Teemu Tuomas Mäki (s. 14. lokakuuta 1967 Lapua) on suomalainen kuvataiteilija ja taiteen tohtori. Mäki suoritti taiteen tohtorin tutkinnon Kuvataideakatemiassa vuonna 2005. Lokakuusta 2008 hän on toiminut kuvataiteiden professorina Taideteollisen korkeakoulun visuaalisen kulttuurin osastolla[1]. Mäen tuotantoon kuuluu muun muassa maalauksia, piirustuksia, veistoksia, valokuvia, videoita, tekstejä, installaatioita, koreografioita, musiikkia ja internet-teoksia.[2] Useissa töissään hän on myös yhdistellyt näitä tekniikoita. Vuonna 1997 Mäki palkittiin Suomen Taiteilijaseuran Palokärkipalkinnolla.
Mäki pitää itseään moraalirelativistina, ateistina, vitalistina ja sosialistina.[2] Hän toiminut kolumnistina Voima-lehdessä, jossa hän on ottanut kantaa useisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.[3] Hän on muun muassa kritisoinut pyrkimyksiä kriminalisoida prostituutio.[4]
[muokkaa] Videoteoksia ja kissantappokohtaus
Mäki tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1988 tekemästään videoteoksesta Sex and Death, joka on väkivallan eri muotoja käsittelevä montaasi. 30 minuuttia kestävässä teoksessa on kuuden sekunnin pituinen kohtaus, jossa Mäki tappaa kissan kirveellä. Tämän jälkeen hän ejakuloi ruumiin päälle. Kohtaus on tullut tunnetuksi kutsumanimellä ”kissantappovideo”.[5] Valtion elokuvatarkastamo kielsi teoksen julkisen esittämisen vuonna 1989 pitäen sitä ”raaistavana ja epäsiveellisenä”.[6]
Vuonna 1991 Helsingin hovioikeus tuomitsi Mäen eläinrääkkäyksestä 1 400 markan sakkoihin ja maksamaan 1 700 markkaa korvauksia Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle, jolta sai kissan. Hovioikeus katsoi, että kissa ei kuollut riittävän nopeasti, koska Mäen käyttämä kirves oli liian tylsä ja pieni. Mäki oli myös ottaessaan kissan vastaan sitoutunut hoitamaan sitä hyvin ja siihen, että sitä ei saa lopettaa ilman yhdistyksen lupaa.[7]
Vuonna 1994 Valtion taidemuseo osti kokoelmiinsa 20 000 markan hintaan Mäen videoteoksen My Way, a Work in Progress, joka sisältää osia Sex and Death -teoksesta, mukaan lukien kissantappokohtauksen. Elokuvatarkastamon päätöksen takia teos oli kuitenkin käytännössä vain tutkijoiden nähtävillä. Asia palasi uudestaan mediaan vuonna 2004, jolloin keskustelu heräsi siitä, että teos oli hankittu Kiasman kokoelmiin. Tämä sai kritiikkiä kansalaisilta, Kiasman sponsoriyrityksiltä ja kulttuuriministeri Tanja Karpelalta. Lopulta teos siirrettiin Kiasman kokoelmista toisen Valtion taidemuseon yksikön, Kuvataiteen keskusarkiston, kokoelmiin.[5]
Teemu Mäki on kirjoittanut kohua käsittelevän esseen nimeltä Kissa, joka on julkaistu hänen esseekokoelmassaan Näkyvä pimeys – esseitä taiteesta, filosofiasta ja politiikasta. Essee on luettavissa myös hänen kotisivuillaan (Wikipedia).
Että tämmöstä. Sitä se "taide" nykyään on.....
Toinen "taiteilija ripustaa huonekasveja siimoilla Taidehallin katosta riippumaan....työn nimi on
"Huonekasvit retkellä". Tohtori hänkin.....
Katsokaa ja tutkikaa "nykytaidetta". Siellä niitä teemumäkiä ja laurinolleja vilistää....
Uskomatonta paskaa!!!!
Ja taidetoimikunnat ja kulttuurirahastot jakavat näille lemmikeilleen apurahoja avokätisesti.
Samalla kun todelliset taiteilijat elättävät itsensä töillään. Tarviten samalla kipeästi apurahoja, jotta voisivat paneutua haastavampiin töihin. Vaan.....
Niin, ja nämä lemmikit kuittaavat apurahat, eivätkä maksa niistä edes veroja.
Ja tekevät "taidetta". Esim.
ripulipaskaa havuvanerilevylle, kärryillä vedettävä silikonivittu, jne.jne.
puhumattakaan sairaista performanssi (paremminkin pervormanssi) esityksistä.
Läänintaiteilija kyntää munasillaan suolla ja on niin taiteilijaa, niin taiteilijaa.
Puistattaa tuo verovarojen väärinkäyttö, rahoja syydetään henkilöille, joilla ei ole hajuakaan taiteesta. Useat heistä pitäisi sulkea mielisairaalaan.
Niin, mitä mieltä olette?
Mäki pitää itseään moraalirelativistina, ateistina, vitalistina ja sosialistina.[2] Hän toiminut kolumnistina Voima-lehdessä, jossa hän on ottanut kantaa useisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.[3] Hän on muun muassa kritisoinut pyrkimyksiä kriminalisoida prostituutio.[4]
[muokkaa] Videoteoksia ja kissantappokohtaus
Mäki tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1988 tekemästään videoteoksesta Sex and Death, joka on väkivallan eri muotoja käsittelevä montaasi. 30 minuuttia kestävässä teoksessa on kuuden sekunnin pituinen kohtaus, jossa Mäki tappaa kissan kirveellä. Tämän jälkeen hän ejakuloi ruumiin päälle. Kohtaus on tullut tunnetuksi kutsumanimellä ”kissantappovideo”.[5] Valtion elokuvatarkastamo kielsi teoksen julkisen esittämisen vuonna 1989 pitäen sitä ”raaistavana ja epäsiveellisenä”.[6]
Vuonna 1991 Helsingin hovioikeus tuomitsi Mäen eläinrääkkäyksestä 1 400 markan sakkoihin ja maksamaan 1 700 markkaa korvauksia Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle, jolta sai kissan. Hovioikeus katsoi, että kissa ei kuollut riittävän nopeasti, koska Mäen käyttämä kirves oli liian tylsä ja pieni. Mäki oli myös ottaessaan kissan vastaan sitoutunut hoitamaan sitä hyvin ja siihen, että sitä ei saa lopettaa ilman yhdistyksen lupaa.[7]
Vuonna 1994 Valtion taidemuseo osti kokoelmiinsa 20 000 markan hintaan Mäen videoteoksen My Way, a Work in Progress, joka sisältää osia Sex and Death -teoksesta, mukaan lukien kissantappokohtauksen. Elokuvatarkastamon päätöksen takia teos oli kuitenkin käytännössä vain tutkijoiden nähtävillä. Asia palasi uudestaan mediaan vuonna 2004, jolloin keskustelu heräsi siitä, että teos oli hankittu Kiasman kokoelmiin. Tämä sai kritiikkiä kansalaisilta, Kiasman sponsoriyrityksiltä ja kulttuuriministeri Tanja Karpelalta. Lopulta teos siirrettiin Kiasman kokoelmista toisen Valtion taidemuseon yksikön, Kuvataiteen keskusarkiston, kokoelmiin.[5]
Teemu Mäki on kirjoittanut kohua käsittelevän esseen nimeltä Kissa, joka on julkaistu hänen esseekokoelmassaan Näkyvä pimeys – esseitä taiteesta, filosofiasta ja politiikasta. Essee on luettavissa myös hänen kotisivuillaan (Wikipedia).
Että tämmöstä. Sitä se "taide" nykyään on.....
Toinen "taiteilija ripustaa huonekasveja siimoilla Taidehallin katosta riippumaan....työn nimi on
"Huonekasvit retkellä". Tohtori hänkin.....
Katsokaa ja tutkikaa "nykytaidetta". Siellä niitä teemumäkiä ja laurinolleja vilistää....
Uskomatonta paskaa!!!!
Ja taidetoimikunnat ja kulttuurirahastot jakavat näille lemmikeilleen apurahoja avokätisesti.
Samalla kun todelliset taiteilijat elättävät itsensä töillään. Tarviten samalla kipeästi apurahoja, jotta voisivat paneutua haastavampiin töihin. Vaan.....
Niin, ja nämä lemmikit kuittaavat apurahat, eivätkä maksa niistä edes veroja.
Ja tekevät "taidetta". Esim.
ripulipaskaa havuvanerilevylle, kärryillä vedettävä silikonivittu, jne.jne.
puhumattakaan sairaista performanssi (paremminkin pervormanssi) esityksistä.
Läänintaiteilija kyntää munasillaan suolla ja on niin taiteilijaa, niin taiteilijaa.
Puistattaa tuo verovarojen väärinkäyttö, rahoja syydetään henkilöille, joilla ei ole hajuakaan taiteesta. Useat heistä pitäisi sulkea mielisairaalaan.
Niin, mitä mieltä olette?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.