Kysymys ihmiselämän alusta nousee aika ajoin keskusteluun. Lainsäädäntömme mukaan sikiö ei ole lapsi vaan ”mahdollinen lapsi”. Sen vuoksi ihmisoikeudet eivät kuulu sikiölle. Asia tuli äskettäin julkisuuteen, kun valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene antoi kannanoton hyvän synnytyksen ja raskauden hoidon eettisistä periaatteista. Asiakirjan mukaan lähtökohtana on jokaisen ihmisarvo ja sen kunnioittaminen jo sikiövaiheesta lähtien.
Neuvottelukunnan mukaan sikiön oikeudellinen asema tulee arvioida uudelleen, jotta voidaan esimerkiksi päättää, milloin sikiön edun nimissä voi aloittaa odottavan alkoholistiäidin pakkohoito. Näiden käytännöllisten ratkaisujen ohella pohditaan myös hyvin periaatteellisiakin kysymyksiä korostaen myös monikulttuurisuuden kunnioittamista sekä uskonnollisia tekijöitä.
”Jokaisella on oikeus elämään” on Suomen perustuslakiin kirjattu ihmisen perusoikeus. Lainsäädännössä on kuitenkin mainittu tilanteita, joissa raskaus voidaan keskeyttää. Abortteja tehdään ”erityisistä syistä” vielä 20. raskausviikolla ja sikiön sairauden vuoksi vielä 24. raskausviikolla. Perustuslain ja aborttikäytännön välille syntynyt ristiriita on ratkaistu aborttitarpeiden ehdoilla: elämälle määritetään sellaiset rajat, jotka mahdollistavat raskauden keskeyttämisen ilman elämän perusoikeuden rikkomista. Siksi usein ajatellaan, että sikiö muuttuu ihmiseksi ja saa ihmisen perusoikeudet aivan raskauden lopussa irtautuessaan äidistä.
Sikiö on äidin sisällä, mutta se ei ole äidin ruumiin osa. Kun abortissa äiti haluaa päättää omasta ruumiistaan, unohtuu, että aborttilaki ei koske äidin vaan sikiön henkeä. Oikeus elämään on myös äitinsä kohtuun kiinnittyneen alkion perusoikeus. Arkkiatri Risto Pelkonen totesi haastattelussa, että ”abortti sotii periaatteessa lääkärin eettisiä käsityksiä vastaan, koska siinä surmataan alkava elämä”. (HS 15.4.2010.)
Vaikka Raamatun aikana ei ole tiedetty sukusoluista, käsitys elämän synnystä ja sen Luojasta on aina ollut hyvin selvä. Jumalan luomistyö alkaa Raamatun mukaan elämän alusta: ”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut” (Ps. 139:13). Raamatusta ei löydy tukea ajatukselle, että ihmisyys annetaan vasta synnytyksessä.
Elämän alku äidin kohdussa on Jumalan pyhittämää. Kun sikiö käsitetään ihmiseksi, myös näkökulma sikiön oikeuksiin ja aborttiin on selkeä. Kristillisyydessämme sikiön elämän lopettaminen abortilla on nähty samanlaisena rikkomuksena kuin kenen tahansa muun ihmisen hengen ottaminen. Jumalalla on yksinoikeus ottaa ja antaa elämä niin sikiölle kuin jo syntyneille lähimmäisillemme.
Neuvottelukunnan mukaan sikiön oikeudellinen asema tulee arvioida uudelleen, jotta voidaan esimerkiksi päättää, milloin sikiön edun nimissä voi aloittaa odottavan alkoholistiäidin pakkohoito. Näiden käytännöllisten ratkaisujen ohella pohditaan myös hyvin periaatteellisiakin kysymyksiä korostaen myös monikulttuurisuuden kunnioittamista sekä uskonnollisia tekijöitä.
”Jokaisella on oikeus elämään” on Suomen perustuslakiin kirjattu ihmisen perusoikeus. Lainsäädännössä on kuitenkin mainittu tilanteita, joissa raskaus voidaan keskeyttää. Abortteja tehdään ”erityisistä syistä” vielä 20. raskausviikolla ja sikiön sairauden vuoksi vielä 24. raskausviikolla. Perustuslain ja aborttikäytännön välille syntynyt ristiriita on ratkaistu aborttitarpeiden ehdoilla: elämälle määritetään sellaiset rajat, jotka mahdollistavat raskauden keskeyttämisen ilman elämän perusoikeuden rikkomista. Siksi usein ajatellaan, että sikiö muuttuu ihmiseksi ja saa ihmisen perusoikeudet aivan raskauden lopussa irtautuessaan äidistä.
Sikiö on äidin sisällä, mutta se ei ole äidin ruumiin osa. Kun abortissa äiti haluaa päättää omasta ruumiistaan, unohtuu, että aborttilaki ei koske äidin vaan sikiön henkeä. Oikeus elämään on myös äitinsä kohtuun kiinnittyneen alkion perusoikeus. Arkkiatri Risto Pelkonen totesi haastattelussa, että ”abortti sotii periaatteessa lääkärin eettisiä käsityksiä vastaan, koska siinä surmataan alkava elämä”. (HS 15.4.2010.)
Vaikka Raamatun aikana ei ole tiedetty sukusoluista, käsitys elämän synnystä ja sen Luojasta on aina ollut hyvin selvä. Jumalan luomistyö alkaa Raamatun mukaan elämän alusta: ”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut” (Ps. 139:13). Raamatusta ei löydy tukea ajatukselle, että ihmisyys annetaan vasta synnytyksessä.
Elämän alku äidin kohdussa on Jumalan pyhittämää. Kun sikiö käsitetään ihmiseksi, myös näkökulma sikiön oikeuksiin ja aborttiin on selkeä. Kristillisyydessämme sikiön elämän lopettaminen abortilla on nähty samanlaisena rikkomuksena kuin kenen tahansa muun ihmisen hengen ottaminen. Jumalalla on yksinoikeus ottaa ja antaa elämä niin sikiölle kuin jo syntyneille lähimmäisillemme.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta on hyvä muistaa että äärimmäisissä tapauksissa abortti suojaa olemassa olevaa elämää ja on näin ollen oikeutettu toimenpide.
tärkeä.
kaista.
kustelua on syntynyt tästä asiasta.