Suomen: Lähdin Suomesta 1977 lopullisesti, enkä ole monta kertaa siellä käynyt sen jälkeen. Kuten näette, osaan kirjoittaa suomeksi. Ja puhuminenkin vielä käy, vaikka toiset katsovat pitkään. Nyt olen löytänyt syyn.
Lappalaiset ovat valloittaneet Suomen! Todisteen löysin netistä juuri. Mr.Hank on tutkinut suomen kieltä ja löytänyt verbien taivuttelusta nämä muodot:
moon oikias
soot vääräs
soon kans vääräs
moomma oikias
tootta vääräs
noon aivan mettäs!
Siis kysymys: Pitäisiköhän opetella nykysuomi vai pärjäisikö vielä loppuun asti (kork.20 v.) sillä vanhalla?
Lappalaiset ovat valloittaneet Suomen! Todisteen löysin netistä juuri. Mr.Hank on tutkinut suomen kieltä ja löytänyt verbien taivuttelusta nämä muodot:
moon oikias
soot vääräs
soon kans vääräs
moomma oikias
tootta vääräs
noon aivan mettäs!
Siis kysymys: Pitäisiköhän opetella nykysuomi vai pärjäisikö vielä loppuun asti (kork.20 v.) sillä vanhalla?
Vastaukset 17
Vanhimmat
käsittää, mitä tarkoitit. Mitä noilla taivutuksilla on Lapin kanssa tekemistä?? Nehän ovat pohojalaasia, jossain Vaasan seutuvilla käytettyjä.
No sitten on minulla rajat vähän siirtyneet. On niin vaikeata murretta, että luulin lappalaiseksi. Sorry!
ja soot voi kuulla puheessa, jota Mietaan Juha puhuu.
Lapissa puhutaan, ainakin minun kuulemani mukaan, kauniimmin, keveämmin, jä käyttäen lähempänä "kirjakieltä" olevaa puhetta, kuin monella muulla alueella maassamme. Tullut vertailtua sukulaisten puhetta, joista jotkut muuttaneet aikoinaan etelästä Lappiin.
On muuten suuri ero, mikä on lappalainen, ja mikä lappilainen. :))
http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/murrenay.html
Kyllä näilläkin pärjäät, ole huoleta :) Tämä murre on etelä-pohjalaista, alkaa Parkanon jälkeen ja liekö ihan Kokkolan seutuville menee, siellä puhutaan jo keski-pohjanmaan murretta, ja poikkeeaa reilusti mainitsemastasi.
Lapissa on h-kirjain voimakkaasti sanoissa mukana.
Hienoa ettet ole kieltämme unohtanut. " Sen oo niin nöpön nuukaa menöökö oikiaoppisesti, - jos tuloo ymmärretyksi".
Eli on kyllä myös englantia!
http://kaannos.com/haku-sanakirjasta-englanti-suomi-noon.htm
Siis noon aivan mettäs! elikkä keskipäivä aivan metsästä.
Näin sitä oppii muutakin kun pakkoruottia. Kun tulee pohjanmaalle. ;)
Pohjanmaa on pop!
Mä ny rikuneeraa.
Soon ehtoo flikat. = (pian on ilta tytöt)
Tuossa pohjanmaan radiossa on joka viikko uusi pohjalaismurre lause, jota saa arvailla mitähän tuokin mongerrus meinaa/tarkoittaisi. ;)
http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/murresanakirja/
No, onhan meitillä täällä vielä kaiken lisäksi, tuo niin sanottu ruotti. Ja nuohan eivät ole vieläkään oppineet Suomea ? Ja hädin tuskin ymmärtävät edes toistensa mongerrusta. Vaikka katsovat joka päivä Ruotsin TV.ä ja kai kuuntelevat suomenruotsinkielistä radioa, jota ainakin Ruotsin-ruotsalaiset kehuvat selko-Ruotsiksi.
Siis Helsingin Ruotsi. olisi se selko-Ruotsi.
"Emmä tullu tänne kräkkyämähän, tulin vaan hotaasohon pari Nurmoon panaania."
Alkuperäisväestöltä on tarkistettu: tasan tarkkaan eteläpohjanmaalta, tarkemmin ottaen esim. Mietaan kylästä Kurikasta ja tietysti samaa puhutaan vähän laajemminkin. Ei mitään (tai ainakaan paljon mitään) tekemistä jonkin Tornionjokilaakson kielen kanssa.
Nyt olisikin kiva miettiä, miten sama menee meidän itsekunkin omalla murteella. Siis:
miä tiiän
siä et tiiä
sekkää ei tiiä
myö tiietää
työ ette tiiä
nekkää ei tiiä (yhtääm'mittää)
Tämä on sitten tasan tarkkaan miun murretta. Viäräks et voi väittöö! Jokaisella pitäjällä, kylällä ja jopa talolla on oma käyttämänsä kieli = murre, tapa sanoa asiat. Kieli ja eri murteet ovat todella mielenkiintoisia ja hauskoja, onneksi on ohi se aika (onko?) jolloin esimerkiksi savon murretta puhuvia surutta mollattiin. Voi olla että samaa tapahtuu nytkin, mutta suunsa aukaisijahan siinä vain tyhmyytensä paljastaa.
Rautulainen murre muuten onnistuu minulta miltei yhtä hyvin.
muzikka.
Tämäkin niin tuttua vaan tuo miä ja siä oli meitillä mie ja sie...muuten ihan ok. Sanottiinko myös et hyökää ei tiiä ja työ että tiiä.`?
puhetavat. Kiitos paljon esimerkeistä! Ehkäpä täytyy löytää Gran Canarialta joku, joka puhuisi jotain ihanaa murretta.
... myöhä tullaa käymää, kaikkine murteinee. Uottele syksyvä vua, sit kuulet lissöö.
Minustakin on aina hauskaa, kun erimurteisia ihmisiä sattuu joukkoon. Kiva arvuutella että mistä päin -siitähän on helppoa aloittaa keskustelukin tuntemattoman kanssa. Ja kuinka luonnikkaalta oma murre kaikkien sellaistan puhumana kuulostaa, jotka ovat murteen lapsuudessaan oppineet ja vielä muistavat.
Tuo "hyö" ja "heil" on meiltä jo enemmän itään. Esim. mainitsemasi esimerkit sanottiin meillä ehkä lähinnä että "nekkää ei tiiä" ja "työkää ette tiiä".
Ja jos tässä alkaisi kehitellä kirjakieli - oma kieli -sanakirjaa, niin aloitetaanpas vaikka näin:
Lähde nyt (kirjakieli) - Ala männä (miun murre). Ja niin edelleen. Voisin vaikka perustaa oman murteeni käännöstoimiston, olisikohan siinä ideaa? Saisi muutaman euron lisää eläkeläisen kassaan. Mielestäni löydän vielä melkolailla puhtaan täkäläisen murteen sanontatavan lauseesta kuin lauseesta.
joku aika taappäin oli se laittamani murretesti. Ja tieten ekaksi koklasin etelä-pohjalaisen murteen...en saanut lähellekään oikeen, oli niin paljo outoja sanoja, samoin kävi karjalaismurteen kanssa , vaikka pisteet olivat paremmat.
Kun kokeilin tamperelaista, jo vain tuli Bingo, ja en ole ollut tietoinen sen osaamisesta, vaan olen lukenut paljon kirjallisuutta ja noita" Pipa päässä rotvvallin reunalla" ynm..oliiskos vain jäänyt sanat mieleen?
Tua 50 kirjoittelee Seppä pohojanmaalta, en ihan tiedä paikkaansa vaan Lapuan lähistöltä , me kun taas lähempänä Vaasaa, on se ihan väliin outoa vaikka samaa tavallaan puhummekin.
Nuorena huomasi jo muutamasta sanasta onko joku Lapualta vaiko Kurikasta, niin oli erilaiset sanonnat.
Lapin alueella puhutaan pääasiassa Peräpohjolan murretta, jossa on näkyvänä piirteenä h: lisääminen, mutta ilman vokaaleja. Siellä sanotaan menthin, tulthin, kun Pohjanmaalla on mentihin, tulthin. Mie ja sie ovat itämurteisia piirteitä, muitakin löytyy.
Pohoisimmassa Lapissa puhutaan saamen kielt, mutta se on eri kieli, etäisempi sukukielin kuin esim. viro.
Puhuttiin lapsuuden kodissani Etelä-Pohjanmaalla.
Siellä on myös paljon Ruotsinkielestä lainattuja sanoja: Krinni, prunni, prännäri, kaffeli, karteeki, hantuuki ja lukemattomia muita sanoja...
Ensimmäisellä Etelä-Pohjanmaan "keikallani" opin kaksi sanaa, jotka ovat jääneet mieleen: krooppi ja nakkoos. Oli 70-luvun alku, kevät ja aika huonot tiet. Hauskoja sanoja minusta.
ja etelan lantalainen olivat hiihtelemassa paasiaisen tienoilla,ja etelan miehella oli paasiais pashaa repussa evaana. mutta kun tauko-aika tuli,niin et.mies paatti,etta en pashaani tuolle anna,ja meni puskan taakse syomaan.
tuli takaisin,niin lapin mies kysyi,minne sie menhit?.... et.mies ajatteli--en viitsi valehdella--ja sanoi kavin pashalla.
lapin mies katsoi pitkaan ja sanoi--- emme mekhan jokha paikhaan H-oo ta panha...
[[minakhin ollut jo yli 30 vuottha pois suomesta,olen toki kaynhy]