olet minussa, ikuisesti varmaan. Olet läsnä kaikkialla, riippumatta siitä missä olen. Järkeily ei vain auta. Enkä jaksa koko ajan keskittyä ajattelemaan järkevästi. Jos vain puuhailen, niin huomaan ajattelevani sinua ja sitä kaipauksen tunnetta, jos olisit vain jossain lähelläni. Se on vaan niin hyvä tunne. Ja se, että mitä täytyy tapahtua, että näin tapahtuisi, aiheuttaa pahan olon. Mutta siitäkin huolimatta.
Ei voi mitään
täplä. . .
4217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sitten täytyy tapahtua, miksi se aiheuttaa pahan olon?
Koska muutos olisi niin valtava. Mutta eihän mikään täällä kivuttomasti käy kuitenkaan :)
kuvailit kaipausta ja ikävää. Varmasti moni tällä palstalla vieraileva jotakin ihmistä kaipaava kokee samankaltaisesti.
Toista ei saa ajatuksista pois, mutta tällä hetkellä en vain saa mitään aikaiseksi.