Onko kukaan törmännyt tällaiseen? Eli painan yhtä paljon kuin poikaystäväni, joka on 20 senttiä minua pidempi. Yritän hillitä syömistä, mikä on todella vaikeaa. Tunnen valtavaa kateutta, että poikakaveri saa syödä enemmän kuin minä. Tiedän, että hän on mies ja 20 senttiä pidempi ja siksi tarvitsee enemmän ruokaa. Mutta silti olen kateellinen ja haluan syödä yhtä paljon.
kateus
anniina00
2565
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vapautuneesti herkuttelua esim. juhlissa, vaan aina on jonkinlainen "inho" muita normaalipainoisia herkuttelijoita kohtaan. Ei ehkä ei siis kateutta, mutta ei ihan normi-tunteitakaan. Katson herkuista notkuvaa pöytää ja tiedän, että voisin syödä niistä suurimman osan, nyt heti. Kukaan ei varmaan juhlissa edes ajattele samalla lailla, kuolaa siis ruokamäärän edessä ja inhoa niitä jotka voivat mussuttaa sen pienen palan kakkua ja yhden pullaviipaleen ja selviävät sillä sitten...ties kuinka pitkään, nautiskellen tietty joka palasta. Minä odotan...okei otan kohtuullisen palan, mutta sitten kun muut ovat häipyneet...vain minä ja sinä -kakkuseni-....hetken. =/
Tunnen kateutta sekä niitä kohtaan, jotka pystyvät herkuttelemaan vapaasti melkein mitä vain, mutta ehkä vielä enemmän niitä (hoikkia) ihmisiä kohtaan, joilla on luontainen raja syömisten suhteen. Eli niitä ihmisiä, jotka ottavat kohtuullisen/pienehkön annoksen ja ovat sen jälkeen kylläisiä ja tyytyväisiä, eivätkä himoitse enempää. Itse voisin ahmia yksin koko juhlapöydän antimet eikä henkinen nälkäni olisi siltikään tyydytetty.