Kuuntelin tossa radiota jossa haastateltiin liikuvaa poliisia,en tiennyt että väisrämis velvollisuus suojstiellä on muuttunut siten että jos suojatien jälkeen jatkuu jalkakäytävä jossa on pyöräily/mopoilu sallittu saa suojatien ylia ajaa mutta silloin on väistämis velvollinen kaikkeen muuhun liikenteeseen nähden.
Mutta jos taluttaa silloi on jalankulkia ja muut väistää.
Täysin ymmärrettävä lain muutos kun huomioi kuinka kovaa pyörillä ajetaan.
Mutta olen miettinyt kuinka pitkään kestää kun laki säätää pyörille pakollisen liikennevakuutuksen??????????
Mutta jos taluttaa silloi on jalankulkia ja muut väistää.
Täysin ymmärrettävä lain muutos kun huomioi kuinka kovaa pyörillä ajetaan.
Mutta olen miettinyt kuinka pitkään kestää kun laki säätää pyörille pakollisen liikennevakuutuksen??????????
Vastaukset 108
Vanhimmat
"...jos suojatien jälkeen jatkuu jalkakäytävä jossa on pyöräily/mopoilu sallittu saa suojatien ylia ajaa mutta silloin on väistämis velvollinen kaikkeen muuhun liikenteeseen nähden."
Ei pidä paikkaansa. Liikennemerkeillä (kolmio ja STOP-merkki) väistämisvelvollisuus usein määrätään ajorataa käyttävälle liikenteelle. Myös risteyksessä kääntyvä auto väistää AINA viereistä kevyenliikenteenväylää suoraan jatkavaa pyöräilijää.
Liikennevakuutuksesta korvataan ainoastaan vastapuolen vahingot. Polkupyörä on niin kevyt kulkuneuvo, että se harvoin aiheuttaa vastapuolelle kovin suuria vahinkoja, joten korvaukset varmaan useimmiten saadaan pyöräilijältä karhuttua. Pyörien liikennevakuutus edellyttäisi myös pyörien rekisteröintiä. Luultavasti polkupyörien liikennevakuutusjärjestelmästä suurin hyöty menisi vakuutusyhtiöille...
Jos kevyenliikenteen väylä ylittää autotien risteysalueen ulkopuolella, niin silloin tuo väistämisvelvollisuus on pyöräilijällä. Se kannattaa muistaa, vaikkapa oman henkensä takia.
Sivu 7: http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liitetiedostot/turvatieto/Pyorailyesite_suomi.pdf
Jos pyöräilijä haluaa päästä vilkasliikenteisen kadun yli risteysalueen ulkopuolella olevaa suojatietä pitkin, niin kannattaa hypätä pyörän päältä pois ja kävellä pyörän kanssa suojatielle.
Autoilijan silloin pakko antaa tietä, sillä kävelijä on suojatien kunkku.
Jos auto kuitenkin ajaa päälle, niin kivempi kuolla, kun tietää olleensa oikeassa.
Sääntö on tällä hetkellä niin huonosti kirjoitettu, että peruspoliisitkin ovat välillä pihalla kuin lumiukot. :D :D :D Jalkakäytävällä pyöräily on muuten kielletty muilta kuin pikkulapsilta.
Usein turvallisin vaihtoehto on, että ajaa reippaasti ajoradalla, eikä turvattomilla pyöräteillä. Silloin autot ottavat huomioon tasavertaisena.
Noihin liikeneturhan linkkeihin kannattaa suhtautua varauksella.
Parempia ne ovat kuin kannanotto ilman mitään perusteita.
"Kuuntelin tossa radiota jossa haastateltiin liikuvaa poliisia,en tiennyt että väisrämis velvollisuus suojstiellä on muuttunut siten että jos suojatien jälkeen jatkuu jalkakäytävä jossa on pyöräily/mopoilu sallittu saa suojatien ylia ajaa mutta silloin on väistämis velvollinen kaikkeen muuhun liikenteeseen nähden."
Onhan tuo laki ollut voimassa jo melkein päivälleen 14 vuotta.
Antaa erinomaisen huonon kuvan tiedonvälityksestä.
Laki sanoo, että "Pyörätien jatke voidaan osoittaa jatkeen molemmin puolin olevalla valkoisella katkoviivalla.
Yhdistetyn tai rinnakkaisten pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen." Tieliikenneasetus 37§.
Samoin laki sanoo "
Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille." Tieliikennelaki 32§.
Asiasta on myös KKO:n ennakkopäätös, jossa käsitellään epäselvää tapausta asiaan liittyen. (KKO:1996:125) Siinä käsitelään asiaa monelta kantilta, ja loppupäätelmistä voi lukea, että autoilijan olisi pitänyt väistää suojatiellä pyöräilevää.
Miksikähän poliisikin antaa väärää tietoa? Tietämättömyyttään? Säännöt eivät ole selvät, mutta pitäisi olla sen verran selvillä oikeuskäytännöstä myös, että ei mene moisia laukomaan julkisuudessa. KKO:n tulkinnan mukaan pyöräilijällä on oikeus ylittää tie suojatietä myöden ajamalla ja väistämisvelvollisuus on autoilijalla silloin kun se muutenkin olisi.
Ainoa poikkeus tästä on Tieliikennelain 14§4:ssä ("Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä."), joka on aiheuttanut suurta hämminkiä. Mm. Liikenneturva tiedotti pari ensimmäistä vuotta lainmuutoksen jälkeen väärin, että pyöräilijä väistää aina.
"Samoin laki sanoo "
Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille." Tieliikennelaki 32§."
Jalankulkijaa ei pidä sekottaa pyöräilijään. Pyöräilijä ei ole jalankulkija kuten olet väärin tulkinnut.
"Asiasta on myös KKO:n ennakkopäätös, jossa käsitellään epäselvää tapausta asiaan liittyen. (KKO:1996:125) Siinä käsitelään asiaa monelta kantilta, ja loppupäätelmistä voi lukea, että autoilijan olisi pitänyt väistää suojatiellä pyöräilevää.
Miksikähän poliisikin antaa väärää tietoa? Tietämättömyyttään? Säännöt eivät ole selvät, mutta pitäisi olla sen verran selvillä oikeuskäytännöstä myös, että ei mene moisia laukomaan julkisuudessa. KKO:n tulkinnan mukaan pyöräilijällä on oikeus ylittää tie suojatietä myöden ajamalla ja väistämisvelvollisuus on autoilijalla silloin kun se muutenkin olisi."
Siis sinäkin olet lukenut KKO:n Nygårdin ja Paasikosken eriävän mielipiteen päätökseksi.
Kannattaa lukea huolellisemmin koko päätös, mutta lopettaa lukeminen ennen kohtaa
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Lyhyesti:
Auto kärkikolmion takaa;
pyöräilijä ajaen suojatiellä, joka ei ollut pyörätien jatke;
autoilijaa ei tuomittu, koska pyöräilijä toimi väärin;
pyöräilijää ei tuomittu, koska sai jo tuomiona vakavan ruumiinvamman ja pyörän vaurioitumisen.
"Lyhyesti:
Auto kärkikolmion takaa;
pyöräilijä ajaen suojatiellä, joka ei ollut pyörätien jatke;
autoilijaa ei tuomittu, koska pyöräilijä toimi väärin;
pyöräilijää ei tuomittu, koska sai jo tuomiona vakavan ruumiinvamman ja pyörän vaurioitumisen. "
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1996
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
B:tä vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
A:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kenneth Nygård (mietintö).
Perustelut
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Perustelut
B on ajanut omistamallaan polkupyörällä asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitetulta yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä sen jatkeena olleelle, tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella koko leveydeltään suojatieksi merkitylle risteävän ajoradan osalle. Mainitun 3 momentin mukaan polkupyöräilijä ja mopoilija saavat käyttää näin merkittyä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatkeena olevaa suojatietä tien ylittämiseen. Tieliikennelaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä ei ole rajoitettu tätä oikeutta sellaisessakaan tapauksessa, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu risteyksen jälkeen pelkkänä jalkakäytävänä.
Tuomiolauselma
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Missä kohdassa pyöräilijän (B) katsottiin tehneen väärin? Missä kohdassa sanotaan ettei pyöräilijää tuomita, koska hän sai vakavat vammat? Missä sanottiin ettei suojatie toiminutkaan pyörätien jatkeena?
Eri mieltä olleiden lausunnot on kirjattu. Mutta tuomiolauselma on tuossa edellä. Lue, huolella.
Missä kohdassa pyöräilijän (B) katsottiin tehneen väärin?
RO:
Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, että B oli menetellyt varomattomasti virallisen syyttäjän ja A:n syytteessä kerrotuin tavoin ja seurauksin.
HO:
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B saattoi asian, katsoi raastuvanoikeuden tavoin, että Viherlaaksontien ylittävä suojatie ei ollut yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, koska pyörätie ei ollut enää jatkunut suojatien jälkeen. B:llä oli ollut mahdollisuus havaita pyörätien päättyminen suojatien vastakkaisella puolella olevasta liikennemerkistä. B:n näkemys, että kysymyksessä oleva suojatie oli yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, olisi johtanut siihen, että suojatien olisi saanut ylittää pyörällä ajamalla hänen käyttämästään ajosuunnasta tultaessa, mutta ei vastakkaisesta suunnasta. Ratkaiseva merkitys oli siten annettava sille seikalle, jatkuiko pyörätie myös suojatien jälkeen vai ei. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyi raastuvanoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen.
KKO:
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Missä kohdassa sanotaan ettei pyöräilijää tuomita, koska hän sai vakavat vammat?
RO:
Tämän vuoksi ja koska B:n tuomitsemista rangaistukseen hänen syykseen tieliikennelain 2 §:n 5 momentin, 8 §:n 1 momentin ja 98 §:n nojalla luetusta liikenteen vaarantamisesta oli pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon hänelle siitä aiheutuneet seuraukset, raastuvanoikeus rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla jätti B:n rangaistukseen tuomitsematta ja hylkäsi A:ta vastaan esitetyn rangaistusvaatimuksen.
HO:
Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyi raastuvanoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen.
Missä sanottiin ettei suojatie toiminutkaan pyörätien jatkeena?
RO:
Virallinen syyttäjä, johon A yhtyi, puolestaan vaati, että B:n todetaan syyllistyneen liikenteen vaarantamiseen, koska hän vauhtia hiljentämättä oli ajanut mainittuun risteykseen ja Viherlaaksontien ylittävälle suojatielle, vaikka pyörätie ei jatkunut enää kadun toisella puolella eikä suojatie siten ollut yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien jatke.
Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, että B oli menetellyt varomattomasti virallisen syyttäjän ja A:n syytteessä kerrotuin tavoin ja seurauksin.
HO:
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B saattoi asian, katsoi raastuvanoikeuden tavoin, että Viherlaaksontien ylittävä suojatie ei ollut yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, koska pyörätie ei ollut enää jatkunut suojatien jälkeen
KKO:
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
"...suojatien luonne on ollut epäselvä..." ja "...B on voinut lähteä siitä, että...".
KKO:n päätoksen jälkeen asia ei ole enää epäselvä.
Toit perusteluja ja tuomiota tämän lauseen
- Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto -
jälkeisestä tekstistä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä päätöksen kanssa.
Tein testin aikaisemmin.
Annoin luettavaksi tämän diaarin http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
neljälle liikenteessä ammattimaisesti olevalle henkilölle.
Kolme heistä luki päätökseksi tuon eriävän mielipiteen ja perustelut ja siis vain yksi tajusi diaarin todellisen laidan.
Eriävien mielipiteiden kirjaamista päätökseen voi näinollen pitää jopa vaarallisena ja niistä tulisi luopua tahi ainakin niiden kuulumattomuutta päätökseen tulisi jollain keinolla saada erityisesti esille.
Huono merkkaus.
Rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi.
Jos ei olisi noin epäselvää merkkausta/maalausta, niin ei olisi ongelmaa. Nyt suojatie olla pelkkä suojatie tai sitten jakte. Koskaan ei tiedä merkkauksen perusteella kumpi on kyseessä.
olemassa pyörätien loppumista kertovaa liikennemerkkiä? Maalaushan näkyy vain kesällä.
niin kuinka pyöräilijä voi tietää pyöräilyoikeuden loppuvan?
Pyörätien loppumisen ilmoittavaa liikennemerkkiä ei ole. Pyörätien loppuminen voitaisiin kuitenkin ilmoittaa esimerkiksi jalkakäytävä-liikennemerkillä (nro. 421) ja joissakin (hyvin harvoissa) paikoissa noin on tehtykin.
Oletuksena pyörätietä ei ole, ellei kevyenliikenteenväylää erikseen ole merkitty pyöräilijöille sallituksi. Näin ollen pyöräilijän pitää lähteä siitä, että pyörätie jatkuu yhden korttelinvälin kerrallaan, ja jokaisessa risteyksessä pitää tarkistaa jatkuuko pyörätie myös risteyksen takana. Jos pyöräilyn sallivaa merkkiä ei ole, on ajettava ajoradalla. Pyörätie tosin saattaa loppua myös risteysten välillä, jolloin ainoa "merkki" pyörätien loppumisesta saattaa olla väylän kapeneminen...
Mistä sinä tuon keksit?
Et ainakaan lakikirjasta.
Tapauksessa, joissa pyöräilijä on epätietoineen siitä. jatkuuko pyörätie risteyksen jälkeen, pyöräilijän tulee nousta varovaisuutta noudattaen pyöränsä päältä ja parkkeerata se pyörätien sivuun niin, ettei se häiritse kävelijöitä, eikä autoilijoita ja kävellä sen jälkeen ongelmallisen risteyksen yli ja varmistaa, jatkuuko pyörätie sieltä ja sen jälkeen viisastuneena palata pyörälleen jatkaakseen matkaa, tai palata takaisin päin, kunnes löytää uuden laillisen reitin.
"Mistä sinä tuon keksit? " Niin minkä tuon?
"Et ainakaan lakikirjasta. " Eipä niin, koska laissa ei aiheesta mainita, kuten tuo nimimerkki "siitä tietää" kirjoittaa.
Ei ihan noin. Risteyksen yli saa pyöräillä jatkuipa pyörätie risteyksen jälkeen tahi ei. Pyörän saa pysäköida jalkakäytävälle.
minä jouduin pölkupöyrälläni SUOJATIELLÄ kk.04/v.2009 nokkakolari-törmäykseen henkilöauton kanssa.
tilanne kirjaimellisesti silmästä silmään,henkilöauton kuljettaja ei vaan havainnut minua.
minä vaan seurasin että VIHREÄ LIIKENNEVALO paloi suojatien käyttäjälle, minulle.
jälkeenpäin poliissi selvitti syyllisen-> henkilöautonkuljettaja.
uskon että pyöräilijät seuraa liikennemerkkejä yhtä aktiivisesti kuin henkilöautoilijat käyttää autoa ajaessaan ja samalla kännykkään puhuessaan HändsFreeLaitetta. siis toisi harva ja yhtä harva pyöräilijä käyttää pöyräillessään kypärää ja se näkyy KalmaTilastossa.
minun Henkeni pelasti pol.pyö.Kypärä!!!
Ajoit siis pyörällä kävelytietä pitkin ja siitä suoraan risteyksen yli suojatietä pitkin kun törmäys sattui. Ymmärrän, että autoilija tuomittiin. Tosin senkin olisi voinut riitauttaa ennakkoarvattavuuden periaatteella. Tilanteessa taisi kuitenkin olla hyvä näkyvyys joten eipä siinä kannata autoilijan paljoa pyristellä.
Sitä en ymmärrä miksi sinua ei tuomittu osasyyllisenä. Eihän pyöräilijällä ole mitään asiaa suojatielle ellei kyseessä sitten ollut kevyenliikenteen väylä ja pyörätien jatke, jolloin kääntyvä auto on yksiselitteisesti väistämisvelvollinen. Jos tarkoitit pyörätien jatketta, toivoisin pientä tarkkuutta kirjoituksiin. Turhan moni ihminen luulee mutenkin oikeasti, että pyöräilijää ja kävelijää koskevat samat säännöt.
... KKO:n jäsenen lausunto on tämä:
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
Sitä, millainen hänen eriävä mielipiteensä oli , ei ole kirjattu KKO:n päätökseen.
on hyväksynyt mietinnön eli esittelijä Nygårdin tekemän eriävän mielipiteen.
Siellä lukee näin...
"Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kenneth Nygård (mietintö)."
Elikkä KKO:n päätöksen ovat tehneet oikeusneuvokset ( 5 eri henkilöä) ja Kenneth Nygård on ollut kokouksen sihteeri ja hän on myöskin esittänyt KKO:n päätöksen perusteluineen sihteerin ominaisuudessa.
Paasikoski on ollut erimieltä, sitä mikä hänen mielipiteensä on ollut, ei ole kirjattu päätökseen, vaan hänen lausuntonsa on: "hyväksyn mietinnön".
Tokihan sieltä puuttuu toi "i" tosta Paasikosken nimestä, mutta se ei muuta päätöstä.
... on ollut eri mieltä, ei kukaan muu, lueppas itse oikein huolella ja yritä ymmärtää.
Byöräilijä, sulla on paha lukihärö.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kenneth Nygård (mietintö).
"Risteyksen yli saa pyöräillä jatkuipa pyörätie risteyksen jälkeen tai ei."
Ei saa pyöräillä suojatiellä ellei se satu olemaan suojatien jatke. Normaalilla suojatiellä ei saa pyöräillä ollenkaan. PISTE.
"Risteyksen yli saa pyöräillä jatkuipa pyörätie risteyksen jälkeen tai ei."
Ei saa pyöräillä suojatiellä, ellei se satu olemaan suojatien jatke. Normaalilla suojatiellä ei saa pyöräillä ollenkaan. PISTE.
Kevyen liikenteen osalta laki on monin paikoin erittäin huonosti kirjoitettu. Tuo muutaman vuoden takainen väistämissäännösten muutos oli selvä askel huonompaan, epäselvempään tilanteeseen.
Selkeät säädökset ja ennen kaikkea selkeät merkinnät ovat kaikkien tienkäyttäjien etu. Pääsääntöisesti linjaus vielä niin, että mopot kulkevat aina ajoradalla ja polkupyöräilijäkin saa kulkea ajoradalla.
Huvittavana yksityiskohtana on punainen tienpintamerkintä, joka yleisesti maailmalla ja Helsingissä pääsääntöisesti tarkoittaa pyöräkaistaa tai tietä. Espoossa taas samaa käytetään monin paikoin juuri jalankulkualueen merkitsemiseen.
Parasta olisi, jos kaikki, jotka olettavat olevansa oikeassa puolesta riippumatta menisivät johonkin risteykseen jonoon ja vuorollaan ajaisivat pyörällä ja autolla risteykseen ja kolaroisivat.
Sitten oikeudessa ratkottaisiin asiat ja sillä siisti.
Pyöräilijät lautoihin ja autoilijat rautoihin.
Aamurauhoittavat ottamatta?
aina väistää se joka kääntyy ellei muuten kerrottu. enivei. ympyrästä lähtijä on kääntyjä ja väistää suojatiellä menijöitä. LUKEKAA EDES NIITÄ TMn liikennepalstoja että jotain tajutaate yhteiskunnasta hörhöt
Minä ajan autolla aina päin ja kyselen vasta sitten. Pyöräilijät lentävät kaaressa katuun. Oppivatpahan varomaan autoja.
kuinka kovaa pääset polkuautollasi?
Autoilijan asenne on yllättävän usein tämä. Ja siksi siitä pitää rangaista mahdollisimman rankasti, IMHO.
Yllättävän usein tämän tapainen suhtautuminen on myös muiden liikenteenkäyttäjien aivoissa pesiytyneenä.
Isolla kasalla metallia, suurella nopeudella, saa ei-mitenkään-yllättävän karmeaa jälkeä aikaan muille liikenteenkäyttäjille
(joilla minusta on suurempi oikeus olla siellä kuin autoilla ..).
Tuo on vähän eri asia kuin ikävän kommentin heittäminen kävelijänä tai pyöräilijänä, eikö?
Autoilemalla taajama-olosuhteissa varovaisella asenteella saa aikaan max. muutamien minuuttien menetyksen siirtyessä A:sta B:hen. Jotta tätäkään aikaa ei tarvitsisi elämästään hukata, kannattaa tietysti ottaa se riski että vie muilta terveyden tai sen elämän kokonaan.
Isättömiä tai äidittömiä lapsia, tai lapsensa menettäneitä vanhempia ei ilmeisesti pelätä aiheutuvan.
Se, että oppivat suaddanat varomaan, on korkeampi ja kunnioitettavampi tavoite.
Kyllä olisivat edellisen kirjoittajan vanhemmat pettyneitä jälkikasvustaan, jos heitä koskaan olisi kiinnostanut tapa- tai asennekasvatus.
Laitanpa katkelmia Tieliikennelakikirjasta vuodelta 1938, joka on jostain historian aikana eksynyt hyllyyni.
Hirvittävä tarkasti jo silloin oli säädöksiä katsastuksesta, rekisteröinnistä, rakenteista yms.
Ajamisen sääntöpuoli meni vähän köykäisemmin. No olihan silloin liikennemäärätkin olemattomat nykyiseen verrattuna.
Pari mielenkiintoista juttua, jotka kuvaavat senaikaisia asenteita
"Asetuksen 4. pykälä
Jos tie on niin kapea, että toisen välttämättömästi täytyy tieltä väistyä, väistäköön ratsumies ajoneuvoa, polkupyörä muuta ajoneuvoa, kärryt vaunuja, pienemmät vaunut isompia, tyhjät ajoneuvot ja ajoneuvot, joissa on väkeä, kuormaa ja pienempi kuorma isompaa."
Olihan tuolle siihen aikaan perustettakin: tiet olivat kapeita ja kevyempi ajoneuvo saatiin helpommin takaisin tielle ja matkustajia kuljettanut helpommin matkustajien avulla takaisin tielle. Raskasta kuormaa kuljettavalla helposti sensijaan tie sortui reunastaan ajoneuvon painosta ellei voinut käyttää tien keskiosaa ja kuljettajan oli yksin vaikea saada takaisin.
"Asetus 7. pykälä
...
Muissa kuin 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa ( ei merkitystä tähän, kirj. huom. ) on risteyksissä sen ajajan, jonka oikealla puolella on toinen, annettava tämän ensiksi sivuuttaa risteys, kuitenkin niin, että konevoimalla käyvällä ajoneuvolla on etuajo-oikeus muun ajoneuvon rinnalla."
Pyöräilijät olivat siis kakkosdivarin jengiä.
"Asetus 13. pykälä
.....
Ajoneuvon lähestyessä jalankulkijan tulee väistymällä mahdollisimman lähelle tien vasenta reunaa antaa ajoneuvolle tilaa sivuuttamiseen."
Jalankulkijan asema oli surkea.
Tuo oli myös kätevä pykälä päästä pimeällä kylätiellä eroon tieoikeuksista tai tiluksista riitelevästä naapurista tai siitä, joka oli velkaa tai, jolle oltiin velkaa.
Otti ja kuoli auton alle, mutta mitäs käveli tiellä eikä väistänyt, oma syy.
Nämä esimerkit olivat siis historiasta vuodelta 1938.
Talvi- ja jatkosodassa kait sitten huomattiin, että jalankulkija ja pyöräilijäkin oli elävä, tarpeellinen olento, kun sitä miesmateriaalia tarvittiin rajalle ja käsitykset, oikeudet ja pykälät muuttuivat.
Tuo on totta mitä edelläkirjoittanut totesi, että moni autoilija on ymmärtänyt autoilun väärin luullen sen tuovan etuoikeuksia.
Kiitän edellistä kirjoittajaa historia-pläjäyksestä.
Etuoikeus-velvollisuus-asetelma tuntuu tosiaan heittäneen pahasti häränpyllyä.
Velvollisuus on minusta kaikkien liikenteenkäyttäjien. Nimittäin velvollisuus huolehtia sen toimivuudesta.
Huomauttaisin tästä suojatie-käyttäytymisestä vielä sen verran, että lain mukaan on autoilijalla aina VELVOLLISUUS lähestyä suojatietä sellaisella nopeudella, että hän pystyy pysähtymään väistääkseen suojatiellä liikkuvaa. Eikä tässä ole mainittu lainkaan sitä onko jollain OIKEUS käyttää sitä suojatietä.
... kommentti.
Lisäisin tähän vielä sen , että suojatielle pysähtyminen on kielletty liikennelaissa.
Tässä pari vuotta sitten puhuin erään rekankuljettajan kanssa, joka ajoi pääasiassa Suomesta Turkin läpi Lähi-Itään.
Hän kertoi sikäläisen käsityksen lainkäytöstä ( on huomattava, että Turkki on yksi Euroopan takapajuisimmista maista ) siten, että ei ollut mitään väliä jos vaikka ajoit ihmisen yli pimeällä tiellä.
Jos poliisi sattui paikalle niin se kirjattiin vahingoksi, ei sen enempää ( viittaan tuohon v. 1938 meidän lakiin, jossa jalankulkijalla ja pyöräilijällä ei ollut oikeastaan mitään oikeuksia ).
Jos lapsi/aikuinen siellä kuoli auton alle kävellessään hölmöyttään tiellä noin niin eihän siinä mitään voi.
Ja voihan niitä lapsia/ihmisiä halutessaan helposti saada lisää kunhan vain nu.... , kuten Suomessakin näytti olevan vielä käsitys v. 1938.
[Onhan tosin todettava, että niitä lapsia torppien kammareissa urakalla tehtiinkin eikä niistä sen jälkeen välttämättä kaikissa yhteyksissä kovin paljoa välitetty.
Nykyään Suomessa on päinvastoin. Pennut määräävät perheen tekemisistä ja jos ei tapahdu heidän tahtomallaan tavalla niin Lastensuojelulaki tulee avuksi.]
Tilanne on aivan toinen mikäli Turkissa ajat vuohen ( olikohan se se maitoa tuottava/ hitto, kun noi Vanhasen hurmosliikkeen asiat on hakusessa ) kuoliaaksi.
Silloin ei ole hyvä jäädä paikalle vaan paeta lähimmälle poliisiasemalle suojaan, koska paikalliset saattavat lynkata kuljettajan syystä, että tuo vuohi on saattanut pitää elossa kymmenhenkisen perheen ja tuolle perheelle tilanne se on tietenkin katastrofi. Vakuutukset ja korvaukset tuossa liikennevahingossa perheelle sikäläisittäin ovat nolla.
Historiapläjäyksen tarkoitus oli osoittaa, että ei ole kauaa siitä ajasta jolloin jalankulkijan ja pyöräilijän oikeudet liikenteessä Suomessakin olivat tosi vähissä, Turkin tasolla.
Turkin, joka on NATO-maa ja pyrkimässä innokkaasti EU:n jäseneksi. Jälkimmäistä pidän lähinnä vitsinä.
Kommentoit kirjoitustani "Asennekin vamma?", että jalankulkijan ja pyöräilijän oikeudet ovat kokeneet "pahasti häränpyllyä".
Tarkoitatko, että jalankulkijan ja pyöräilijän oikeudet pitäisi palauttaa v. 1938 tasolle?
Aikaan, jolloin jalankulkijan ja pyöräilijän piti väistää autoa, ja jos ei sitä ymmärtänyt niin kuolema oli oma syy?
Oletko koskaan joutunut esim. auton rikkoontumisen takia jalankulkijaksi?
Onko sinulla lapsia, joita et aina ehdi viemään kouluun ja joutuvat menemään kävellen tai polkupyörällä?
Onko sinulla muita sukulaisia, jotka liikkuvat jalan tai polkupyörällä?
Etkö toivoisi itsellesi tai heille mahdollisimman turvallista ympäristöä liikkua millä muodolla tahansa?
Eikö kenen tahansa ihmisen elämän säilyttäminen ole sinulle mikään arvo?
Se mitä olen mieltä tuosta pelkän suojatien käyttämisestä ajamiseen polkupyörällä voit lukea kirjoituksistani
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/tid:4920 sort_name:"Uncle Ben"?sort=created&perpage=25&term_keywords=
Näissä yritän osoittaa ettei 70v sitten jalankulkijalla ja pyöräilijällä ollut juuri mitään oikeuksia ja nyt niitä _kuvitellaan_ olevan aivan älyttömästi.
Jalankulkijalla ja pyöräilijällä on nykyään aivan siedettävät oikeudet verrattuna aikaisempaan, mutta älkää vaan väittäkö kenellekään, että suojatietä saa ajaa pyörällä suoraan mikäli pyörätie ei jatku suojatien jälkeen ja vaikka suoraan saapuvalla autoilijalla on kärkikolmio, koska nykyinen lainsäädäntö ei sitä hyväksy.
Jäälleen väärin. Suojatien jälkeen oleva jalkakäytävä-liikennemerkin vaikutus alkaa vasta liikennemerkin kohdalta, ei ennen sitä. Jos suojatielle pääsee pyörätietä pitkin saa sen ylittää polkemalla.
Sä et ole näköjään vieläkään ymmärtänyt lukemaasi.
Ota nyt vaikka korjaava bisse ja istu lukemaan noita ketjuja.
Siinä välissä on muuten suojatiemerkki, mietipä sitä.
"Sä et ole näköjään vieläkään ymmärtänyt lukemaasi. "
Koskee sinua.
"Ota nyt vaikka korjaava bisse ja istu lukemaan noita ketjuja. "
Miksi kuvittelet minun dokanneen ja tarvitsevan korjausta? Sinulle lukeminen ei ole auttanut, koska et edelleenkään ole lukemaasi ymmärtänyt.
"Siinä välissä on muuten suojatiemerkki, mietipä sitä. "
Samalla merkillä kerrotaan sekä normaali suojatie että pyörätien jatkeena toimiva suojatie. Oletko huomannut mihin suuntaan suojatiemerkkiä näytetään, autoilijalle vai kevyelleliikenteelle?
Piti sanoman, että välissä on suojatie. Oon kauhean pahoillani.
Kuten olen aikaisemmin sanonut ovat RO, HO, KKO ja poliisi sitä mieltä ettei pyörätieltä voi ajamalla jatkaa suoraan suojatietä käyttäen ellei pyörätie jatku suojatien jälkeen.
Näyttää siltä, että sen ovat nyt ymmärtäneet myös Break, 37män ja Byöräilijä, mutta sinä olet rinta rottingilla eri mieltä.
Kankkusessa moni on niin huonossa hapessa ja loota niin kohmeessa, että kiukutteluntarve korostuu, joten tarjosin korjaavan bissen ( yhden ) ottoa.
Taidan tästä lähteä fillarilla.
Ja taas be careful out there.:)
Ben-setä, esitin "häränpylly"-ajatukseni lähinnä koko keskustelun herättämänä, tarkoitus ei missään tapauksessa ollut osoittaa sitä erityisesti loistavaan historia-kommenttiisi kritiikkinä.
Ja minä itseasiassa kirjoitin että
"Etuoikeus-velvollisuus-asetelma tuntuu tosiaan heittäneen pahasti häränpyllyä", en autoilijoiden ja pyöräilijöiden välisten oikeuksien. Tuossa on aika pirun iso ero.
>Tarkoitatko, että jalankulkijan ja pyöräilijän oikeudet pitäisi palauttaa v. 1938 tasolle?
- Ei, en. Vaan että _velvollisuus_ toisten huomioonottamisesta pitäisi olla tärkeämmällä sijalla kuin lain antama _oikeus_ toimia.
>Oletko koskaan joutunut esim. auton rikkoontumisen takia jalankulkijaksi?
- Vaimon autolla joskus joudun ajelemaan. Muuten pyörällä, bussilla, junalla tai kävellen. No joo, joskus taksilla.
>Etkö toivoisi itsellesi tai heille mahdollisimman turvallista ympäristöä liikkua millä muodolla tahansa?
- Tätä juuri, siksi asenteet tuntuvat olevan se suurin vamma joka pitäisi parantaa.
Minusta, jos luki viestini kokonaan, ei pitäisi jäädä epäselväksi mikä on suhtautumiseni liikenteenkäyttäjien oikeuksiin ...
... on nyt kyllä vastauksessasi väärässä paikassa.
Pyöräilijän on muututtava jalkamieheksi viimeistään jalkakäytäväliikennemerkin kohdalla , siihen asti saa ajaa pyörällä.
Tätä mieltä olen edellisissäkin vastauksissani, en muista, olenko asian juuri näin ilmaissut.
KKO on myös tällä kannalla.
Byöräilijä on oikeassa, KKO ja poliisi ovat samaa mieltä.
Minä en ole muuttanut pyörätien jatkeen tulkintaani. Myönnän kyllä, että asia ei ole täysin yksiselitteinen. Kallistun kuitenkin edelleen sille kannalle, että jos suojatielle pääsee laillisesti pyörällä se on silloin myös pyörätien jatke. Tähän tulokseen on muuten päässyt liikenneturvakin uusimmissa vastauksissaan.
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/tuoreimmat_kysymykset.php?we_objectID=6918
Tuosta paljon puhutusta KKO:n päätöksestä en ole löytänyt vieläkään sitä kohtaa, jossa sanotaan pyöräilijän rikkoneen lakia.
Pyörätien jatkeen ja suojatien erottaa tulevaisuudessa paremmin, kun heinäkuun alussa 2010 eli ensi torstaina näyttäisi tulevan voimaan asetus, jossa määrätään että siirtymäajan kuluessa vuoden 2017 loppuun mennessä "Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla", eikä siis ole sallittua merkitä enää suojatieraidoituksella. Edelleen asetuksen perusteluissa todetaan että: "Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään (1996:125) todennut, ettei ole selvää, missä tilanteissa suojatiemerkintä katsotaan pyörätien jatkeeksi, mutta tullessaan pyörätieltä ajoradalle pyöräilijä on oikeutettu käyttämään suojatietä tien ylittämiseen."
Seuraavan 7 vuoden siirtymäajan tilanne siis näyttäisi olevan paikka paikoin epäselvä ja suojatieksikin kokonaan maalattu voi olla suojatien jatke vielä seuraavat 7 vuotta. Kaikilta osapuolilta odottaisin huolellisuutta niissä epäselvissä tilanteissa kun pyörätie ei jatkukaan risteyksen ylityksen jälkeen vaan risteyksen jälkeen jatkuva väylä on varustettu jalkakäytävämerkillä. Näitä tapauksia kuitenkin on sittenkin aika vähän suhteessa selkeisiin tapauksiin joissa pyörätie jatkuu risteyksen jälkeenkin ja kyseessä siis varmasti pyörätien jatke myös kokonaan suojatieksi maalattuna, kuten tietysti myös jos pyörätien-jatke maalaus. Tulevaisuudessa vuoden 2017 jälkeen kärkikolmion takaa tulija siis tietää, että nähdessään pyörätienjatke-maalauksen että pyöräilijöitä on väistettävä. Ja jos näkee paikalla pelkän suojatieraidoituksen, paikalla ei ole pyörätien jatketta jos kunnat ovat ehtineet maalata oikeat raidoitukset.
Kyllähän luontevaa on kärkikolmion takaa tullessa väistää risteävän tien pyöräilijöitä, vaikka pyörätien jatkeen olemassaolo olisikin epäselvä vielä lähivuosina.
Linkkii?
Hae googlella hakusanalla "pyörätien jatke" ja löytyy pitkä linkki otsakkeella " LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri 23.6.2010 ..."
Asetuksenmuutoskaan mikäli se tulee voimaan ei poista kaikkia epäselviä tilanteita mutta auttaa asiaa eteenpäin.
Nyt löytyy linkistä http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2010/20100084.pdf uudistettu asetus pyörätien jatkeen merkinnästä, joka toivottavasti hieman selventää niitä harvoja ongelmallisia risteyksiä joista ei kukaan tiedä, milloin risteyksessä on olemassa pyörätien jatke ja siten pyöräilijä saa ajaa siinä jatkeella, ja väistäjä on kärkikolmion takaa tulija ja kääntyjä, ilman kolmiota tai kääntymistä pyörätieltä ajoradalla tuleva. Tosin seitsemän vuoden siirtymäaika laittaa merkinnät kuntoon ei lähivuosina välttämättä selvennä kaikkia epäselviä risteyksiä. Uutta siis se, ettei enää jatkossa saa merkitä pyörätien jatketta suojatiemaalauksella vaan pyörätien jatke-maalauksella.
37 § "Suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella. Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa. Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä."
Kannattaa lukea myös asetuksenmuutoksen perustelut, löytyy hakukoneilla "pyörätien jatke" otsakkeella " LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Yli-insinööri 23.6.2010 ..."
Toi viimeinen lause on kyllä hitusen huvittava.
"Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä."
Aikataulu saisi kyllä olla nopeampi.
Onhan Suomessa tälläkin hetkellä työttömiä jotka voisivat noita viivoja maalata :)
"Jos suojatielle pääsee pyörätietä pitkin saa sen ylittää polkemalla."
Tuo on ihan paskapuhetta.
Suojatiellä saa pyöräillä vain jos se on pyörätien jatke. PISTE. Normaalilla suojatiellä ei koskaan (lue ei milloinkaan) saa pyöräillä. Meneekö jakeluun?!
Ei riitä että sinne pääsee! Pitää pystyä pyöräilemään laillisesti läpi ja jatkamaan matkaansa laillisesti pyöräillen ilman että tarvitsee nousta pyörän päältä pois. Silloin se täyttää kriteerit.
Väärin, riittää että suojatielle pääsee pyörätietä pitkin. Tällä kannalla on mm. KKO, poliisi ja Helsingin kaupunki.
kyllä vain riittää. Tällä kannalla on mm. KKO, poliisi ja Helsingin kaupunki.
on tässäkin taputeltu hyvin, hyvin heikoksi perusteluksi.
Linkitä nuo poliisin ja Helsingin kaupungin kannat.
useassa yhteydessä aikaisemmin on todettu kielteiseksi ( ei ajoa ellei pyörätie jatku suojatien jälkeen ) ja aloittajan viesti kertoo samaa
"Kuuntelin tossa radiota jossa haastateltiin liikuvaa poliisia,en tiennyt että väisrämis velvollisuus suojstiellä on muuttunut siten että jos suojatien jälkeen jatkuu jalkakäytävä jossa on pyöräily/mopoilu sallittu saa suojatien ylia ajaa mutta silloin on väistämis velvollinen kaikkeen muuhun liikenteeseen nähden."
Mistä sinä olet löytänyt uutta tietoa?
Onko liikkuvalla eri kanta kuin Helsingin poliisilla?
Missä sinun linkitykset kielteiseen poliisin kantaan?
Missä olen sanonut sen olevan Helsingin poliisin kanta?
Aika heikkoa taputusta on ollut.
Korotetaan Liikenneturvan mielipiteellä:
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=6918
"Pyörätien jatke on kyseessä aina, kun pyörätie jatkuu ainakin toisella puolella tietä."
Kuten jo sanoin asia ei ole yksiselitteinen. Missä ne sinun kriteerisi ovat? Minusta tässä on vain erilaisia tulkintoja. Edes korkein oikeus ei ole ottanut kantaa siihen pitäisikö pyörätie jatkua suojatien molemmista päistä ja missä kulmassa pyörätien jatke saa lähteä.
Koko asia on kylläkin varsin vähäpätöinen. Väistämissäntöihinkään tämä ei vaikuta mitenkään.
Nousetko pyörän selästä pois ennen jalkakäytävää? Käytännössä joudut nousemaan pyörän selästä pois suojatiellä (jatkeella) koska jalkakäytävällä ei saa pyöräillä (paitsi alle 12-vuotiaat).
Ei mitään järkeä jos ei pysty pyöräillen jatkamaan matkaansa molempiin suuntiin, oli kanta mikä tahansa. Insinöörit varmaan kannanottojen takana jos tuolla logiikalla mennään.
Onneksi tuli tieto että jatkeen tiemerkintä muuttuu. Sen jälkeen ei ole enää epäselvyyttä mikä on jatke. Vaikeuksia toki voi olla jatkossakin jos jatkeeksi merkataan sellainen suojatie joka on vain toisesta päästä kiinni pyörätiehen. Silloin pitää nousta pyörän selästä pois jatkeella, eli ajoradalla. Jalkakäytävällä kun ei edelleenkään saa pyöräillä.
Normaalilla suojatiellä ei saa pyöräillä. Jatkeella saa pyöräillä. En missään vaiheessa otettu kantaa että koska kyseessä on jatke.
Normaalilla suojatiellä ei saa pyöräillä, ei edes alle 12-vuotiaat. Normaalilla suojatiellä ei saa koskaan pyöräillä!
Jalkakäytävä alkaa vasta 421.-merkin kohdalta. Jos se on kiinni ajoradassa niin silloin nousen pyörätien jatkeella pyörän päältä.
Miksi ei?
Jatkossa nimenomaan epäselvyyksiä tulee - talvisin, kun lumi ja jää peittää merkinnät. Jo nyt merkitään maalauksella pyörätienjatkeeksi suojateitä joissa vain toinen pää rajoittuu pyörätiehen. Jalkakäytävä alkaa 421.-merkin kohdalta, harvoin tämä on kiinni ajoradassa vaan metrin parin päässä siitä. Ja mitä hankaluuksia pyörätien jatkeella pyörän selästä nouseminen aiheuttaa? Silloin pyöräilijä on jo ylittänyt suojatien ja väistämissäännöt eivät muutu. Eikä "lennosta" pyörän selästä nousemiseen tarvita kiitorataa, jalat maahan samalle puolelle pyörää ja pyöräilijä muuttuu jalankulkijaksi.
Toki itse yleensä talutan pyörän suojatien yli, jos toisella puolella on vain jalkakäytävä, koska yleensä silloin polkiessa olisin väistämisvelvollinen ajoneuvoihin nähden.
Liikenneturvan hevonp... päätelmistä, joka ei perustu lakiin tai ennakkopäätöksiin.
Ihmetyttää, että kehtaavat julkaista tuollaista. Fillariosastolla on joku fillari-intoilija, joka pysyy pyörällä jopa pystyssä.
Mihin sinun mielipiteesi sitten perustuu? Onko sinun "asiantuntemuksesi" liikenneturvan asiantuntijoita pätevämpi?
kuin lukutaitoa.
KKO ei määrittele asiaa
"Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421)."
KKO sanoo, että on päättynyt VIIMEISTÄÄN jalkakäytävämerkkiin.
KKO ei sano, että ON PÄÄTTYNYT jalkakäytävämerkkiin ( jolloin autoilija olisi tuomittu ).
Miten Liikenneturva pystyy menemään määrittelyssään yli KKO:n. Eikö sulla jo säteile, miten hataralla pohjalla Liikenneturvan juttu on?
... siellä KKO:n päätöksessä tuomittiin eikä ketään muuta.
Opettele lukemaan ja ymmärtämään lukemasi.
minkäänlaista tuomiota eikä määrätty korvaamaan vastapuolen vaurioita tai mitään muutakaan.
Totaali free!
Mistä ajattelit hankkia lukutaidon, jotta ymmärtäisit KKO:n perustelut?
KKO:n perusteluissa oli tosiaan VIIMEISTÄÄN, mutta se ei määritellyt että pyörätie olisi päättynyt aikaisemmin. "Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta."
"Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Vertaa näitä kahta tuomiolauselman osaa ja jätä siksi aikaa hiukan taka-alalle tuo ajatus ”MÄ HALUUUUUUUUUUUUUUN…”
ALKUPERÄINEN:
Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421).
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
MUUNNETTU ( ”VÄÄRENNETTY” ) VERSIO:
Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. Korkein oikeus katsoo, että B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt vasta Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421).
Näin ollen B on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Väärennetyn version 1. kappaleessa KKO määrittelee pyörätiemerkin vaikutusalueen päättyväksi vasta suojatien jälkeiseen jalkakäytävää osoittavaan merkkiin, toisinkuin alkuperäisessä.
Väärennetyn 2. kappaleessa KKO ei pohdi mitään B:n olettamuksista ja syistä väärään menettelyyn kuten alkuperäisessä vaan määrittelee yhdessä 37 §:n 3 momentin mukaisesti oikeuden ajaa suojatiellä mikäli edes toinen pää suojatiestä on yhteydessä pyörätiehen.
Alkuperäisen 2. kappaleen lopussa KKO toteaa pyöräilijän rikkoneen tieliikennelakia, mutta ei ole tehnyt sitä huolimattomuudesta tai varomattomuudesta vaan muusta syystä. Väärennetyssä versiossa KKO toteaa, että pyöräilijä ei ole rikkonut lakia.
Jos KKO olisi perustellut päätöstään väärennetyn version mukaisesti
a) olisi tuomiolauselmakin ollut toisenlainen. Autoilija olisi saanut sakkoa, määritelty autoilijalta korvaukset pyöräilijälle, oikeudenkäyntikulut jne. Nyt autoilija ei saanut mitään näistä.
b) olisivat Liikenneturva, 29 ja kumppanit voineet väittää, että suojatie on pyörätien jatke mikäli edes toinen pää suojatiestä on yhteydessä pyörätiehen.
Kyllä se liikennemerkki on useimmin lähes ajotiessä kiinni. Ei siinä montaa kymmentä senttiä jää tilaa.
Minä en ainakaan ala poukkoilemaan autojen edessä ja hyppäämään pyörän selkään tai pois. Olisiko kiva nähdä vanhat ikäihmiset heilumassa siinä konepellin edessä pyrkiessä pyöriensä päälle tai päältä pois?! Siinä ennättää jo valot vaihtumaan moneen otteeseen (mikäli sattuu liikennevalot olemaan) ennen kuin mummot ja vaarit ovat saanet itsensä pyöränselkään tai siitä pois.
Talvikeli on kieltämättä ongelma jos ei tutulla reitillä satu olemaan liikkeellä. Lumen alta kun on tosi haastavaa nähdä se merkintä. Toki harvemmin itse liikun täysin uusilla reiteillä ja varsinkaan talvisaikaan mutta ongelma tuo on kylläkin.
Tätä on jo väännetty vähintään tarpeeksi, muttaa edelleenkään en löydä kohtaa, jossa pyöräilijän sanotaan rikkoneen sääntöjä. Nimimerkki "gvdcstg" toteaa, että "Alkuperäisen 2. kappaleen lopussa KKO toteaa pyöräilijän rikkoneen tieliikennelakia". Tässä on se toinen kappale
"Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Nyt jos joku osoittaisi sen kohdan, missä pyöräilijän todetaan rikkoneen tieliikennelakia niin olisin tyytyväinen. Joko tämä on väärä kappale tai sitten tämä KKO:n "toteamus" on vain yksi tulkinta lisää.
autoilija sai?
Se ei liity siihen oliko pyöräilijällä oikeus ylittää suojatie polkemalla vai ei.
Miten minun haluamiset liittyvät tiellä liikkuvien oikeuksiin? Voisin kertoa paljonkin mitä haluan, mutta ne kuuluvat eri keskustelujen aiheisiin. :D
"Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä. "
Kerrottiinko tuossa versiossa pyöräilijän rikkoneen lakia? Ei.
a. Autoilijan tuomitsematta jättäminen ei liity pyöräilijän oikeuteen köyttää suojatien jatketta.
b. Niin se vain on. Riippumatta siitä mitä sinä haluat.
Harva ikäihminen tosiaan pystyy vaihtamaan lennosta pyörän selästä rollattorin kyytiin. Jokaisella on kuitenkin oikeus valita ylittääkö pyörätienjatkeen polkemalla vai taluttamalla. Se että sen SAA ylittää polkemalla ei tarkoita PAKKOA.
Luulin keskustelevani aikuisen miehen kanssa, joka ymmärtää oikeudenkäytöstäkin jotain.
Tätä pöljämäistä "keskustelua" voidaan jatkaa vaikka maailman tappiin, se ei johda mihinkään.
liittyy siihen.
Se ei vain liity siihen.
Pidätkö sinä omia kirjoituksiasi aikuismaisina? "... ja jätä siksi aikaa hiukan taka-alalle tuo ajatus ”MÄ HALUUUUUUUUUUUUUUN…”
Etkö voisi vain kertoa missä kohtaa KKO toteaa pyöräilijän rikkoneen lakia. Sillähän tämä selviää. Pöljä kun olen niin näen vain toteamuksen, jossa KKO sanoo tilanteen olevan epäselvä ja toisaalta:
"Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä. "
Jos viittaat johonkin muuhun kohtaan niin tuonet sen esille. Kertoisit nyt myös mitä en ymmärrä oikeudenkäytöstä. Omasta mielestäni sinä vain jankkaat omaa tulkintaasi, mutta et suostu kertomaan tai näyttämään mihin se perustuu.
Alkaa kyllä jo vähän epäilyttämään, että tämä nim. "gvdcstg" on liikkeellä ihan vain provosointimielessä.
A=Audoilija
B=Byöräilijä
-------------------------------------------------
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
Tuo on eriävä mielipiden, ei KKO:n varsinainen tuomiolauselma. Toki tuo tarkoittaa ettei KKO ollut yksimielinen autoilijan tuomiotta jättämisestä.
... mielipiteessä ei koskaan voida esittää täsmällisiä sakkolukemia eikä korvauslukemia, koita tämä ymmärtää.
Tuossa tapauksessa kuitenkin niin tehdän.
Kappaleiden järjestys:
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1996
1) Perustelut
2) Tuomiolauselma (se voimaan tullut)
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
B:tä vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
A:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kenneth Nygård (mietintö).
3) Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto (se johon viittaat)
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
Hyvin oleellista on se, että autoilijaa ei todettu syylliseksi ( ja yksin syylliseksi ).
Jos oikeus olisi todennut autoilijan yksin syylliseksi olisi pyöräilijä saanut autoilijan liikennevakuutuksesta korvauksia pyöränsä vaurioista ja mahdollisesti kivusta ja särystä ( ja mahdollisesta työkyvyttömyydestä ), kun ei oikeus niitä _tietenkään_ syyttömälle autoilijalle määrännyt maksettavaksi.
Tosin tuo oikeuden kautta kivusta ja särystä -korvauksien hakeminen täytyy mainita haasteessa, että se oikeudessa käsiteltäisiin.
Suoraan ajettaessa ei ajeta pyörätieltä suojatielle ellei pyörätie jatku suojatien jälkeen.
Ei kirjelmäsi epäselväksi jäänyt.
Piti vaan tarkentaa sitä ettei juniori- tai vinksahtaneempi lukijakunta kuvittele, että joku ajattelee nykyisten jalankulkija- ja pyöräilijäoikeuksien olevan väärin ja samaistuu siihen ajatteluun.
Tavallaan voisi kuvitella minun käyttäneen sinua hyväkseni korostaakseni etteivät nykyiset oikeudet ole mikään itsestäänselvyys.
Suonet tuon hyväksikäytön.
Tuosta toisten huomioonottamisesta olen täysin samaa mieltä.
Ei ole. Pyöräilijä todettiin syyttömäksi. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden hoito ja mahdollinen työkyvyttömyys korvataan liikennevakuutuksesta syyllisyydestä tai syyttömyydestä huolimatta.
Suojatie toimii edelleen pyörätien jatkeena, kunhan toisessa reunassa on pyörätie.
Kirjoitin kiireessä varomattomasti ja huolimattomasti tuosta työkyvyttömyydestä.
On itsestäänselvää, että hoito kuuluu liikennevakuutuksen piiriin, mutta siitähän en sanonutkaan mitään.
Otetaan hypoteettinen tilanne:
Ajan tuon tilanteen fillarilla. Siis pyörätieltä suojatielle, jonka jälkeen pyörätie ei jatku.
Törmään autoon, joka tulee vasemmalta kärkikolmion takaa.
Tuloksena ihonaarmuja, lievä aivotärähdys, vasemman solisluun murtuma, vasemman nilkan nyrjähdys ja pernan alaosan repeytymä. Lisäksi fillari vaurioituu.
Pernan repeytymä on hyvin kivulias ja pitkäaikainen vamma. Jotkut väittävät, että puolikin vuotta kipuja. ”Rosiksessa” minua uhkaillaan valtion taholta sakoilla ja oikeudenkäyntikuluilla omien vaurioiden omalla kärsimisellä, kunnes löydän Liikenneturvan ja S24 Kevytliikennepalstalla 29, Break ja Byöräilijä esittämänä, että ennakkopäätöksen
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
mukaan olen oikeutettu ajamaan tuossa tilanteessa ja "voittamaan" tuon jutun.
Rosis päätös: En joudu maksamaan sakkoja enkä oikeudenkäyntikuluja.
Saan sairaalahoidon liikennevakuutuksen perusteella niin kuin kuka tahansa liikennevahingossa osallisena ollut, mutta en mitään ”extraa” kivusta ja särystä ja pyörän vauriot joudun korvaamaan itse.
Autoilija ei saa edes sakkoa.
Yksinkertaistetaan tätä kysymyksillä ja vastauksilla:
Toiminko oikein, kun ajoin suojatietä pitkin auton tullessa kolmion takaa? Jonkun mielestä toimin.
Olinko "syytön"? Olin.
Oliko autoilija "syytön"? Oli.
Jäivätkö pyörän korjauksen kustannukset minulle? Jäivät.
Sainko kuluistani mistään korvausta? En.
Saiko vastapuoli jonkin rangaistuksen? Ei.
Sainko turmasta syntyneiden vammojeni takia hoitoa? Sain.
Sainko turmasta syntyneiden vammojen aiheuttamasta kivusta ja särystä korvausta? En.
Olenko jonkun mielestä ”voittanut” jutun? Kyllä.
Olenko omasta mielestäni ”voittanut” jutun? En.
Tulenko myöhemmin ajamaan pyörätieltä suojatielle vast. tilanteessa? En.
Tulenko suosittelemaan jollekin ajamista tuossa tilanteessa? En missään tapauksessa.
Olinko pöljä, kun ajoin noin? Olin.
Espanja on kunkku. Se sentään meni oikein.
Väittelyä on käyty toimiko suojatie pyörätien jatkeena vai ei ja sen kohdan olet vihdoinkin ymmärtänyt oikein: "Olinko "syytön"? Olin." Muut kohdat eivät olleet väittelyn aiheina, mutta jokainen voi olla niistä mitä mieltä tahaansa, kuten esim. Nygård.
Tässähän molemmat todettiin syyttömäksi niinkuin Uncle Ben:kin jo myöntää. Pyöräilijän syyttömyydelle löytyy jonki lainen peruste. Laissa ei ole määritelty pyörätien jatketta selkeästi. Autolijan syyttömyydelle on sensijaan vaikeampi keksiä perusteita. Huono näkyvyys ei varmasti jossain muussa tapauksessa riitäisi kumoamaan kärkikolmion vaikutuksen. Pyörätien olemassaolon näkyminen autoilijalle on myös ontuva peruste. Olihan tässäkin risteyksessä suojatiemerkki näkyvissä samoin kuin lukemattomissa muissakin pyörätien ja ajoradan risteyksissä.
Varomattomuudesta voidaan tietenkin syyttää molempia. Vaikempaa onkin keksiä miksi kolmio tai autoilijan velvolisuus lähestyä suojatietä varovasti ei painanut mitään tässä tapauksessa.
Moraalisesti voidaan olla mitä mieltä kukin lystää. Pyöräilijä on varmasti varovaisempi jatkossa vastaavissa tilanteissa, koska törmäys teki kipeää. Osa porukasta tuntuu haluavan ajaa tässä vain vahvemman oikeutta. Onhan sekin tietenkin yhdenlainen moraalisääntö...
29 ja Break... ihmeellinen tyyli jauhamalla asian vierestä pyrkiä vesittämään näkemästä faktoja.
Muuten, tuohon autoilijan syyttömyyteen tuli vahingossa noi sitaatit.
Paljolta säästyttäisiin, jos joku asiantuntija laatisi kevyenliikenteen lainsäädännön, eivätkä kansanedustajat pääsisi sekoilemaan väliin. Muutaman vuoden takainen väistämissääntöjen muutos on tyyppiesimerkki ajattelemattomuuksissa tehdystä typerästä mokasta. Olisi kiva tietää, kuka oli siihen syyllinen?
Sinulla on ihmeellinen tyyli olla hyväksymättä selkeitä faktoja ja kinata asiasta esittämättä itse mitään faktaa.
aikaisempaan viestiin kun sinä et toistuvista sanomisistani huolimatta pystynyt näkemään kokonaisuutta vaan vänkäsit jostain yksittäisistä sanoistakin.
Tässä aikaisempi viestini. Korjasin sitä, lisäsin pari kohtaa ymmärtääksesi ja poistin omat vastaukseni.
Laita sinun, pyöräilijän näkemyksesi tilalle.
Yksinkertaistetaan tätä kysymyksillä ja vastauksilla:
Toiminko oikein, kun ajoin suojatietä pitkin auton tullessa kolmion takaa?
Olinko "syytön"?
Oliko autoilija syytön?
Jäivätkö pyörän korjauksen kustannukset minulle?
Sainko kuluistani mistään korvausta?
Saiko vastapuoli jonkin rangaistuksen?
Sainko sakot?
Jouduinko korvaamaan oikeudenkäyntikulut?
Sainko turmasta syntyneiden vammojeni takia hoitoa?
Sainko turmasta syntyneiden vammojen aiheuttamasta kivusta ja särystä korvausta?
Olenko jonkun mielestä ”voittanut” jutun?
Olenko omasta mielestäni ”voittanut” jutun?
Tulenko myöhemmin ajamaan pyörätieltä suojatielle vast. tilanteessa?
Tulenko suosittelemaan jollekin ajamista tuossa tilanteessa?
Olinko pöljä, kun ajoin noin?
Tuohon olen jo vastannut 12.7.
Vastauksesi silloin niinkuin nytkin oli umpikiero ja mitäänsanomaton. Tosin, se oli aivan odotettua.
Eikö sulla ole miestä ( naista? ) ja munaa vastata?
Vai alatko taas vedättämään malliin niinniinmuttakun
"B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421)."
Mistä nyt taas kenkä puristaa, kun aloitat kiukuttelusi uudelleen? vastaus oli kyllä ihan suora, pienellä vaivalla ilman kiukuttelua olisit voinut etsiä vastauksen, mutta mikä onkaan sinun syy saamattomuudelle?
Asetuksen muutoksessa ei ole esimerkkiä siitä, miten yhdistetty pyörätien jatke ja suojatie merkitään. Ajatus on hyvä, mutta taisi mennä puihin - tämäkin.
Onneksi on nyt tulossa muutos siihen mikä oikeasti on pyörätien jatke ja mikä on "talvallinen" suojatie, etteivät enää menen sekaisin.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistiosta:
- "Pyörätien jatketta ei voisi merkitä enää koko leveydeltään suojatieksi".
- "Suunnitteluohjeiden mukaan pyörätien jatke merkitään pyörätien jatkeen tiemerkinnällä eikä pelkällä suojatiemerkinnällä, mutta käytäntö on yleistynyt hitaasti yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien jatkeen merkinnöissä. Jatkeen merkitseminen korostaisi reitin jatkuvuutta, ja olisi myös viesti autoilijalle risteävästä pyöräliikenteestä."
jne.
ole 7 vuoden toteutusaika so. 2017 pitäisi olla korjattu.
Niin keltainen sulkuviivakin piti olla erisuuntaisten kaistojen välissä aikanaan ( oli 10 vuoden toteutusaika ) ja niitä "vääriä" so. valkoisia näkyi vielä 5 vuotta yli takarajan.
_Toivoa_ siis on, että 2022 saattaisi asialliset merkinnät olla paikoillaan, heh-heh...
Onhan noita työttömiä jotka voisi ottaa pensselin kauniiseen käyteen :)
https:/oa.deoria.fi/bitstream/handle/10024
Kokeilitko osoitteen toimivuuden?