Kertoako tunteista vai ei?

Ralala kirjoitti:

Vuosi sitten jatkoin kesken jäänyttä kouluani (ei perus-, vaan ihan muu) ja tapasin siellä aivan ihanan naisen. Aluksi en pitänyt hänestä, mutta jo keväällä (koulutus alkoi siis tammikuussa) huomasin minulla olevan jo ihan erilaisia tunteita häntä kohtaan ja juttelimmekin kaikennäköistä koulupäivien aikana. Kesäloma katkaisi kouluvuoden emmekä kesällä pitäneet minkäänlaista yhteyttä. Kesäloman jälkeen jatkoimme koulussa samaan tapaan, istuimme kaikki tunnit vierekkäin ja juttelimme, teimme kaikki parityöt yhdessä jne., ja koska hänellä oli pitkä koulumatka, saatoin hänet aina milläkin verukkeella suurimman osan matkasta (vaikka oma matkani pidentyi tämän takia huomattavasti). Koska hän oli parempi koulussa kuin minä, otti hän minut aina välillä ryhmätöissä hieman kauemmaksi ja opetti, miten homma tehdään. Ihastuin/rakastuin häneen täysin, mutten ole pystynyt kertomaan hänelle tunteistani yhtään. Viimeisenä koulupäivänä minun oli tarkoitus kertoa tunteistani, mutta hänen perheensä pyöri koko ajan hänen ympärillään... ihan viimeiseksi hän vain sanoi, ennen kuin lähti, että pidetään yhteyttä.

Nyt emme ole tavanneet kuin muutaman kerran koulun päättymisen jälkeen, emmekä ole pitäneet kovinkaan tiivisti yhteyttä (omalta osalta haluaisin, mutta samalla tunnen tunkeilevani ja olevani vain häiriöksi..). Nyt näemme pitkästä aikaa loppuviikosta ja kysynkin, pitäisikö minun kertoa hänelle, mitä tunnen häntä kohtaan silläkin uhalla, ettei hän enää halua olla tekemisissä kanssani? Ja miten kannattaa kertoa? (alkoa ei voi perisuomalaiseen tapaan sotkea, ihan selvinpäin pitää mennä..)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä