Hei! Olen 10, kohta 11 vuotias tyttö. Minulla on paljon kavereita, jotka ovat samalla naapureitani, mutta en tykkää niistä yhtään. Asia on niin, että ne kutsuu koko ajan minua niille yökylään, mutta en viihdy niillä. Yksikin kerta kun olin niillä yökylässä, rupesin melkein itkemään, koska olen sairaan herkkä ja minulle tulee helposti koti-ikävä, koska rakastan perhettäni niin paljon. Juuri äskenkin ne tuli soittamaan ovikelloa, ja kysymään minua uimaan, ja sanoin, että en jaksa, kun kävin juuri suihkussa (tämä ei ole totta). En osaa sanoa EI, vaan joudun aina keksimään kaikken maailman syitä, miksi en pääsisi. Sanon niille aina, että olen kipeä, tai en saa tulla, vaikka pääsisin AINA, jos vain haluaisin. Sitten se tressaa ihan hirveästi, kun ne kysyy koulussa, että tuletko uimaan, ja jos vastaan, että en tiedä, ne tulevat soittamaan ovikelloa. En aina edes avaa ovea, menen piiloon (tiedän, naurettavaa, en itsekään nauti siitä), mutta silloin, jos joku on kotona, niin avaan kiltisti. Minä oikeasti haluaisin sanoa EI, mutta kun en vain pysty. Mikä minua oikein vaivaa, kun en tykkää olla ollenkaan "kavereitteni" seurassa? Kun minulle riittää se, että nähdään koulussa, jolloin silloinkin ne kyselee, että voinko tulla yökylään/uimaan/muuten vain meille. Auttakaa, mitä minä teen?!
Miksi olen ujo?
Ujo idiootti
3343
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
samalla osaa itsesojeluvaistoa ja halua muutenkin olla rauhassa. Näetkö kaverisi jotka kutsuvat yöksi kylään jonkinverran rahvaannomaisina yksinkertaisina kuten et ymmärtäisi mistä he ehkä olisivat sinussa eniten kiinnostuneita.Pidät kotisi ilmapiiristä joka on varmaan ollut myös puhtaan suojeleva.Sinulla ei ole ollut esteitä astua ulkomaailmaan,muuta kuin ujoutesi.Tunnetko astuvasi ikäänkuin lantakasaan ulkomaailmassa vai ponastutko muuten vain esim. rohkeampia makeita ilmeitä?On ihmisiämyös jotka tuntevat jäänneensä yksin kaveripiireistään,mitkä kummatkaan eivät ole kovin hyviä asioita.Ikääsinähden pystyt viellä voittamaan myöhemminkin ujoutesi ilman että kukkana lakastuisit.Nykyisinkaikki tuntuu olevaan vapaata,joten lapsikin jo kontatessaan varmaan suuntaa sexin perään lakimme myötäillessä? Jokaisella luulisi silti olevan oikeutensa itseensä vaiokka lakimme olisi kuinkakin edistyksellistä ja hoitomme sosiaallista.Niinkauan kuitenkin kun asut kotonasi josta pidät,voit käyttää mieltymyksiäsi,eikä ujoutesi ole kuin kauneus sinussa ajan jonka se kestää ja jota kaikki haluaisivat lähestyä.Voit olla aivan iloinen siitä,vaikka se punastuttaisikin.Eivät tallatut kukkaistutuksetkaan enää ketään ilahduta.Tallaajat kokevat ehkä sankaruutta niillä aivosoluillaan jotka ovat perinneet pula-aikojen esi-isiltään.
No joo, minusta jotenkin tuntuu, että ne ovat kauhean lapsellisia, kun ne ajattelee ihan eri tavalla kuin minä. Minä luen, olen tietokoneella ja olen perheeni kanssa, ja ne leikkii kaikenmaailman juttuja, joita minä en ymmärrä. Kun se alkaa ahdistaa ihan sairaasti, kun ne kokoajan kertoo kaikenlaisia ideoita, ne on kokoajan kyhäämässä jotain vitun näytelmiä ja tällaisia. En nyt aliarvioi heitä, mutta tuntuu, kuin minä olisin joku nelikymppinen, joka halveksuu pieniä kakaroita. Enkä tarkoita sitä, että niidenkin pitäisi olla samanlaisia kuin minä, vaan se kouraisee oikeasti sydämestä, kun ne kokoajan kysyy minua joka paikkaan ja ehdottelee kaikkia leikkejä ja tapahtumia ym. Ja jos minä tällaisia juttuja haluaisin (esim. näytelmä), kirjoittaisin sen koneelle, mutta ne vaan... En osaa selittää.
Ratkaisu tähän ongelmaan on hävyttömän helppo, mutta tiedän ettet kuitenkaan tee oikeita asioista, kuten eivät muutkaan, siksi kaikki epäonnistuvat aina.
Eli tuo ujous johtuu noista pienistä loisista, mutta todennäköisesti ei bakteereista, jotka kiusaavat monia ihmisiä muutenkin. Oireet ovat sen verran mitättömiä, ettei kukaan viitsi edes ihmetellä mistä ne ovat peräisin.
Olen kokeillut lähes ihan kaikkia ravintolisiä, mutta voittaja on aina alfalipoiinihappo, kohta 200 grammaa takana, ja pari-kolme vuotta sen käyttöä. Sain myös verenpaineeni lopulta normaalilukemiin sillä. Ja myös esim. näköni paranemaan todella paljon. Ottamani määrä on tietysti aika massiivinen, mutta muuten ei toimi.
Mikään 100 mg päivässä ei tule toimimaan, otan itse noin 1 grammaa päivässä, kolmen tunnin välein. Ongelmana alussa ovat tietysti ne sivuvaikutukset; jos joku ihmettelee mistä lääkkeiden sivuvaikutukset tulevat, niin ne ovat juuri noista loisista; kun immuunipuolustusta moduloidaan sopivasti, niin niitä loisiakin kuolee. Säännöllisesti täysin terveet ihmiset (heitä on vähän) eivät reagoi moniin lääkkeisiin mitenkään.
.
Esimerkiksi pelkkä sumea näkö, tai likinäkö lienee itse asiassa merkki siitä että keskushermosto on infektoitunut.. Harvoin itse silmistä löytyy mitään.
Malarialääkkeet ovat tietysti toinen vaihtoehto, tai antibiootit, mutta miksi vaivaantua, kun ravintolisät usein toimivat.
Ei se myöskään ole perimästä kiinni, se on vain niin että eri ihmisillä on eri määrä noita loisia, ja eri paikoissa. Kuitenkin aivoperäiset infektiot ovat ne tavallisimmat - Alzheimerin tautia saavat lopulta lähes kaikki.