nyt en

sinulle. Ehkä olen nyt taas vähän kyllääntynyt näihin palstoihin.

omista syövereistäni sellaista, että joskus kun huomaa, että asiat onkin olleet jotenkin aivan toisin kun on ajatellut, niin tarvitsee vähän aikaa järjestellä niitä sisimmässään... silloin saattaa olla vähän ärtyisäkin, mutta se on kai vaan jonkinlaista uudelleenjäsentämistä, mitä lienee... anna hänelle aikaa.

Olenkin tässä jo miettinyt, mahdatko luulla mun olevan vihainen. Taidan näyttää ja ehkä kuulostaakin siltä.

Ei mulla ole mitään syytä olla sulle vihainen. Tunteeni on jonkinlainen sekoitus kaipausta, menetyksen pelkoa, alakuloisuutta, pientä epätoivoa, turhautumista tilanteeseen.

Säkin olet kyllä käyttäytynyt mua kohtaan jotenkin välttelevästi. Se on vahvistanut ja sekoittanut tunteitani vielä enemmän.

Olen vain edelleen niin hiton surullinen, jos vain ajattelenkin tulevaisuutta, jossa sinua ei näy. En kuitenkaan haluaisi ruveta sulle miksikään palloksi jalkaan. Se on ihan sun tahdostasi nyt kaikki kiinni. En oikein saa ajatuksistasi ja tunteistasi mitään selvää. Älä välttele mua niin paljoa.

en ole vihainen , olen vain surullinen , yksinäinen ja pettynyt , kun sinulle(m) ei tunnu löytyvän aikaa ja kiinnostusta tutustua enemmän, lienne sinulle vain pelleilyn kohde?
Minulla on ollut hauskaa kanssasi siis kiitos niistä monista hauskoista juttuhetkistä...