Miten lapsettomalle ystävälle/pariskunnalle tulisi kertoa raskaudesta vai pitäisikö kertoa ollenkaan? Olen lukenut aikamoisia tunteenpurkauksia tältä palstalta tähän mennessä, enkä uskalla oikeasti kohta enää sanoa mitään, ettei minusta tule maailman vihatuin ihminen. Joskus tuntuu, että kaikki jotka saavat lapsia, tekevät niitä lapsettomien mielestä vain ärsyttääkseen heitä!
Miten kertoa vauvasta?
sdöljhalskjh
6393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kerrot niinkuin asia on, ei se kiertelemisestä tai salailusta muutu kuin huonommaksi.
Kyllä lapsettomuudesta kärsivät joutuvat kohtaamaan tällaisia tilanteita mutta ei se tarkoita
etteikö muut saisi lapsia saada. Elämä ei ole reilua,mutta siinä pitää vaan hyväksyä asiat joille ei voi mitään.
Yritimme itsekin lasta 3,5 vuotta ennen kuin tärppäsi. Minulle ei vielä suositeltu terveydellisistä syistä hedelmöityshoitoja ja sanottiin, että raskaudut ja raskaudut. Eli tiedän todellakin, mitä se on, kun lähipiirin masut pyöristyy. Mutta mieleeni ei olisi koskaan tullut syyllistää ketään siitä, että hän saa vauvan tms. Enkä todellakaan vetänyt herneitä nenään siitä, jos joku valitti, miten raskasta on vauvan kanssa. Ainahan se elämässä menee niin, että toisen auvo voi olla toiselle se suurin kärsimys nimenomaisella hetkellä. Mutta ehkäpä ero on siinä, ettei lapsi muodostunut minulle ikinä pakkomielteeksi.
Jos on hyvä ystävä, kerro mahdollisimman pian. Olen ollut onnellinen ystävän puolesta, joka 4kertaa on ilmoittanut odottavansa. Itsellä tärpännyt yhden kerran 12vuoden aikana.Vaikeinta oli olla sylikummi viimeisimmälle lapselle, kun itse sain keskenmenon kesällä ja ´he pyysivät meitä sylikummeiksi. Itse ristiäiset eivät tunteita nostattaneet, kun ajattelin ennakkoon, miten retkehdan jonkun laulun kohdalla ajatellen omaa kohtaloamme.
kerrot vain niinkuin asia on, jos ystäväsi tietää ettei lapsi teillekkään ole itsestäänselvyys luulisi hänen ymmärtävän, mutta itsekkin lapsettomuuden kokeneena osaat varmaan ymmärtää ystävääsikin ellei hän heti osaa iloita asiasta niinkuin te itse..
mamsu, ei hän ole tainnut lapsettomuutta kokea....
Voi olla että pahalta tuntuu lapsettomalle, mutta...Oma siskokaan ei uskaltanut minulle kertoa lapsen saannista muuta kuin tekstiviestillä ja vaikka tuntui kömpelöltä ekaksi, niin sain aikaa sulatella asiaa ennen hänen kohtaamistaan. Aivan ihanan kummipojan sain kuitenkin ja todella iloinen hänen puolestaan, vaikka ensi reaktio olikin järkytys...
Minua henkilökohtaisesti on ärsyttänyt, kun ystävät ovat suurinpiirtein anteeksipyydellen kertoneet tulevasta perheenlisäyksestään. Eihän se, että itse en pysty saamaan lapsia, tarkoita sitä että muutkaan ei saisi tehdä niitä!!! Minä ainakin olen iloinen siitä, että heidän ei tarvitse käydä näitä rankkoja hoitoja läpi ja pettyä kerta toisensa jälkeen.