Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Tuhansien järviemme maa

    Tänään olen kierrellyt iltapäivällä lähijärvien maisemissa, kauneus on ruokkinut aistejani. Heleät koivuiset saaret kuvastuivat veteen ja taivas poutapilvineen heijastui. Tuli mieleeni Eino leinon runo, jonka kieli on niin soljuvaa ja kaunista.

    Minust' oli kuin olisi soudettu
    me kirkasta järven pintaa
    ja aurinko aaltoja lämmittänyt
    ja rantakallion pintaa.

    Oli niinkuin oisi me laskettu
    sen kallion kaunihin alle
    ja kaahlattu hietaa valkeaa
    ja kuljettu kukkulalle.

    Ja eikö aurinko laskenut
    taa salmien,salmensuiden
    ja tullut ilta ja tullut yö
    yli laaksojen laulupuiden?

    Ylt'ympäri tanhusi terhenet yön
    utu ulapan aalloilla sousi
    unen vallassa laaksojen lammet ui-
    ja uni se nousi ja nousi.

    Se heilahti oksalta oksalle
    se kukasta kukkahan kiipi-
    me seisoimme vuorella käsikkäin
    ja katsoimme kuinka se hiipi.

    Oi' lyhyt on Suomessa suvinen yö!
    Pian aurinko aalloista nousi.
    Mut siitä asti mun aatoksein
    yhä unten aaltoja sousi.

    Eino Leino



    Kirjoittakaa tekin lempirunonne, niin voimme jakaa niiden tunnelmaa !
    2122
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Sinikaunokki


    Kysytte, miks' elokaunikki

    kasvoi pellon leipäviljahan,

    kyntömies vaik' ei ois tahtonut?-

    Taivassinellään se muistuttaa,

    että on maan päällä muutakin-

    taivahista, pyhää, ihanaa,-

    paljon muutakin kuin leipä vaan.


    J. H. Erkko

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Tähtisilmä ** kirjoitti:

    Tänään olen kierrellyt iltapäivällä lähijärvien maisemissa, kauneus on ruokkinut aistejani. Heleät koivuiset saaret kuvastuivat veteen ja taivas poutapilvineen heijastui. Tuli mieleeni Eino leinon runo, jonka kieli on niin soljuvaa ja kaunista.

    Minust' oli kuin olisi soudettu
    me kirkasta järven pintaa
    ja aurinko aaltoja lämmittänyt
    ja rantakallion pintaa.

    Oli niinkuin oisi me laskettu
    sen kallion kaunihin alle
    ja kaahlattu hietaa valkeaa
    ja kuljettu kukkulalle.

    Ja eikö aurinko laskenut
    taa salmien,salmensuiden
    ja tullut ilta ja tullut yö
    yli laaksojen laulupuiden?

    Ylt'ympäri tanhusi terhenet yön
    utu ulapan aalloilla sousi
    unen vallassa laaksojen lammet ui-
    ja uni se nousi ja nousi.

    Se heilahti oksalta oksalle
    se kukasta kukkahan kiipi-
    me seisoimme vuorella käsikkäin
    ja katsoimme kuinka se hiipi.

    Oi' lyhyt on Suomessa suvinen yö!
    Pian aurinko aalloista nousi.
    Mut siitä asti mun aatoksein
    yhä unten aaltoja sousi.

    Eino Leino



    Kirjoittakaa tekin lempirunonne, niin voimme jakaa niiden tunnelmaa !

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu