Minulle on tulossa kaksi kissaa monen kissattoman vuoden jälkeen ja olen luonnollisesti päättänyt palauttaa mieleeni kissojen hoidon 'aakkoset'. Olen lainannut kirjastosta monia kissakirjoja mutta en oikein tiedä mihin kirjan tietoihin luottaisin, etenkin kun osa kirjoista on kirjoitettu vuosia sitten.
Mitä kirjaa suosittelisitte luettavaksi tai mitä kirjaa kissojen kasvattajat ovat mahdollisesti suositelleet teille luettavaksi? Suositukset ovat hyvin tervetulleita! :)
Mitä kirjaa suosittelisitte luettavaksi tai mitä kirjaa kissojen kasvattajat ovat mahdollisesti suositelleet teille luettavaksi? Suositukset ovat hyvin tervetulleita! :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
www.kissamaailma.net on aika asiantunteva forum, keskustellaan monista kissan terveyteen ja sosiaalistamiseen liittyvistä asioista.
Mirjam Numminen on ehkä eniten herätellyt Suomessa keskustelua kissan ravinnosta, googlaile. Elina Väyrynen muistaakseni on kirjoittanut kirjan "kissan aktivointi".
Omien kasvattaien omistajalle olen suositellut kirjaa "matka kissan mieleen" kirjoittaja helena telkänranta. Kirja keskittyy lähinnä kissojen käyttäytymiseen. Mirjam Nummisella on tosiaan hyvää tekstiä kissan ruokinnasta. Hänen uusin kirjansa on "Kissallesi terveyttä ja pitkää ikää". Tässä kirjassa on iso osio myös kissan homeopaattiselle hoidolle jos sellaisesta on kiinnostunut.
ei ehkä vaadi kirjaa
- hyvinhoidettu kissa on sisäkissa, joka ulkoilee vain valjaissa ja/tai kissatarhassa ja/tai verkotetulla parvekkeella
- kissan kynnet on hyvä tarkastaa aika ajoin, jos kissa ei raavi niitä tarpeeksi, saattavat tulla liian pitkiksi ja hankaloittaa kissan oloa ja kävelyä tasaisilla pinnoilla (yksinkertaisinta totuttaa säännölliseen leikkaamiseen pentuna, jolloin hoitotoimenpiteet myöhemmin ovat helpompia - aikuisena leikkauksesta voi laistaa, jos kissa hoitaa kynsien pituuden itse)
- kissa hoitaa turkkinsa itse, mutta pitkäkarvaiset rodut on syytä totuttaa pennusta asti harjailuun
- kissan luovutusikä on 12 viikkoa, sitä ennen luovutetuilla on usein häiriökäytöstä. Vastuullinen kissanhankkija painottaa hankintapaikalle tuota kunnioittamaansa ikärajaa.
- kissa on syytä rokotuttaa säännöllisesti, yksin elävä täysin sisäkissa on melko suojassa tartunnoilta, mutta toisten kissojen kanssa tekemisiin joutuvalla riski aina kasvaa.
- Teollisella ruualla ruokittua sisäkissaa ei tarvitse madottaa kovin usein, teille tullessa pari kertaa n. 2 viikon välein (usein osa madoista onnistuu välttämään ensimmäisen aallon, siksi tuplamadotus on hyödyllinen) ja sen jälkeen kerran vuodessa riittää. Ulkoileva tai raakaa ruokaa syövä kissa 2-3 kertaa vuodessa.
Kissa tarvitsee:
- hiekkalaatikon per nenä ( yhden ylimääräisen kissalaumaa kohden, sanovat jotkut). Ns. mikrohiekat ovat kaikkein imukykyisimpiä ja kissojen suosimia, mutta moni kokeilee myös pellettejä. Pelleteissä on aina riski, että kissa alkaa jonkin ajan päästä vieroksumaan, joten yhdistelmä pelletti lattialle pissaava kissa -> aina vessaolot mietintään.
- ruokakupit, vesikupit
- kynsisakset, harjan (karstaharja on monelle rodulle paras, Furminator auttaa, jos kissankarvan määrää haluaa vähentää)
- raapimapinnan mahdollisesti alkuun kissanminttusuihkeen (kissa kannattaa ehdottomasti ehdollistaa jo pennusta raapimaan sille tarkoitettua materiaalia, koska raapiminen on kissan luontainen tarve jota ei saa kitkettyä pois ja pennusta esim. kiipeilypuuhun totutetut kissat harvoin koskevat sohviin, koska raapima/kiipeilypuun sisal on raapimisen kannalta tyydyttävämpi materiaali. Kissanmintulla suihkuttelu viestii kissalle positiivisessa muodossa, mikä materiaali on hänelle tarkoitettua.)
- kuljetuskoppa ja mahdollisesti valjaat, jos aiot ulkoiluttaa kissoja
Nyrkkisääntönä kissan kuivaruokaa ei kannata ostaa marketista. Jos syötät kuivaruokaa, osta se eläinkaupasta, ja jos vielä jaksat panostaa tuoteselosteiden lukemiseen niin, että etsit ruuan, joka ei sisällä viljaa eikä maissia, menee jo hyvin (tällaisia merkkejä on mm. Orijen, Acana, Applaws, Almo Nature, Power of Nature, ja olisikohan Leonardolla ja Felidaellakin osa tuotteista). Märkäruuissa erot eivät ole niin suuret, mutta pelkkää märkäruokaa saava kissa saattaa kärsiä tiettyjen hivenaineiden ja esim. omega-rasvahappojen puutteesta, koska märkäruokaan lisätään vähemmän ravinteita kuin kuivamuoniin. Raaka ravinto on parasta, mutta pelkällä fileellä ei elä, eli sitten on syytä perehtyä kissan raaka-ruokintaan kunnolla. Helpoin ja ns. aivottomin tapa on antaa esim. yksi ateria päivässä viljatonta raksua (n. 20-30g), toinen jotain märkäruokaa ja kolmas jotain tuoretta, esim. broileria (voi antaa raakana), possun sydäntä (voi antaa raakana), lohta (vain kerran viikossa), jauhelihaa tms. Teollisissa ruuissa varsinaisen lihan osuus on aika alhainen, mutta tuolla 1/3 kaikkea - menetelmällä kissa saa riittävästi vitamiineja valmisruuista ja runsaasti luonnossa käyttämäänsä lihaa.
Kissalle voi opettaa temppuja, sen käytöstä voi oppia ymmärtämään ja raaka-ruokintaan yms voi perehtyä noiden edellä jo mainittujen opusten kanssa. Mutta sanoisin, että perusasiat ovat tässä viestissä, sen enempää ei alkuun tarvitse asioihin paneutua.
Kirjoituksesi osoittaa oivallisesti sen, miksi asiantuntevan kirjoittajan tekemälle kissakirjalle löytyy käyttöä. Kirjoitat niin kuin omat mielipiteesi ja mutu-luulosi olisivat tosiasioita. Toki mukana oli paljon asiaakin.
Hyvin hoidettu kissa voi olla vapaasti ulkoileva kissa, sisäkissa tai sellainen, joka ulkoilee valvottuna.
Kissoilla ei ole mitään yleistä luovutusikää. Ei ole myöskään mitään näyttöä siitä, että alle 12 viikkoisina luovutetuilla olisi enemmän häiriökäyttäytymistä. Sen sijaan on näyttöä siitä, että sisäkissoilla esiintyy enemmän häiriökäyttäytymistä kuin vapaasti ulkoilevilta.
Ruokinnassa on paras vaihtoento hiiret, joita asianmukaisesti hoidettu kissa saa itse pyydystää. Teollisten ruokien kohdalla propaganda on uponnut osaan ihmisistä ja ylihintaisia eläinkaupan ruokia ostataan käyttämättä omia aivoja ja tarjolla olevaa tietoa.
kullakin.
Vapaana olevia kissoja kuolee Suomessa tuskallisesti vuosittain varmasti satoja. Auton alle, ammuttuina (ilma- ja kuula-aseet sekä jalkajouset ovat tuskallisimpia ja valitettavasti eniten käytettyjä), petoeläinten suihin, putoamalla huonosti suojattuihin kaivoihin ja niin pois päin.
Kissa ei ole Suomen luontoon kuuluva eläin, se häiritsee lintujen pesimistä ja metsien ekosysteemiä. Lisäksi asutulla alueella se tuhoaa lasten leikkipaikoilta hiekkalaatikot ulostamalla ja virtsaamalla. Tämä taas aiheuttaa ihmisissä vihaa kissoja kohtaan, jolloin voimme palata uudelleen tohon kissan tuskalliset kuolintavat-kohtaan.
Kukaan OIKEASTI VASTUULLINEN kissanomistaja EI anna kissansa jolkotella vapaana. Ne, jotka antavat, viis veisaavat itse kissasta tai siitä, miten ympäristö suhtautuu kissaan. Iso maatila, jossa kissa toimii navettaympäristön puhtaanapitäjänä ja jossa autoteitä tai naapureita ei ole liian lähellä, on käytännössä ainoa paikka, jossa kissan on turvallista olla ulkokissana. Muualla vapaana pitäminen on täysin vastuutonta.
Kaikki nisäkäspennut vaativat tietyn ajan emonsa kanssa. Samat ymmärtämättömät, jotka antavat kissojensa ravata vapaina, ovat usein myös näitä, jotka eivät käsitä nisäkkään varhaiskehitystä. Moni rotupentukasvattaja on siirtänyt luovutusikää jopa 14 viikkoon, koska vielä 12 ja 14 viikon välillä tapahtuu paljon kissan sosiaalistamisen kannalta olennaisia kehitysaskelia ja moni 12-viikkoinen on vielä kovin pieni lähtemään emon hoivista pois. Suurin osa oikein kasvatetuista ja sosiaalistetuista rotukissoista ei häiriökäyttäydy, ja olisi kohtuullista, jos suomalainen maatiaiskissakin saisi sellaisen arvostuksen, että sen annettaisiin kasvaa tasapainoiseksi eikä parin viikon takia isketä ikuista häiriökäytös-taakkaa kissalle.
Vaikka vanhojen patujen, näiden jotka eivät leikkaa tai hoida kissojaan, tappavat ylimääräiset pennut ja itkevät krokotiilinkyyneliä, kun kissa löytyy tienvarresta tuntikausia kituneena, on vaikea ymmärtää tapojen muutosta, ei silti ole tarvetta pitäytyä agraariyhteiskunnan tavoissa jos ne ovat huonoja. Kissakin on lemmikkieläimenä tärkeä ja siitä on syytä pitää huolta.
(Teollista muonaa ei kenenkään ole välttämätöntä syöttää kissalleen, mutta kunnon barffaus sisältää muutakin kuin hiiriä, ja asiaan kannattaa perehtyä vähän tarkemmin, jos se kiinnostaa.)
Onhan vapaudessa kissalle omat riskinsä. Ne riskit ovat kuitenkin pientä verrattuna siihen iloon mitä vapaudella on kissalle annettavana. Riskejä voi myös vähentää. Kukaan VASTUULLINEN kissanomistaja ei ota kissaa sellaiseen paikkaan, jossa sen ei voi antaa olla vapaana. Kissoja tuleekin ottaa vain maalle.
Suomen luonnossa on valtavasti asioita, joita sinne ei kuulu, jos asiaa ajattelee sinun logiikkasi mukaan. On paljon eläimiä, jotka luetaan vieraslajeiksi. Ihminen ei kuulu luontoon, eikä ihmisen luomat asiat, kuten liikenne, teollisuus saasteineen jne jne.. Miksi vain kissan kohdalla jaksetaan hokea tuota luontoon kuulumattomuutta?
Kovasti heittelet mutu-tuntumalta väitteitä ilmaan. Juuri tuo on hyvä esimerkki siitä, miksi asiantuntevien kirjoittajien kissakirjoille on tilausta. Esität omia kuvitelmiasi ja mielipiteitäsi, ikään kuin ne olisivat faktaa.
Etkös sinäkin esitä omia mielipiteitäsi ja kuvitelmiasi kuten ne olisi fakta...
Eläinlääkäriasemille tuotavat kituvat kissat, tai terveet nuoret häirikkökissana lopetettavaksi tuotavat nimenomaan maatiaisrotuiset lemmikit eivät valitettavasti ole mutua eivätkä kuvitelmaa. Työskentelen siis alalla, jossa pääsen näiden asioiden kanssa jatkuvasti tekemisiin ja siksi koen asiakseni myös sanoa mielipiteeni. Harmi, jos se sinua ärsyttää.
irti olevat kissat ovat luontoon kuulumattomia pienpetoja joita ei saisi päästää vapaaksi maalis-elokuulla kuten ei koiriakaan. Kissa voi olla vapaana mutta ainoastaan valvotusti jos sen omasta turvallisuudesta on kiinnostunut.
J.K.
6-tiellä Joensuun lähellä oli eilen musta kissa auton alle jääneenä, kenenkähän kisu koki tiensä pään?
Pakko ottaa kantaa vaikka olen jo ihan lopen uupunut väittelemään tästä asiasta.. Tuo kommentti tuolla jossakin ylempänä jossa tämä kissojen ulkoilua puolustava totesi: "Miksi vain kissan kohdalla jaksetaan hokea tuota luontoon kuulumattomuutta? " haluan kertoa kirjoittajalle miksi. No yksinkertaisesti siksi etttei muita LEMMIKKIELÄIMIÄ päästetä vapaaksi juoksentelemaan ilman valvontaa. Siinä sinulle varsin hyvä ja perinpohjainen syy tähän asiaan.
Kaksi koulukuntaa on aina ollut ja tulee varmaankin aina olemaan. Itse en KOSKAAN tule päästämään omia kissojani juoksentelemaan ympäriinsä vapaana sillä se on ensinnäkin laitonta ja toisekseen liian suuri riski kissalle. En myöskään ole niitä ihmisiä vastaan jotka kissansa päättävät ulos päästää (tuttavapiiristä löytyy paljon tällaisia) mutta en myöskään halua kuunnella kuinka minä muka olen huono kissanomistaja kun teen niinkuin laissa määrätään ja huolehdin siitä ettei kissoilleni käy kalpaten. Tehkäämme kaikki siis kuten parhaaksi näämme.