Matikan opet palkkakingejä?

20 vuoden työkokemus ja 8 ylituotuntia ;D

Joo näin se juuri on, fysiikasta ja kemiasta saa demotunteja.
12,5 viikkotuntia antaa 3 demotuntia.
17,5 viikkotuntia antaa 4 demotuntia.
22,5 viikkotuntia antaa 5 demotuntia.

Opetusvelvollisuus on kuitenkin lukiossa 20 h ja peruskoulussa 21 h. Jos tätä verrataan äidinkielen lukemiin 16 h / 18 h, niin monessakin aineessa on puolensa.

ovtes kirjoitti:

Joo näin se juuri on, fysiikasta ja kemiasta saa demotunteja.
12,5 viikkotuntia antaa 3 demotuntia.
17,5 viikkotuntia antaa 4 demotuntia.
22,5 viikkotuntia antaa 5 demotuntia.

Opetusvelvollisuus on kuitenkin lukiossa 20 h ja peruskoulussa 21 h. Jos tätä verrataan äidinkielen lukemiin 16 h / 18 h, niin monessakin aineessa on puolensa.

Lue lisää

No en ihmettele mikä taso sitten on!
Onko toimenkuva?
Kyvytön opettaa haluttomalle tarpeetonta.

Ja kemian/fysiikan ja myös matikan opettajaksi on helppo päästä. Jos olet ylioppilas, pääset opiskelemaan. Jos olet opiskellut ko. aineita edes keskinkertaisesti, saat paikan ilman pääsykoetta. Jos sinulla on A:n paperit, jodut pääsykokeeseen, mutta lähes kaikki halukkaat pääsevät lopulta sisään. Jos saat opinnot loppuun etkä "kelpaa" tutkijaksi tai muihin oikeisiin töihin, pääset opettajakoulutukseen ja sitä kautta suoraan virkaan.

Muissa aineissa joudut pääsykokeisiin, eikä ko.aineen laudatur avaa yhtään ovea. Opettajan koulutukseen on vaikea päästä, eikä se virkakaan ihan hevillä irtoa. Tosin äidinkielen opettajan opetusvelvollisuus (16 t. lukiossa ja 17 t perusopetuksessa) on vielä pienempi, mutta mitään demoja ei ole...

Luonnontieteiden ja erityisesti matematiikan opetus on suomalaisen koululaitoksen häpeäpilkku.

talonmies Pikkaraine kirjoitti:

Ja kemian/fysiikan ja myös matikan opettajaksi on helppo päästä. Jos olet ylioppilas, pääset opiskelemaan. Jos olet opiskellut ko. aineita edes keskinkertaisesti, saat paikan ilman pääsykoetta. Jos sinulla on A:n paperit, jodut pääsykokeeseen, mutta lähes kaikki halukkaat pääsevät lopulta sisään. Jos saat opinnot loppuun etkä "kelpaa" tutkijaksi tai muihin oikeisiin töihin, pääset opettajakoulutukseen ja sitä kautta suoraan virkaan.

Muissa aineissa joudut pääsykokeisiin, eikä ko.aineen laudatur avaa yhtään ovea. Opettajan koulutukseen on vaikea päästä, eikä se virkakaan ihan hevillä irtoa. Tosin äidinkielen opettajan opetusvelvollisuus (16 t. lukiossa ja 17 t perusopetuksessa) on vielä pienempi, mutta mitään demoja ei ole...

Luonnontieteiden ja erityisesti matematiikan opetus on suomalaisen koululaitoksen häpeäpilkku.

Lue lisää

Ei ole häpeäpilkku, vaan ylpeilyn aihe, jos verrataan moneen muuhun maahan.

Monissa maissa teknisen alan, lääketieteen jne. luonnontieteiden sovellusten palkat ovat suhteessa Suomea enemmän opettajien edellä. Vähemmän progressiivin verotus päälle, niin näissä maissa oikeasti hyvät opettajat eivät todellakaan ole yleisiä.

talonmies Pikkaraine kirjoitti:

Ja kemian/fysiikan ja myös matikan opettajaksi on helppo päästä. Jos olet ylioppilas, pääset opiskelemaan. Jos olet opiskellut ko. aineita edes keskinkertaisesti, saat paikan ilman pääsykoetta. Jos sinulla on A:n paperit, jodut pääsykokeeseen, mutta lähes kaikki halukkaat pääsevät lopulta sisään. Jos saat opinnot loppuun etkä "kelpaa" tutkijaksi tai muihin oikeisiin töihin, pääset opettajakoulutukseen ja sitä kautta suoraan virkaan.

Muissa aineissa joudut pääsykokeisiin, eikä ko.aineen laudatur avaa yhtään ovea. Opettajan koulutukseen on vaikea päästä, eikä se virkakaan ihan hevillä irtoa. Tosin äidinkielen opettajan opetusvelvollisuus (16 t. lukiossa ja 17 t perusopetuksessa) on vielä pienempi, mutta mitään demoja ei ole...

Luonnontieteiden ja erityisesti matematiikan opetus on suomalaisen koululaitoksen häpeäpilkku.

Lue lisää

Talonmies Pikkarainen provosoi, mutta osuu toisaalta erittäin tärkeään aiheeseen ja esittää oikeaan suuntaan vivahtavia huolenaiheita. Matemaattis-luonnontieteellisille osastoille toki pääsee turhan helposti sisään, koska yhteiskunnan trendit ja tiettyjen ammattien mediaseksikkyys ohjaavat noiden alojen osaajia vahvimmin teknillisiin yliopistoihin tai lääketieteelliseen koulutukseen, joskus jopa oikeus- tai kauppatieteisiin.

Voisi kuitenkin sanoa, että yleensä ensimmäinen vuosi tekee tehtävänsä, eli kynnys lukio- ja yliopistotasoisen opiskelun välillä kaataa laiskimmat ja toivottoman lahjattomatkin. Lopulta näitä aineita opiskelevat tutkintoon saakka siis ne, jotka pärjäisivät joka tapauksessa lukuun ottamatta muutamia sitkeitä, joskin lahjattomia sissejä, jotka sinnittelevät uusinnoilla ja "tolpilla" maistereiksi ja myös opettajiksi. Näkisin kuitenkin tällaisten henkilöiden työllistymismahdollisuudet vain yläkoulun sijaisuuksien kautta virkaan, ja sielläkin he voivat lopulta yllättäen olla hyviäkin opettajia, koska edes jonkinlainen sinnittely vaikkapa matematiikan maisteriksi tarjoaa kyllä tarpeeksi tiedollista asiantuntijuutta yläkoulun perusopetukseen.

Lopuksi on sanottava, että mahdollisesti tulevaisuudessa lukion lehtorin virkaa tavoittelevana toivoisin työllistymisen olevan helppoa, mutta ei se taida ihan läpihuutojuttu olla. Reippaasti päälle kymmenen henkilöä tapaa tavoitella vakivirkoja kaukanakin yliopistokaupungeista, ja "vain" kahden aineen pätevyydellä ja alku-urasta vähäisellä työkokemuksella työnsaanti tuskin on helpompaa kuin yksityissektoriltakaan.