Morjens, mulla olisi muutama kysymys lukiota liittyen.
Onko kymmenet yo-kirjoitukset(ai, rub, ena1, esb3, maa, bi, ge, fy, ke ja te) liian paha neljään vuoteen? Ajattelin hajauttaa ne 4-5 kertaan. Kursseja mulla olisi suunnilleen n. 100.
Millaiset yo-kokeet on? Millaista on kielten opiskelu lukiossa?
Kiitokset jo etukäteen vastauksista. =)
Onko kymmenet yo-kirjoitukset(ai, rub, ena1, esb3, maa, bi, ge, fy, ke ja te) liian paha neljään vuoteen? Ajattelin hajauttaa ne 4-5 kertaan. Kursseja mulla olisi suunnilleen n. 100.
Millaiset yo-kokeet on? Millaista on kielten opiskelu lukiossa?
Kiitokset jo etukäteen vastauksista. =)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi haluat kirjoittaa 10 ainetta? Voithan toki opiskella niitä, vaikket kaikkea kirjoittaisikaan. Lähtöpisteissäkin yleensä yliopistoihin huomioidaan 5 ainetta, ellei vain neljää... Toki poikkeuksiakin on, riippuu pitkälti alasta.
Hajauttaa voit ainoastaan kolme kertaa, joten sinun pitäisi suorittaa ne niin, että 1. kerralla kirjoitat 3, toisella 3 ja viimeisellä 4 (toki voit hajauttaa niitä niin, että kirjoitat vaikka 4 aluksi, sitten 4 ja sitten 2, mutta ymmärtänet pointin). Raskas ohjelma kenelle tahansa, ottaen huomioon senkin, että kurssien lisäksi joudut sitten pänttäämään. Tosin, raskaus riippu myös siitä, miten kokoat jaksosi jne.
Oposi tosin osaa neuvoa minua ja muita palstalaisia paremmin yleensä, joten kannattaa lukiossa kääntyä hänen puoleensa sitten. Mutta ei siinä mitään pahaakaan ole, jos näin etukäteen asioita miettii. :) Suunnitelmat voivat tosin aina muuttua.
Kielten opiskelu ei mielestäni eroa juurikaan yläasteen kielten opiskelusta. Suurin ero lienee se, että jos yläasteella jankataan samaa tekstikirjaa vuosi, niin lukiossa joka kurssiin on uusi tekstikirja (A-ruotsissa on tosin yksi, joka toimii useammassa kurssissa ainakin täälläpäin). Kielioppiopus on sitten myös käytössä (englannissa sitä käytettiin 1. kurssista lähtien, ruotsissa vasta myöhemmin). Tosin, nämäkin jutut aina riippuvat koulusta, joten älä ota liian vakavasti tätäkään. Sanakokeita sun muita on edelleenkin eikä siinä sen kummempaa ole. Erinäisiä projekteja tulee eteen, joita ei ainakaan minun yläastevuosina ollut (CV:n kirjoittaminen englanniksi, kirjaesitelmä englanniksi yms.). Tosin, nuokin vaihtelevat kouluttain, eli sinun koulussasi voipi olla hyvinkin erilaisia projekteja riippuen kirjasarjasta, opettajasta jne. Tiettyjä raameja tietenkin OPS antaa, kiistatta.
Yo-kokeissa ei sen kummempaa mystiikkaa ole, vaikka monille se raskas ja kova koitos onkin. Yo-koe on kuin iso kurssikoe, jossa yhden kurssin sisältöjen sijaan mitataan pakollisten syventävien kurssien sisältöjä. Tosin, yo-kokeen laatijat eivät nyt kirjasarjoja vilkuile niinkään laatiessaan koetta (toisinkuin oma opettaja, joka voi suoraankin poimia sieltä). Se aiheutuu tietenkin siitä, että Suomessa on monen monta kirjasarjaa joka aineessa, kun koulussa käytetään vain tiettyä sarjaa.
Yo-kokeiden sisältöön sun muuhun tutustut koulussasi eli lukiossa aikaisessa vaiheessa. Kielissä kuunteluissa tulee optiset vastauslomakkeet hyvinkin pian ja harjoituskuunteluina on yo-kokeita menneiltä vuosilta. Kurssien edetessä teette myös kirjallisia yo-vihkosia (ainakin näin meidän koulussa ja tämän pitäisi olla sama muuallakin).. Reaaliaineissa myös käydään sitten yo-tehtäviä lävitse enemmän taikka vähemmän - myös yo-valmentavia kursseja järjestetään tietyissä aineissa resurssien mukaan, mikäli koulun kurssivalikoimaan sellainen kuuluu aineessa.
Ymmärrän luonnollisesti uteliasuutesi, mutta asiat selkenevät sitten lukiossa. En minäkään tiennyt mitään aikoinaan yo-kokeen rakenteesta sun muusta. Suurin ero ehkä on muuten se, että englannin kokeissahan yläasteella kirjoitetaan oikeat vastaukset alas (samoin tosin kurssikokeissanikin lukiossa), kun taas yo-kokeessa kaikki mustataan pallukoin optiselle vastauslomakkeelle, tiettyjä tehtävätyyppejä ainetta lukuunottamatta.
Toinen suuri ero on tietenkin se, että koevastaukset ovat esseitä. Lukuunottamatta tietenkin kielten kokeita, matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa, jossa vastaukset ovat erilaisia tyyliltään. Mutta esseevastauksiinkin tottuu nopeasti, joten sitäkään ei kannata jännittää. Lukiossa pärjää, jos jaksaa yrittää - ja pärjää jopa, vaikkei jaksaisi yrittää, sillä niitä 4-5 tason oppilaitakin on siellä missä muuallakin.
voi kirjoittaa useamminkin kuin vain kolmella kerralla. SÄännöt sanovat, että PAKOLLISET kokeet saa hajauttaa korkeintaan kolmeen kertaan, mutta ylimääräisiä saa kirjoittaa noiden kolmen kerran ulkopuolellakin. Ja lisäksi tutkintoa saa täydentää myös myöhemmin, eli vaikka on ylioppilas, niin saa kirjoittaa uusia aineita halunsa mukaan.
En osaa vaikeudesta sanoa, mutta kirjoituksia et voi hajoittaa enempään kuin 3 kertaa. Jos kirjoitat esim. 4. kerran, saat uuden tutkinnon ja niitä tuloksia ei lasketa vanhaan.
P.S. Ellei tämä ole provo, niin toivotan onnea 100 kurssin opiskelussa ja 10 aineen kirjoittamisessa. Vaikeaahan siitä tulee, mutta...
Morjens, ei tuo sata kurssia niin paha ole neljään vuoteen. Kaverin veli suoritti 86 kurssia kolmeen vuoteen. Tosin siitä on jo muutama vuosi vierähtänyt.
Kuitenkin aika ristiriitaista tietoa tullut noista tutkintokerroista, mutta olettaen että kolme on oikein niin siinä tapauksessa täytyy heittää 2 ainetta pois. Varmaankin minun tapauksessani ne tulevat olemaan terveystieto ja espanja.
Millaista espanjan opiskelu lukiossa on? :)
Kiitos vinkeistä. =)
nyt vaikka itse lautakunnan sivuilta, että nimenomaan PAKOLLISET kurssit on suoritettava kolmen kerran aikana. Ylimääräisiä saa kirjoittaa muulloinkin, ja tutkintoa saa myös sen suorittamisen jälkeen täydentää uusilla aineilla.
Ei mitään ristiriitaista, nuo kolmesta kerrasta puhuvat eivät vain tiedä asiasta riittävästi vaikka täällä neuvojaan jakelevatkin.
Tosiaan, olet oikeassa - tutkintoa saa täydentää jälkikäteenkin, se on totisesti totta. Silloin tosin tulee erilliselle paperille se, mutta sillä ei sinänsä ole merkittävää eroa käsittääkseni.
Noh, abiturienttina tunnen sinänsä nämä asiat, mutten voi kaikkea muistaa. Itse sattumoisin kirjoitin 5 ainetta, joten hajauttaminen tarvitsi vain 2 kertaa - ja niinhän se on, että jos itse ei joudu asiaa miettimään omalla kohdallansa, joskus ei tosiaankaan muisti pelaa kirkkaimmin. Siksi suosittelinkin muun muassa opon kanssa juttelua, sitten kun lukioon pääsee ja on yo:tkin ajankohtaiset - hän kun ne tietää (jos on ammattitaitoinen, monenlaista opoakin varmasti Suomesta löytyy). :)
P.S. Tosiaan, kuten sanottu, YTL:n sivu on kelpo lähde. Mikäli kiinnostaa jo nyt, tutustu ihmeessä vaikkapa yleisiin määräyksiin ja ohjeisiin.. Osoite on http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/maaraykset/ohjeet/ . Sivulta näkee toki paljon muutakin, mutta nyt kun asia tuli esille, niin laitoinpa linkin. :D
Huhhu.. varmaan noista aiemmista on jo selvinnyt mut valitettavasti et pysty hajauttamaan 4 kertaan ( kolme perattaista kertaa).. ja ite sen verran omalta kohdalta etta yo-kokeista on tehty ihan turhan iso juttu.. ite en lukenut kun ehka kirjan ja lahes kaikki lahti E :na.. en halua leijua talla, mutta kysymykset oli talla kertaa sellaisia etta ymmarsin :) . Mutta ennen kaikkea lukio on yksi koulu ja se on tarkea.. mut elamas on muutakin ;) . Mut NYT SE ON OHI !
Huoh.. Kuinka moni teistä "asiantuntijoista" on edes lukiolaisia? Se on aika huolestuttavaa jollei teille ole säännöt selvillä. Älkää sekoittako toisen päätä. Jollette tiedä vastausta niin kannattaa olla hiljaa. Tämän tarkoitus ei ole loukata ketään, kiitos.
Hei Jartsa! Sinun täytyy tosiaan kirjoittaa pakolliset kolmessa osassa, mutta ns. ylimääräisiä kokeita saa tehdä muulloinkin. Espanjan opiskelu on aika helppoa ja kurssit ovat mukavia. Niissä keskustellaan yleensä aika paljon, mutta sitten on myös kursseja missä painotetaan enemmän esim. kirjoitusta. :)
Onnea opintielle! Ei se lukio näin sekava ole, mitä voisi ymmärtää näiden "asiantuntijoiden" puheista.