Minua kiusataan ulkonäön takia.

LIIAN RUMA!

Myös minua on kiusattu ulkonäköni takia koko peruskoulun ajan. Se teki minusta erittäin epävarman, ja tämän huonon itsetuntoni takia myös lukioajan olin yksinäinen - en uskaltanut olla oikein missään tekemisissä luokkatoverieni kanssa, pelkäsin että mikäli minut ylipäätään huomataan, niin huomataan myös "rumuuteni". Jolloin kiusaaminen jatkuisi vaan. Torjuin kaikki uusien ihmisten lähestymis- ja tutustumisyritykset.

Vasta muutettuani toiselle puolen Suomea aloittamaan yliopisto-opintoja aloin avautua ihmisille uudelleen. Tästä kiitos kuuluu osittain psykiatrille, jonka puheille hakeuduin hieman vastahakoisesti, ja osittain uusille opiskelutovereilleni, jotka kohottivat itsetuntoani monin eri tavoin - kutsumalla yhä uudestaan mukaan bileisiin ja yhteisiin illanviettoihin, kommentoimalla uutta "tyylikästä" hiusmallia, kysymällä apua laskuharjoituksissa jne.

Yrittäkää siis kiusatut pitää mielessä, että olette jokainen omalla tavallanne kauniita ja onnistuneita ihmisiä. Tiedän, että joskus voi usko loppua, mutta älkää luovuttako. Jossain vaiheessa löydätte kyllä ne ihmiset elämäänne, jotka ovat tarpeeksi aikuisia hyväksyäkseen teidät sellaisina kuin olette! Älkää käpertykö liikaa kuoreenne, kuten minä tein, mutta pitäkää tarvittava suojakilpi ylhäällä noita kiusaajaksi havaittuja vastaan - älkää hyväksykö heidän puheitaan Totuutena.

Jaksamista!

Keksi kirjoitti:

Myös minua on kiusattu ulkonäköni takia koko peruskoulun ajan. Se teki minusta erittäin epävarman, ja tämän huonon itsetuntoni takia myös lukioajan olin yksinäinen - en uskaltanut olla oikein missään tekemisissä luokkatoverieni kanssa, pelkäsin että mikäli minut ylipäätään huomataan, niin huomataan myös "rumuuteni". Jolloin kiusaaminen jatkuisi vaan. Torjuin kaikki uusien ihmisten lähestymis- ja tutustumisyritykset.

Vasta muutettuani toiselle puolen Suomea aloittamaan yliopisto-opintoja aloin avautua ihmisille uudelleen. Tästä kiitos kuuluu osittain psykiatrille, jonka puheille hakeuduin hieman vastahakoisesti, ja osittain uusille opiskelutovereilleni, jotka kohottivat itsetuntoani monin eri tavoin - kutsumalla yhä uudestaan mukaan bileisiin ja yhteisiin illanviettoihin, kommentoimalla uutta "tyylikästä" hiusmallia, kysymällä apua laskuharjoituksissa jne.

Yrittäkää siis kiusatut pitää mielessä, että olette jokainen omalla tavallanne kauniita ja onnistuneita ihmisiä. Tiedän, että joskus voi usko loppua, mutta älkää luovuttako. Jossain vaiheessa löydätte kyllä ne ihmiset elämäänne, jotka ovat tarpeeksi aikuisia hyväksyäkseen teidät sellaisina kuin olette! Älkää käpertykö liikaa kuoreenne, kuten minä tein, mutta pitäkää tarvittava suojakilpi ylhäällä noita kiusaajaksi havaittuja vastaan - älkää hyväksykö heidän puheitaan Totuutena.

Jaksamista!

muakin on kiusattu ylä-asteella 7 luokalla mua haukuttii pissa liisaksi ku oli joskus kakkosella pissannu housuun hahaa =()ku olin vielä kaiken lisäksi ujo niin en uskaltanu pistää vastaa kyllä mua huoraks.lehmäks,lutkaks,rumaks,sakkolihaks,ja kaikeksi muuksiki haukuttii vaikka en oo mun mielest ruma vaan tavallisen nakönen ihminen mutta sitten uskaltauduin kasilla sanoo vastaan ja olee muutenkin ei ujo niin saain kavereita nyt tulee nykysin vaa jotai haukkuma sanoi mut todella vähä vaa...mutta jos jätkät mua jotenki yrittää alentaa nii ei kyllä onnistu menköö vaa itteensä X)

Meiän luokalla on pari tosi kusipäistä jätkää. Ne vittuilee mulle ihan joka asiasta. En jaksa välittää niistä, koska tiiä että ne on vaan helvetin lapsellisia ja kateellisia. Ne on kateellisia mulle siitä, että oon niitä parempi urheilussa. En tietenkään kaikessa, mut tosi monessa. Ne on sitä lajia teinejä, että ne vetää pussin sipsejä päivässä, eikä voi väittää etteikö se näkyis. Mä en silti nää siinä mitään syytä ruveta vittuilemaan niille ja olemaan ilkeä. Yks inhottavimmista vittuilun aiheista on se että mä punastun helposti. Mistään muusta niitten jutuista mä en välitä, mutta punastuminen on ollut mulle aina se herkkä asia. En oo koskaan ymmärtänyt sitä mitä kiusaaajat yrittää toiminnallaan näyttää. Kai sen, että ne on kovia jätkiä eikä pelkää heikompaansa. Meiän luokkalaiset on valinnut väärän vittuilun kohteen, koska mun itsetunto ne ei saa laskettua sillä. Mä olen ehkä liian kova pala niille, mutta onneks nekin pääsee pinteestä nyt kun peruskoulu loppuu. Mä haluaisin sanoa kaikille kiusaajille ja yleisille vittuilijoille, että miettikää mitä teette ja lopettakaa se. Te ette saa sillä mitään itsellenne.

Karolina kirjoitti:

Meiän luokalla on pari tosi kusipäistä jätkää. Ne vittuilee mulle ihan joka asiasta. En jaksa välittää niistä, koska tiiä että ne on vaan helvetin lapsellisia ja kateellisia. Ne on kateellisia mulle siitä, että oon niitä parempi urheilussa. En tietenkään kaikessa, mut tosi monessa. Ne on sitä lajia teinejä, että ne vetää pussin sipsejä päivässä, eikä voi väittää etteikö se näkyis. Mä en silti nää siinä mitään syytä ruveta vittuilemaan niille ja olemaan ilkeä. Yks inhottavimmista vittuilun aiheista on se että mä punastun helposti. Mistään muusta niitten jutuista mä en välitä, mutta punastuminen on ollut mulle aina se herkkä asia. En oo koskaan ymmärtänyt sitä mitä kiusaaajat yrittää toiminnallaan näyttää. Kai sen, että ne on kovia jätkiä eikä pelkää heikompaansa. Meiän luokkalaiset on valinnut väärän vittuilun kohteen, koska mun itsetunto ne ei saa laskettua sillä. Mä olen ehkä liian kova pala niille, mutta onneks nekin pääsee pinteestä nyt kun peruskoulu loppuu. Mä haluaisin sanoa kaikille kiusaajille ja yleisille vittuilijoille, että miettikää mitä teette ja lopettakaa se. Te ette saa sillä mitään itsellenne.

Niin muakin kiusataan , ulkonäön vuoksi. Olen ehkä liiankin laiha, tumma hiuksinen kikkara pää, jota haukutaan kirppu sirkukseksi , nuijaksi ,oudoksi olioksi ym, ym. Se ei oo kivaa. Tunnen itseni todella kurjaksi.