Professori Kalevi Wiik on julkaissut hauskan sanakirjan, joka tekijän omien sanojen mukaan on tarpeellinen turkulaisille mutta välttämätön muunheimolaisille.
Rohkenen nyt kertoa teille muunmurteissille jotain turkulaisista ja näiden murteesta:
Tekijä on ottanut otsikoksi tuon "Jottan tarttis tehrä", jonka presidentti Mauno Koivisto, itsekin turkulaisena teki tunnetuksi.
Muita sopivia sanontoja olisivat tekijän mukaan olleet: Kyl määki Turus ja Toispualt jokke.
Kyl määki Turus, perustuu pari vuosikymmentä vuotta sitten kiertäneeseen vitsiin. Kaksi naista keskusteli kokemuksistaan miesten kanssa ja toinen kysyi: "Oletko jo ollut miesten kanssa sillä tavalla?" Toisen vastaus oli päättäväinen: "En". Ensimmäinen tunnusti: " Minä olin kerran Turussa" Tähän toinen: "Niin, kyl määki Turus"
Olkoon edellinen pientä alustusta Turun murteesta ja sen erilaisuudesta muihin murteisiin nähden. On hiukan raskasta kirjoittaa kun haluaa kunnioittaa kirjan tekijää ja sen tietoja.
Jos kiinnostusta on niin jatketaan.
Rohkenen nyt kertoa teille muunmurteissille jotain turkulaisista ja näiden murteesta:
Tekijä on ottanut otsikoksi tuon "Jottan tarttis tehrä", jonka presidentti Mauno Koivisto, itsekin turkulaisena teki tunnetuksi.
Muita sopivia sanontoja olisivat tekijän mukaan olleet: Kyl määki Turus ja Toispualt jokke.
Kyl määki Turus, perustuu pari vuosikymmentä vuotta sitten kiertäneeseen vitsiin. Kaksi naista keskusteli kokemuksistaan miesten kanssa ja toinen kysyi: "Oletko jo ollut miesten kanssa sillä tavalla?" Toisen vastaus oli päättäväinen: "En". Ensimmäinen tunnusti: " Minä olin kerran Turussa" Tähän toinen: "Niin, kyl määki Turus"
Olkoon edellinen pientä alustusta Turun murteesta ja sen erilaisuudesta muihin murteisiin nähden. On hiukan raskasta kirjoittaa kun haluaa kunnioittaa kirjan tekijää ja sen tietoja.
Jos kiinnostusta on niin jatketaan.
Vastaukset 38
Vanhimmat
verrattuna esimerkiksi Savon murteeseen. Sisareni käyttämä Porin murre muistuttaa sitä, samoin kuin länsiosan murteet ovat tyyliltään myös samankaltaisia "nuotiltaan".Rauman giäl on jo eristyneenpää sisältäen jäänteitä ruotsinkielestä ihan hauskasti.
Eräs vävypojistani puhuu myös samalla nuotilla, joten aika kotoisalta tuo kuulostaa. Kummallista, vaikka vävyni puhuu kirjakieltä, niin murteen nuotti kuuluu sieltä. Pidän sitä persoonallisena ja ihmiselle ominaisena kotikielenä.
Ruotsinkielessä Sipoon murre on tutuin, mutta toki korvan eroittaa siinäkin Vaasan murteen, samoin Houtskarin, joka muistuttaakin aitoa ruotsinkieltä eniten. Mutta, kun mennään ns. korpeen, pieniin kyliin, jossa alkuperäinen murre on vielä vanhoilla ihmisillä tallella, saa minut melkein myydä, ennenkuin korva eroittaa asian.Esimerkiksi Sipoon murteessa lause: Vems pojke är du? lausutaan: hockens poitsji e tu?
Tredje vinters föl: tridi vinters fåla. suom. Kenen poika olet? Kolmannen talven varsa.
Sitävastoin Karjalan murre avautuu minulle , antaen jopa uusia näkymiä, mistä sanat ovat saaneet alkunsa
esim: peninkulma=penin kuuluma. Peni oli koira...varmaan muut suomenkielestä kiinnostuneet tietävät paljon enemmän murteista kuin minä....Hämeen murre oli tutumpaa lapsuudessani, niinkauan kuin äidinäitini eli, ainoa minkä muistan on kahden vokaalin vääntäminen oudosti, esim. kaadu= koaju
http://www.kevatseuranta.fi/pajulintu.html
Esittelyn jälkeen lopussa: kuuntele ääninäyte.
tuli vahingossa pajulinnun ääninäyte tähän:D Kauniisti se kyllä laulaa omalla murteellaan. Hahaa...
http://www.youtube.com/watch?v=dbiXy00hSk8
Yks murrenäyttö:D
Heli Laaksonen on kyllä hyvä ja hauska tuttavuus. Murre tosin on "laitlaist", joka kuuluu Tutun murteen fraktioihin, joita on useita.
http://www.youtube.com/watch?v=MSs7u-YLOiI
Kun ny turumurttest on puhet, ni täsä näytet meijä Heikkilä Markult. Hänelt kuullaan ain uutissi Turust Turun Rariost.
Mää ko harrastan pikakirjotust, ni ehrin kopsat pätkä hänen jutustas viime viikolt.
Tämmötei hän puhus:
"Uutissi Turust. Uutisbaritonina Vähä Heikkilä morjens.
Julkisen Sanan Neuvostoliitto oli antanu huamautuksen Turun Sanomal mikä julkasi haastattelun misä kirurkin asiakas sanos et hänet leikannu lääkäri oli täys teurastaja. Tuamio oli aiheelline ja lissä on tulos. Turun Liha-elintarviketyöläisten ammattiosasto 071 on alkanu epäilemä et kyseises lääkärikeskukses olis tehty lakonalasta tyätä.
Kansaneläkelaitos Kela on saanu kiitostakin vallankin siit et ikääntyvien tyässä jaksamist on kannustettu. Tämäkin on jo hyvä suaritus et kuurenkymmenen ikkäne liatoilaisfrouva pystytään sijottamaan toimistohommiin muutamaks vuareks kohtalaisel viirentoist tonnin kela-korvauksel.
Metsäpualen väki on ruvennu ehrottelemaan et Myllysilta voitais rakentaa puust. Täsä ehrotukses on omat viisautens. Kun tehtäis tuareest koivust ni olis soma huamata kevään tiulo ain siit et Myllysilta on hiirenkorvil."
Vaikk' ei toi Kalevi Wiik ihan kunnolliseks turumurtteks totakan hyväksyis niinku ei munkka turumurtte rääkkäystän.
Kalevi Wiik tuntee turun murteet koko laajuudessaan ja tässä valossa hyväksyy meitäkin.
Jatka hiukan Turusta ja sen murteesta.
Jokainen tietää, että Turku on Suomen vanha pääkaupunki ja Turun murre on myös pohjana Suomen kielelle. Tältä pohjaltahan Agricola loi aapisensa.
Olen itsekin ihmetellyt sanontaa "tois pualt jokke". Kyllä turkulaiset ovat tuon kuulemme aina tienneet.
Tämä puoli on itäinen puoli, jossa on mm. Raatihuone ja Tuomiokirkko. Toinen puoli on läntinen puoli, jossa on esimerkiksi Kauppatori.
Turun murteessa on paljon ruotsalaistaustaisia sanoja mutta myös etäänpää tulleita kuten "huithapeli". Itse olen tuon sanan merkityksen aina tiennyt kotiseutunu murteen
perusteella.
Huithapeli tarkoittaa huolimatonta ja epävakaata ihmistä.
Sana lienee tuotu Englannista, jossa on Whité Chapel niminen kappelei. Turkulaiset merimiehet olivat kuulleet, että "white chapelilaisia" pidettiin muita huonompina. Englantilaisittain äännetyn
nimen kuulivat turkulaiset "huithapelina".
Jätän taas tämän sanakirjan siteeramisen ainakin hetkeksi.
sanasta huithapeli, joka on tosiaan lähtösin täältä Porista, eikä Turusta, eikä mistään Enlannistakaan vaan minä olen laskenut liikkeelle tuon sanan noin 15v sitten, että pitäis tietää tarkoin jos väittää tuntevansa sanan. Sanan merkitys kyllä on oikea. Tarkoitin sillä huikentelevaista vähän huonoa ihmistä.....Aika tarinan olit vääntänyt huithapelista, muut varmaan uskoi sepityksesi.
Ja vielä tiedoksi sinulle että toinenkin sana jota käytät on hilirimpsis älä vaan väitä että on Englannista peräisin, ei taatusti ole sekin on minun viljelemää sanastoa.
Jos väität muitakin minun aikaansaannoksiani toisin niin tulen oikaisemaan, ja varmmasti.
Asuttuani nyt Turuus noin 40 vuatta, olen antanut kertoa itelleni, että se "tois pual jokke" on aina se sama puali.
Se johtuu siitä, että aikojen alussa, Turku käsitti vain melko pienen alueen Aurajoen itäpualella. Siellä ovat mm. Turun tuomiokirkko ja Turun akatemia.
Sitten kun asutus vähitellen levisi myös joen läntiselle pualelle, alettiin sitä länsi pualta kutsua "tois pual jokke".
Aurajoen alajuoksulla melko lähellä Turun linnaa pääsee joen yli lautalla, jota kutsutaan föriksi.
Leikillisesti on sanottu, että lautta kulkee Turun ja Åbon välillä.
Näin onkin, sillä Åbo on se itäpuali ja Turku on länsipuali.
Minä vain mainitsin tuon sanan huithapeli taustasta. Se on kerrottu esittelemässäni sanakirjassa.
Olen yli 75-vuotias ja tiennyt tuon sanan merkityksen jo lapsuudestani, siis yli 60v. Aika on hiukan kauempaa kuin sinun 15 v sitten. Muista, että olen syntyisin Turun murteen lievalueelta, jonka murre on hyvin turkulaista.
Hilirimpsis sanan kuulin ensimmäistä kertaa äidinkielen opettajaltani fil.tri Matti Kuuselta kun hän mainitsi, ettei tuollaista hyväksytä nimeksi. Tämä tapahtui syksyllä 1964. En muista edes käyttäneeni tuota sanaa, en sitä ole ainakaan keksinyt.
Kerro nyt palstalaisille suuret "keksintösi" ja minun tietämättömyyteni! Mistä tuon kaiken tiedät sinä pahasanainen rettelöivä akka.
Huomasitko, että juuri keksin itseäsi koskevan ruman nimittelyn? Väitätkö omaksesi?
Kerroin vain sen tiedon, jonka emeritusprofessori Kalevi Wiik kirjassaan kertoo.
Kertomaasi käsitystä olen kuullut muiltakin. Kun en ole turkulainen, en voi ryhtyä väittelemään.
Uskon enemmän professori Kalevi Wiikin tietoihin kuin erilaisten vääräleukojen tarinoihin.
Mitenkähän tuo ratkaistaisiin?
Kyllä siinä hiki taisi sinulle tulla kun oikaisin satujasi, onhan se nolo tilanne, mutta totuus on kova sana.... Jos luulit loukanneesi minua niin ei tehonnut, ikäväksesi kerron sen.
Onhan se vähän katkeraa kalkkia nieltäväksi kun puutuin asiaan.
Et anna vääristellä tai varastaa!
Avaamasi ketjut ovat aina mielenkiintoisia.
käytti äitini Helsingissä jo lapsuudessani 40 luvulla, toki se on vanhempi tunnettu ilmaisu.Tarkoittaen juuri huolimatonta ja hällä väliä tyyppiä.
Minä huithapeli olen sekoittanut keittiöni, valmistaessani pakastimeen lihamakaroonilaatikkoa Helteestä huolimatta on siivottava jälkensä:D
Heippa, monica ja Ruuneperi. Kyll te nii hauskoi olette et munt iha naurutta. Monica heitti täkyns ja Ruuneperi tarttus siihe ko sika limppu. Kyl kaiketi Ruuneperi huamas, ett Monica tahallas kokeili häne huumorintajuas. Ruuneperi vaa oli ottavanas noi Monican sanas torest ja siks antoi melkkiäste tiäteelliset perustelut takas insinöörimiähen perusteellisuurel.
et terveissi vaa tält pual jokke
tämän emeritusprofessorin teorioita, Hyvinkin saattaa olla perää tuossa White Chapel
tulkinnasta.
Mieleeni tulee vaan vanha vitsi Etiopian keisarista Haile Selassiesta, jonka sanottiin olen suomalainen entinen merimies " heiluva Lasse".
Ihan vaan huumorimielessä!
olen kuullut häntä nimitettävän Hailasen Lasseksi
Usein kuullaan väärin ja varsinkin jos nimi on vierasperäinen.
Lapsuudessani eräälle paikalliselle muurarille ilmestyi jostain hienoniminen morsian nimeltä Lysille. Noin sen ainakin lausui asiasta kertonut.
Emmää oiken tarkka muista sen naise nime mut jota sentapast se oli et "kusi yli silla". Noin siis minunmurteisesti
Huomenii Katl,eija, hyvä kirjoitus sinulta, tein oman ratkaisuni,
ja se on tällainen..............!
Mielenkiintoista,,,,, eiks totta?
mutta miehiä ravaa kuin "Vikkilän kissoja" tänä aamuna. Herätettiin jo 7 aikaan ovella käskettiin laskea kahvivedet ja käydä suihkussa. Vedet kun suljetaan. No kiltisti menin suihkuun ja eikös taas ovikello kilise, pyyhe ympärille ja kolme miestä työntyi ohitseni tutkimaan lämminvesivaraajan ja onko lattiakaivoa siellä.
Ei mitään vesivahinkoa ole, mutta jotta ei tulis niin laittavat sinnekin lattiakaivon.
Tuo sanonta: Paljon kuin **Vilkkilän kissoja** mistähän sekin on peräisin? Ehkä joku senkin tietää. Tuttu sanonta ainakin minulle edellisten sukupolvien myötä.
Aurajoen länsipuoli oli ennen Turun paloa (vuonna 1827) vain vähäinen hökkelikylä, joka oli keskittynyt Aninkaisten mäen tuntumaan. Oli sanomattakin selvää, että itäpuolta alettiin kutsua Vanhan kaupungin puolella vähättelevästi "tois pual jokke".
Nykyinen Turku alkoi muotoutua vasta sen suuren palon jälkeen.
Koska tämä asia ei ole niitää kohtalon kysymyksiä, en minäkään käy tästä sen enempää väittelemään.
Mielestäni tämä selitys käsitteelle "tois pual jokke" on looginen, huomioiden ajankohdan (1800-luvun alussa) , jolloin se on syntynyt.
Nämä ova ehta turkulaissi viisauksi, ett ei kannat ruvet lainkka vänkkämä et jokku muut olisiva nämä keksiny.
-Tee tänäpä see mitä sää olit juur huamiseks siirtämäs. Tämä sentähre et jos se tuntuiski mukavalt ni sää voit tehrä sen huame uurestas.
-Ei ol ku pari konsti mil pääse kuuse latvasse. Voi kiivetä tai sit voi istu käpyn pääl orottama.
-Aika mont kertta voittajat o simmossi hävijöi mitkä o meinannu et he koitta kerra viäl.
-Jos sää suutut ja hyppät sentähre Aurajokke ni pääseks sää sit ylös ku sää et ol enä vihane?
-Sit ku sunt joku assia oikken kovi harmitta ni funtera et mahtak koko assia Saturnuksest eres näkky.
mun miälestän näis on järkke...
Minulla ei ole mitään halua tai tarvetta väitellä. Ainoa, johon perustan tietoni on tuo Wiikin kirja, joka on alustukseni pohjana. Hyvää kesää vaan turkulaisille!
Ei se kirja, vaan kuultu puhe on ratkaiseva. Aikoinaan olin huoltomiehenä ja jouduin Turunkin suunnalla käymään useassakin pitäjässä, siinä huomasin lounaan murteiden vaihtuvan naapuripitäjienkin välillä jonkin verran, mutta tykkäsin kuitenkin niinkuin edelleenkin tykkään lounaismurteista.
Enkä kässää niitä puheita että murteita ei voi ymmärtää, kyllä niitä voi oppia ymmärtämään jos lukee murrekirjoituksia, lukematon ihminenhän ei tietenkään voi ymmärtää.
Minä olen kuullut aloituksessasi kerrotun jutun tässä muodossa:
- Onk sua koskaan pussattu?
- Ei
- Mua on Turuus!
- On muaki Turuus!
tulik oikke tapplust näis murtteitte ymmärtämisest. Juur kuulusteli radiost tänäpe mökilt tullessan Heli Laaksose haastattelu,ja kovast tutult tunnui,vaikkei iha tätä meijän "kiält" olekka. Kyll se huithapeliki o mullekki iha mukulast ast tuttu sana,et ei sekkä iha äskettäine ol.
Nii,ja jossan seiso siäll Aurajoe varres jommal-kummal pualell,nii se vastakkaine tiätyst o se "tois puall" jokki. Tämä o semmost ruahojuurtaso ajattelu.Ett älkkö ny vaa kukka ottan nokkahas täst.
kuuntelin minäkin juuri tänään istuessani autossa. Heli Laaksonen siellä jutusteli leppoisaan tapaansa. Kuuntelin lähetystä toisen kerran uusintana. Hyvän tuulen hänen murteeensa aikaan saa.
En osaa jutustaa Turun murteella, mutta kuuntelen ihan sujuvasti. Lukeminen on vähän vaikiaa.
Palaan noihin alkupään juttuihin noista sanojen syntymisestä. Naurattihan minuakin, kun Monica sanoi keksineensä sana "huithapeli". Äitini sanoi minulle piennä ollessani, kun tein jotain huolimattomasti, että johan olet yks`huithapeli. Aika kauan tuo sana on tainnut kiertää maassamme.
Toinen sana oli"hilirimpsis". Savon mailla oli tapana sanoa, Että "hilirimpsis ja kukka rintaan", lienee tarkoittanut jotain siihen malliin, että asiasta toiseen.
Tuokin sanonta kuten "onpahan väkkee ku Vilikkilässä kissoja" on usein käytetty Savossa. Joissakin maataloissa oli lukuisia navettakissoja ja tästä kai lienee sanonta peräisin. Jospas oli talo, jonka nimi oli VILKKILÄ.
Tätä soppaa sotkin joutessani ja nyt lähden laittamaan saunaa lämpenemään. Kiireinen viikonloppu on ollut perheen jälkipolven kanssa. Nyt otetaan rennosti.
Ei minulla ole tarvetta enempää väännellä onko ollut vai ei aiemmin sana josta nyt olette sitä mieltä että olette sen jo lapsena tottakai kuulleet, minä vaan en ollut ennen kuullut ja siksi pidin sitä omana väläyksenäni.
mutta koetan tämän jälkeen huolehtia etten väläyttele mitään outoja uusia sanoja ettei tarvitse olla asiasta erimieltä.
Nimittäin minulla on sellainnen tyyli kun kirjoitan niin saattaa tulla sanoja joita en ennen ole käyttäny enkä edes kuullut,mutta varon tämänjälkeen ilmaisemasta niitä.
Nimmarini oli häipynyt joten kyllä tämän kirjoitti Monica
Älä välitä Monica, minäki luulin että keksin tänään uuven murresanan "völijy"
mutta katin viikset, googletin nin onhan se jo keksitty ja on kuulemma kauhein murresana mitä on olemassa.
Ei mennyt vastauksesi hukkaan, oikein pääsi minulta hyvät naurut DD sittenhän meitä on kaksi t,,,,,,,.
Lukiessani palstaa näin aamuvarhain, kiinnittyi huomioni tuohon jjoutavan mainitsemaan sanaan "völijy"!
Korvissani se kuullostaa tosi kömpelöltä. Ymmärrän sanan merkityksen tiedostaen sen tulleen ruotsinkielen sanasta "följa" joka tarkoittaa "saattaa", seurata mukana.
Mennäkseni vielä murteisiin koen ne kotoisina ja herttaisina arkikäytössä, joskaan omassa ympäristössäni ei murre ole kuulunut arkeeni. Heli Laaksosen jutustelua ja runoutta pidän kodikkaana ruohonjuuritasolla, mutta senlaatuisen runouden en koe nousevan estetiikan vaatimiin mittoihin.
Tuo esteettisen kauneuden kokeminen syntyy mielestäni runoudessa ja kirjallisuudessa puhtaalla ja vivahdeikkaalla suomenkielellä.
Nämä ajatukset syntyivät puolustamaan kaunista äidinkieltämme, kuultuani tuon sekasikiösanan "völijy".
PS. Älä nyt vaan jjoutava loukkaannu, et sinä sitä sanaa ole keksinyt:D--- iloisiin terveisiin Ts **
Kotiseuduillani käytetään paljon ruotsalaisväännöksiä arkipuheessa.
Esm. Raahe oli aikoinaan vilkas purjelaivojen rakennus ja merenkulku kaupunki, Helsinkiäkin suurempi siinä suhteessa.
Kauppiaat kävivät enemmän Tukholmassa kuin Turussa tai Helsingissä.
Raahelais piiat saattoivat puhua kolmeakin kieltä, asuihan merimiehiä kaupungissa paljon.
Vaikka völijy on kömpelö, ruma sana mutta sutjakasti se sopi mökin mukana saattamiseen minun ajatuksissa.
Iloiset terveiset - pysytään völijyssä!
Tuokin on tuttu myös omassa lapsuusmurteessani
Meekki tulla felis! Mekin tulemme mukaan!
Turun murteen sanakirjassa ei sanaa löytynyt
Turkulaisittain sana vääntyy föliks. "Tuleks sää mun föli ku mää mene vert luavuttama?"
jotta,esim Föliruak o "eväst",katosi oikke täst meijä sanakirjast.
Satakunnan murteessa on paljon ruotsinkielestä peräisin olevia sanoja mm:
Trekoli: ruots. trädgård
hantuuki: handuk
klasi: glas
matrassi: madrass
hantaaki: handtag
henkari: hängare
palttoo: paletå
masina: maskin
niitä on niin paljon, etten kaikkia luettele. Koulussa oli kiellettyä käyttää murresanoja, jotka viittasivat ruotsinkieleen.Oli kai jonkinasteinen kielenpuhdistus meneillään.Ei noita mainittuja sanoja kyllä Kalevalasta löydä.
Maija Grönholmin väitöskirjan mukaan on Turun murteessa 1400 tällaista sanaa.
On myös hauskoja "käännöksiä".
Mauno Kuusiston esittämä kaunis laulu "Kertkaa se hänelle" on turuksi "Sans se sil sit".
Kuudes käsky on turuksi: Ei sitä simmot saa olla kenen kans vaa.
http://www.youtube.com/watch?v=tL-_uCK8eH8&feature=related
Niin söpösesti tuo ääntyy turkulaisittain Mauno Kuusiston sanoma, että se vaati Tamaraa.....