Rakennukset laaksoissa?

Kunta = me kuntalaiset. Kyllä meillä näitä kumpujakin löytyy ja rakentamattomia paikkoja jäisi vielä paljon. Kyllä lainsäädännöllä voi vaikuttaa rakennuspaikkoihin. Miksi et sitten ole valinnut laaksoa, kun noin ivallisesti vastaat?

1943 kirjoitti:

Kunta = me kuntalaiset. Kyllä meillä näitä kumpujakin löytyy ja rakentamattomia paikkoja jäisi vielä paljon. Kyllä lainsäädännöllä voi vaikuttaa rakennuspaikkoihin. Miksi et sitten ole valinnut laaksoa, kun noin ivallisesti vastaat?

Kunta=me kuntalaiset...hah, vaan me tavalliset ihmiset emme määrää kaavoitusta.

Miksi AINA vastaa ilkeästi, jos joku on eri mieltä kanssasi.

MIksi jonkun pitäisi mennä laaksoon asumaan, jos on tyytyväinen siihen 10- kerrokseen?

eri mieltä olevia kirjoitti:

Kunta=me kuntalaiset...hah, vaan me tavalliset ihmiset emme määrää kaavoitusta.

Miksi AINA vastaa ilkeästi, jos joku on eri mieltä kanssasi.

MIksi jonkun pitäisi mennä laaksoon asumaan, jos on tyytyväinen siihen 10- kerrokseen?

vaan vähäsen, jos joku on minulle ensin ilkeä. Kyllä eri mieltä voi olla, mutta asiallisesti. Ja kaava-asioissa meillä on mahdollisuus vaikuttaa kunnallisia kanavia myöten. Jos haluaa olla aktiivinen, voi vaikuttaa lainsäädäntöön. Pitää vain olla tarpeeksi monta, jotka ovat samaa mieltä.

eri mieltä olevia kirjoitti:

Kunta=me kuntalaiset...hah, vaan me tavalliset ihmiset emme määrää kaavoitusta.

Miksi AINA vastaa ilkeästi, jos joku on eri mieltä kanssasi.

MIksi jonkun pitäisi mennä laaksoon asumaan, jos on tyytyväinen siihen 10- kerrokseen?

ole kaavaa, vain taajamissa ja rannoilla.

Pirre* kirjoitti:

ole kaavaa, vain taajamissa ja rannoilla.

Ei ole ei, mutta en ymmärrä, et jos joku sanoo asuvansa tyytyväisenä 10-kerroksessa, niin miksi hänelle vastataan "ehdotuksella", muuta laaksoon asumaan.

Lapsellista.

Pirre* kirjoitti:

ole kaavaa, vain taajamissa ja rannoilla.

tarvitaan ja sitä kautta voisi vaikuttaa asioihin. Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että pitäisi enemmän ainakin yrittää ennakoida tulvien mahdollisuuksia. Melko usein ajan Espoon Ikean ohi moottoritietä. Siinä lähellä on erittäin vetinen alue, milloinkahan sekin kaavoitetaan asutukseen, kun on paikka sijaitsee niin sopivasti?

1943 kirjoitti:

tarvitaan ja sitä kautta voisi vaikuttaa asioihin. Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että pitäisi enemmän ainakin yrittää ennakoida tulvien mahdollisuuksia. Melko usein ajan Espoon Ikean ohi moottoritietä. Siinä lähellä on erittäin vetinen alue, milloinkahan sekin kaavoitetaan asutukseen, kun on paikka sijaitsee niin sopivasti?

Nyt aitona ehtana Espoolaisena kysyn Sinulta, että mikä järvi, joki tai meri on Ikean kohdalla joka tulvia nostattaisi?

Kautta aikojen on Suomessa rakennettu pelloille ja rakennetaan yhä. Ei kukkulat riittäisi Suomen asutuksiin.

Oletko kuullut sanan paalutus?

1943 kirjoitti:

tarvitaan ja sitä kautta voisi vaikuttaa asioihin. Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että pitäisi enemmän ainakin yrittää ennakoida tulvien mahdollisuuksia. Melko usein ajan Espoon Ikean ohi moottoritietä. Siinä lähellä on erittäin vetinen alue, milloinkahan sekin kaavoitetaan asutukseen, kun on paikka sijaitsee niin sopivasti?

on niin kallista siellä etelässä päin, ja sitä sitten kaavoitetaan periaatteessa rakentamiseen sopimattomille paikoille. Meillä täällä on lääniä rakentaa ja valita mökille paras paikka, mutta tietenkin lupa tarvitaan kaikkeen rakentamiseen ja missä tahansa.

Pirre* kirjoitti:

on niin kallista siellä etelässä päin, ja sitä sitten kaavoitetaan periaatteessa rakentamiseen sopimattomille paikoille. Meillä täällä on lääniä rakentaa ja valita mökille paras paikka, mutta tietenkin lupa tarvitaan kaikkeen rakentamiseen ja missä tahansa.

Totta kirjoitit, mutta se vapaa rakentamaton lääni teillä päin..onko se kaikki kukkulalla, heh?

haloo onko valoo kirjoitti:

Totta kirjoitit, mutta se vapaa rakentamaton lääni teillä päin..onko se kaikki kukkulalla, heh?

mutta valinta on paljolti oma haluaako rakentaa laaksoon vai kukkulalle, rakennus-tai asemaka alueella sitä mahdollisuutta ei välttämättä ole - tietenkin on tyhmää kaavoittaa rakentamiselle huonosti sopiville alueille, ja tyhmää ostaa- tai hankkia muuten tontti huonolta rakennuspaikalta, sillä tontinhan valitsee rakentaja itse.

Pirre* kirjoitti:

mutta valinta on paljolti oma haluaako rakentaa laaksoon vai kukkulalle, rakennus-tai asemaka alueella sitä mahdollisuutta ei välttämättä ole - tietenkin on tyhmää kaavoittaa rakentamiselle huonosti sopiville alueille, ja tyhmää ostaa- tai hankkia muuten tontti huonolta rakennuspaikalta, sillä tontinhan valitsee rakentaja itse.

Valintahan se on, mutta kun niitä kukkuloita ei riitä meille yli 5 miljoonalle ja kuitekin suurin osa taloistamme on rakennettu tasamaalle, pelloille, metsään...
Tämä on taasen niitä asioita, joita en tällä palstalla tajua, että jos MINÄ ASUN KUKKULALLE, niin miksi ei kaikki muutkin :-).

haloo onko valoo kirjoitti:

Valintahan se on, mutta kun niitä kukkuloita ei riitä meille yli 5 miljoonalle ja kuitekin suurin osa taloistamme on rakennettu tasamaalle, pelloille, metsään...
Tämä on taasen niitä asioita, joita en tällä palstalla tajua, että jos MINÄ ASUN KUKKULALLE, niin miksi ei kaikki muutkin :-).

täällä ole talouksiakaan viittä miljoonaa, - se siitä..

Mutta tuosta tasamaasta, ei ehkä ole varsinaisia kukkuloita mutta korkeuserot voivat silti olla riittävät tulvavaaraa ajatellen, mutta onhan meillä alueita joilla on aina olemassa tulvimisen vaara, isojen jokien rantamaastot sekä kokonaan lätyskä pohjanmaa..

P.s. Kukaan nyt ajattele että kun meillä niin ei muillakaan, tuo oli oma versiosi vain.

haloo onko valoo kirjoitti:

Nyt aitona ehtana Espoolaisena kysyn Sinulta, että mikä järvi, joki tai meri on Ikean kohdalla joka tulvia nostattaisi?

Kautta aikojen on Suomessa rakennettu pelloille ja rakennetaan yhä. Ei kukkulat riittäisi Suomen asutuksiin.

Oletko kuullut sanan paalutus?

alue, missä asunet? Kartat ovat olemassa ja niistä selviää, että Espoonjoki laskee noilla main mereen päin. Siinä on suurehko, suomainen kosteikkoalue ja niin usein en ole siellä liikuskellut, että olisin nähnyt veden tulvivan tielle, mutta lähellä on ollut. En nyt halua kaikkea, mitä tiedän , täällä kailotella. Suomessa olen sen verran joka nurkassa matkustellut, että tiedän asuinpaikkoja olevan ilman paalutusta jokaikiselle. Kaikkien ei tarvitse ahtautua pääkaupunkiseudulle. Yritän vain sanoa, että edes vähän viisastuttaisiin eikä rakennettaisi alueille, joilla on ollut tulvia ennenkin. Ei todellakaan olisi mukavaa, jos kodin lattia olisi liejun peittämä. Lehtien mukaan vakuutuskaan ei korvaa.

Pirre* kirjoitti:

täällä ole talouksiakaan viittä miljoonaa, - se siitä..

Mutta tuosta tasamaasta, ei ehkä ole varsinaisia kukkuloita mutta korkeuserot voivat silti olla riittävät tulvavaaraa ajatellen, mutta onhan meillä alueita joilla on aina olemassa tulvimisen vaara, isojen jokien rantamaastot sekä kokonaan lätyskä pohjanmaa..

P.s. Kukaan nyt ajattele että kun meillä niin ei muillakaan, tuo oli oma versiosi vain.

Pirre. Hyvin haluaisin kaikilla asioiden olevan ja siksi viranomaisten pitäisi olla viisaampia kuin vähemmän kokeneiden eikä kaavoittaa eikä antaa rakennuslupaa sopimattomille paikoille. Kuten jo edellä kirjoitin, ei olisi kiva, jos lattialla olisi vettä ja liejua. En todellakaan olisi vahingoniloinen, jos jollekulle niin kävisi.

1943 kirjoitti:

Pirre. Hyvin haluaisin kaikilla asioiden olevan ja siksi viranomaisten pitäisi olla viisaampia kuin vähemmän kokeneiden eikä kaavoittaa eikä antaa rakennuslupaa sopimattomille paikoille. Kuten jo edellä kirjoitin, ei olisi kiva, jos lattialla olisi vettä ja liejua. En todellakaan olisi vahingoniloinen, jos jollekulle niin kävisi.

ajattelee omalle kohalleen se olisi suorastaan kamalaa, - kuinka vakuutuksetkaan korvaa noita luonnonilmiöistä johtuvia kosteusvaurioita..

Kas kun eivät ole huomanneet ilman sinun insinöri taitojasi, että paalujen päälle? Ajattelitko puusta vai sementistä ja missä se tukeva pohja olisi?

Kuinkas ajattelit itse selviytyä jos joku pyromaani sytyttäisi talonne alakerran tuleen? Siinä ei taitaisi paljon merinäköala lohduttaa, jos sitä vettä ei saisi sinne yläkertaan!!

Onhan se todellakin epätodennäköistä sattumaa sinulle, kuten itselleni oli, että jouduin autokolariin ja kallovetoon, kuten myös veljeni, koska ei samasta perheestä voi näin tapahtua. Salama iski kotitilaamme, mutta onneksi talon viereiseen puuhun, rikkoen kuitenkin perunapeltoon ison kuopan ja piikkilanka aidat taas Jeesuksen päähän. Ei minulle pitänyt näitäkään sattua, että autooni murtauduttiin, polkupyöräni varastettiin ja sain syövän.

Onneksi olen ikäni asunut "mäenpäällä" omakotitalossa, mutta lapsuuskotini, isoisän aikaan oli kulkurit saaneet tuleen (ulkohuusin) tupakalla. Taloon ei ollut edes tietä ja palokunta 50 km päässä. Siitä vain porukka pakkaseen, tai oliko kesä, mutta lapsia oli 12.....siihen aikaan.

Anna meidän pohtia kaikenlaista ja mene itse vaikka kaljalle.

kukkulalla kirjoitti:

Kas kun eivät ole huomanneet ilman sinun insinöri taitojasi, että paalujen päälle? Ajattelitko puusta vai sementistä ja missä se tukeva pohja olisi?

Kuinkas ajattelit itse selviytyä jos joku pyromaani sytyttäisi talonne alakerran tuleen? Siinä ei taitaisi paljon merinäköala lohduttaa, jos sitä vettä ei saisi sinne yläkertaan!!

Onhan se todellakin epätodennäköistä sattumaa sinulle, kuten itselleni oli, että jouduin autokolariin ja kallovetoon, kuten myös veljeni, koska ei samasta perheestä voi näin tapahtua. Salama iski kotitilaamme, mutta onneksi talon viereiseen puuhun, rikkoen kuitenkin perunapeltoon ison kuopan ja piikkilanka aidat taas Jeesuksen päähän. Ei minulle pitänyt näitäkään sattua, että autooni murtauduttiin, polkupyöräni varastettiin ja sain syövän.

Onneksi olen ikäni asunut "mäenpäällä" omakotitalossa, mutta lapsuuskotini, isoisän aikaan oli kulkurit saaneet tuleen (ulkohuusin) tupakalla. Taloon ei ollut edes tietä ja palokunta 50 km päässä. Siitä vain porukka pakkaseen, tai oliko kesä, mutta lapsia oli 12.....siihen aikaan.

Anna meidän pohtia kaikenlaista ja mene itse vaikka kaljalle.

oli niin hauska, että minäkin uskaltaudun kysymään tuosta paalutuksesta. Asutaan linnuntietä lähellä merta, ei meren rannalla. Asutusta sillä kohtaa, josta kysyn, on ollut ehkäpä kymmenisen vuotta.
Paalutustakin lienee tehty moneenkin taloon, rannimmaksi rakennettuihin.
Eikö paalutus ole huisin kallista? Entä, kun on entisiä taloja lähes vieressä, ja paalutetaan, kun tänne meillekin asti kuului jumpsutus, ja tömähtely, eikö se särje jo olevien talojen rakenteita.
Ei kai tietenkään, mutta?

1943 kirjoitti:

Kunta = me kuntalaiset. Kyllä meillä näitä kumpujakin löytyy ja rakentamattomia paikkoja jäisi vielä paljon. Kyllä lainsäädännöllä voi vaikuttaa rakennuspaikkoihin. Miksi et sitten ole valinnut laaksoa, kun noin ivallisesti vastaat?

"Paljon uudehkoja rakennuksia sijaitsee alavilla paikoilla. Tulva tuo veden taloihin kuten viikonloppuna on uutisoitu."

En tiedä tuosta miten "uusista/uudehkoista" nyt keskustelet?

Mutta täällä pohjanmaalla ainakin nämä rakennukset on jo monta sataa vuotta rakennettu vanhaan merenpohjaan. Joten kai täällä ei sitten ole ollut tilaa rakentaa kukkulalle tai mäenpäälle, kun niitä on niin rajoitetusti.

Tässä missä itse asun kaava on tehty jo ennen syntymääni, ja rakennettukin melkein koko kaupungin osa.
Tosin isoja marketteja ja sairaala ym. on rakennettu jälkeenpäin näinkin alavalle maalle ?

Täällä on kyllä se hyvä puoli että maa nousee kokoajan. Joten eiköhän meilläkin muutaman tuhannen vuoden päästä ole jonkinlainen korkeampi paikka rakentaa ?

1943 kirjoitti:

tarvitaan ja sitä kautta voisi vaikuttaa asioihin. Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että pitäisi enemmän ainakin yrittää ennakoida tulvien mahdollisuuksia. Melko usein ajan Espoon Ikean ohi moottoritietä. Siinä lähellä on erittäin vetinen alue, milloinkahan sekin kaavoitetaan asutukseen, kun on paikka sijaitsee niin sopivasti?

Ostimme 3000 nel. tontin v.63 Espoosta kaavoittamattomalta alueelta ja asuimme 10-vuotta alunperin kuorma-autotalliksi rakennetussa mökissä. Ei ollut vesijohtoja, mutta oli ulkohuusi ja sauna, jonka vieressä lähdekaivo. Vettä siis riitti, lapset sitten aikanaan pieniä ja nyrkkipyykkiä riitti.

Vihdoin, kun alue kaavoitettiin, niin yritimme 11 kertaa saada rinteeseen kaksikerroksista taloa. Aina hylättiin. Ainoa, jonka he hyväksyivät oli mäenpäälle talo, jossa on vain yksi uloskäynti, mitä ei kai nykyisin hyväksytäkkään.

Ajatushan oli Espoolla, kuten nyt on käynyt ilmi, että näin isot tontit jaetaan...pakosta. Onneksi tulvavaaraa ei ole metsittyneellä alatontillakaan.

Noista tulvista kuitenkin muistan kotitilani, joka on paljon riippuvainen Saimaan veden korkeuksista. Siskoni häiden aikaan 62-v oli tilamme saarena. Häävieraita veneellä soudeltiin kotiimme, mutta sen jälkeen ei ole moisia vedenkorkeuksia ilmennyt, joita aikaisemmin peltomme kärsivät.

kaavoitus ja luvat kirjoitti:

Ostimme 3000 nel. tontin v.63 Espoosta kaavoittamattomalta alueelta ja asuimme 10-vuotta alunperin kuorma-autotalliksi rakennetussa mökissä. Ei ollut vesijohtoja, mutta oli ulkohuusi ja sauna, jonka vieressä lähdekaivo. Vettä siis riitti, lapset sitten aikanaan pieniä ja nyrkkipyykkiä riitti.

Vihdoin, kun alue kaavoitettiin, niin yritimme 11 kertaa saada rinteeseen kaksikerroksista taloa. Aina hylättiin. Ainoa, jonka he hyväksyivät oli mäenpäälle talo, jossa on vain yksi uloskäynti, mitä ei kai nykyisin hyväksytäkkään.

Ajatushan oli Espoolla, kuten nyt on käynyt ilmi, että näin isot tontit jaetaan...pakosta. Onneksi tulvavaaraa ei ole metsittyneellä alatontillakaan.

Noista tulvista kuitenkin muistan kotitilani, joka on paljon riippuvainen Saimaan veden korkeuksista. Siskoni häiden aikaan 62-v oli tilamme saarena. Häävieraita veneellä soudeltiin kotiimme, mutta sen jälkeen ei ole moisia vedenkorkeuksia ilmennyt, joita aikaisemmin peltomme kärsivät.

kaavoitusasioissa ole usein isot rahat kyseessä? Ehkä taustani perusteella en sisimmässäni hyväksy, että taloja rakennetaan hyvälle pellolle. Ja onni on ollut saada asua jonkinlaisella nyppylällä.

Aivan niin. kirjoitti:

"Paljon uudehkoja rakennuksia sijaitsee alavilla paikoilla. Tulva tuo veden taloihin kuten viikonloppuna on uutisoitu."

En tiedä tuosta miten "uusista/uudehkoista" nyt keskustelet?

Mutta täällä pohjanmaalla ainakin nämä rakennukset on jo monta sataa vuotta rakennettu vanhaan merenpohjaan. Joten kai täällä ei sitten ole ollut tilaa rakentaa kukkulalle tai mäenpäälle, kun niitä on niin rajoitetusti.

Tässä missä itse asun kaava on tehty jo ennen syntymääni, ja rakennettukin melkein koko kaupungin osa.
Tosin isoja marketteja ja sairaala ym. on rakennettu jälkeenpäin näinkin alavalle maalle ?

Täällä on kyllä se hyvä puoli että maa nousee kokoajan. Joten eiköhän meilläkin muutaman tuhannen vuoden päästä ole jonkinlainen korkeampi paikka rakentaa ?

tulva on tuonut veden entisen kuntakeskuksen kerrostaloihin. Samoin oli käynyt 44 vuotta sitten, jolloin maalaiskunnissa ei juuri kerrostaloja ollut. Lääniä olisi ollut laajentaa kuntakeskusta paremmille paikoille. Tuleeko vesi taloihin siellä Pohjanmaalla?Yksi tuttu perhe on siellä, ovat rakentaneet korkeimmalle mahdolliselle paikalle.

1943 kirjoitti:

kaavoitusasioissa ole usein isot rahat kyseessä? Ehkä taustani perusteella en sisimmässäni hyväksy, että taloja rakennetaan hyvälle pellolle. Ja onni on ollut saada asua jonkinlaisella nyppylällä.

Meidän tontti sijaitsi jyrkällä rinteellä, keskellä Pohj.Espoon korpea. Siksi haimme rakennuslupaa noin usein siihen rinteeseen, jossa ylätaso olisi ollut tontin ylälaidasta ja alataso olisi ollut maastonpuolesta sopiva (meidänmielestä) siihen jyrkästi laskevaan rinteeseen.

Ehkä tontin muodon vuoksi kaavoittaja katsoi, että tonttia on vaikea jakaa, koska kieltämättä siitä olisi ollut vaikea jakaa sitten toista tonttia.

Siksi asummekin nyt "malliladossa", kun se olisi voinut olla mallitalo, jossa olisi ollut kaksikerrosta.

haloo onko valoo kirjoitti:

Valintahan se on, mutta kun niitä kukkuloita ei riitä meille yli 5 miljoonalle ja kuitekin suurin osa taloistamme on rakennettu tasamaalle, pelloille, metsään...
Tämä on taasen niitä asioita, joita en tällä palstalla tajua, että jos MINÄ ASUN KUKKULALLE, niin miksi ei kaikki muutkin :-).

Että paljonkohan se Suomen väkiluku mahtaa sieltä "rippikoulun" näkökulmasta katsottuna olla kun kukkuloita pitäisi olla 5 miljoonaa? No onhan niitä kukkuloita aivan varmasti viisi miljoonaa, mutta eivät ne tietty satu olemaan nyt just niin rivissä ja ruudussa, niin että ne kelpaisivat "laumasieluiselle" oliolle. Mutta mihin tarkoitukseen tarvitset juuri 5 miljoonaa kukkulaa? Se ei selvinnyt jutussasi.

Arvelin, että ajoit takaa Suomen väkilukua, mutta millä kumman laskutaidoilla päädyt 5 miljoonaan rakennuspaikkaan?

sama näin päin kirjoitti:

Että paljonkohan se Suomen väkiluku mahtaa sieltä "rippikoulun" näkökulmasta katsottuna olla kun kukkuloita pitäisi olla 5 miljoonaa? No onhan niitä kukkuloita aivan varmasti viisi miljoonaa, mutta eivät ne tietty satu olemaan nyt just niin rivissä ja ruudussa, niin että ne kelpaisivat "laumasieluiselle" oliolle. Mutta mihin tarkoitukseen tarvitset juuri 5 miljoonaa kukkulaa? Se ei selvinnyt jutussasi.

Arvelin, että ajoit takaa Suomen väkilukua, mutta millä kumman laskutaidoilla päädyt 5 miljoonaan rakennuspaikkaan?

Mä ainaski haluun rakentaa koirankopin kukkulalle. Fifi voi huopaantua, jos se kastuu. Leikkimökki kans kukkulalle, siellä on Thyra-tädin vuonna 28 kutoma matto, se ei saa tulvissa tärveltyä. Märkien puiden poltto ei ole suotavaa, puuvaja kukkulalle ja niinpäinpois...

1943 kirjoitti:

tulva on tuonut veden entisen kuntakeskuksen kerrostaloihin. Samoin oli käynyt 44 vuotta sitten, jolloin maalaiskunnissa ei juuri kerrostaloja ollut. Lääniä olisi ollut laajentaa kuntakeskusta paremmille paikoille. Tuleeko vesi taloihin siellä Pohjanmaalla?Yksi tuttu perhe on siellä, ovat rakentaneet korkeimmalle mahdolliselle paikalle.

Tänä vuonna vaikka oli paljon lunta ei ollut mitään suurempia tulvia. Mutta oli kai muutamissa joissa vaarana tulla isotkin tulvat jäiden lähdön aikoihin, niistä selvittiin kai pienin vahingoin ja dynamiitillä räjäyttämällä jääpatoja. Uutisointien mukaan.

Täällä pohjanmaalla on jo 60-luvulla rakennettu jokienrannoille tulvan takia korotetut vallit, suojaamaan taloja ja peltoja. Mutta ainahan nekään ei auta, kuten uutisista saamme kuulla.
Suurin syy kai on että nuo jokiensuut eivät laske mereen kun se on vielä paksussa jäässä.

Ja onhan täällä joskus tuota metsä ja peltomaatakin tehty useita satoja ja jopa tuhansia hehtaareja, patoamalla pohjanlahtea.

eri mieltä olevia kirjoitti:

Kunta=me kuntalaiset...hah, vaan me tavalliset ihmiset emme määrää kaavoitusta.

Miksi AINA vastaa ilkeästi, jos joku on eri mieltä kanssasi.

MIksi jonkun pitäisi mennä laaksoon asumaan, jos on tyytyväinen siihen 10- kerrokseen?

rikkiviisas, kaikentietävä (narsisti), niin ei voi hyväksyä toisen mielipiteitä.
Mielestäni en ivallisesti kirjoittanut, mutta kukin tulkitsee kuten tulkitsee lukemansa. En muuta laaksoon, sillä viihdyn 10-kerroksessa, ei ole riesaa hyttysistä, kärpäsistä yms.ötököistä. Pihatöiltäkin säästyn, koska mulla ei ole hortonomin vikaa eikä halua moiseen hommaan.

Ja fakta on ettei sitä rakenneta, eikä saa rakentaa just sinne minne tahtoisi, edes omalla maallaan.

pohtijapoloinen kirjoitti:

oli niin hauska, että minäkin uskaltaudun kysymään tuosta paalutuksesta. Asutaan linnuntietä lähellä merta, ei meren rannalla. Asutusta sillä kohtaa, josta kysyn, on ollut ehkäpä kymmenisen vuotta.
Paalutustakin lienee tehty moneenkin taloon, rannimmaksi rakennettuihin.
Eikö paalutus ole huisin kallista? Entä, kun on entisiä taloja lähes vieressä, ja paalutetaan, kun tänne meillekin asti kuului jumpsutus, ja tömähtely, eikö se särje jo olevien talojen rakenteita.
Ei kai tietenkään, mutta?

vanhojakin korkeita rakennuksia, etteivät vajoa. Uudet kerrostalot paalutetaan jo heti alkuvaiheessa, eli rakennetaan paalujen päälle.
Teatteritalon paalutukseen upposi satoja metrejä paaluja, en muista enää määrää, mutta paljon sitä oli.

on palutettu kirjoitti:

vanhojakin korkeita rakennuksia, etteivät vajoa. Uudet kerrostalot paalutetaan jo heti alkuvaiheessa, eli rakennetaan paalujen päälle.
Teatteritalon paalutukseen upposi satoja metrejä paaluja, en muista enää määrää, mutta paljon sitä oli.

on rakennettu suolle, tsaarinajan maaorjat ovat tehneet paalutustyöt..

14+15 kirjoitti:

rikkiviisas, kaikentietävä (narsisti), niin ei voi hyväksyä toisen mielipiteitä.
Mielestäni en ivallisesti kirjoittanut, mutta kukin tulkitsee kuten tulkitsee lukemansa. En muuta laaksoon, sillä viihdyn 10-kerroksessa, ei ole riesaa hyttysistä, kärpäsistä yms.ötököistä. Pihatöiltäkin säästyn, koska mulla ei ole hortonomin vikaa eikä halua moiseen hommaan.

Ja fakta on ettei sitä rakenneta, eikä saa rakentaa just sinne minne tahtoisi, edes omalla maallaan.

Kerrostalossakin otetaan kukin asukas fyysisten voimiensa mukaan osaa yhteisten piha-alueiden hoitoon ja siistimiseen. Ai että muka talossasi on hortonoomeja muita mut sinä et? Aika erikoista. Itsekkyyttä ja naivia vastuuden kiertoa.
Kyllä vaan meidän kerrostalossa tuon Sinun olettamuksesi mukaan oli paljon hortonoomeja, ainoastaan vanhat, jotka eivät enää jaksaneet, heillä oli vapautus työstä yhteisten tilojen työpanoksesta, mutta he korvasivat osuutensa siten, että maksoivat jolle kulle talon asukkaalle, joka sitten suoritti heidän työosuutensa myös.

on palutettu kirjoitti:

vanhojakin korkeita rakennuksia, etteivät vajoa. Uudet kerrostalot paalutetaan jo heti alkuvaiheessa, eli rakennetaan paalujen päälle.
Teatteritalon paalutukseen upposi satoja metrejä paaluja, en muista enää määrää, mutta paljon sitä oli.

Paljonkohan Oulun teatterin alle on mahtanut paaluja upota. Se kun on rakennettu meren päälle. Opiskelin oulussa juuri silloin rakennusalaa, ja opiskeluun kuului käydä rakennustyömailla. Sielläkin teatterityömaalla käytiin useamman kerran.

Toisaalta sitä ihmettelee, että onko maa niin vähissä, että meren päälle pitää alkaa raijata mielettömät määrät maata, että pystytään rakentamaan tuollainen laitos. No komian näköinenhan se nyt kun kävin Oulussa 2007, niin kävinpä myös teatteritalossa.

Mut täytyy olla valtavan hyvät kosteussulut, ettei kosteus nouse rakenteisiin. Onkohan kosteussulut onnistuneet? Onko täällä palstalla oululaisia?

haloo onko valoo kirjoitti:

Valintahan se on, mutta kun niitä kukkuloita ei riitä meille yli 5 miljoonalle ja kuitekin suurin osa taloistamme on rakennettu tasamaalle, pelloille, metsään...
Tämä on taasen niitä asioita, joita en tällä palstalla tajua, että jos MINÄ ASUN KUKKULALLE, niin miksi ei kaikki muutkin :-).

Kun ajelin sinä kesänä pohjoisesta alas Oravaisten kautta, jossa juuri vähän ennen olivat ne suuret tulvat, niin ihmetykseltä en kyllä säästynyt, että miten ihmeellä ihmiset rakentavat alaville maille matalalla sokkelilla. Juuri alueilla, jossa tulva oli ollut vähää ennen kuin ajelin siellä, niin hirvitti oikein, miten matalilla sokkeleilla on lähdetty kokeilemaan kepillä jäätä.

Muutenkin, kun nykyisin pitäisi olla järkeä, mihin se järki katoaa? Rakennusalaa opiskellaan vuosikaudet, mut perusasioita ei vieläkään hallita. Minunkin kotini on entisellä merenpohja-alueella, mutta rakennus on rakennettu toista sataa vuotta sitten, niin kivisokkeli on toista metriä korkea. Ei nouse vesi, vaikka pihalla vesi kuinka lilluisi. Ja kun on kivisokkeli, on myös alta tuulettuva. Sinne pääsee tuuletusluukuista alapohjan alle ryömimään. Jos kastuukin, niin kuivuu, mutta kun puinen alapohja on kuitenkin niin korkealla, että ei kastu. Ei ole kastunut koskaan sen rakennuksen aikana. Isoisoisoisä muistaa sen rakennuksen rakentamisen. Isoisoisoisän ehdin nähdä ja kuunnella hänen juttujaan ennenkuin hän kuoli 98 vuotiaana.

Katselkaapas noita vanhoja rakennuksia, miten upeat kivisokkelit niissä on. Silloin on osattu ottaa huomioon mahdolliset tulavat.
Mut näyttää niitä olevan joitain alueita, joissa oli tapana laudoittaa rakennuksen ulkoverhous maan tasalle, josta se imaisi heti kosteutta. Ja rakennus kuin rakennus on "helmoistaan" mätiä.

ei hortonomi kirjoitti:

Kerrostalossakin otetaan kukin asukas fyysisten voimiensa mukaan osaa yhteisten piha-alueiden hoitoon ja siistimiseen. Ai että muka talossasi on hortonoomeja muita mut sinä et? Aika erikoista. Itsekkyyttä ja naivia vastuuden kiertoa.
Kyllä vaan meidän kerrostalossa tuon Sinun olettamuksesi mukaan oli paljon hortonoomeja, ainoastaan vanhat, jotka eivät enää jaksaneet, heillä oli vapautus työstä yhteisten tilojen työpanoksesta, mutta he korvasivat osuutensa siten, että maksoivat jolle kulle talon asukkaalle, joka sitten suoritti heidän työosuutensa myös.

Sivusta puutun, asiaan. Olen asunut elämäni aikana yli kymmenessä kerrostalossa, eripuolilla hesaa, missään asukkaat eivät ole piha-alueita hoitaneet, vaan joko talonmies, tai huoltoyhtiö. Mehän maksamme sen palkkion, palkan, vastikkeissamme.
Monissa taloissa piha on jopa niin pieni, ettei sinne kerrostalollinen ihmisiä mahtuisikaan, pari kolme ehkä.
Jossain vaiheessa lähiöissä oli hieman tilaakin, ja vapaaehtoisia talkoita jotkut pitivät, ei tosiaankaan kuulunut kaikkien osallistua.
Nykyisessä taloyhtiössä on nurmikko, muutama puska, ja pari puuta. Asfaltti ja ala on tosi pieni. Huoltosopimukseen kuuluu nurmikon leikkuu, ja asfaltin pesu, määräaikoina. Pensaita ei ole kymmeneen vuoteen leikelty, ja hyvin ovat selvinneet. Samoin koristepuut.

Pirre* kirjoitti:

on rakennettu suolle, tsaarinajan maaorjat ovat tehneet paalutustyöt..

Ja hesa, vanhan merenpohjan päälle.
Kustaa Vaasahan perusti sen vantaan joen varrelle, Arabian kaupunginosan lähelle.
Siitä se sitten lähtikin merta kohden, etelään. Niitä puupaalujahan on uusittu aika-ajoin. Koko kluuvi on vanhaa merenpohjaa.
Nyt taas vallataan lisää rakennusmaata, merestä.
Hernesaari, jätkäsaari, osa ruoholahdesta, täytemaata. Lauttasaareen on rakennettu taloja myös osin merenpäälle.
Asuinpaikallani, kaikki talot paalutettu, tässäkin meri lainehti vielä kymmenen vuotta sitten.

ei hortonomi kirjoitti:

Kerrostalossakin otetaan kukin asukas fyysisten voimiensa mukaan osaa yhteisten piha-alueiden hoitoon ja siistimiseen. Ai että muka talossasi on hortonoomeja muita mut sinä et? Aika erikoista. Itsekkyyttä ja naivia vastuuden kiertoa.
Kyllä vaan meidän kerrostalossa tuon Sinun olettamuksesi mukaan oli paljon hortonoomeja, ainoastaan vanhat, jotka eivät enää jaksaneet, heillä oli vapautus työstä yhteisten tilojen työpanoksesta, mutta he korvasivat osuutensa siten, että maksoivat jolle kulle talon asukkaalle, joka sitten suoritti heidän työosuutensa myös.

hoitaa kaikki hommat maksua vastaan piha-alueella, tuliko selväksi? Maksan osuuteni mielelläni. Näin olemme päättäneet yhtiökokouksessa vuosia sitten.

Olen siis vastuuntunnoton, kun en mene omin päin pihaa siistimään. En sanonut, että talossa on hortonoomeja, mistä niin luit? Sen alan ihmiset hakeutunevat muihin asuinmuotoihin kuin kerrostaloon, luulisin. Ehkä sinne etelärinteeseen.

QQ kirjoitti:

Ja hesa, vanhan merenpohjan päälle.
Kustaa Vaasahan perusti sen vantaan joen varrelle, Arabian kaupunginosan lähelle.
Siitä se sitten lähtikin merta kohden, etelään. Niitä puupaalujahan on uusittu aika-ajoin. Koko kluuvi on vanhaa merenpohjaa.
Nyt taas vallataan lisää rakennusmaata, merestä.
Hernesaari, jätkäsaari, osa ruoholahdesta, täytemaata. Lauttasaareen on rakennettu taloja myös osin merenpäälle.
Asuinpaikallani, kaikki talot paalutettu, tässäkin meri lainehti vielä kymmenen vuotta sitten.

Joensuu on nimensä mukaan joensuussa, eli joen varrella, ja kuulemma ollut soista maata, ja siihen ne on paaluttaneet rakennuksille perustukset, ihan kuin täällä ei oisi ollut kuivaa maata rakentaa kyllin, mutta entisajan kauppatiet olivat jokia ja järviä..

kivisokkeli kirjoitti:

Kun ajelin sinä kesänä pohjoisesta alas Oravaisten kautta, jossa juuri vähän ennen olivat ne suuret tulvat, niin ihmetykseltä en kyllä säästynyt, että miten ihmeellä ihmiset rakentavat alaville maille matalalla sokkelilla. Juuri alueilla, jossa tulva oli ollut vähää ennen kuin ajelin siellä, niin hirvitti oikein, miten matalilla sokkeleilla on lähdetty kokeilemaan kepillä jäätä.

Muutenkin, kun nykyisin pitäisi olla järkeä, mihin se järki katoaa? Rakennusalaa opiskellaan vuosikaudet, mut perusasioita ei vieläkään hallita. Minunkin kotini on entisellä merenpohja-alueella, mutta rakennus on rakennettu toista sataa vuotta sitten, niin kivisokkeli on toista metriä korkea. Ei nouse vesi, vaikka pihalla vesi kuinka lilluisi. Ja kun on kivisokkeli, on myös alta tuulettuva. Sinne pääsee tuuletusluukuista alapohjan alle ryömimään. Jos kastuukin, niin kuivuu, mutta kun puinen alapohja on kuitenkin niin korkealla, että ei kastu. Ei ole kastunut koskaan sen rakennuksen aikana. Isoisoisoisä muistaa sen rakennuksen rakentamisen. Isoisoisoisän ehdin nähdä ja kuunnella hänen juttujaan ennenkuin hän kuoli 98 vuotiaana.

Katselkaapas noita vanhoja rakennuksia, miten upeat kivisokkelit niissä on. Silloin on osattu ottaa huomioon mahdolliset tulavat.
Mut näyttää niitä olevan joitain alueita, joissa oli tapana laudoittaa rakennuksen ulkoverhous maan tasalle, josta se imaisi heti kosteutta. Ja rakennus kuin rakennus on "helmoistaan" mätiä.

rakentajalla itsellään oisikin maalaisjärki jälellä, mutta menepä ehdottamaan pyykmestarille jotain muuta kuin mikä on viimeisen frendin/opin mukaista rakentamista, - mekään ei oisi saatu aikoinaan tehä leivinuunia..muttei me toteltu.

UPDATE_6700438 kirjoitti:

rakentajalla itsellään oisikin maalaisjärki jälellä, mutta menepä ehdottamaan pyykmestarille jotain muuta kuin mikä on viimeisen frendin/opin mukaista rakentamista, - mekään ei oisi saatu aikoinaan tehä leivinuunia..muttei me toteltu.

Suomesta puuttuu kansalaisaktiivisuus. Nuo ns. lukeneet saa tehdä päänsä mukaan, ja kansa nyökyttelee. Mun mielestä kansan tulis yheisrintamana nousta vaatimaan muutoksia älyttömiin ratkaisuihin, kuten mm. noissa palkkaneuvotteluissa. Miksi ei muissakin asioissa ryhdytä joukolla puolustamaan asioita, mitä olis järkeviä? Varmaan asiat muuttuisivat, kun kansa vain ryhtyisi äänekkäämmin vaatimaan muutoksia esim. noihin päättömiin rakennusmääräyksiin.

Joo, niin meilläkin oli peruskorjaushankkeet siihen aikaan meneillään, kun ehdot olivat todella törkeitä. Suunnitteleva arkkitehti sitten viisasi, että uunin paikka tehdään, mut vuorataan se lattia-seinämateriaalilla, ja oven kolot tehdään, joita ei saisi rakennusmääräysten takia tehdä, ja kun lopputarkastu on tehty, ovi avataan. Karmit laitetaan jo valmiiksi levyn alle. Kun lopputarkastus on tehty, sen jälkeen rakennetaan uuni-hella.

Näin kertoi meneteltävän myös uusissa rakennuksissa, joissa rakennusmääräykset kielsivät oven rakentamisen sisältä autotalliin, niin sanoi, että oven karmit laitetaan valmiiksi levyn alle, ja lopputarkastuksen jälkeen ovi avataan.

Niin että ihan kaikkeen ei tarvitse alistua, voi "kiertää kiven" missä se on mahdollista.

kierrä kivi kirjoitti:

Suomesta puuttuu kansalaisaktiivisuus. Nuo ns. lukeneet saa tehdä päänsä mukaan, ja kansa nyökyttelee. Mun mielestä kansan tulis yheisrintamana nousta vaatimaan muutoksia älyttömiin ratkaisuihin, kuten mm. noissa palkkaneuvotteluissa. Miksi ei muissakin asioissa ryhdytä joukolla puolustamaan asioita, mitä olis järkeviä? Varmaan asiat muuttuisivat, kun kansa vain ryhtyisi äänekkäämmin vaatimaan muutoksia esim. noihin päättömiin rakennusmääräyksiin.

Joo, niin meilläkin oli peruskorjaushankkeet siihen aikaan meneillään, kun ehdot olivat todella törkeitä. Suunnitteleva arkkitehti sitten viisasi, että uunin paikka tehdään, mut vuorataan se lattia-seinämateriaalilla, ja oven kolot tehdään, joita ei saisi rakennusmääräysten takia tehdä, ja kun lopputarkastu on tehty, ovi avataan. Karmit laitetaan jo valmiiksi levyn alle. Kun lopputarkastus on tehty, sen jälkeen rakennetaan uuni-hella.

Näin kertoi meneteltävän myös uusissa rakennuksissa, joissa rakennusmääräykset kielsivät oven rakentamisen sisältä autotalliin, niin sanoi, että oven karmit laitetaan valmiiksi levyn alle, ja lopputarkastuksen jälkeen ovi avataan.

Niin että ihan kaikkeen ei tarvitse alistua, voi "kiertää kiven" missä se on mahdollista.

säännöt kieltävät autotallista oven sisätiloihin, - palo-ovan saa laittaa.

Meillä tuo uunin rakentaminen oli "kielletty", koska rakensimme ensimmäisen talomme valtion takaamalla aravalainalla, - ja niin leivinuuni jäikin lainoituksen ulkopuolelle.

Pirre* kirjoitti:

säännöt kieltävät autotallista oven sisätiloihin, - palo-ovan saa laittaa.

Meillä tuo uunin rakentaminen oli "kielletty", koska rakensimme ensimmäisen talomme valtion takaamalla aravalainalla, - ja niin leivinuuni jäikin lainoituksen ulkopuolelle.

siis piti olla että, leivinuunin rakennuskustannukset jäi lainoituksen ulkopuolelle.

Pirre* kirjoitti:

Joensuu on nimensä mukaan joensuussa, eli joen varrella, ja kuulemma ollut soista maata, ja siihen ne on paaluttaneet rakennuksille perustukset, ihan kuin täällä ei oisi ollut kuivaa maata rakentaa kyllin, mutta entisajan kauppatiet olivat jokia ja järviä..

aiotaan rakentaa Ratinansillan länsipuolelle Pyhäjärven päälle iso kauppakeskus, näin ideoitiin pari vuotta sitten. Idea ei ole vielä toteutumisvaiheessa.
Eli kun ei ole maata niin rakennetaan sitten veteen. Konstit on monet näköjään.

Tampereella kirjoitti:

aiotaan rakentaa Ratinansillan länsipuolelle Pyhäjärven päälle iso kauppakeskus, näin ideoitiin pari vuotta sitten. Idea ei ole vielä toteutumisvaiheessa.
Eli kun ei ole maata niin rakennetaan sitten veteen. Konstit on monet näköjään.

Kummalle tuntuu, ettei muka oo maata. Onhan sitä Tampereellakin maata vaikka kuinka. Ja toisaalta onhan siellä kauppakeskuksiakin ylen määrin. Miks rakentaa lisää, kun on jo kansalaisten tarpeet täyttävät palvelut olemassa? Mutta jonkun on kuoltava alta pois, että toinen kauppakeskus saa jalansijaa. Toisen leipä on toisen kuolema.

Ihan samanlaista hölmöyttä, kun on noiden hiihtokeskusten ja kylpylöiden kanssa. Olemassa olevia ajetaan konkurssiin ja rakennetaan uusia. Siinä sitä puuhaa riittääkin. Voi pyhä yksinkertaisuus.

1943 kirjoitti:

vaan vähäsen, jos joku on minulle ensin ilkeä. Kyllä eri mieltä voi olla, mutta asiallisesti. Ja kaava-asioissa meillä on mahdollisuus vaikuttaa kunnallisia kanavia myöten. Jos haluaa olla aktiivinen, voi vaikuttaa lainsäädäntöön. Pitää vain olla tarpeeksi monta, jotka ovat samaa mieltä.

Ei tavallinen kansalainen pysty mihinkään vaikuttamaan. Kyllä se on virkamies- ja poliittinen mafia joka asiat junailee oman etunsa mukaan. Kyllä tämän on jo jokainen näille kymmenille ehtinyt todeta. Toki jollakin saattaa olla e.m. taustaa ja hän on tietysti eri mieltä. Metsää ei näy puilta.

kivisokkeli kirjoitti:

Kun ajelin sinä kesänä pohjoisesta alas Oravaisten kautta, jossa juuri vähän ennen olivat ne suuret tulvat, niin ihmetykseltä en kyllä säästynyt, että miten ihmeellä ihmiset rakentavat alaville maille matalalla sokkelilla. Juuri alueilla, jossa tulva oli ollut vähää ennen kuin ajelin siellä, niin hirvitti oikein, miten matalilla sokkeleilla on lähdetty kokeilemaan kepillä jäätä.

Muutenkin, kun nykyisin pitäisi olla järkeä, mihin se järki katoaa? Rakennusalaa opiskellaan vuosikaudet, mut perusasioita ei vieläkään hallita. Minunkin kotini on entisellä merenpohja-alueella, mutta rakennus on rakennettu toista sataa vuotta sitten, niin kivisokkeli on toista metriä korkea. Ei nouse vesi, vaikka pihalla vesi kuinka lilluisi. Ja kun on kivisokkeli, on myös alta tuulettuva. Sinne pääsee tuuletusluukuista alapohjan alle ryömimään. Jos kastuukin, niin kuivuu, mutta kun puinen alapohja on kuitenkin niin korkealla, että ei kastu. Ei ole kastunut koskaan sen rakennuksen aikana. Isoisoisoisä muistaa sen rakennuksen rakentamisen. Isoisoisoisän ehdin nähdä ja kuunnella hänen juttujaan ennenkuin hän kuoli 98 vuotiaana.

Katselkaapas noita vanhoja rakennuksia, miten upeat kivisokkelit niissä on. Silloin on osattu ottaa huomioon mahdolliset tulavat.
Mut näyttää niitä olevan joitain alueita, joissa oli tapana laudoittaa rakennuksen ulkoverhous maan tasalle, josta se imaisi heti kosteutta. Ja rakennus kuin rakennus on "helmoistaan" mätiä.

Jo 1960-luvulla niin ammatti- kuin teknilliseenkin kouluun meni talonrakennuspuolelle ne, jotka eivät muualle päässeet. Tekussa oli usein yhteiskokeita mm matematiikassa eri opintolinjojen kesken ja poikkeuksetta talonrakennuspuoli sai heikoimmat arvosanat.
Koulun jälkeen talonrakennusteknikot (se rakennusmestari on tehtävänmukainen nimitys; rakennusmestareina oli useimmiten talonrakennuslinjan teknikoita) saivat sitten parhaat palkat.

Kun jo lähtöaines on sitä kaikkein heikointa ja Suuri Raha vielä painostaa fuskaamaan, niin onko ihme, että järjettömyyksiä Suomessa tehdään juuri talonrakennusalalla?

komia on kirjoitti:

Paljonkohan Oulun teatterin alle on mahtanut paaluja upota. Se kun on rakennettu meren päälle. Opiskelin oulussa juuri silloin rakennusalaa, ja opiskeluun kuului käydä rakennustyömailla. Sielläkin teatterityömaalla käytiin useamman kerran.

Toisaalta sitä ihmettelee, että onko maa niin vähissä, että meren päälle pitää alkaa raijata mielettömät määrät maata, että pystytään rakentamaan tuollainen laitos. No komian näköinenhan se nyt kun kävin Oulussa 2007, niin kävinpä myös teatteritalossa.

Mut täytyy olla valtavan hyvät kosteussulut, ettei kosteus nouse rakenteisiin. Onkohan kosteussulut onnistuneet? Onko täällä palstalla oululaisia?

Siinä Oulun teatteritalon paikalla oli peni ja kurainen Vänmannin saari, jossa joku markkinateltta joskus. Sitten sinne tehtiin se teatteritalo yksimielisellä päätöksellä. Kaupunginjohtaja yksin oli sitä mieltä, että rakennetaan ja muut vastaan. Oli siis yksimielinen päätös sanan varsinaisessa merkityksessä.

Talosta tuli ruma betonimöykky. Joku atomivoimala voisi olla saman näköinen. Ja sitä on pitänyt jo ainaki kaksi kertaa nostaa, kun painuu liejuun.

Minäkin olin niihin aikoihin Oulussa, mutta aivan eri linjan kouluissa. Ja välillä töissä.

komia on kirjoitti:

Paljonkohan Oulun teatterin alle on mahtanut paaluja upota. Se kun on rakennettu meren päälle. Opiskelin oulussa juuri silloin rakennusalaa, ja opiskeluun kuului käydä rakennustyömailla. Sielläkin teatterityömaalla käytiin useamman kerran.

Toisaalta sitä ihmettelee, että onko maa niin vähissä, että meren päälle pitää alkaa raijata mielettömät määrät maata, että pystytään rakentamaan tuollainen laitos. No komian näköinenhan se nyt kun kävin Oulussa 2007, niin kävinpä myös teatteritalossa.

Mut täytyy olla valtavan hyvät kosteussulut, ettei kosteus nouse rakenteisiin. Onkohan kosteussulut onnistuneet? Onko täällä palstalla oululaisia?

Oulussahan tuntuu päättäjien periaatteena olevan, että kaikin voimin pimennetään merinäkymä.
Rumaa ja ihmeellistä.

mar44u kirjoitti:

Siinä Oulun teatteritalon paikalla oli peni ja kurainen Vänmannin saari, jossa joku markkinateltta joskus. Sitten sinne tehtiin se teatteritalo yksimielisellä päätöksellä. Kaupunginjohtaja yksin oli sitä mieltä, että rakennetaan ja muut vastaan. Oli siis yksimielinen päätös sanan varsinaisessa merkityksessä.

Talosta tuli ruma betonimöykky. Joku atomivoimala voisi olla saman näköinen. Ja sitä on pitänyt jo ainaki kaksi kertaa nostaa, kun painuu liejuun.

Minäkin olin niihin aikoihin Oulussa, mutta aivan eri linjan kouluissa. Ja välillä töissä.

Miksi nämä vastaukset tulee minulle, joka kyselin "onko laskuvarjo"?

Kuinka näitten vastaajien tulisi toimia, koska uteluni kohditstin tälle kerrostalo asujalle, joka luuuli, että hän on turvassa kaikesta? Siksi laitoinkin tämän "laskuvarjo" kysymyksen?

Ei ole viellä vastannut kaveri mies/nainen, kuinka selviytyy tulipalosta?

Pirre* kirjoitti:

on rakennettu suolle, tsaarinajan maaorjat ovat tehneet paalutustyöt..

Maaorjista en tiedä, mutta oli siellä Pietaria rakentamassa isonvihan aikaisia vankejakin. Minunkin esivanhempieni veljiä...

,,,,,, kirjoitti:

Oulussahan tuntuu päättäjien periaatteena olevan, että kaikin voimin pimennetään merinäkymä.
Rumaa ja ihmeellistä.

Näin on. Mutta tehtiin toki syväsatama Oritkariin, melkein kuivalle maalle. Ajelin siellä Oritkarissa 1960-luvulla mopolla joskus kesällä 100 m rantaviivan ulkopuolella. Hiekkapohja ja vettä noin 10 cm. Nyt siinä on syväsatama.
Kai se sitten on sitä "oululaista ossaamista" millä kehua retostelevat...

mar44u kirjoitti:

Jo 1960-luvulla niin ammatti- kuin teknilliseenkin kouluun meni talonrakennuspuolelle ne, jotka eivät muualle päässeet. Tekussa oli usein yhteiskokeita mm matematiikassa eri opintolinjojen kesken ja poikkeuksetta talonrakennuspuoli sai heikoimmat arvosanat.
Koulun jälkeen talonrakennusteknikot (se rakennusmestari on tehtävänmukainen nimitys; rakennusmestareina oli useimmiten talonrakennuslinjan teknikoita) saivat sitten parhaat palkat.

Kun jo lähtöaines on sitä kaikkein heikointa ja Suuri Raha vielä painostaa fuskaamaan, niin onko ihme, että järjettömyyksiä Suomessa tehdään juuri talonrakennusalalla?

En muuten ole kuullut metalli- ja konepuolella sellaisia typeryyksiä tehdyn, kuin rakennuspuolella.

typeryyksiä kirjoitti:

En muuten ole kuullut metalli- ja konepuolella sellaisia typeryyksiä tehdyn, kuin rakennuspuolella.

Niin, paitis kiinalaiset ja korealaiset metallituotteet, hyvä että saa kotia kaupasta, niin ovat jo heti hajalla.

mar44u kirjoitti:

Siinä Oulun teatteritalon paikalla oli peni ja kurainen Vänmannin saari, jossa joku markkinateltta joskus. Sitten sinne tehtiin se teatteritalo yksimielisellä päätöksellä. Kaupunginjohtaja yksin oli sitä mieltä, että rakennetaan ja muut vastaan. Oli siis yksimielinen päätös sanan varsinaisessa merkityksessä.

Talosta tuli ruma betonimöykky. Joku atomivoimala voisi olla saman näköinen. Ja sitä on pitänyt jo ainaki kaksi kertaa nostaa, kun painuu liejuun.

Minäkin olin niihin aikoihin Oulussa, mutta aivan eri linjan kouluissa. Ja välillä töissä.

Samanlaisia bunkkereita ne ovat kaikki. Hyvin hyvin harva rakennus on silmää hivelevä, mutta jos bunkkereistakin pitääs jotain positiivista sanoa, niin meneehän se Oulunkin teatteri siitä.

urpo uuno kirjoitti:

Miksi nämä vastaukset tulee minulle, joka kyselin "onko laskuvarjo"?

Kuinka näitten vastaajien tulisi toimia, koska uteluni kohditstin tälle kerrostalo asujalle, joka luuuli, että hän on turvassa kaikesta? Siksi laitoinkin tämän "laskuvarjo" kysymyksen?

Ei ole viellä vastannut kaveri mies/nainen, kuinka selviytyy tulipalosta?

Opettelehan käyttämään tätä palstaa. Laita porrastus päälle, eli tuosta VIESTIN ESITYSTAPA, siitä oikealta, missä on porrastus, paina siitä. Näet, kuka on kellekkin vastannut ja osaat kohdistaa oman kysymyksesi - vastauksesi oikeaan paikkaan. Vastaat aina sen kirjoituksen lopussa olevasta VASTAA kirkkaan sinisestä painikkeesta, jolle aiot vastata, niin oikealle menee.

Tuo, keltä kysyt, että miks vastaukset tulee sulle, niin ei tullut vaan nimimerkille "komia on" tuli tuo vastaus, jolle Sinä nyt vastasit.

toisen ja toisen kirjoitti:

Kummalle tuntuu, ettei muka oo maata. Onhan sitä Tampereellakin maata vaikka kuinka. Ja toisaalta onhan siellä kauppakeskuksiakin ylen määrin. Miks rakentaa lisää, kun on jo kansalaisten tarpeet täyttävät palvelut olemassa? Mutta jonkun on kuoltava alta pois, että toinen kauppakeskus saa jalansijaa. Toisen leipä on toisen kuolema.

Ihan samanlaista hölmöyttä, kun on noiden hiihtokeskusten ja kylpylöiden kanssa. Olemassa olevia ajetaan konkurssiin ja rakennetaan uusia. Siinä sitä puuhaa riittääkin. Voi pyhä yksinkertaisuus.

keskustassa ei todellakaan ole vapaata tonttimaata ja kun asukkaita on yli 200 000, niin tarvetta kauppakeskuksille keskustassa on. Ei kaikilla ole mahdollisuutta ajella ideaparkiin tai vähintään 10 km:n päähän cittareihin sun muihin. Kaupungin keskusta elää ja kasvaa. Keskusta on siinä mielessä hyvä, että kaikki palvelut ovat lähellä kävelymatkan päässä, ei tarvi kulkuneuvoja käyttää.

Toinen suunnitelma on rakentaa iso halli (jäähalli, kai) rautatieasema-alueen päälle, eli junat kulkee hallin alla.

Puistoalueet halutaan säilyttää puistoina, eikä niitäkään liikaa ole,

+++++++ kirjoitti:

keskustassa ei todellakaan ole vapaata tonttimaata ja kun asukkaita on yli 200 000, niin tarvetta kauppakeskuksille keskustassa on. Ei kaikilla ole mahdollisuutta ajella ideaparkiin tai vähintään 10 km:n päähän cittareihin sun muihin. Kaupungin keskusta elää ja kasvaa. Keskusta on siinä mielessä hyvä, että kaikki palvelut ovat lähellä kävelymatkan päässä, ei tarvi kulkuneuvoja käyttää.

Toinen suunnitelma on rakentaa iso halli (jäähalli, kai) rautatieasema-alueen päälle, eli junat kulkee hallin alla.

Puistoalueet halutaan säilyttää puistoina, eikä niitäkään liikaa ole,

Tampereen keskusta on täynnä palveluja. Kauppa kaupan vieressä. Ei sieltä puutu mitään. Ai että ei ole mahdollisuuksia kulkea? Höpö höpö, paikkaliset kulkee muutaman minuutin välein. Kaikkea saa mitä tarvitaan.

kaavoitus ja luvat kirjoitti:

Ostimme 3000 nel. tontin v.63 Espoosta kaavoittamattomalta alueelta ja asuimme 10-vuotta alunperin kuorma-autotalliksi rakennetussa mökissä. Ei ollut vesijohtoja, mutta oli ulkohuusi ja sauna, jonka vieressä lähdekaivo. Vettä siis riitti, lapset sitten aikanaan pieniä ja nyrkkipyykkiä riitti.

Vihdoin, kun alue kaavoitettiin, niin yritimme 11 kertaa saada rinteeseen kaksikerroksista taloa. Aina hylättiin. Ainoa, jonka he hyväksyivät oli mäenpäälle talo, jossa on vain yksi uloskäynti, mitä ei kai nykyisin hyväksytäkkään.

Ajatushan oli Espoolla, kuten nyt on käynyt ilmi, että näin isot tontit jaetaan...pakosta. Onneksi tulvavaaraa ei ole metsittyneellä alatontillakaan.

Noista tulvista kuitenkin muistan kotitilani, joka on paljon riippuvainen Saimaan veden korkeuksista. Siskoni häiden aikaan 62-v oli tilamme saarena. Häävieraita veneellä soudeltiin kotiimme, mutta sen jälkeen ei ole moisia vedenkorkeuksia ilmennyt, joita aikaisemmin peltomme kärsivät.

Kyllä minun muistikuvissani syksyllä -74 Saimaan vedenkorkeus oli ylempi kuin vuonna -62, jota vuotta en tulvavuotena edes muista. Kylmä ja sateinen kesä oli, sen muistan, eikä viljatkaan tahtoneet joutua. Kaura ainakin jäi tuona vuonna keskentekoiseksi. Maalaisen auttuuta... ;-(
Kyllä talon pitää muuten sijaita joko mäellä tai kumpareella nyt kumminkin. Älyttömiin itikkalaaksoihin nykyisin rakennetaan.

14+15 kirjoitti:

rikkiviisas, kaikentietävä (narsisti), niin ei voi hyväksyä toisen mielipiteitä.
Mielestäni en ivallisesti kirjoittanut, mutta kukin tulkitsee kuten tulkitsee lukemansa. En muuta laaksoon, sillä viihdyn 10-kerroksessa, ei ole riesaa hyttysistä, kärpäsistä yms.ötököistä. Pihatöiltäkin säästyn, koska mulla ei ole hortonomin vikaa eikä halua moiseen hommaan.

Ja fakta on ettei sitä rakenneta, eikä saa rakentaa just sinne minne tahtoisi, edes omalla maallaan.

sekin, että narsistin erityispiirre on, että ahkerasti osallistuu kaikenlaisiin talkoisiin. Niin minä teen, myös taloyhtiöiden pihatalkoisiin.

Pirre* kirjoitti:

ole kaavaa, vain taajamissa ja rannoilla.

Ne rantojenkin kaavamääräykset vaihtelevat, ainakin, jos katsoo rakentamista. Meiltä vaadittiin 20 metriä rannasta mökin paikaksi, mutta vastarannalla toisen kunnan puolella tekevät lähemmäs rantaa. Eivät edes pura sellaisia, mitkä oli ehtona luvan saamiseen..
Tasan ei käy onnen lahjat, sano.

Vaikuttaa voi, jos ottaa yhteyttä lautakuntien jäseniin kaava-asioissa. Sitä kautta viesti menee. Vaikutus lisääntyy, jos monet ottavat yhteyttä, kuten 1943 sanoikin. Eri asioissa eri lautakuntiin.

Moni asia on aikoinaan osattu tehdä oikein.

14 kirjoitti:

Ne rantojenkin kaavamääräykset vaihtelevat, ainakin, jos katsoo rakentamista. Meiltä vaadittiin 20 metriä rannasta mökin paikaksi, mutta vastarannalla toisen kunnan puolella tekevät lähemmäs rantaa. Eivät edes pura sellaisia, mitkä oli ehtona luvan saamiseen..
Tasan ei käy onnen lahjat, sano.

Vaikuttaa voi, jos ottaa yhteyttä lautakuntien jäseniin kaava-asioissa. Sitä kautta viesti menee. Vaikutus lisääntyy, jos monet ottavat yhteyttä, kuten 1943 sanoikin. Eri asioissa eri lautakuntiin.

Moni asia on aikoinaan osattu tehdä oikein.

on kun matkaa on pidennetty, ja eikös se vähimmäismatka ole nykyään jo 30 metriä, vai muistanko väärin..

väärä näkemys kirjoitti:

Tampereen keskusta on täynnä palveluja. Kauppa kaupan vieressä. Ei sieltä puutu mitään. Ai että ei ole mahdollisuuksia kulkea? Höpö höpö, paikkaliset kulkee muutaman minuutin välein. Kaikkea saa mitä tarvitaan.

tarkentaa tuo mahdollisuus, siis keskustan ulkopuolella sijaitseviin suurkauppoihin tuskin mummut/papat lähtee nyssellä, koska rollattori tai joku muu apuneuvo on mukana. Valitettavasti käsitit väärin. Nysset kulkee usein.
En kyllä itsekään lähtis, vaikken vielä apuneuvoja tarvi.

edell.. kirjoitti:

tarkentaa tuo mahdollisuus, siis keskustan ulkopuolella sijaitseviin suurkauppoihin tuskin mummut/papat lähtee nyssellä, koska rollattori tai joku muu apuneuvo on mukana. Valitettavasti käsitit väärin. Nysset kulkee usein.
En kyllä itsekään lähtis, vaikken vielä apuneuvoja tarvi.

No mihinkäs ne keskustan kaupat on kadonnu? Niin on kauppoja katujen vierukset täynnään. On myös Tavarataloja. On Stokman, SOKOS, Koskikeskus. Noin äkkipäätään keskustan läpi ajaneena tuli mieleen. Stokkalta sain vieä palkkion, kun tein reklamaation, kun ihmiset sovitteli läpi korvan koruja, niin reklamoin, ettei noni suuri liike kuin Stokman kannata riskeerata. Korvalehessa ei tarvitse olla kuin yhkdellä ilkeä pöpö, niin lähtee kuin ohus infektio liikkeelle. Jo pelkästään märkärupi leviää helpsti myös korvakorujen tappien välityksellä.
Meillä oli juuri ollut vuoden kestävä infektio korvassa. Infektoituminen oli niin vaikea, että joutui olemaan kolme viikkoa antibioottitiputuksessa sairaalassa.
On sienitauteja ja erilaisia ihotauteja, joita voi saada korvakorujen tappien kautta.

Reklamaatiosta tuli sahjakortin heille. Lupasiavt välittömästi hankkia sovitusklipsit. Kun menin lahjakorttia käyttämään, seurasin touhua, ja todella olivat hankkineet sivotusklipsit, ja kieltotaulut, ettei läpikorvan ollevia korviksia saa sovitaa ilman klipsejä.

klipsit.. kirjoitti:

No mihinkäs ne keskustan kaupat on kadonnu? Niin on kauppoja katujen vierukset täynnään. On myös Tavarataloja. On Stokman, SOKOS, Koskikeskus. Noin äkkipäätään keskustan läpi ajaneena tuli mieleen. Stokkalta sain vieä palkkion, kun tein reklamaation, kun ihmiset sovitteli läpi korvan koruja, niin reklamoin, ettei noni suuri liike kuin Stokman kannata riskeerata. Korvalehessa ei tarvitse olla kuin yhkdellä ilkeä pöpö, niin lähtee kuin ohus infektio liikkeelle. Jo pelkästään märkärupi leviää helpsti myös korvakorujen tappien välityksellä.
Meillä oli juuri ollut vuoden kestävä infektio korvassa. Infektoituminen oli niin vaikea, että joutui olemaan kolme viikkoa antibioottitiputuksessa sairaalassa.
On sienitauteja ja erilaisia ihotauteja, joita voi saada korvakorujen tappien kautta.

Reklamaatiosta tuli sahjakortin heille. Lupasiavt välittömästi hankkia sovitusklipsit. Kun menin lahjakorttia käyttämään, seurasin touhua, ja todella olivat hankkineet sivotusklipsit, ja kieltotaulut, ettei läpikorvan ollevia korviksia saa sovitaa ilman klipsejä.

missä kohtaa sä niin luit, en mä väittänyt että keskustan kaupat olis kadonnu. Stokka ja sokos on perinteisesti aina keskustan kauppoja, koskikeskus on kokoelma erityylisiä, eri alojen kauppoja sekä lääkäripalveluja, ruokailupaikkoja yms., selkiskö vai tarviiko laittaa rautalankaa :))))

pii-pii kirjoitti:

Kyllä minun muistikuvissani syksyllä -74 Saimaan vedenkorkeus oli ylempi kuin vuonna -62, jota vuotta en tulvavuotena edes muista. Kylmä ja sateinen kesä oli, sen muistan, eikä viljatkaan tahtoneet joutua. Kaura ainakin jäi tuona vuonna keskentekoiseksi. Maalaisen auttuuta... ;-(
Kyllä talon pitää muuten sijaita joko mäellä tai kumpareella nyt kumminkin. Älyttömiin itikkalaaksoihin nykyisin rakennetaan.

Saimaan rannathan ovat hyvinkin laajalla ja niihin vaikuttaa "joku" veden juoksutus. Ainakin meidän seudut ovat kuivuneet paljon ja silloisille vedenvaltaamille alueille on rakennettu kesäasunto ja hyvin on kuivana pysynyt.

Lapsuudestani muistan, kun isä näytti isoisäni veneenteljo paikkoja, jotka olivat parin metrin syvyydessä ison kiven juuressa. Hänkin muisti, kun se kivi oli ollut kuivalla maalla.

Vedenkorkeuden vaihtelu oli aika suurta lapsuudessani, jota tietysti pystyimme seurailemaan näistä karikoista ja kivistä. Muistan kun nuorena (50-luvulla) rakentelin oman laiturin rannalle, siis veteen tietenkin. Oli puita ja kiviä. Olikohan jo seuraava kesä, kun laiturini oli kuivalla maalla.

No, ne niistä kesistä. Nyt on ruopattu Saimaankanava. Enää eivät kulje sisävesilaivat, eikä rannallamme ole oikeaa laivalaituria, joka viellä nuoruudessani palveli kyläläisiä kaupunkireissuja varten.

++++++ kirjoitti:

missä kohtaa sä niin luit, en mä väittänyt että keskustan kaupat olis kadonnu. Stokka ja sokos on perinteisesti aina keskustan kauppoja, koskikeskus on kokoelma erityylisiä, eri alojen kauppoja sekä lääkäripalveluja, ruokailupaikkoja yms., selkiskö vai tarviiko laittaa rautalankaa :))))

Kyllähän minulle on tullut jos miljoona neuvoa, kenelle vastaan, mutta vastatkaa itsekkin oikein.

Olen todellakin muuttanut sieltä "kalliolta kukkulalta" tänne hämeen alaviin maisemiin.

Tuli mieleeni tuosta "alaviin", että suomenkielen kauhein sanayhdistelmä on;"alavilla mailla hallan vaara", mutta Ruotsi petraa senkin; "öö öö hö öö"!

Aloitankin uuden keskustelun.

urpo uuno kirjoitti:

Miksi nämä vastaukset tulee minulle, joka kyselin "onko laskuvarjo"?

Kuinka näitten vastaajien tulisi toimia, koska uteluni kohditstin tälle kerrostalo asujalle, joka luuuli, että hän on turvassa kaikesta? Siksi laitoinkin tämän "laskuvarjo" kysymyksen?

Ei ole viellä vastannut kaveri mies/nainen, kuinka selviytyy tulipalosta?

vastaa. Kuis kiven saa sytytettyä? Porraskäytävässä ei ole mitään helposti syttyvää ainesta, vain kiveä ja metallia, no joku kynnysmatto on ala-aulan ulko-oven edessä. Eikä siellä ole lupa säilyttää edes lastenvaunuja, yleensäkään mitään. On myös sprinklerisysteemi, josta vesilaitos laskuttaa (käyttämättömästä vedestä).
Sorry nyt, en ihan joka päivä viitsi käydä näillä palstoilla. Aurinkoista kesää sinulle!

elämästäni olen asunut joen varrella. Talo oli kalliolla, joten tulvavaaraa ei ollut. Saman joen yläjuoksulla on uusia omakotitaloja melko lähellä rantaa. Vuodet ovat erilaisia ja minunkin aikanani jäät tukkivat joskus sillan kohdalla joen niin, että vesi alkoi nousta nopeasti. Lehden mukaan yhdessä taajamassa on ollut samanlainen tulva kuin viikonloppuna 44 vuotta sitten. Ei viisastuttu vahingosta, vaan taas on tullut vahinkoja monelle. Muistaakseni esim. Lapissa on vesi noussut tulvan myötä niin korkealle, että on yltänyt taloihin asti. Todennäköisyys on jotain kerran 50:ssä vuodessa, mutta silloinhan mahdollisuus on milloin vain. Itse en kyllä haluaisi asua noin lähellä vesistöä alavahkolla maalla.

1943 kirjoitti:

elämästäni olen asunut joen varrella. Talo oli kalliolla, joten tulvavaaraa ei ollut. Saman joen yläjuoksulla on uusia omakotitaloja melko lähellä rantaa. Vuodet ovat erilaisia ja minunkin aikanani jäät tukkivat joskus sillan kohdalla joen niin, että vesi alkoi nousta nopeasti. Lehden mukaan yhdessä taajamassa on ollut samanlainen tulva kuin viikonloppuna 44 vuotta sitten. Ei viisastuttu vahingosta, vaan taas on tullut vahinkoja monelle. Muistaakseni esim. Lapissa on vesi noussut tulvan myötä niin korkealle, että on yltänyt taloihin asti. Todennäköisyys on jotain kerran 50:ssä vuodessa, mutta silloinhan mahdollisuus on milloin vain. Itse en kyllä haluaisi asua noin lähellä vesistöä alavahkolla maalla.

on lähes vuosittain pahoja tulvia, kun tulee jääpatoja, joita pitää räjäyttääkin.
Ikinä en haluaisi asumaan paikkaan, jota tulva voisi vahingoittaa, siis ainakaan tieten, tahtoen, en sellaiseen joenkohtaan muuttaisi. Sattuupa tulva kuinkakin harvoin, on se suuri onnettomuus.

Karmeita tulvia nykysin ollut maailmanlaajuisesti, tuntuu, että joka päivä on valtavia katastrofeja jossain päin. Myös muita ilmastohäiriöitä, jos ne sitten niitä ovat, vai ihan tavallisia vaihteluja?

sinisani kirjoitti:

on lähes vuosittain pahoja tulvia, kun tulee jääpatoja, joita pitää räjäyttääkin.
Ikinä en haluaisi asumaan paikkaan, jota tulva voisi vahingoittaa, siis ainakaan tieten, tahtoen, en sellaiseen joenkohtaan muuttaisi. Sattuupa tulva kuinkakin harvoin, on se suuri onnettomuus.

Karmeita tulvia nykysin ollut maailmanlaajuisesti, tuntuu, että joka päivä on valtavia katastrofeja jossain päin. Myös muita ilmastohäiriöitä, jos ne sitten niitä ovat, vai ihan tavallisia vaihteluja?

Veden ääreen on jokaisen mieli, eikä paikkaa jossa järvi on vaaran laella juuri löydy...

Ivalo on yksi esimerkki... Silloin tällöin tunturien lumi sulaa nopeasti ja kylä tulvii...

Aikanaan eräs tuttuni rakensi omakotitalon Ivalon taajamaan... Rakennuspaikan piti olla tulvavapaa ja vieressäkin oli alemmalle tasolle rakennettu rivitalo... Rakentamista seuraavana keväävä tulva yllättikin... Rivitaloon kulkivat veneellä ikkunan kautta ja tuo tuttuni talokin kastui... Valitettavasti vakuutus ei moista korvaa, mutta valtio kuitenkin puolet korjauskustannuksista... :(

Nythän kylää suojellaan tulvavalleilla... Ongelmana on joen kapeneminen joten vesi ei oikein sovi moisesta rännistä virtaamaan tulvan aikana... Aika näyttää kestääkö tulvavallit ja "hukkuuko" kylä vielä...

i_a kirjoitti:

Veden ääreen on jokaisen mieli, eikä paikkaa jossa järvi on vaaran laella juuri löydy...

Ivalo on yksi esimerkki... Silloin tällöin tunturien lumi sulaa nopeasti ja kylä tulvii...

Aikanaan eräs tuttuni rakensi omakotitalon Ivalon taajamaan... Rakennuspaikan piti olla tulvavapaa ja vieressäkin oli alemmalle tasolle rakennettu rivitalo... Rakentamista seuraavana keväävä tulva yllättikin... Rivitaloon kulkivat veneellä ikkunan kautta ja tuo tuttuni talokin kastui... Valitettavasti vakuutus ei moista korvaa, mutta valtio kuitenkin puolet korjauskustannuksista... :(

Nythän kylää suojellaan tulvavalleilla... Ongelmana on joen kapeneminen joten vesi ei oikein sovi moisesta rännistä virtaamaan tulvan aikana... Aika näyttää kestääkö tulvavallit ja "hukkuuko" kylä vielä...

kävelisin mieluummin jonkin matkaa kuin rakennuttaisin veden äärelle. Mutta olenkin maakrapu. Esikoinen oli niin vilkas pienenä, että oli melkoinen tehtävä pitää silmällä häntä, ettei mennyt liian lähelle jokirantaa yksin.

1943 kirjoitti:

kävelisin mieluummin jonkin matkaa kuin rakennuttaisin veden äärelle. Mutta olenkin maakrapu. Esikoinen oli niin vilkas pienenä, että oli melkoinen tehtävä pitää silmällä häntä, ettei mennyt liian lähelle jokirantaa yksin.

kanssa on melkoinen vahtiminen tietyssä iässä, etteivät mene veteen, jos eivät osaa uida.