Pääni on aivan pyörällä nyt. Ymmärrän vaan jotenkin niin paljon paremmin meidän välisiä konflikteja. Tuntuu jotenkin surulliselta miten ristiin olemme kommunikoineet ja luultavasti miten hämillämme olemme riidoistamme. Lohduttavaa on se, että uskon meillä olevan halun ymmärtää toisiamme, ymmärtää myös itsejämme paremmin. Ehkä siksi toimimme niin.
Kenties et ymmärtänyt minun käyttäytymistäni
enkä minä sinun
mutta jos pidetään kiinni siitä hyvästä, että haluamme ymmärtää, silloin olemme jo alulla parempaan. Edes pienen sudenaskeleen verran.
Ikävöin, en riitoja vaan nimenomaan sitä, että annat minun ymmärtää sinua ja minä uskaltaudun avautua sinulle. Eleeni ovat olleet hyvin ristiriitaiset.
Kenties et ymmärtänyt minun käyttäytymistäni
enkä minä sinun
mutta jos pidetään kiinni siitä hyvästä, että haluamme ymmärtää, silloin olemme jo alulla parempaan. Edes pienen sudenaskeleen verran.
Ikävöin, en riitoja vaan nimenomaan sitä, että annat minun ymmärtää sinua ja minä uskaltaudun avautua sinulle. Eleeni ovat olleet hyvin ristiriitaiset.
Vastaukset 12
Vanhimmat
uhkasin sinua eleilläni tarkotuksella. Se oli väärin anteeksi.
Mutta ennenkin olemme puhuneet jääkaudesta, siitä että kaikki kommunikaatio loppuu.. sen tarkoitus on kuitenkin lopulta lisätä huomion ottamista. Olen edelleen hämilläni. Koitan eleillä paremmin, mutta totuus on se, etten koe sinua turvalliseksi hallitsemaan kaikkia tilanteita.
Kenties sinä koet ettet voi hallita minun käyttäytymistäni, puuttua siihen tai keskeyttää sitä niinkuin haluaisit tarvittaessa voida tehdä.
Mutta kipu tulee osaksi tässä, tiedät että osa käyttäytymisestäni johtuu siitä. Sinä et voi hallita sitä, se on suuri syy konflikteihimme. Molemminpuolinen hankaluus. En voi antaa sinun yrittää hallita sitä, koska et pysty siihen. En halua, että kohtaat seinän, mutta onko enää mahdollisuutta. Ainoa mahdollisuus olisi puhua näistä, ei se ei ole mahdollista. Kirjoitan tuntojani.
Sosiaalisien kontaktien puutos lisää hierarkiahakusuutta. Toivot että se laulaja voisi hallita minua puolestasi? Opetat hänelle kieltäsi ja toivot että hän lukisi minua paremmin ja voisi hallita minua? Tai että hän voisi hallita sinua jos minun elekieleni on niin ristiriitainen. Toivot, että ottaisin mallia hänen käyttäytymisestään koska hän käyttäytyy tyypillisemmin?
Et osaa lukea minua. Minä en osaa lukea sinua, en anna sinun lukea minua. Sinun on luotettava myös sanoihini joita ihmismieleni ilmentää.
En usko että voit ymmärtää kokonaan, koitan luottaa mutta, sinä haluat määrätä sen koska saan tehdä niin koska saan ottaa toisen sudenaskeleen, koska kolmannen. En voi luottaa vain osaksi. Sinä et voi pakottaa minua käyttäytymään sillä osa käytöksestäni ei ilmennä mielialojani.
Mies hän on kaukana. Hän on turvallinen, hän ymmärtää. Hän on sydämestään susi. Mutta hän on haavoittunut susi. Sinä tunnut olevan ehjä ja ehjät ymmärtävät toisiaan paremmin. Se on helmpompaa, nyt minulla on fakta siitä, sinä pääset helpommalla. Se on sinulle helpompaa. Minun ymmärtämiseni on liian vaikeaa. Susia.. vaan oltaisiin ihmisiä toisillemme. Kaipaus, edetään vieläkin siitä, että haluamme ymmärtää toimiamme. Luottamus, missä olet.
Syvällä on ymmärryksenne toisianne kohtaan. Onko kysymys alkuun pääsemisestä tai jotain sellaista? Onhan elämässä se ihan tavallinen arki, joka kuitenkin vie eteenpäin. Tietysti, jos joku elää koko ajan noin tunteella, niin haastavaahan se on molemmille. Asioiden täytyy toimia ja arjen täytyy sujua. Ehkä nuo tuollaiset ajatukset voisi jättää sinne iltojen iloksi ja syvällisten pohdintojen pariin. Sitten kun tunnette toisenne kunnolla, en tiedä mikä tilanne on. Mutta tänne kun ajatuksia puretaan niin kaikki on mahdollista.
Tuntuu, että tuossa on kaksi yksinäistä ihmistä, jotka ovat miettineet liian tarkasti itseään ja liian pitkään.
Kaipaus ja halu luottaa toiseen olisi varmasti hyvä keino alkaa edes yrittämään. Oikeasti, voihan sitä ihan hyvin puhua tunteista eikä vain olettaa toiselta ajatuksenlukutaitoja. Täytyyhän sitä olla jonkinlaista tulkintakykyä, mutta teillä tuo näyttää sujuvan. Puhutte samaa kieltä.
Onnea teille, jos näin toisenne kohtasitte.
nämä ovat pohdintoja yleisellä tasolla mutta on totta että toisen käytös tai sanomiset eivät pitäisi vaikuttaa kun asiat etenee ja taitaa olla taival vielä alkutekijöissään. Luulenpa kuitenkin että toinen ei koskaan haavottaisi toista koska ei yksinkertaisesti pysty tekemään niin. Siksikin on niin että vähän pelkää etenemistä ja sitä että varsinkin olisikin pettymys?
Monesti arvot muuttuvat ja ihminen oppii suhteista ja vuorovaikutuskin paranee. Pitää edetä koska molemmista tuntuu samalta. Pikkuhiljaa lämmmittelyä..periksi ei pidä antaa. Tuntuu kuitenkin siltä että monet tietävät mitä suhteelta ja elämältä haluaa.
kyllä tuntee sisimmässään, voiko toiseen luottaa. Silloin on Pakko antaa itsensä toisen "käsiin" ja vastavuoroisesti ottaa toinen omiinsa. Ilman luottamusta ei mikään voi koskaan edes alkaa, mutta kun sitä on, ja mitä vahvempi se on, sitä paremmat onnistumismahdollisuudet on suhteelle ja jopa elinikäiselle kumppanuudelle.
kieltäkin.. jotenkin vaan mustasukkasuus ja itsetunto painavat just nyt mieltäni.
Ehkä koen olevani väärinymmärretty ja kaltoin kohdeltu.
jotain niistä on taidettu jo käydä läpi. Hmm. Tälläsinä hetkinä kaipais vain sitä halausta. Se riittäisi ja nostaisi mielen ylös- ja eteenpäin. Joskus mulla on tälläisiä hetkiä, ehkä sullakin.
Miksi mustis??
pussata ja halia ja rullata peittoon alastomana. SIKSI
:)
mä vihaan mun exää ikuisesti, hän kohteli mua kuin sylkykuppia. Toivottavasti en ikinä enää näe häntä. Mistä helevetistä hänen laisiaan edes sikiää...
oho! Aika rajua tekstiä!
painaa.