Anoreksiaan sairastuminen oli minun kohdallani uskomattoman helppoa. Syön jotain pientä kerran päivässä eikä minulle edes tule nälkä. Mieleni ei useinkaan tee mitään niistä herkuista mitä ennen söin, ainoa kiusaus on se kun tunnen joskus nenässäni olemattomia tuoksuja. Eilen illalla en saanut unta kun haistoin paprikasipsien tuoksun =) Suurin ongelmani on heikotus; jouduin lopettamaan liikunnan koska en kestä heikotuksen tunnetta. En ymmärrä miten monet anorektikot vauhdittavat laihtumistaan liikkumalla mielettömästi! Minä en vain jaksa juosta tms.
Olisi kiva jos joku kirjoittaisi jotain (asiallista) juttua esim. niistä ongelmista tai muista konkreettisista asioista mitä anoreksia on aiheuttanut tai miten elämä on muuttunut. Olisi kiva keskustella.
Olisi kiva jos joku kirjoittaisi jotain (asiallista) juttua esim. niistä ongelmista tai muista konkreettisista asioista mitä anoreksia on aiheuttanut tai miten elämä on muuttunut. Olisi kiva keskustella.
Vastaukset 1
Vanhimmat
olen toipunut anoreksiasta jo muutaman vuoden, mutta muistan kyllä vielä ne ikävät jutut...heikotusta mullakin oli, usein pyörrytti ja huimasi, palelu oli kovaa, palelin jatkuvasti...mieliala laski, väsytti, en jaksanut enää nähdä ystäviä. enkä halunnutkaan, koska minun oli ehdittävä jumpata...minulla oli pelkotiloja ja ahdistusta sekä itsevihaa.toisinaan löin itseäni. mikään ei kai oikein tuntunut miltään, ei enää edes se kun paino laski.pahinta on se, kun jossain vaiheessa tulee eteen se hetki kun pitää valita anoreksia tai elämä. sitä haluaa elää, mutta anoreksiasta luopuminen on vaikeata.vaikeinta ehkä on toipuminen, mutta sen vaihtoehtona on kuolema.siinäpä ne mitä nyt tuli mieleen..ja onhan sitten paljon kaikkia fyysisiä juttuja, hiukset voi lähteä, hampaat kärsii jos oksentaa jne. mutta niistä varmaan tiedätkin jo.