Pari viikkoa ennen kuukautisia se alkaa hiipimään kimppuun, väsymys ja haluttomuus kaikkeen.
Töissä pitää olla sosiaalinen, uh, ei jaksaisi. Tänäänkin joku kertoi mielestään hulvattoman hauskaa juttua, kaikki nauroivat. Minä vetelin suupieliä ylös ja hohottelin, näytin niinkuin olisi ollut hauskaa. Mielessäni ehdin jo ajatella että loppusi jo tämä kuivanhauskan jutun kertominen, suupieliä kramppasi väkisin nauraminen.
Mieluiten istuisin vain omissa oloissani, tekisin työni ja lähtisin kotiin.
Kotona iskee jäseniin hirveät lyijypainot, ajatus käy hitaalla, palelee ja väsyttää. En jaksa mitään, en jaksa kiinnostua mistään. Kohti makuuhuonetta on näinä päivinä raahustettava jo kahdeksan jälkeen. Ei varsinaisesti nukuta, mutta väsyttää niin etten jaksa kuin kyyhötää silmät kiinni peiton alla.
Koska tiedän kalenterista katsoa koska lijypäivät iskevät, ennakoin tätä ja varustaudun käymällä kaupassa reilummin ja huolehdin ettei ole muutakaan menoa. Tai jos on...ne perutaan.
Jos koitan väkisin liikkua, pyöräillä, kävellä tms. niin pumppukin reagoi väsymykseen, takoo kuin viimeistä päivää ja läkähdyn läähätykseeni.
Lijyväsymyksen kanssa samaan aikaan alkaa kamala turvotus. Sormukset puristaa, vatsa on niin pömppö että kumarteleminen syöksee veren päähän, tänään huomasin että jalkapöydätkin näyttivät kumman pulleville. Selväähän se, että vuorotellan haluttaa makeaa ja suolaista, janottaa välillä hirveästi.
Paino ei juurikaan nouse, mutta muutkin huomaavat turpoamiseni ja jopa auliisti huomauttelevat että olen "lihonut". Mutta parin viikon päästä huomauttelevat että "Sä olet laihtunut".
Viikon tai puolitoista kuukautisten mentyä tunnen itseni energiseksi, sulavaliikkeiseksi ja ehtiväksi - kunnes tulee taas ne vuotoa edeltävät kaksi viikkoa.
Onko tämä nyt sitten jotain alkavaa menopaussia ?????? Onko muilla tällaisia oireita ja mistä olette saaneet lisää virtaa vai saako sitä mistään?
Töissä pitää olla sosiaalinen, uh, ei jaksaisi. Tänäänkin joku kertoi mielestään hulvattoman hauskaa juttua, kaikki nauroivat. Minä vetelin suupieliä ylös ja hohottelin, näytin niinkuin olisi ollut hauskaa. Mielessäni ehdin jo ajatella että loppusi jo tämä kuivanhauskan jutun kertominen, suupieliä kramppasi väkisin nauraminen.
Mieluiten istuisin vain omissa oloissani, tekisin työni ja lähtisin kotiin.
Kotona iskee jäseniin hirveät lyijypainot, ajatus käy hitaalla, palelee ja väsyttää. En jaksa mitään, en jaksa kiinnostua mistään. Kohti makuuhuonetta on näinä päivinä raahustettava jo kahdeksan jälkeen. Ei varsinaisesti nukuta, mutta väsyttää niin etten jaksa kuin kyyhötää silmät kiinni peiton alla.
Koska tiedän kalenterista katsoa koska lijypäivät iskevät, ennakoin tätä ja varustaudun käymällä kaupassa reilummin ja huolehdin ettei ole muutakaan menoa. Tai jos on...ne perutaan.
Jos koitan väkisin liikkua, pyöräillä, kävellä tms. niin pumppukin reagoi väsymykseen, takoo kuin viimeistä päivää ja läkähdyn läähätykseeni.
Lijyväsymyksen kanssa samaan aikaan alkaa kamala turvotus. Sormukset puristaa, vatsa on niin pömppö että kumarteleminen syöksee veren päähän, tänään huomasin että jalkapöydätkin näyttivät kumman pulleville. Selväähän se, että vuorotellan haluttaa makeaa ja suolaista, janottaa välillä hirveästi.
Paino ei juurikaan nouse, mutta muutkin huomaavat turpoamiseni ja jopa auliisti huomauttelevat että olen "lihonut". Mutta parin viikon päästä huomauttelevat että "Sä olet laihtunut".
Viikon tai puolitoista kuukautisten mentyä tunnen itseni energiseksi, sulavaliikkeiseksi ja ehtiväksi - kunnes tulee taas ne vuotoa edeltävät kaksi viikkoa.
Onko tämä nyt sitten jotain alkavaa menopaussia ?????? Onko muilla tällaisia oireita ja mistä olette saaneet lisää virtaa vai saako sitä mistään?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ravinnossani kaikki pitäisi olla kohdallaan, olen ravintoni suhteen terveyshirmu.
käydä lääkärissä,että ei ole muuta syytä.Minulla vaihtarit ja just tollasta ihan kun kuvailit,tsemppiä vaan!
Täälläkin ihan samaa,kestänyt jo 4v.Kuukautiset loppuivat n.50. Monesti meinannut tulla hulluks.
Täytyy ottaa vain iisisti. Tsemppiä
noin se meni minullakin kuusi, seitsemän vuotta sitten. Hyvä termi tuo "lyijyväsymys" (sitä kait tarkoitit, y vain puuttuu). Juuri noin maa veti puoleensa. Turvotus, kumartuessa vatsalaukun sisältö suussa, on todella tuttua.
En päässyt juurikaan liikkumaan tuon kumman jähmeyden vuoksi vuosikausiin kuin muutamana hyvänä päivänä. Oireet ovat vähän helpottaneet kestettyään yhtä jaksoisesti viitisen vuotta. Olen lopen uupunut ja hirvittävän väsynyt kaikkeen tähän. Vaihtarit yrittävät ottaa yliotteen minusta, sillä nyt todettin hirmuisen paljon liian korkea verenpaine. Ei ihme kun sydän hakkaa joka yö tuhatta ja sataa monta vuotta. Ja kaikki kammotukset tulevat öisin luokseni; velkojat ja työttömän ihmisen kaikki murheet ja epätoivo. Katsoin juuri Ylen Teemalta ohjelmaa ihmisen iän pitkittämisestä, en voi todellakaan käsittää miksi jotkut haluavat elää kitumalla vielä pidempään kuin on tarkoitus. Jos tällaisena elämä jatkuu, niin en todellakaan välitä vaikka tähän paikkaan kuolisin.
vielä,kunkukaan ei ymmärrä,miten väsynyt on? Ei vaan jaksa ja ihmettelee kun jotkin vielä yli 80v on ihan pirteitä ja elämä maistuu ihan hyvälle.
Voi jos vielä tulis aika,kun jaksaa ja on myös normaalit tunteet,minulla ihmeellinen olo,kuin ei tuntis enää mitään?