Kantelu nro 1 oikeuskanslerille

Toimeenpanovalta
Toimeenpanovallan käsite on Suomen perustuslaissa korvattu sanalla hallitusvalta. Tämä johtuu siitä, että osa presidentin ja valtioneuvoston tehtävistä ei ole suoranaista toimeenpanoa. Klassiseen toimeenpanovaltaan kuuluu lainsäätäjän tahtoon perustuvan hallinnon järjestäminen ja päätösten toimeenpano. Esimerkiksi poliisilla on juuri toimeenpanovaltaa.

Tuomiovalta
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Ylimpinä tuomioistuimina ovat korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Suomen Perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa. Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta, myös Suomen perustuslaki noudatti aiemmin tätä periaatetta. Nykyään Suomi on parlamentaarinen, eli eduskunta on muita tärkeämpi valtioelin.

Julkinen hallinto toimii hierarkkisesti järjestäytyneenä maantieteellisten alueiden pohjalta. Ylimmät valtioelimet muodostuvat eduskunnasta, tasavallan presidentistä ja valtioneuvostosta. Keskushallinnon tasoon kuuluvat valtioneuvosto, ministeriöt ja muut keskusyksiköt. Väliasteen hallinto koostuu toimialakohtaisesta aluehallinnosta. Alimpana hallinnon tasona toimii valtion paikallishallinto sekä kunnat ja kuntayhtymät. Riippumaton tuomioistuinlaitos on osa julkista hallintoa.

Kyseessä olevassa asiassa R2009/766 pyydän oikeuskansleria tutkimaan ensisijaisesti sitä, ovatko perustuslain 21 §:n takaama oikeusturva toteutunut osaltani asiassa. Olenko saanut asiani käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa, ja ovatko oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet toteutuneet asiassa?

Tämän kysymyksen lisäksi pyydän oikeuskansleria asiassa R2009/906 tutkimaan sitä, tuleeko julkisen vallan käytön perustuslain 2 §:n 3 momentin nojalla perustua lakiin, ja onko kaikessa julkisessa toiminnassa noudatettava tarkoin lakia?

Vielä asiassa R2009/928 tulen pyytämään oikeuskansleria tutkimaan sitä, onko perustuslain 2 § 2 momentin tarkoittama oikeuteni oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristöni kehittämiseen toteutunut lain tarkoitusta vastaavalla tavalla?

Olin vuosina 2003 – 2008 Kotkan opiston Tietotuvan palveluja käyttävänä opiskelijana. Tällöin opiston rehtori Mika Kempas kuului sähköpostiviestieni laajaan jakeluun, missä yhteydessä kerroin Kempakselle valmistelussani olleista hankkeista, niin myös keväällä 2008 valmistelussani olleesta Kymenlaakson Voimanpesä -nimisestä mielenterveys- ja päihdetyöhankkeesta.

Vuoden 2008 toukokuuhun mennessä olin ollut hankkeeni tiimoilta yhteydessä useasti moniin viranomaisiin, joilta olin saanut vastauksena joko sähköpostitse tai kirjeitse hankettani puoltavat lausunnot. Sosiaali- ja terveysministeriö kirjoittaakin, kansliapäällikkö Kari Välimäen ja ylitarkastaja Maria Waltarin allekirjoittamassa kirjeessä 10.4.2008 nro 129505 v.1 seuraavasti: ”Kiitän lähettämästänne hankesuunnitelmasta ”Mielenterveyden keskusliiton aluetoimintakeskus”. Sosiaali- ja terveysministeriön terveysosasto sekä perhe- ja sosiaaliosasto ovatkin jo tutustuneet siihen sekä informoineet teitä ajankohtaisista kansallisista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeista (kirjeet 13.2.08 ja 18.3.08). Olette olleet myös yhteydessä ministeriön alaisiin asiantuntijalaitoksiin.”

Toukokuuhun 2008 mennessä olin saanut muiden joukossa kirjeet 1.11.2007 nro 1280/006/2007 TM silloisesta työministeriöstä, Työ- ja elinkeinoministeriöstä 15.1.2008 nro 107/060/2008 sekä opetusministeriöstä 15.5.2008 nro 6/092/2008.

Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeessä 10.4.2008 nro 129505 v.1 olevan Kymenlaakson Voimanpesä-hankkeeni kansainvälistä osuutta koskevan ohjauksen johdosta lähetin 19.5.2008 Kotkan opiston venäjän kielen tuntiopettaja Tatjana Himangalle osoitetun sähköpostiviestin, minkä lähetin kopiona myös nykyiselle Kotkan kaupunginvaltuutettu Juho Eerolalle. Viestissäni viittasin virallisesti hyväksyttyihin maahanmuutto-ohjelmiin sekä Helsingin Sanomissa 16.10.2007 julkaistuun silloisen Sosiaali- ja terveysalana tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimusprofessori Kristian Wahlbeckin ja kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaan kirjoitukseen. Viestini tarkoituksena oli nimenomaisesti kiinnittää Tatjana Himangan ja Juho Eerolan huomiota julkishallinnon työntekijän velvollisuuteen myötävaikuttaa valtionhallinnon hankkeiden toteutumiseen.

Seuraavana päivänä Kotkan opiston rehtori Mika Kempas erotti minut 20.5.2008 tekemällään päätöksellä opiston toiminnasta lukuvuoden 2007 – 2008 loppuun asti. Päätöksensä perusteluissa rehtori Kempas kirjoittaa, että ”Jukka Sinivaara on uhannut Kotkan opiston opettajan henkeä sähköpostiviestissään. Kotkan opiston rehtorilla on oikeus erottaa toimintaa vakavasti häiritsevä opiskelija lukuvuodeksi kerrallaan”.

Kotkan kihlakunnan poliisilaitoksen tutkintailmoituksesta 7.7.2008, asianumero 6330/R/12981/08, ilmenee, että Kotkan opistossa tuntiopettajana toimiva Tatjana Himanka on 20.5.2008 henkilökohtaisesti pyytänyt poliisia tutkimaan, olenko syyllistynyt rikokseen lähettäessäni hänelle 19.5.2008 mainitun sähköpostiviestin.

Esitutkintalain 5 §:n 1 kohdan mukaan esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat. Koska Kotkan opiston rehtori erotti minut määräajaksi opiston toiminnasta juuri 19.5.2008 lähettämäni sähköpostiviestin perusteella, niin hän on asiassa väistämättä asianosainen. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 1 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan Se, jota vastaan on tehty syyttämispyyntö tai jota on syytetty rikoksesta, voi aina kuitenkin ilman 1 momentissa tarkoitettua syyttäjän päätöstä nostaa syytteen väärästä ja todistamattomasta ilmiannosta. Asiaa huolellisesti harkittuani olen päätynyt epäilyyn, että Kotkan opiston rehtorin menettely saattaa asiassa olla hyvinkin lain vastaista, joten jätin hänestä poliisille tutkintapyynnön, mikä kirjattiin asianumerolle 6330/S/41054/08, ja josta rikosylikonstaapeli Ilari van der Steen teki 30.5.2008 tutkimattajättämispäätöksen, missä kirjoittaa mm, että ”Tutkinnan mukaan Sinivaaran epäillään syyllistyneen tekoon, jonka takia hänet on erotettu määräajaksi. Tästä teosta on kirjattu rikosilmoitus 6330/R/12981/08 Kotkan poliisiin nimikkeellä laiton uhkaus. Sinivaaraa kuullaan em. asiaan myöhemmin”.

Tyytymättömänä silloisen Kotkan poliisilaitoksen tutkimattajättämispäätökseen 6330/S/41054/08 lähetin silloiselle Kotkan käräjäoikeudelle 4.8.2008 haastehakemuksen, jossa vaadin rikoskomisarioille Juha Junkkari ja Ilari van der Steen rangaistuista ensisijaisesti rikoslain 40 luvun 7 §:n tarkoittamasta virka-aseman väärinkäyttämisestä ja toissijaisesti rikoslain 40 luvun 9 §:n tarkoittamasta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Haastehakemukseni kohtaan teonkuvaus kirjoitin: "Vastoin asiassa tutkinnanjohtajaksi määrättyä rikoskomisario Juha Junkkaria rikosylikonstaapeli Ilari van der Steen on 30.5.2008 tehnyt tutkintapyyntöni osalta asiassa 6330/S/41054/08 tutkimattajättämispäätöksen. Asiassa pyysin poliisia selvittämään, onko Kotkan opiston rehtori Mika Kempas syyllistynyt rikokseen erottaessaan minut määräajaksi Kotkan opistosta? Junkkari on kuitenkin tutkinnanjohtajana jatkanut samassa asiassa, numero 6330/R/12981/08, minuun kohdistuvana rikosepäilynä tutkintaa." Asia kirjattiin käräjäoikeudessa numerolle R 08/805.


Silloinen Kotkan käräjäoikeus antoi tässä asiassa R 08/805 vastaajina oleville; silloiselle Etelä-Suomen lääninhallitukselle, Juha Junkkarille ja Ilari van der Steenille, 12.8.2008 haasteen. Käräjäoikeudelle asiassa toimittamastani haastehakemuksesta ilmenee, että sen liitteinä ovat olleet Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Jukka Haaviston määrättynä tutkinnanjohtajana 19.6.2008 asiassa R 08/2585 antama päätös 08/1084, ettei asiassa toimiteta esitutkintaa rikosylikonstaapeli Ilari van der Steenin osalta sekä 19.6.2008 antama samassa asiassa R 08/2585 antama päätös 08/1085, ettei asiassa toimiteta esitutkintaa rikoskomisario Juha Junkkarin osalta. Lisäksi haastehakemukseni liitteenä olivat seuraavat asiapaperit:
tutkintailmoitus 21.5.2008, asianumero 6330/S/41054/08 1 s
esitutkinnan päätökset, asianumero 6330/S/41054/08 3 s
tutkintailmoitus 7.7.2008, asianumero 6330/R/12981/08 1 s
Kotkan opiston rehtorin viranhaltijapäätös 20.5.2008 1 s
Kotkan kaupungin sosiaalitoimen päätös 10.1.2008 1 s
sähköpostiviestini 19.5.2008 Tarjana Himangalle 1 s
STAKES:in tutkimusprofessori Wahlbeckin ansioluettelo 2 s
STAKES:in kirjoitus Helsingin Sanomissa 16.10.2007 1 s
Juho Eerolan sähköpostiviesti 17.6.2008 1 s
Apulaisoikeuskanslerin sijaisen vastaus 24.4.2008 1 s
ESLH:n poliisin lääninjohdon vastaus 10.10.2007 4 s
esitutkinnan päätökset, asianumero 6330/R/16391/07 3 s
Kaakkois-Suomen syyttäjänviraston päätös 31.1.2008 3 s
esitutkinnan päätökset, asianumero 6330/S/40801/08 2 s
sosiaali- ja terveysministeriön kirje 10.4.2008 1 s
sosiaali- ja terveysministeriön kirje 18.3.2008 1 s
sosiaali- ja terveysministeriön kirje 13.2.2008 1 s

Tämän jälkeen käräjäoikeus minulle, Junkkarille ja van der Steenille osoittamassaan lausumapyynnössä 5.11.2008 asianro R 08/805 muun muassa tiedusteli minulta, onko käräjäoikeus tulkinnut teonkuvaukseni oikein. Kielteisessä tapauksessa käräjäoikeus pyysi minua ilmoittamaan, minkä se ymmärsi väärin, ja mikä on tarkoitukseni. Lausumapyynnössään käräjäoikeus varasi minulle myös mahdollisuuden täydentää teonkuvausta. Käräjäoikeus myös muistutti, että mahdollisen täydennykseni tulee pysyä teonkuvauksessa, eli siinä mitä vastaajat ovat tehneet tai laiminlyöneet.

Tämän jälkeen käräjäoikeus minulle, Junkkarille ja van der Steenille osoittamassaan lausumapyynnössä 5.11.2008 asianro R 08/805 muun muassa tiedusteli minulta, onko käräjäoikeus tulkinnut teonkuvaukseni oikein. Kielteisessä tapauksessa käräjäoikeus pyysi minua ilmoittamaan, minkä se ymmärsi väärin, ja mikä on tarkoitukseni. Lausumapyynnössään käräjäoikeus varasi minulle myös mahdollisuuden täydentää teonkuvausta. Käräjäoikeus myös muistutti, että mahdollisen täydennykseni tulee pysyä teonkuvauksessa, eli siinä mitä vastaajat ovat tehneet tai laiminlyöneet.

Käräjäoikeuden lausumapyyntöön 5.11.2008 vastasin 7.11.2008 sähköpostitse lähettämälläni kirjeella muun muassa seuraavasti:
"Vaadin rikosylikonstaapeli van der Steenille asiassa rangaistusta sekä hänen toimivaltansa ylittämisestä että hänen ratkaisunsa virheellisyydestä. Käräjäoikeudelle asiassa toimittamassaan kirjalllisessa vastauksessa van der Steen kirjoittaa olleensa rikoskomisario Junkkarin määräyksestä Kotkan opiston rehtori Mika Kempaksen minuun 20.5.2008 kohdistuneen erottamispäätöksen johdosta tekemässäni rikosilmoituksesa 6330/S/41054/08 pitkäkestoiseen tutkintaan tarkoitetun asian tutkinnanjohtaja. Tästä huolimatta van der Steen on aloittamatta edes esitutkintaa tehnyt asiassa 30.5.2008 päätöksen, ettei ole syytä epäillä rikosta ja siten ei esitutkintaa toimiteta. Van der Steenin kyseessä oleva päätös on virheellinen, koska samaan asiaa liittyvää minuun kohdistuvaa tutkintaa jatkettiin asiassa 6330/R/12981/08, eikä minulle näin ollen annettu perustuslain 21 §:n 2 momentin tarkoittamaa oikeutta tulla kuulluksi, saada perusteltua päätöstä ja hakea muutosta samoin kuin muita oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeita.
Junkkarille vaadin rangaistusta sillä perusteella, että hän on tutkinnanjohtaja jatkanut asiassa 6330/R/12981/08 eikä ole antanut minulle edellä mainittua perustuslain 21 §:n 2 momentin tarkoittamaa oikeutta. Junkkari on lisäksi määrännyt van der Steenin tutkinnanjohtajaksi asiassa 6330/S/41054/08."

Käräjäoikeus antoi vastustuksestani huolimatta 9.1.2009 valmistelevassa istunnossa asiassa R 08/805 tuomion nro 09/28. Tätä tuomiotaan varten käräjäoikeus oli kirjallisessa valmistelussa laatinut yhteenvedon ja kutsun käräjäoikeuteen nostamassani asiassa. Asiakirjaan käräjäoikeus on merkinnyt laatimisajaksi 18. - 19.12.2008. Heti 9.1.2009 käräjäoikeudessa toimitetun istunnon päätyttyä ilmoitin tyytymättömyyteni päätökseen.

Kouvolan hovioikeudelle osoittamani valituksen asiassa R 08/805 lähetin sähköpostitse käräjäoikeudelle 6.2.2009. Tässä valituskirjelmässäni vaadin muun muassa käräjäoikeuden tuomion kumoamista sillä perusteella, että asian käsittelyssä käräjäoikeudessa on tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, mikä on vaikuttanut olennaisesti jutun lopputulokseen. Näin ollen hovioikeuden tulee toimittaa asiassa pääkäsittely, sillä valituksen­alaisessa tuomiossa näyttö on arvioitu virheellisesti ja kyseisellä virheellä on ollut ratkaiseva merkitys lopputuloksen kannalta. Ainakin minun ja nimeämieni todistajien kuuleminen pääkäsittelyssä on tarpeen. Muilta osin vaatimukseni olivat pääosin samat kuin käräjäoikeudessa.

Hovioikeus antoi tässä asiassa 23.5.2009 päätöksen R 09/203 päätöksen numero 701, jonka ratkaisun perusteluissa se "katsoo olevan selvää, ettei asiassa ole oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:n nojalla toimitettava pääkäsittelyä ja ettei käräjäoikeuden ratkaisu tai siellä noudatettu menettely ole virheellinen sekä ettei Sinivaaran oikeusturva asian laatu huomioon ottaen muustakaan syystä edellytä valituksen käsittelyn jatkamista. Hovioikeus liitti tähän päätökseen valitusosoituksen korkeimpaan oikeuteen.

Hovioikeuden tässä asiassa antamasta päätöksestä lähetin 16.7.2009 sähköpostitse hovioikeudelle korkeimmalle oikeudelle osoittamani korjatun valituslupahakemuksen ja valituksen. Korkein oikeus antoi tässä asiassa 25.3.2010 päätöksen R 2009/766 nro 0646 valituslupaa ei myönnetä. Hovioikeuden päätös jää siis pysyväksi.

Menettely oli seuraavin tavoin virheellinen

Riidantonta on se, että Kotkan Opiston rehtori Mika Kempas on 20.5.2008 tekemällään viranhaltijapäätöksellä erottanut minut opiston toiminnasta lukuvuoden 2007 – 2008 loppuun asti. Siihen mennessä olin saanut Työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä opetusministeriöstä viralliset kirjeet, joissa minua ohjeistettiin asiassa eteenpäin pääsemiseksi.

Kotkan opistossa tuntiopettajana toimiva Tatjana Himanka on 20.5.2008 henkilökohtaisesti pyytänyt poliisia tutkimaan, olenko syyllistynyt rikokseen lähettäessäni hänelle 19.5.2008 mainitun sähköpostiviestin. Tämä Tatjana Himangan jättämä tutkintapyyntö kirjattiin poliisissa tutkintanumerolle 6330/R/12981/08.

Koska epäilin Kotkan opiston rehtori Mika Kempaksen menetelleen asiassa lain ja virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, jätin hänestä poliisille tutkintapyynnön, mikä kirjattiin asianumerolle 6330/S/41054/08, ja josta rikosylikonstaapeli Ilari van der Steen teki 30.5.2008 tutkimattajättämispäätöksen.

Esitutkintalain (30.4.1987/449) 3 §.n 4 momentin mukaan, jos sen osoittaminen, että rikos on tapahtunut, on lain mukaan edellytys johonkin toimenpiteeseen ryhtymiseen tai jonkin etuuden säilyttämiseen, asianomistajarikoksen esitutkinta on toimitettava tarpeellisessa laajuudessa asianomistajan pyynnöstä, vaikkei hän ilmoitakaan vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Tyytymättömänä silloisen Kotkan poliisilaitoksen tutkimattajättämispäätökseen 6330/S/41054/08 lähetin silloiselle Kotkan käräjäoikeudelle 4.8.2008 haastehakemuksen.

Käräjäoikeus antoi vastustuksestani huolimatta 9.1.2009 valmistelevassa istunnossa asiassa R 08/805 tuomion nro 09/28. Tätä tuomiotaan varten käräjäoikeus oli kirjallisessa valmistelussa laatinut yhteenvedon ja kutsun käräjäoikeuteen nostamassani asiassa. Asiakirjaan käräjäoikeus on merkinnyt laatimisajaksi 18. - 19.12.2008. Heti 9.1.2009 käräjäoikeudessa toimitetun istunnon päätyttyä ilmoitin tyytymättömyyteni päätökseen.

Hovioikeus antoi tässä asiassa 23.5.2009 päätöksen R 09/203 päätöksen numero 701, jonka ratkaisun perusteluissa se "katsoo olevan selvää, ettei asiassa ole oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:n nojalla toimitettava pääkäsittelyä ja ettei käräjäoikeuden ratkaisu tai siellä noudatettu menettely ole virheellinen sekä ettei Sinivaaran oikeusturva asian laatu huomioon ottaen muustakaan syystä edellytä valituksen käsittelyn jatkamista. Hovioikeus liitti tähän päätökseen valitusosoituksen korkeimpaan oikeuteen.

Korkein oikeus antoi tässä asiassa 25.3.2010 päätöksen R 2009/766 nro 0646 valituslupaa ei myönnetä. Hovioikeuden päätös jää siis pysyväksi.

Edellä olevin perustein katson, ettei perustuslain 21 §:n takaama oikeusturvani ole asiassa toteutunut, enkä ole saanut asiaani käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa, eikä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet ole toteutuneet asiassa!


Toivon oikeuskanslerin

Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 108 §:n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Pyydän, että oikeuskansleri antaa asiassa virheen tehneille lainvastaisesta tai virheellisestä menettelystä huomautuksen tai ohjeen vastaisen varalle ekä tekee esityksen tuomion purkamisesta taikka muusta ylimääräisestä muutoksenhausta.

Siinä tapauksessa, että oikeuskansleri katsoo asian käsittelyssä perustuslain 2 § 3 momentin tarkoittamalla tavalla takoin lakia noudatetun, pyydän oikeuskansleria tekemään esityksen kaikkien oikeusministeriön alaisten laitosten tarpeettomina taloudellisista syistä lakkauttamiseksi.


Pyyntö vastineen antamiseksi

Pyydän, että oikeuskansleti varaa minulle asiassa mahdollisuuden vastineen antamiseen.


Paikka ja aika sekä allekirjoitus


Kotkassa 19. toukokuuta 2010


Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK, Kotka