Ajattelin puhua omista asioistani nyt ensimmäistä kertaa. Elikkä kohta saatte huomata, etten puhunut yhtään mitään. Haluaisin tietää onko täällä ketään samanlaisia kuin minä. En halua puhua omista asioista juurikaan mitään. En vaan yksinkertaisesti pysty tai uskalla.
En pysty kertomaan miten asiani ovat, miltä minusta tuntuu, mitä minulle on sattunut, mitkä asiat painavat mieltä, mikä tuntuu epäreilulta yms.. Pelkään ihan liikaa että minut tunnistetaan, vaikka tuskin ketään edes kiinnostaisi, tai että asiani olisivat muita kummempia.
Olen varsinainen umpimieli. Vihaan sääliä. Yritän olla vahva. Pelkään myötätunnon osoituksia ja pelkään että en hallitse itseäni. Kun lääkäri kysyi yllättäen kesken tutkimusten oliko minua muistettu äitienpäivänä. Olin murtua siihen paikkaan ja lähes mahdoton työ peitää mielenliike. Ei sen muistamisen takia, vaan myötätunnon osoituksen takia..
En pysty kertomaan miten asiani ovat, miltä minusta tuntuu, mitä minulle on sattunut, mitkä asiat painavat mieltä, mikä tuntuu epäreilulta yms.. Pelkään ihan liikaa että minut tunnistetaan, vaikka tuskin ketään edes kiinnostaisi, tai että asiani olisivat muita kummempia.
Olen varsinainen umpimieli. Vihaan sääliä. Yritän olla vahva. Pelkään myötätunnon osoituksia ja pelkään että en hallitse itseäni. Kun lääkäri kysyi yllättäen kesken tutkimusten oliko minua muistettu äitienpäivänä. Olin murtua siihen paikkaan ja lähes mahdoton työ peitää mielenliike. Ei sen muistamisen takia, vaan myötätunnon osoituksen takia..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.