Onni potkaisi..

Mies petti ja jätti 20 vuoden avioliiton jälkeen, ero astuu voimaan ensi viikolla. Liitto oli vaikea viimeiset 10 vuotta miehen alkoholiongelman vuoksi vaikka hyviäkin hetkiä joukkoon mahtui joista parhaimpina 4 ihanaa lasta. Kulunut talvi on ollut elämäni pahimpia mutta reilu kuukausi sitten tapasin MIEHEN. Voi elämä, mies on kuin unelma; ihminen jota olen kaivannut koko elämäni! Kuinka voikaan ajatukset olla niin yhtenäiset, kuin olisi miespuolinen minä, voiko olla? Yksi tärkeimmistä kriteereistäni miehessä on että hän hyväksyy lapseni ja he hänet ja tässä tapauksessa molemmat osapuolet ovat aivan haltioissaan. Ulkoisetkin puitteet ovat kohdallaan; on pitkä, tumma, komea ja niin... hyvin toimeentulevakin (oma firma) mutta ennenkaikkea hänellä on sydän ja aivot paikallaan! Voisi sanoa todellakin että onni potkaisi ja kovaa, itse vaan pelkään että omaa epävarmuuttani tuhoan tämän suhteen. Tiedän että erosta on vasta lyhyt aika mutta se on käsitelty koska henkisesti olin eronnut jo kauan ennen miehen lähtöä. Ja tämä miesystäväni sanoikin että minun eroni oli hänen onnensa ja mitä ilmeisimmin minunkin. Ja kaipa minä olen tämän onneni ansainnut ja haluan pitää siitä kiinni!