Kun otetaan vertailukohdaksi esim. 1000D 10 Mpix vs. 7D. 18 Mpix.
Mikä suhde noiden kuvilla keskenään suurennettavuudessa, jos kuvan laatu pidetään molemmissa samana?
Tai voisiko sen ilmaista esim. 100mm objektiivilla kuvatessa jonkinlaisella kertoimella/kaavalla?
Mikä suhde noiden kuvilla keskenään suurennettavuudessa, jos kuvan laatu pidetään molemmissa samana?
Tai voisiko sen ilmaista esim. 100mm objektiivilla kuvatessa jonkinlaisella kertoimella/kaavalla?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Yksinkertaisesti 10 : 18 ( kuvan pinta-ala ), olettaen että objektiivin piirtokyky ei tule vastaan tuossa välissä.
Objektiivin polttoväli ei vaikuta asiaan.
Juurihan asia noin on, eli kuvien pinta-alojen suhde on 5:9.
Mutta kun ainakin minun pieneen päähäni pinta-alojen suhteen mieltäminen on hieman ongelmallista, yritetään asiaan toista näkökulmaa:
Tonnisen kuvakoko on 3888 * 2592 pikseliä ja seiskan 5184 * 3456 pikseliä, elikkä tonnisen kuvan sivunpituus 75% seiskan kuvan sivunpituudesta.
Jos sitten pidämme riman todella korkealla ja edellytämme tulosteelta 300 DPI tarkkuutta saamme tonnisen kuvasta noin 329 * 219 millimetrin tulosteen ja seiskan kuvasta 438 * 292 millimetrin tulosteen.
Käytännössä tuo on todellakin vain sitä pikselipiperrystä. Koska katseluetäisyys yleensä muuttuu suuremmaksi kuvakoon kasvaessa voi tonnisen kuvastakin tehdä juuri niin suuren tulosteen, kuin rahavarat sasllivat.
Toinen tapa tarkastella asiaa:
Jos halutaan tulostaa se varsin yleinen A4 arkki, edelleen pidämme rimaa korkealla edellyttäen 300 DPI tarkkuutta ja katselemme minkälainen alue kuva-alasta voidaan rajata.
Tonnisen kuvan lyhemmän sivun pituuden täytyy olla 95% koko pituudesta, jolloin pidemmän sivun pituus on noin 90% koko pituudesta (paperin A-sarjan kuvasuhde ei ole sama 2 / 3, kuin kamerassa)
Vastaavasti seiskan lyhemmän sivun pituudesta tarvitsee käyttää vain vaatimattomat 72% ja pidemmästä sivusta käytetään 68%.
Suurennettavuus on pinta-alojen (pikselin lukumäärien) suhteen neliöjuuri. Tästä tulee 1,34.
Tuolla 7d:llä saisi kiinni olympuksen pienen kennon polttovälille tuoman etumatkan kiinni, kunhan siihen vain löytää kunnon objektiivin? Lisäksi tietty parempi dynamiikka ja muita pikku herkkuja jne.
Mitä säänkestäviä obtiikoita canonilla on tarjota tuolle 7d:lle?
Canonin 100-400 tuubi kovia pakkasia viime talvena, oksensi valotiivisteet ulos..hieman otti ohimoon..sigma se sentään sinnitteli. No nyt on käyny canonin tuubi lasaretissa ja saanu uudet tiivarit.
viestisi "liittyy käytävään keskusteluun"????? Ei mitenkään!!!!!!
Siis tohon keskusteluun
Jos tuolla 7D:llä otetaan kuva 100mm objektiivilla, niin minkälainen polttovälin pitäisi 1000D:llä jotta kuvan saisi samoihin mittoihin?
Polttoväli ja kennon koko vaikuttaa kuvakulmaan, pikselimäärä kuvakokoon.
Mitä hemmettiä varten noita pikseleitä sitten kameraan kymmeniä miljoonia tuupataan, jos kerran molemmilla pikselimäärillä sama lopputulos?
Minun käsitykseni on tähän asti ollut, että mitä enemmän pikseleitä, niin sitä isompi suurennos kuvasta mahdollista tehdä. Olenko väärässä?
Alkuperäinen kysymyshän tässä oli kuvan suurennettavuudesta ko. kameroiden otoksilla.
Kuvan suurennettavuus on 1,34-kertainen jos kuvattu erittäin hyvälaatuisella optiikalla.
Pikselikoko vaikuttaa juuri siihen kuinka suuren kuvan voi teettää että laatu säilyy samana, olettaen että objektiivin piirto ei jarruta tuota laatua, samoin kohina. Pokkareihin on ihan turhaa tunkea edes 3 megapikseliä, se häviää kaikissa olosuhteissa ja kaikilla pikselimäärillä mille tahansa järkkärille.
OBJEKTIIVIN POLTTOVÄLI EI VAIKUTA KUVAN SUURENTAMISEEN TAI PIENENTÄMISEEN MISSÄÄN OLOSUHTEISSA IKINÄ.