Kun kevyen liikenteen väylä jatkuu tien toisella puolella, on suojatien ylittäminen ajaen sallittu. Jos ei ole jatke, niin pyörä talutetaan yli. TALUTETAAN yli!
"Kysymys:
Missä on määritelty mikä on pyörätien jatke. Olen ymmärtänyt, että jos pyörätie jatkuu molemmin puolin suojatietä, niin kyseessä on pyörätien jatke. Laissa on määritelty, että jatke voidaan erikseen merkitä, tai korvata suojatiemerkinnällä. Virallista määritelmää jatkeelle en ole löytänyt.
Vastaus:
Pyörätien jatke on kuvan kera määritelty tieliikenneasetuksen pykälässä 37. Asetuksessa sanotaan, että pyörätien jatke voidaan osoittaa jatkeen molemmin puolin olevalla valkoisella katkoviivalla.
Yhdistetyn tai rinnakkaisten pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen."
Lähe: http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=3816
Tieliikenneasetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182
"Kysymys:
Missä on määritelty mikä on pyörätien jatke. Olen ymmärtänyt, että jos pyörätie jatkuu molemmin puolin suojatietä, niin kyseessä on pyörätien jatke. Laissa on määritelty, että jatke voidaan erikseen merkitä, tai korvata suojatiemerkinnällä. Virallista määritelmää jatkeelle en ole löytänyt.
Vastaus:
Pyörätien jatke on kuvan kera määritelty tieliikenneasetuksen pykälässä 37. Asetuksessa sanotaan, että pyörätien jatke voidaan osoittaa jatkeen molemmin puolin olevalla valkoisella katkoviivalla.
Yhdistetyn tai rinnakkaisten pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen."
Lähe: http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=3816
Tieliikenneasetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182
Vastaukset 67
Vanhimmat
Autoilijoitten kannattaa myös tutustua.
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liitetiedostot/turvatieto/Pyorailyesite_suomi.pdf
Jos ei ole pyörätien jatke, vaan tavallinen suojatie, niin myös alle 12-vuotias taluttaa pyörän yli vaikka muuten saa pyöräillä jalkakäytävällä.
Mihinköhän perustuu tulkinta siitä, että pyörätien täytyy jatkua suojatien jälkeen, jotta suojatie luetaan pyörätien jatkeeksi? Tiedän että tämä on yleinen tulkinta, mutte en löydä siihen ensimmäistäkään perustetta. Maalaisjärjellä voisi ajatella, että pyörätien jatkeella tarkoitetaan pyörätien jatkeena olevaa suojatietä. Se mitä suojatien jälkeen tapahtuu on sitten eri asia, eikä se edes vaikuta itse suojatiellä/pyörätienjatkeella ajamiseen.
On pyörätie, joka loppuu. Sen jälkeen alkaa suojatie.
Suojatie voi olla pyörätien jatke silloin, kun se yhdistää päistään kaksi pyörätietä.
Simpel as that.
Pyörätien ja jalkakäytävän välinen suojatie toimii pyörätien jatkeena. Jalakkäytävä-liikennemerkin vaikutus alkaa vasta merkin kohdalta, ei ennen sitä.
Mikäli pystyy sääntöjä rikkomatta jatkamaan pyöräilyä suojatien toisella puolella (eli pyörätie jatkuu), niin silloin se on jatke. Jos taas ei pysty jatkamaan pyöräilyä ja se jatkuu jalkakäytävänä, ei suojatiellä pyöräillä.
Hyvin yksinkertaista!
Koska pyöräilijän on lähes mahdoton nähdä (ainakin turvallisesti) jatkuuko pyörätie risteyksen jälkeen, on kai tulkinta, niin ainakin muistelen, että se jatkuu sinne toiselle puolelle josta havainto on mahdollista tehdä turvallisemmin.
Mihinköhän perustuu tulkinta siitä, että pyörätien täytyy jatkua suojatien jälkeen, jotta suojatie luetaan pyörätien jatkeeksi?
Poliisi, Raastuvanoikeus, Hovioikeus, Korkein oikeus, valveutuneet pyöräilijät...
Tossa nyt alkajaisiksi niitä, jotka ovat sitä mieltä.;)
Jalkakäytävä-liikennemerkin vaikutus alkaa VASTA merkin kohdalta. Jos suojatielle voi saapua pyörätietä pitkin saa sen ylittää polkemalla.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Yksittäistapausten perusteella ei pidä tehdä olettamuksia ja yleistämistä. Säännöt ovat edelleen se tekijä joka kertoo miten menetellään.
Vain jatkeella saa pyöräillä, ei tavallisella suojatiellä.
Säännöt velvoittavat myös varovaisuuteen. Jos ei tiedä jatkuuko pyörätie toisella puolella, ja onko kyseessä jatke, on syytä taluttaa fillari yli ja tarkistaa asia.
Hankaluuksia aiheuttaa tuo "Yhdistetyn tai rinnakkaisten pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi" määritys.
Maalaisjärjellä ajateltuna näin: Mikäli pystyy jatkamaan pyöräilyä suojatien toisella puolella sääntöjä rikkomatta, niin silloin voisi olettaa että se on suojatie on pyörätien jatke. Jalkakäytävällä kun ei saa pyöräillä, niin jos toisella puolella on normaali jalkakäytävä, ei kyseessä enää ole jatke.
Tällainen määrittely/tulkinta puuttuu kuitenkin kokonaan. Pitäisi olla paremmat merkinnät/maalakuset josta asia selviää paremmin.
"Pyörätien jatke voidaan osoittaa jatkeen molemmin puolin olevalla valkoisella katkoviivalla." on sitten vastaavasti helppo nakki. Katkoviivat kun ovat selkeät.
Jokainen voi katsoa 37 § täältä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182
Jos risteykseen tulevalla autoilijalla on väistämisvelvollisuus muuhun liikenteeseen nähden, niin myös pyöräilijään, jos pyöräilijä ajaa pt:n jatkeella. Mistäs autoilija tietäisi onko jatketta? Ei mistään. Oikeudessa käsittely on jälkiviisastelua ja kiinni juristien nokkeluudesta ja dielektiikasta, koska myös pyöräilijälle ei ole olemassa selvää merkkiä pyörätien loppumisesta. Ei kai voida velvoittaa pyöräilijään sitä tietämään. Viivoitustakaan ei voi pitää sellaisena, koska talvella viivat ei näy.
Näin ratkaisi sen myös KKO 1996.
"Poliisi, Raastuvanoikeus, Hovioikeus, Korkein oikeus, valveutuneet pyöräilijät... "
Nämä ovat kyllä tahoja jotka tulkitsevat pyörätien jatkeen sellaiseksi suojatieksi, jonka molemmissa päissä on pyörätie. Edelleenkin peruste puuttuu. Itse ainakin ymmärrän sanan jatke siten, että se on jonkin jatkeena, ei edellä. Laissa sanotaan, että suojatien on pyörätien jatke jos se JATKUU pyörätiestä. Missään ei määritellä mitä tapahtuu suojatien jälkeen, eikä sillä ole oikeasti edes merkitystä. Mistä siis tämä ko. tulkinta on peräisin?
Saivartelua.. juujuu.. , mutta aiheuttaa epäloogisuudellaan hämminkiä ihan käytännössä.
Korkein oikeus on muuten tulkinnut lakia siten, että pelkkä pyörätien olemassaolo pyöräilijän tulosuunnasta riittää tekemään suojatiesta myös pyörätien jatkeen.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Samaisen päätöksen autoilijaa koskeva päätös onkin varsin mielenkiintoinen. Olkoon se toisen jutun aihe.
Kerro minulle tarkalleen missä tuo asia
Jalkakäytävä-liikennemerkin vaikutus alkaa VASTA merkin kohdalta. Jos suojatielle voi saapua pyörätietä pitkin saa sen ylittää polkemalla.
linkissä, jonka laitoit
Kerro minulla missä kohtaa tarkalleen tuo väittämäsi
Korkein oikeus on muuten tulkinnut lakia siten, että pelkkä pyörätien olemassaolo pyöräilijän tulosuunnasta riittää tekemään suojatiesta myös pyörätien jatkeen.
löytyy tuosta antamastasi linkistä
----------------------------
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1996
Perustelut
....
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
--------------------------------
Tuossahan todetaan että tilanne on epäselvä, joten ei voida katsoa, että pyöräilijä olisi rikkonut säännöksiä. Edelleenkin ihmettelen mistä lie peräisin tulkinta jonka mukaan pyörätie pitää jatkua myös suojatien jälkeen. Faktahan on, ko. tapauksessa pyörätie ei jatku suojatien jälkeen ja kuitenkin KO päätyi tähän lauselmaan.
taivaallisen mielikuvituksen saadakseen väittämällesi perusteet tuosta KKO:n perustelusta, jossa YRITETÄÄN YMMÄRTÄÄ miten joku olettaa pelkän suojatien olevan myös ( perusteettomasti ) pyörätie.
Koeta Break_ laittaa vihdoin jotain asiallisempaa.
Tämä päätöshän ei koskenut varsinaisesti pyörätien jatkeen tulkintaa. Tilanne todettiin epäselväksi. Toisaalta pyöräilijää ei tuomittu liikennerikkomuksesta, joten ainakaan tämä tapaus ei vahvista tulkintaa, jonka mukaan pyörätien pitää jatkua suojatien molemmista päistä. KKO:n kanta vahvistaa enemmän sitä käsitystä, että vain tulosuunta on ratkaiseva.
Edelleenkään kukaan ei ole kertonut mihin perustuu se tulkinta, jonka mukaan pyörätien pitää jatkua suojatien molemmista päistä? Tähän kysymykseen ei ole tullut yhtään asiallista tai edes asiatonta vastausta.
Tämähän käytännössä tarkoitaisi että jokainen suojatie joka on kiinni toisesta päästä pyörätiehen olisi pyörätien jatke ja sillä saisi pyöräillä. Meneepä mielenkiintoiseksi...
Itse en ole ollenkaan samoilla linjoilla. Mielipiteellä ei tietenkään ole merkitystä mutta silti olen sitä mieltä että suojatie on sidottava kaksi väylää yhteen ollakseen jatke, eli pyörätie jatkuu.
Käsittämätöntä touhua muutenkin koko homma sanoisin. Kyllä pitää olla selvät säännöt eikä mitään epäselviä olettamuksia ja tulkintoja jälkikäteen.
Tilanne jossa on suojatie jonka toisessa päässä on pyörätie ja toisessa päässä on jalkakäytävä. Jalkakäytävällä ei saa pyöräillä. Tämä on fakta.
Pitäisikö pyörätietä tuleva pyöräilijä hypätä pyörän päältä pois keskellä suojatietä ennen kuin saapuu jalkakäytävälle? Näin pitäisi toimia jos kyseessä olisi jatke. Jalkakäytävällä kun ei saa pyöräillä milliäkään. Jos kyseessä ei ole jatke kuten maalaisjärki sanoo, niin hypätään pyörän päältä pois jo ennen suojatietä ja talutetaan yli.
Onhan se paljon loogisempaa että jos pyörätie jatkuu suojatien toisella puolella, niin vasta silloin kyseessä on jatke. Kyllähän pyörätiet on yleensä merkattu kyltein esim. aina risteyksien jälkeen, eli kyllä siitä pitäisi nähdä että jatkuuko se pyörätie suojatien jälkeen vai ei. Se että kyltti puuttuu, on sitten asia erikseen. Näinhän ei pitäisi olla.
Jos risteykseen tulevalla autoilijalla on väistämisvelvollisuus muuhun liikenteeseen nähden, on se yleensä kerrottu kärkikolmiolla tai stop merkillä. Sillä on siis merkitystä onko kärkikolmio/stop-merkki ennen jatketta vai sen jälkeen.
Ihan hyvä peruste. Tosin tulkintaa tämäkin. Pyöräilyn sujuvuuden kannalta olisi kuitenkin kätevämpää, jos pyöräilijä saisi ko. tilanteessa ajaa suojatielle/pyörätien jatkeelle ja jalkautua vasta suojatien jälkeen tai vaihtoehtoisesti jatkaa matkaa ajaen kadun reunassa. Nykytulkinnan mukaanhan pitäisi ko. tilanteessa aina nousta pyörän päältä taluttamaan, koska se pyörätie käytännössä johtaa aina sille suojatielle. Eri asia sitten halutaanko edes pyöräilyä sujuvoittaa vai mennäänkö edelleen ainoastaan autojen ehdoilla.
Mitäs pahaa siinä olisi jos jokainen suojatie joka on kiinni toisesta päästä pyörätiehen olisi pyörätien jatke ja sillä saisi pyöräillä? Väistämissäännöthän ovat sitten asia erikseen. Lain mukaanhan pyöräilijä on aina väistämisvelvollinen tullessaan ajoradalle/pyörätien jatkeelle ellei esim. liikennemerkein tai mulla säännöillä toisin määrätä.
Mikä oli siis mielipiteesi perustelu?
Onko jatke vai eikö ole. Siinäpä pulmaa kerrakseen.
Tarkoitin sitä että säännöissä ja asetuksissa pitäisi olla niin selvästi sanottu milloin suojatie on jatke ettei jää varaa tulkinnoille.
Se on periaatteessa ihan sama pitääkö kevyenliikenteen väylä jatkua suojatien jälkeenkin ollakseen jatke vai riittääkö että vain toinen pää on kiinni pyörätiessä, kuhnan vain koko liikennöivä kansa tietää miten asiat ovat.
Nyt kukaan ei tiedä oikein mitään tai jokaisella on oma tulinta :)
KKO:n tulkinta: riittää että toinen pää on kiinni pyörätiessä, silloin pyöräilijän ei voi katsoa rikkovan liikennesääntöjä.
missä kohtaa sanotaan KKO:n päätöksessä
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
"KKO:n tulkinta: riittää että toinen pää on kiinni pyörätiessä, silloin pyöräilijän ei voi katsoa rikkovan liikennesääntöjä."
"Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421).
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen."
että "Näin ollen B on voinut lähteä siitä..." tarkoittaa samaa kuin "B on saattanut kuvitella, että..."
Tämän sinä sitten vedät laintulkinnaksi oikeudesta käyttää suojatietä ajamiseen?
Ihan yksinkertainen juttu ja tällainen helvetin känkkäränkkääminen.
Koko jutun ydin on se, että mikäli pyöräilijä olisi menetellyt oikein olisi autoilijaa rankaistu raskaamman mukaan.
Perustelu:
Tieliikennelain perusta on moottoriajoneuvon kuljettajan ankara vastuu kevyttä liikennettä kohtaan.
Ts. pyöräilijän menetellessä oikein ja moottoriajoneuvon kuljettajan väärin noudatetaan rankaisuasteikon yläpäätä moottoriajoneuvon kuljettajan kohdalla.
Autoilija on tullut kärkikolmion takaa, joka tarkoittaa erityistä väistämisvelvollisuutta muuhun LAILLISEEN liikenteeseen nähden.
Lopputulos:
Autoilijaa eivät rankaisseet mitkään oikeusasteet millään tavalla.
Pyöräilijää ei rankaistu sakoilla varomattomuudesta liikenteessä, koska oli jo saanut vaikeat ruumiinvammat ja KKO:n tähän päätökseen asti ko. pyöräily suojatiellä on ollut epäselvä.
Ei ole enää epäselvä tämän päätöksen jälkeen.
PYÖRÄTIE JATKUU SUOJATIELLÄ ( MERKITSEMÄTTÖMÄLLÄ PYÖRÄTIELLÄ ) VAIN MIKÄLI PYÖRÄTIE JATKUU SUOJATIEN JÄLKEEN.
Laitan tähän uudestaan perustelut, kun luetun ymmärtäminen on niin heikkoa ( tosin aikaisempia änkkäämisiä katsellen tuskin tästäkään on mitään hyötyä).
Perustelu:
Tieliikennelain perusta on moottoriajoneuvon kuljettajan ankara vastuu kevyttä liikennettä kohtaan.
Ts. pyöräilijän menetellessä oikein ja moottoriajoneuvon kuljettajan väärin noudatetaan rankaisuasteikon yläpäätä moottoriajoneuvon kuljettajan kohdalla.
Autoilija on tullut kärkikolmion takaa, joka tarkoittaa erityistä väistämisvelvollisuutta muuhun LAILLISEEN liikenteeseen nähden.
Lopputulos:
Autoilijaa eivät rankaisseet mitkään oikeusasteet millään tavalla.
Pyöräilijää ei rankaistu varomattomuudesta liikenteessä, koska oli jo saanut vaikeat ruumiinvammat ja KKO:n tähän päätökseen asti ko. pyöräily suojatiellä on ollut epäselvä.
Ei ole enää epäselvä tämän päätöksen jälkeen.
PYÖRÄTIE JATKUU SUOJATIELLÄ ( MERKITSEMÄTTÖMÄLLÄ PYÖRÄTIELLÄ ) VAIN MIKÄLI PYÖRÄTIE JATKUU SUOJATIEN JÄLKEEN.
Sekoitat kaksi asiaa keskenään ja teet omia KKO:n päätöksestä poikkeavia tulkintoja. Lue vielä ajatuksen kera tuo päätös, oikein hitaasti se kohta, jossa käsitellään onko suojatie pyörätien jatke vai ei. Asian luusisi olevan yksinkertainen, eikä siitä pitäisi olla jankkaamisen tarvetta, jos tuon päätöksen vain pystyy sisäistämään.
että MINUN pitää hakea aineistoa SINUN väittämän tueksi.
Etkö osaa kopioida tänne väittämäsi perustaa?
Kummallista tässä on se ettet ymmärrä suomen-kieltä:
"Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä. "
Kirjoitat näin:
Lopputulos:
Autoilijaa eivät rankaisseet mitkään oikeusasteet millään tavalla.
KKO:n päätöksessä lukee näin:
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
Oikeastaan tuohonkaan viestiisi ei pitäisi vastata.
Levität kuitenkin sellaista väärää tietoa, jota joku herkempi saattaa uskoakin.
Sinulla on paha lukihärö tai sanasokeus tai muu. En ole alan asiantuntija, joten en pysty tarkasti määrittelemään mikä.
Aloitetaan diaarin oleellisista otsakkeista:
Lahden raastuvanoikeuden päätös 30.11.1993
Kouvolan hovioikeuden tuomio 29.12.1994
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1996
Tuomiolauselma siitä:
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
B:tä vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
A:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kenneth Nygård (mietintö).
TÄHÄN PÄÄTTYY ERI OIKEUKSIEN PÄÄTÖSTEN ESITTELY!!!
( On kirjoitettava isolla, että erottuu lakitekstistä ).
TUOMIOLAUSELMAN LOPUSSA ON MAINITTU, ETTÄ PAASIKOSKI ON OLLUT ERI MIELTÄ JA NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ MYÖS ASIAN ESITTELIJÄ NYGÅRD.
ESITTELIJÄ NYGÅRD ON KIRJOITTANUT OMANA MIELIPITEENÄÄN ( SIIS MIETINTÖNÄ ) SEN MITÄ OTSAKKEEN
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
JÄLKEEN ON PAINETTUNA. SO. ESITTELIJÄ NYGÅRD KERTOO MITEN HÄNEN MIELESTÄÄN TUOMION PITÄISI OLLA.
MIETINNÖN ( MIELIPITEEN ) LOPUSSA ON KKO:N PÄÄTÖKSESTÄ ERI MIELTÄ OLLEEN PAASIKOSKEN HYVÄKSYNTÄ NYGÅRDIN MIELIPITEELLE. TS. NYGÅRD JA PAASIKOSKI OVAT OLLEET SAMAA MIELTÄ, MUTTA ERI MIELTÄ KKO:N MUUN VÄEN KANSSA.
OTTAMASI KAPPALE
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
ON OSA ERIÄVÄN MIELIPITEEN ( MIETINNÖN ) ESITTELYSTÄ.
SILLÄ EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ KKO:N TUOMION KANSSA.
???VALKENIKO ASIA NYT VIHDOINKIN???
Olen aikaisemmin kirjoittanut:
Tämän tapahtuman osapuolet eivät ole lain edessä ”tasapuoliset”.
Mikäli moottoriajoneuvon kuljettaja todetaan syylliseksi tapahtumaan niin häneen kohdistetaan ”ankaran vastuun” periaatteen mukaisesti rangaistusskaalan raskaamman pään tuomiota.
Mikäli oikeus olisi katsonut ko. tapauksessa, että pyöräilijällä oli oikeus ajamalla jatkaa suojatietä käyttäen olisi autoilija muitta mutkitta tuomittu ensinnäkin todella raskaisiin sakkoihin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamisesta ja toisekseen korvaamaan pyöräilijälle ( tuntuvasti ) pyörän vaurioitumisesta sekä kivusta ja särystä.
Tapahtuman seuraus:
Autoilija:
Ei aineellisia vahinkoja, ei kipuja ja särkyjä,
kylläkin henkisiä kärsimyksiä oikeudenkäyntien muodossa
Pyöräilijä:
Pyörään aineellisia vahinkoja, vakavia ruumiinvammoja, kipuja ja särkyjä,
henkisiä kärsimyksiä ainakin oikeudenkäyntien muodossa
Lopputulos:
Autoilijan tuomio:
Vankeus: Ei vankeustuomiota
Sakko: Ei sakkorangaistusta
Korvaukset vastapuolelle: Ei korvauksia
Pyöräilijän tuomio:
Vankeus: Ei vankeustuomiota
Sakko: Ei sakkorangaistusta
Korvaukset vastapuolelle: Ei korvauksia
Tiiviisti:
Pyöräilijän oma laiton toiminta aiheutti liikennevahingon, mutta oikeus jätti pyöräilijän tuomitsematta sakkoihin tai vankeuteen, koska pyöräilijä sai tapahtuman seurauksena vakavia ruumiinvammoja ja aineellisia vahinkoja, jotka joutui kärsimään itse ilman korvauksia.
Sakot siis kuitattiin näillä kärsimyksillä.
Käsite suojatie-pyörätien jatke on ollut epäselvä tuohon v. -96 KKO:n tapaukseen ja päätökseen asti, mutta ei ole enää tämän jälkeen.
.
Lue vielä kerran uudelleen se eriävää mielipidettä ylempänä ollut varsinainen tuomiolauselman perustelu ja siinä seuraavat kohdat:
"Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421)."
"Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Korostetaan vielä merkittävintä kohtaa tuosta, jos sitten tajuaisit: "HÄNEN EI VOITU KATSOA RIKKONEEN TIELIIKENNELAKIA."
Vetoamasi autolijaa koskeva ankarampi vastuu on vain sinun mielipiteesi, ei KKO:n. KKO näki autoilijaa kohtaan lieventäviä asianhaaroja. KKO ei kuitenkaan ollut yksimielinen autolilijan vapauttamisesta, mutta se ei muuttanut tuomiota autoilijan kohdalta.
On tullut luettua sen verran moneen kertaan tuo KOKO DIAARI, että voin sanoa osaavani sen ulkoa.
Olen muistaakseni tästäkin sinulle vastannut jo aiemmin.
"...merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421)"
Jos KKO olisi tehnyt päätöksen, että merkki 423 TODELLAKIN PÄÄTTYY ( eikä "...on päättynyt viimeistään..." ) vasta jalkakäytävää osoittavaan merkkiin olisi se sanottu selkeällä sanamuodolla ja tarkoittanut automaattisesti sitä, että autoilijaa olisi rankaistava tästä turmasta.
Autoilijaa ei rankaistu millään tavalla.
"Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Tämän kohdan sinä väärennät ottamalla vain sanat "HÄNEN EI VOITU KATSOA RIKKONEEN TIELIIKENNELAKIA."
Pyöräilijä on ollut siinä LUULOSSA ( siihen asti epäselvien pykälien takia, jotka KKO nyt korjasi ), että hän on ollut oikeutettu ajamaan pyörällä tuota pelkkää suojatietä, joten KKO on ollut ymmärtäväinen pyöräilijän menettelyyn.
Tuo koko lause tarkoittaa, että pyöräilijä ei ole TAHALLISESTI rikkonut tieliikennelakia.
Otetaan vertailu, jossa aikuinen ihminen ajaa jalkakäytävällä. Jokainen tietää varmasti ettei se ole laillista ( ja sen ettei siinä ole mitään tulkinnanvaraa ). Aikuisen ajaessa jalkakäytävällä hän TAHALLISESTI rikkoo lakia.
"Vetoamasi autolijaa koskeva ankarampi vastuu on vain sinun mielipiteesi"
Ei ole.
lisää noita känkkäränkkämähaluun -väittämiä.
On ilma lämpenemässä kivasti ja lähden kohta fillarilla liikkeelle eikä sitten ole ketään kiukutteluunne vastaamassa.
Sietäis muuten teidänkin lähteä.
Be again careful out there.
"Tuo koko lause tarkoittaa, että pyöräilijä ei ole TAHALLISESTI rikkonut tieliikennelakia."
Ei, sinä väännät sen väärin. Perusteluissa sanotaan:
"Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Korostetaan vielä uudelleen: ...ei voida katsoa HUOLIMATTOMUUDESTA tai VAROMATTOMUUDESTA...
Ei siis tahallaan, huomilattomuudesta... ei siis mistään syystä.
Asiallisen vastauksen muuttuminen kiukutteluksi tapahtuu sinun näytön takana. :D
Joo, valkenipa hyvinkin. Edellinessä otsikossani oli kysymysmerkki (?), joten , kiitos että vastasit, tiedän nyt, oletko tyhmä vai et.
Ote nimimerkin "Uncle Ben" edellisestä viestistä:
-----------------------------
OTTAMASI KAPPALE
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan.
A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.
B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään.
Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.
ON OSA ERIÄVÄN MIELIPITEEN ( MIETINNÖN ) ESITTELYSTÄ.
SILLÄ EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ KKO:N TUOMION KANSSA.
???VALKENIKO ASIA NYT VIHDOINKIN???
----------------------------------------------------------------------------------
Seuraava kysymys:
Esitetäänkö eriävässä mielipiteessä täsmällisiä sakkomääriä ja korvausmääriä, vai esitetäänkö tällaiset tuomiossa?
tuntuu olevan tämä pyörätien jatkeen määritelmä. Senpä takia ajankin ajoradalla aina, kun on pieninkin epäilys siitä onko suojatie pyörätien jatke vai ei. Siirtykää siis tekin ajoradalle jo ennen epäselvää pyörätien jatketta.
Hienoa todeta, että joku osaa tunnustaa olleensa väärässä. Kiitos siitä.
Päätöksessä, tuomiossa tai tuomiolauselmassa kerrotaan aina kaikki tuomioon liittyvät rangaistukset kuten sakot, ajokiellot ja korvaukset aineellisista vahingoista kivusta ja särystä jne. Siis kaikki.
Kun käyt läpi kaikki nämä kohdat ( lukuunottamatta mietintöä = mielipidettä ) tuosta diaarista niin huomaat ettei mikään oikeusaste ollut sitä mieltä, että autoilijassa olisi ollut syy turmaan.
Panenpa tähän vielä:
Lahden raastuvanoikeuden päätös 30.11.1993
Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, että B oli menetellyt varomattomasti virallisen syyttäjän ja A:n syytteessä kerrotuin tavoin ja seurauksin. Sen sijaan raastuvanoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A, joka risteykseen saapuessaan oli hiukan hiljentänyt autonsa nopeutta ja ajanut suojatien päälle, olisi kyseisessä tilanteessa syyllistynyt liikenteen vaarantamiseen. Tämän vuoksi ja koska B:n tuomitsemista rangaistukseen hänen syykseen tieliikennelain 2 §:n 5 momentin, 8 §:n 1 momentin ja 98 §:n nojalla luetusta liikenteen vaarantamisesta oli pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon hänelle siitä aiheutuneet seuraukset, raastuvanoikeus rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla jätti B:n rangaistukseen tuomitsematta ja hylkäsi A:ta vastaan esitetyn rangaistusvaatimuksen.
Kouvolan hovioikeuden tuomio 29.12.1994
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B saattoi asian, katsoi raastuvanoikeuden tavoin, että Viherlaaksontien ylittävä suojatie ei ollut yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, koska pyörätie ei ollut enää jatkunut suojatien jälkeen. B:llä oli ollut mahdollisuus havaita pyörätien päättyminen suojatien vastakkaisella puolella olevasta liikennemerkistä. B:n näkemys, että kysymyksessä oleva suojatie oli yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, olisi johtanut siihen, että suojatien olisi saanut ylittää pyörällä ajamalla hänen käyttämästään ajosuunnasta tultaessa, mutta ei vastakkaisesta suunnasta. Ratkaiseva merkitys oli siten annettava sille seikalle, jatkuiko pyörätie myös suojatien jälkeen vai ei. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyi raastuvanoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1996
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
B:tä vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
A:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
Esim. 35män esilletoi tässä hetki sitten Helsingin polkupyöräilijät ry:n Petri Sipilän käsityksen, että
http://www.poljin.fi/Pyorailija_oikeus_Lahti_Petri_Sipila_21042010_netti2.pdf
sivulla 2 oleva tieto oikeuttaisi ajamaan pyörätien jälkeisellä suojatiellä vaikkei pyörätie jatku suojatien jälkeen. Perusteluna on se ettei pyöräilijää tuomittu liikenteen vaarantamisesta.
Väärä lopputuloksen päättely sekin.
Pyöräilijä pääsi tuomiotta valtion taholta ( sakot ), koska ensinnäkin oli saanut vakavat vammat ja pyörä vahingoittui ( eikä saanut mitään korvauksia ), mutta KKO lempeässä mielessään vielä vapautti maksamasta oikeudenkäyntikuluja, koska pykälät olivat ( siihen asti ) epäselvät ja pyöräilijä todellakin saattoi luulla olevansa oikeutettu ajamaan ( sen voit lukea KKO perusteluista ).
Tänä päivänä vastaavassa tilanteessa pyöräilijän viedessä asian oikeuteen tulisi sakot liikenteen vaarantamisesta, maksettavaksi oikeudenkäyntikulut ja todistelupalkkiot ja itse kärsiä ilman korvausta kivut ja säryt vaurioituneen pyörän vahingot.
Autoilijalle ei mitään tuomiota.
Voiko tällaista katsoa ( voitoksi ja ) oikeudeksi ajaa pyörätieltä suoraan edeten suojatielle ellei pyörätie jatku suojatien jälkeen? Minusta ei.
Helvetin hyvää kesää kaikille
.
Liikenteen vaarantamisesta voi saaada sakot vain jos rikkoo liikennesääntöjä. Pyörätienjatkeena toimivan suojatien ylittäminen polkemalla ei riko liikennesääntöjä.
KKO:n esimerkissä pyöräilijä selvisi ilman tuomiota koska ei rikkonut liikennesääntöjä. KKO:n tuomiossa nimenomaan sanotaan: "Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
"Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Äidin pikku kullanmuru Niko-Petteri ajaa polkupyörällään hiekkalaatikon kulmalla naapuriämmän lapsen, leikkivän Jani-Petterin päälle.
Silloin Niko-Petterin äiti saatuaan kuulla Jani-Petterin äidiltä ja muilta näin tapahtuneen sanoo siihen, että kerrotuin tavoin menettelemällä Niko-Petterin ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta ajaneen Jani-Petterin päälle vaan teki sen aivan silkkaa tyhmyyttään, taitamattomuuttaan, pahuuttaan, ilkeyttään ja ylimielisyyttään.
No tämä oli vain retorinen kuvaus, jossa tilanteessa ei voitu todistajien valossa kieltää Niko-Petterin ajaneen Jani-Petterin päälle, mutta loppuosa oli pelkkää roskaa, koska eihän kukaan äiti sanoisi kullistaan vastaavaa ( ajoi tyhmyyttään jne. ).
Alkuperäisessä suojatietapauksessa siis myönnetään pyöräilijän tieliikennelain rikkominen, mutta se ei tapahtunut huolimattomuudesta tai varomattomuudesta vaan jostain muusta syystä.
KKO ei ole halunnut jatkaa lausetta ja kategorioida pyöräilijää umpipöljäksi, palikaksi, idiootiksi tai vastaavaa. Se olisi ollut ikävätä tekstiä pyöräilijän ja hänet tuntevien lukea.
.
Tarinasi ovat todellakin pelkkää satua. :D
2006 korkeinoikeus tuomitsi autoilijan syylliseksi suojatieonnettomuudessa, jossa auto ajoi kevyenliikenteen jatkeena olevalla suojatiellä ajavan pyöräilijän päälle, vaikka suojatietä ei oltu merkitty pyörätien jatkeeksi. Auto tuli kärkikolmion takaa.
Kannattaa katsella myös tämä
http://www.poljin.fi/Pyorailija_oikeus_Lahti_Petri_Sipila_21042010_netti2.pdf
Menin läpi kaikki Korkeimman oikeuden vuoden 2006 päätökset enkä löytänyt kertomaasi.
Laita linkki kyseiseen päätökseen.
Tällä kertaa se sattui silmään tuolta. Olen sen aijemminkin jossain nähnyt.
http://www.poljin.fi/Pyorailija_oikeus_Lahti_Petri_Sipila_21042010_netti2.pdf
Eipä löytynyt linkistäsikään.
Hourailua vai bluffausta?
Se olikin 1996, mutta oli kuitenkin. Uskon sen olevan voimassa edelleen.
Hourailua, mutta ei bluffailua. Taisi olla viides kuvateksti ja vasen puoli.
"Epäselvää, milloin suojatie on pyörätien jatke.
• Mistä autoilija voi päätellä, että suojatie on pyörätien
jatke?
• Epäselvyyttä käytetty onnettomuustilanteiden
tutkinnassa ja oikeudessa pyöräilijää vastaan
– Kärkikolmion takaa tulleen autoilijan alle jäänyttä pyöräilijää
pidettiin oikeudessa syyllisenä liikenneturvallisuuden
vaarantamiseen. KKO muutti tuomion (KKO:1996:125)"
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Taikasana tuossa tuomiossa lienee "kärkikolmio". Autoilijan on hyvin vaikea tietää, onko suojatie pyörätien jatke vai ei. Toisaalta autoilija on kolmion takaa tullessaan väistämisvelvollinen, joten on parempi väistää kuin arvailla. Jos taas autoilijalla ei ole kolmiota tai stop-merkkiä, pyöräilijän pitää väistää, oli suojatie pyörätien jatke tai ei. Näin ollen ongelma ei ole niin suuri kuin äkkiseltään luulisi.
Eikös tieltä kääntyvän auton pidä myös väistää suoraan ajavaa, vaikka ei kärkikolmiota olisikaan?
Myöskin stop-merkin takaa tulevan autoilijan pitää väistää. Samoin jos pyöräilijä taluttaa pyörää, hän on jalankulkija. Jos ajoneuvo on hälytysajoneuvo hälytysajossa, muiden pitää väistää sitä. Jos autoilija tulee pihasta, hänen pitää väistää pyörätietä ajavaa pyöräilijää. jne. jne.
Onhan noita poikkeuksia, mutta miksi niitä pitää aina korostaa silloin, kun muistutetaan pyöräiljän väistämisvelvollisuudesta? Tuollainen kolmiosta jankuttaminen on turhaa ja hämäävää, koska on paljon paikkoja, joissa sitä kolmiota ei ole. Silloin pitäisi mennä yleisten väistämissääntöjen mukaan, ja niitä pyöräilijät useinkaan eivät kunnolla tunne. Eivät tosin tunne kaikki autoilijatkaan.
katso sivu 7:
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liitetiedostot/turvatieto/Pyorailyesite_suomi.pdf
Ilman muuta kun auto kerta tuli kolmion takaa. Se on sitten periaatteessa sivuseikka oliko suojatie tuossa tapauksessa jatke vai ei. Kärkikolmoin takaa tuleva väistää.
Paljonkos autoilija sai kakkua törmayksestä ja ruumiinvamman tuottamisesta?
Ei mitään.
On se niin väärin...
> Onhan noita poikkeuksia, mutta miksi niitä pitää aina korostaa silloin, kun muistutetaan pyöräiljän väistämisvelvollisuudesta? Tuollainen kolmiosta jankuttaminen on turhaa ja hämäävää, koska on paljon paikkoja, joissa sitä kolmiota ei ole. Silloin pitäisi mennä yleisten väistämissääntöjen mukaan, ja niitä pyöräilijät useinkaan eivät kunnolla tunne. Eivät tosin tunne kaikki autoilijatkaan.
Kaikki? Heh.Tilannehan on pääkaupunkiseudulla jo sellainen, että kolmioihin kiinnitetään lisäkilpiä (se "törmäävät pyöräilijät" -merkki) muistuttamaan siitä, että liikennesäännöt ovat *poikkeuksellisesti* voimassa tässä risteyksessä ja
- se kolmio tarkoittaakin *poikkeuksellisesti* että pitäisi myös pyöräilijöitä väistää
- kääntyvän auton pitää *poikkeuksellisesti* väistää pyöräiljijöitä
Näillä lisäkilvilä saadaankin onnistuneesti luotua vaikutelma, että ilman lisäkilpeä autot ovat aina etuajo-oikeutettuja. No, näinhän se onkin, valtaosa ämmistä ei lainkaan osaa varoa kevyttä liikennettä kääntyessään.
Kaksi kertaa sama linkki , eikä kummastakaan löydy.
Mikään ei olisi enää epäselvää jos sääntö olisi seuraavanlainen.
”Suojatie on jatke, vain mikäli pyörätie jatkuu suojatien jälkeen.”
Keksi saman tien uusi liikennemerkki, joka siitä kertoo, ennen suojatielle menoa.
Suojatiemaalauksem molemmin puolin maalattu katkoviiva toimisi myös, ainakin kesällä.
Tietysti jatkeesta informoiva merkki parantaisi myös asiaa mutta jo maalauksella saavutettaisiin puoli voittoa.
Pyörätien merkki löytyy jo ja alle voi lätkäistä lisäkilveksi sopivan nuolen.
Eniten ongelmia aiheuttaa juuri tuo suojatie joka on myös jatke.
Pelkkä pyöräilijöille tarkoitettu jatke on katkoviivoilla maalattu väylä eikä siinä ole mitään epäselvää. Pelkkä suojatie ja yhdistetty suojatie ja jatke ovat kuitenkin maalattu samalla tavalla. Siinä yksi suuri ongelmaan. Yhdistetty suojatie ja jatke pitäsi vielä erottu omalla maalausmerkinnällä.
Jo nyt pyöräilyyn tarkoitetut väylät ovat niin huonosti hoidettuja, ettei lisäkustannuksiin ole varmaan rahaa.
Paremmassa kunnnossa toki jotkut väylät voisivat olla mutta ihan hyvin löytyy suht hyväkuntoisia väyliä.
Hyvällä fillarilla vähän huonompi väyläkin voi tulla vastaan. Ei sitä kutenkaan maastopyörää tarvita :)
pyörätien jatketta? jatkuuhan se toisella puolen mutta ei mene suoraan ympyrän läpi vaan vähän syrjästä. sovelletaanko tähän että tien yli VOI AJAA PYÖRÄLLÄ?
Yleensä ennen liikenneympyrää olevalla suojatietä on kärkikolmio, joka määrää väistämisvelvollisuuden sekä liikenneympyrässä ajavaa autoilijaa että suojatiellä kulkijaa kohden ja liikenneympyrästä poistuva on kääntyvä ajoneuvo, joka on myös väistämisvelvollinen.
Ja jos siellä missään ei näy jalkakäytävää osoittavaa liikennemerkkiä, niin kyseessä on kevyenliikenteenväylä, jonka jatkeena suojatie on ja sen saa silloin ylittää ajaen.