Olen aika - riippuu ajoista - onnellinen 15-vuotias tyttö. Joskus oon tosi ilonen, yleensä. mut välil ihan maassa, joko ilman konkreettista syytä tai ihan PIKKU JUTUSTA! Pienempänä olin paljon pahempi kyllä tässä menneisiin asioihin takertumisessa. Mutta vieläkin sitä joissain tietyissä asioissa tapahtuu. Se on ihan kamalan masentavaa vatvoa pikku juttuja ja ajatella vain tunteella. Päivän päätteeksi itkeä ittensä uneen, seuraavana päivänä on yleensä ihan outo olo. Ja harmittelee kun haaskasi edellisen kivan päivän murehtimiseen. Se vaan pahentaa niitä pikku juttuja, kun niitä häpeää ja miettii, jälkeen hävettää että takrtui sillai......äh,ihan sekavaa...sori..:( Onko muita vaihtoehtoja ku murrosikää syyttää....? En tiiä..on ennenki ollu mielialan vaihteluja, mut oli ne jotenki vähän erilaisii..itsetunto on parempaan päin aina, muttei mikään kamalan hyvä sillai.
Miksi vähän väliä??
Raksu.!:.,
2291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
jos mulle vittuillaan saatan miettiä sitä loppupäivän, se vaan kummittelee mielessä :S jouduinkin herkän luonteeni takia näiden kovempien jätkien silmätikuksi ala- ja yläasteella, olen nyt lukiossa mutta kyllä nuo vanhat muistot saattavat lamaannuttaa minut välillä
Toi on normaalia murrosiässä. Pikku asiat tuntuu niin suurilta. Otat asenteen että toisesta korvasta sisää ja toisesta ulos..