilulta. Olen kaksi vuotta odottanut mieheltäni kosintaa. En muuten odottaisi mutta kun mies sen silloin ensin sanoi kuinka haluaa kanssani naimisiin ja aikoo kosia. No sitä kosintaa vieläkin odotan, koska mies aina sanoo että haluaa tehdä sen sit kun on oikea aika ja sillei hienosti. Kertoilee vielä kuinka aikoi mut ei sit kuitenkaan kosinut. No nyt minun velipuoleni joka on hieman jälkeenjäänyt meni kihloihin tyttöystävänsä kanssa. He ovat vielä ihan teinejä eivätkä edes ymmärrä mitä kihloihin meneminen tarkoittaa. Naimisiin sit ehkä joskus jos sit kiinnostaa tai jotain. Minä odotan kaks vuotta ja se oikeasti merkitsee meille jotakin. Olemme suunnitellut elämää ja asuttu yhessä jo 2,5 vuotta. He eivät ole tunteneet edes kauaa.
Epäreilua että he menevät kihloihin ja mies ei vain tunne että me olisimme vielä valmiita.
En voi itse kosia koska mies haluaa tehdä sen omalla painollaa. En halua painostaa. En voi odottaa loputtomiin. Haluan lapsia sillei vielä nuorena enkä enää yli 40:senä, mutta en suostu hommaan lapsia ellei olla naimisissa. Mieskin haluaa lapsia ennen kuin on liian vanha.
Anteeks kun hirmu valitus ja kiukkuilu, olen vain todella turhautunut.
Miehille tämä ei tunnu olevan niin tärkeää, mutta miksi tämä sitten meille naisille on?
En usko tätä todeksi
15
2089
Vastaukset
- ihmettelenpä vaan
Oletko tosiaan noin lapsellinen? Puolen vuoden seurustelun jälkeen aloit jo odottaa kosintaa? Ja 2,5 vuotta on aivan sietämättömän pitkä aika odottaa? Kuinka kauan olit sitten naimisissa ajatellut olla? Oletko keskittynyt suhteessanne mihinkään muuhun kuin odottamiseen? Koitahan keksiä itsellesi jotain muutakin tekemistä, niin aika menee nopeammin. Silloin tuo kaksikaan vuotta ei tunnu pitkältä ajalta, kun et joka hetki pohdi joutavia. Anna asioiden mennä omalla painollaan. Kirjoituksestasi päätellen sinulla on kyllä vielä yli 20 vuotta aikaa hankkia niitä lapsia alle 40-vuotiaana.
Ei tämä kaikille meille naisillekaan ole mikään elämää suurempi asia.- ...
Juu ei tuo oo aika eikä mikään. Me ollaan seurusteltu 6 vuotta eikä olla kihloissa. Enkä mä siitä mitenkään oo ahistunu, mennään sitte joskus jos mennään. Yhessä aiotaan joka tapauksessa olla jatkossakin.
- miehen syy
kirjoitin että ollaan asuttu yhdessä 2,5 vuotta voitko siitä päätellä kauanko ollaan oltu yhdessä?
Eli oltiin asuttu yhdessä puoli vuotta kun mies alkoi puhumaan että hän oikoo kosia minua. En ollut itse sitä edes ajatellut kunnes mies akoi selittää siitä minulle. No sen jälkeen kun mies puhui siitä se alkoi tuntua ihanalta ja tajusin haaveilevan häistä ja kaikesta. Kosintaa ei sit kuitenkaan kuulu aina vaan mies kuitenkin puhuu asiasta. Nyt en saa enää koko asiaa pois mielestä. - Mallymelooni
miehen syy kirjoitti:
kirjoitin että ollaan asuttu yhdessä 2,5 vuotta voitko siitä päätellä kauanko ollaan oltu yhdessä?
Eli oltiin asuttu yhdessä puoli vuotta kun mies alkoi puhumaan että hän oikoo kosia minua. En ollut itse sitä edes ajatellut kunnes mies akoi selittää siitä minulle. No sen jälkeen kun mies puhui siitä se alkoi tuntua ihanalta ja tajusin haaveilevan häistä ja kaikesta. Kosintaa ei sit kuitenkaan kuulu aina vaan mies kuitenkin puhuu asiasta. Nyt en saa enää koko asiaa pois mielestä.Kyllä se sieltä tulee, kun aika on kypsä. Tehän olitte vasta alkuhuumissa kun ekan kerran kihloista puhui. Nyt voi olla asiat toisin (=arki on tullut suhteeseen eikä se olekaan miehestä niin kivaa) ja siksi viivyttelee. Ehkä puhui aikoinaan ohi suunsa ja on nyt eri mieltä. Tai sitten ei vaan ole vielä sen aika.
Kyllähän kaksi aikuista ihmistä voi asiasta keskustella. Eli ota puheeksi koko juttu rauhallisesti ja iloiseen sävyyn. Älä syyttele. Miettikää mitä haluatte tulevaisuudeltanne ja missä tahdissa. Sitten voitte miettiä, mihin ajankohtaan ne häät sopisivat jne. Kyllä se siitä, kun ei turhaan stressaa.
- -mies-
jos se on noin tärkeätä niin kosi itse.
- MrsJuly*
Kun kerran miehellä tuntuu kestävän, niin anna palaa! Kun kerran on jo aikaisemmin tehnyt asian selväksi eli haluaa kihloihin ja naimisiin, niin pistä sinä tuulemaan - tuskin sieltä kieltävää vastausta tulee..?
Ja mitä tulee tuohon aikaan, niin kyllä 2½ vuotta on jo melko pitkä aika - meillä mies kosi, kun muutettiin yhteen puolen vuoden seurustelun jälkeen ja 14 kk ensitapaamisesta mentiin naimisiin. Kaikillehan tuollainen tahti ei sovi, mutta kun asiasta on varma, niin mitä sitä sitten odottelemaan! :-) - .(
MrsJuly* kirjoitti:
Kun kerran miehellä tuntuu kestävän, niin anna palaa! Kun kerran on jo aikaisemmin tehnyt asian selväksi eli haluaa kihloihin ja naimisiin, niin pistä sinä tuulemaan - tuskin sieltä kieltävää vastausta tulee..?
Ja mitä tulee tuohon aikaan, niin kyllä 2½ vuotta on jo melko pitkä aika - meillä mies kosi, kun muutettiin yhteen puolen vuoden seurustelun jälkeen ja 14 kk ensitapaamisesta mentiin naimisiin. Kaikillehan tuollainen tahti ei sovi, mutta kun asiasta on varma, niin mitä sitä sitten odottelemaan! :-)et naisen kosinta on häpeällistä. On kertonut kuinka häpeää tuttujen puolesta joilla niin on käynyt.
Eli aika selvästi tehnyt ilmi ettei halua sitä minulta.
Minua myös pelottaisi että mies tuli ahdistuneeksi että vaatisin häntä tekemään päätöstä sellaisessa jota ei ole vielä valmis tekemään. - :)
.( kirjoitti:
et naisen kosinta on häpeällistä. On kertonut kuinka häpeää tuttujen puolesta joilla niin on käynyt.
Eli aika selvästi tehnyt ilmi ettei halua sitä minulta.
Minua myös pelottaisi että mies tuli ahdistuneeksi että vaatisin häntä tekemään päätöstä sellaisessa jota ei ole vielä valmis tekemään.Kyllä se mies varmasti jossain vaiheessa kosii, jos tahtoo viettää elämänsä kanssasi ja jos teillä on ollut puhetta, että jossain vaiheessa menette. Naisille yleensä tulee aika äkkiä halu mennä naimisiin ja miehille vasta myöhemmin. Miehet ahdistuvat helpommin kaikista häiden järjestelyistä ym.
Mieheni ja minä oikeastaan sovimme yhdessä (kun tässä jo melkeen kymmenen vuotta on yhteistä taivalta takana) että nyt olisi aika mennä jo naimisiin eli mitään kosimisia ei olisi edes tarvittu. Mieheni kuitenkin kosi minua seuraavana päivä aivan kuin muodollisuuden vuoksi vaikka olimmekin jo yhdessä päättäneet avioitua. - Ei nimimerkkiä
:) kirjoitti:
Kyllä se mies varmasti jossain vaiheessa kosii, jos tahtoo viettää elämänsä kanssasi ja jos teillä on ollut puhetta, että jossain vaiheessa menette. Naisille yleensä tulee aika äkkiä halu mennä naimisiin ja miehille vasta myöhemmin. Miehet ahdistuvat helpommin kaikista häiden järjestelyistä ym.
Mieheni ja minä oikeastaan sovimme yhdessä (kun tässä jo melkeen kymmenen vuotta on yhteistä taivalta takana) että nyt olisi aika mennä jo naimisiin eli mitään kosimisia ei olisi edes tarvittu. Mieheni kuitenkin kosi minua seuraavana päivä aivan kuin muodollisuuden vuoksi vaikka olimmekin jo yhdessä päättäneet avioitua."Kyllä se mies varmasti jossain vaiheessa kosii, jos tahtoo viettää elämänsä kanssasi ja jos teillä on ollut puhetta, että jossain vaiheessa menette. Naisille yleensä tulee aika äkkiä halu mennä naimisiin ja miehille vasta myöhemmin. Miehet ahdistuvat helpommin kaikista häiden järjestelyistä ym."
Miehet tajuavat, että esiaviollinen vaihe on miehelle suhteen paras vaihe, ja yrittävät itsekkäästi pysäyttää ajan.
Mutta tosimies ymmärtää, ettei ole reilua naista sillä tavalla kiusata, ja uhraa omat unelmansa naisensa unelmille. Naisenkaan ei pidä huijata itseään kuvittelemalla, että avioliitto ja lapset jotenkin tekisivät miehen onnellisiksi. Tutkimusten mukaan näin ei yleensä käy. - Höh!
.( kirjoitti:
et naisen kosinta on häpeällistä. On kertonut kuinka häpeää tuttujen puolesta joilla niin on käynyt.
Eli aika selvästi tehnyt ilmi ettei halua sitä minulta.
Minua myös pelottaisi että mies tuli ahdistuneeksi että vaatisin häntä tekemään päätöstä sellaisessa jota ei ole vielä valmis tekemään.En ymmärrä mitä hävettävää siinä on, että kosii rakastamaansa ihmistä. Jos toinen vielä ilomielin suostuukin! Minun ystäväni kosi miestään ja ovat olleet onnellisesti 4 vuotta naimisissa ja heillä on pieni tyttö. Painostaminen on häpeällistä. Ei kosiminen.
Ehkä mies puhui naimisiin menosta ja kosinnasta alkuhuumassa. Mieli voi muuttua. Unohda asia joksikin aikaa. Kyllä mies kosii kun on valmis.
- oottele vaan...
Ei oo seuraavaan karkauspäivään enää kahtakaan vuotta... Jos tyyppi on sitä mieltä, että sen on oltava mies kun kosii, niin aika varmasti se on myös kuullut, että karkauspäivänä saa nainenkin kosia ja jos ei mies suostu, pitää hänen ostaa naiselle hamekangas.
Ja tuskin sekään nyt niin hirvittävää on, jos vaan yksinkertasesti otat asian puheeksi. Ei puheeksi ottaminen oo kosinta. - aatokselija
Ei pidä mennä naimisiin, jos ei halua. Ei avioliitto ole mikään elämän tarkoitus. Eikä ole mitään väärää hankkia äpäriä. Negatiivinen asenne au-lapsia kohtaan perustuu vain konservatiiviselle periaattelle, jota ei pystytä perustelemaan.
Naimisiin viimeistään sitten, kun tuntuu, että kyseessä on se oikea eikä mistään elintasosyistä.- haluan sitoutumista
Jos emme ole naimisissa edes sitten maistraatissa käyneet olen täysin ulkopuolinen yhteiskunnan silmin mieheni elämästä. Haluan olla mieheni kanssa koko loppu elämäni. En halua sitä niin kuin eräille kävi, että mies joutui onnettomuuteen ja avopuoliso ei saanut tietää asiasta mitään koska suhdetta ei oltu virallistettu. Tämmöisien ikävien asioiden sattuessa en halua ruveta "tappelemaan" miehen asioista ja tavaroista sen sukulaisten kanssa, koska minullahan ei olisi mitään sanan valtaa missään oikeasti silloin.
Minä haluan myös lapset avioliittoon. Tiedän että se on paljolti kasvatuksen aiheuttaman aivopesun tuotos, mutta silti uskon lapsen olevan silloin paremmassa tilanteessa. Haluan että ennen kuin hankitaan lapsia mies on osoittanut kykynsä ja halunsa sitoutua ja miten muuten sen parhaiten todistaa kuin menemällä naimisiin. Maailmassa ei koskaan tiedä mitä tapahtuu joten avioliittoa on vaikeampi purkaa kuin vain seurustelusuhdetta. Sekä isällä on automaattinen huoltajuus jos lapsi syntyy avioliittoon kun muussa tapauksessa se on äidistä kiinni kuinka isän oikeuksien käy. - 12 ja 15 on jotain
haluan sitoutumista kirjoitti:
Jos emme ole naimisissa edes sitten maistraatissa käyneet olen täysin ulkopuolinen yhteiskunnan silmin mieheni elämästä. Haluan olla mieheni kanssa koko loppu elämäni. En halua sitä niin kuin eräille kävi, että mies joutui onnettomuuteen ja avopuoliso ei saanut tietää asiasta mitään koska suhdetta ei oltu virallistettu. Tämmöisien ikävien asioiden sattuessa en halua ruveta "tappelemaan" miehen asioista ja tavaroista sen sukulaisten kanssa, koska minullahan ei olisi mitään sanan valtaa missään oikeasti silloin.
Minä haluan myös lapset avioliittoon. Tiedän että se on paljolti kasvatuksen aiheuttaman aivopesun tuotos, mutta silti uskon lapsen olevan silloin paremmassa tilanteessa. Haluan että ennen kuin hankitaan lapsia mies on osoittanut kykynsä ja halunsa sitoutua ja miten muuten sen parhaiten todistaa kuin menemällä naimisiin. Maailmassa ei koskaan tiedä mitä tapahtuu joten avioliittoa on vaikeampi purkaa kuin vain seurustelusuhdetta. Sekä isällä on automaattinen huoltajuus jos lapsi syntyy avioliittoon kun muussa tapauksessa se on äidistä kiinni kuinka isän oikeuksien käy.yhteiskunta ei enää saata miehiä ja naisia häpeään näistä avosuhteista. Siksi miehet ovat palautuneet johonkin luolamiesaikaan, jolloin muija raahattiin vain omaan luolaan ja oletettiin sen sitten siellä pysyvän.
Nykyisin, kun naisen elintaso ei välttämättä ole miehestä kiinni, ihan hyvin naisen kannattaisi asua omissa oloissaan. Ei muuttaa miehen kanssa yhteen, eikä ajautua hänen kanssaan sänkyyn. Miehet (siis useimmat) haluavat sellaisen helpon tien elämän, että ilman sitoumuksia naiselta kaikki avioelämän palvelut ja tarpeen tullen voi sitten purkaa yhteisasumisen, jos on löytänyt jonkun uuden ja sillä hetkellä hemaisevamman kodinhoitajan. - avoliitossa elävä
haluan sitoutumista kirjoitti:
Jos emme ole naimisissa edes sitten maistraatissa käyneet olen täysin ulkopuolinen yhteiskunnan silmin mieheni elämästä. Haluan olla mieheni kanssa koko loppu elämäni. En halua sitä niin kuin eräille kävi, että mies joutui onnettomuuteen ja avopuoliso ei saanut tietää asiasta mitään koska suhdetta ei oltu virallistettu. Tämmöisien ikävien asioiden sattuessa en halua ruveta "tappelemaan" miehen asioista ja tavaroista sen sukulaisten kanssa, koska minullahan ei olisi mitään sanan valtaa missään oikeasti silloin.
Minä haluan myös lapset avioliittoon. Tiedän että se on paljolti kasvatuksen aiheuttaman aivopesun tuotos, mutta silti uskon lapsen olevan silloin paremmassa tilanteessa. Haluan että ennen kuin hankitaan lapsia mies on osoittanut kykynsä ja halunsa sitoutua ja miten muuten sen parhaiten todistaa kuin menemällä naimisiin. Maailmassa ei koskaan tiedä mitä tapahtuu joten avioliittoa on vaikeampi purkaa kuin vain seurustelusuhdetta. Sekä isällä on automaattinen huoltajuus jos lapsi syntyy avioliittoon kun muussa tapauksessa se on äidistä kiinni kuinka isän oikeuksien käy.Avioliitosta pääsee ulos aivan yhtä helposti. Sen kun kävelee ovesta ja sanoo, ettei tule enää takas. Näin minun ex teki. Avioero hoitui siis noin 10 minuutissa. Ei se mitenkään vaikeaa ollut. Ovi auki...askel ulos...ovi kiinni...siinä se.
Mutta tiedän tunteesi. Olen avoliitossa mutta en pidä tilanteesta. Koska mikä minä olen tällä hetkellä? Ulkopuolinen mieheni elämästä kuten sanoit. Olo parani kummasti, kun hän muuttui suostuvaikseksi avioliittoon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sä et pääse yli, mä en pääse yli
Jäädäänkö kuinka pitkäksi aikaa kärvistelemään omissa kuplissa näihin tunteisiin vai aletaanko puskemaan jo tätä läpi. V1401745- 401658
Hei sinä nainen
Haluan olla rehellinen – olet hämmentänyt minua todella paljon. En ota sinusta mitään selvää, ja ehkä juuri siksi huomaa631410- 681305
Kelan perkeleellinen käytäntö
Kun äiti joutuu hakemaan Kelalta tukia vähien tulojen tähden, niin aina otetaan huomioon lapsen tilillä olevat rahat. Ei2091154Mitäs te venäjän puolustajat tekisitte, jos venäjä todella hyökkäisi tänne?
Tää on se mielenkiintoinen kysymys. Tehän olette lähinnä vasemmistolaisia, eikä armeijaa ole käyty, eikä rintamalle mi2771107- 701083
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask napauttavat - Tällaisten ihmisten ei kannata muuttaa Italiaan: "Ei..."
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask toteuttivat oman unelmansa Italiassa. He ostivat kakkoskodin Italian Pugliasta. Lue lisää19958- 74955
Miksi kaikki jauhaa KAJ:sta
Se bastulauluhan on todella huono, vanhanaikainen ja oikea junttilaulu. Oikein ällöttää, kun idiootit hehkuttaa sitä ps106888