mennään. Söin pillereitä yli 10 v putkeen. Miesystävälleni ja minulle tuli 2 kk:n "tauko" tässä keväällä ja sinä aikana lopetin pillerit kun en niitä mihinkään tarvinnut (en siis harrasta irtosuhteita). Aloin tykätä olla ilman pilsuja, ja huomasin että on jotenkin pirteämpi ja "normaalimpi" olo ilman niitä. Joten kun "taukomme" tässä loppuikin miehen aloitteesta ja päädyimme ekan kerran taas sänkyyn, olin hankkinut paketin kortsuja ja kerroin miehelle heti että mulla ei sitten ole ehkäisy kunnossa. No, käytimme kerran kortsua, mutta näin että mies suorastaan kärsi, ei tullut ja turhautui. Hän kaappasi mut päälleen ja antoi sitten mennä ihan paljaallaan. Siinä kesken touhujen vielä kysyin että "ootko nyt ihan varma"... Hän sanoi että ei ja nauroi vaan päälle. Tää tapahtuma laukaisi mussa ihan kauheen vauvakuumeen. Edelleen ollaan kimpassa, ja joka kerta kaivan ne hemmetin kortsut esiin ja joka kerta muistutan miestäni että niitä pitäs käyttää. Mutta hän ei välitä: olen pannut merkille että taitaa miehellä olla vauvakuume kans, että salaa toivoo että napsahtaisi :) Tää sopii mulle erinomaisesti. Mulla on ainakin puhdas omatunto etten ole ketään salaa huijannut isäksi, jos ja kun (toivottavasti) tässä vielä tärppää :) Nytkin odotan että menkat EI alkais noin viikon päästä :)
Ilman ehkäisyä....
43
1641
Vastaukset
- '
että mies haluaa lapsen? Että ei vain oman nautintonsa takia ole ilman kondomia.
"No, käytimme kerran kortsua, mutta näin että mies suorastaan kärsi, ei tullut ja turhautui. " Kärsi ja turhautui...hmm.
Kai te nyt olette keskustelleet mahd.perheenlisäyksestä???- b
vaan haluta touhuta ilman kumia.
Kantsis nyt keskustella asiasta,että mitä sitten,kun tulet raskaaksi?? - haluaa äidiksi
b kirjoitti:
vaan haluta touhuta ilman kumia.
Kantsis nyt keskustella asiasta,että mitä sitten,kun tulet raskaaksi??kyllä me ollaan molemmat yli 30 ja tiedetään miten niitä lapsia tehdään, että ei tässä kummallekkaan yllätyksenä tule jos tulen raskaaksi. Mies on kyllä erittäin tietoinen että en tekis kuunaan aborttia.
- tääkin tahtois
Kirjoitit aivankuin mun miehestä oisit kertonut. Mä lopetin kanssa pillerit, kun tuntui, että niistä oli enempi haittaa, kuin hyötyä. Sanoin miehelle, että tästä eteenpäin on hänen vuoronsa alkaa huolehtia ehkäisystä ja saa alkaa käyttää kortsuja, jollei halua saada mua raskaaksi.
Alussa muutaman kerran tuhersi kortsujensa kanssa, niin sanoi lopulta haluavansa tulla riskillä paljaalla ja vetävänsä ulos ajoissa. Nyt kuitenkin on alkanut mennä loppuun saakka, vaikka pyydän, että vetäis ajoissa ulos, niin sanoo vaan vielä jatakavansa muutaman työnnön, mut ei sitte yritäkkään keskeyttää.
Vauvakuumeisena olen ajatellut aivan samoin, kuin säkin, et toivottavasti mulla tärppäis mahdollisimman pian. Minusta on turhaa alkaa syyttelemään naista, jos mies kerran tietää, että naisella ei ole ehkäisyä ja silti ei itse sitä halua käyttää. Olenkin ajatellut, että mies saa varmaan jonkin ylimääräisen alkumiehen nautinnon itselleen tuosta, kun haluaa panna riskillä. Ja me siis eletään avioliitossa.- haluaa äidiksi
Ihanaa kuulla "tääkin tahtois". Pidän sulle peukkauja kuin myös itelleni :)
- haluaa äidiksi
Menkat alkoi :( Ehkä sitten seuraavalla kierrolla...
- tääkin tahtois
Otan osaa. Mulla menkat pitäis alkaa keskiviikkon paikkeilla... Siis jos ei oo tärpännyt ja tuskin on, sillä tänään jo vatsasta ja alaselästä juilinut menkkamaisesti:(
Mut toivotaan, et noi meidän miehet pysyis irti kortsuistaan ja jos vaikka ens kierrolla sitte:) tääkin tahtois kirjoitti:
Otan osaa. Mulla menkat pitäis alkaa keskiviikkon paikkeilla... Siis jos ei oo tärpännyt ja tuskin on, sillä tänään jo vatsasta ja alaselästä juilinut menkkamaisesti:(
Mut toivotaan, et noi meidän miehet pysyis irti kortsuistaan ja jos vaikka ens kierrolla sitte:)Mukava, että teillä on miehet. Mulla ja miehellä tapailuja ja ei vielä avoliittokkaan
- tääkin tahtois
ainorasmus kirjoitti:
Mukava, että teillä on miehet. Mulla ja miehellä tapailuja ja ei vielä avoliittokkaan
Menkat alkoi mullakin viimeyönä. Olivat kaks päivää myöhässä ja eilen ostin raskaustestin ja ajattelin tänä aamuna sitte tehdä sen, mut eipä nyt sitte tarvinnut. Hih.. taitaa tulla touhukas juhannusviikko:)
Ainorasmus:
Siitä se alkaa:) Onko sunkin mies samanlainen kortsun kaihtaja, josta ei kuitenkaan ota selvää, mitä se oikein naiselleen tahtoo, vai käytättekö ehkäisyä? - meppis
tääkin tahtois kirjoitti:
Menkat alkoi mullakin viimeyönä. Olivat kaks päivää myöhässä ja eilen ostin raskaustestin ja ajattelin tänä aamuna sitte tehdä sen, mut eipä nyt sitte tarvinnut. Hih.. taitaa tulla touhukas juhannusviikko:)
Ainorasmus:
Siitä se alkaa:) Onko sunkin mies samanlainen kortsun kaihtaja, josta ei kuitenkaan ota selvää, mitä se oikein naiselleen tahtoo, vai käytättekö ehkäisyä?Kannattaa myös pitää se mielessä et vaikka te nyt aattelette noin et miehenne tekevät tuon tarkoituksella ja et niillekin on tullut vauvakuume niin entäpäs jos näin ei olekaan? Entäpä sitten ku todella olette raskaana ja sit mies pelästyykin ja lähtee lätkimään? Et sanoo vaan et ei hänestä ole isäks? Siis näinkin voi käydä vaikkette sitä uskokaan et sikäli kannattais nyt varmaan ihan oikeesti puhua miestenne kanssa vastuunjaosta ym lapsiin liittyvistä asioista. Eli miten toimitaan kun lapsi herää yöllä, kumpi hoitaa, mites talousasiat onko ne millä jamalla jne jne.. Ja puhua siis nää asiat makkarin ulkopuolella niin että mieskin ymmärtää et ootte nyt tosissanne!
Siis onhan tuo lapsen tuleminen perheeseen niin iso juttu et ite en kyl kuunaan lähtis tollaselta linjalta liikkeelle, sillä tuo oikeesti kuulostaa kyl siltä et miehenne vaan luottaa siihen hyvään tuuriin ja uskovat ettette nyt ihan noin vaan raskaaks tuu. Siis tuo mitä kerroitte ei todellakaan puhu sen puolesta et miehenne olisivat valmiita isäks, eli kyllä nyt olis ihan oikeasti vakavan keskustelun paikka et jos se lapsi tulee niin mitä sitten, onko kaikki asiat sen tulolle jo valmiita? - tääkin tahtois
meppis kirjoitti:
Kannattaa myös pitää se mielessä et vaikka te nyt aattelette noin et miehenne tekevät tuon tarkoituksella ja et niillekin on tullut vauvakuume niin entäpäs jos näin ei olekaan? Entäpä sitten ku todella olette raskaana ja sit mies pelästyykin ja lähtee lätkimään? Et sanoo vaan et ei hänestä ole isäks? Siis näinkin voi käydä vaikkette sitä uskokaan et sikäli kannattais nyt varmaan ihan oikeesti puhua miestenne kanssa vastuunjaosta ym lapsiin liittyvistä asioista. Eli miten toimitaan kun lapsi herää yöllä, kumpi hoitaa, mites talousasiat onko ne millä jamalla jne jne.. Ja puhua siis nää asiat makkarin ulkopuolella niin että mieskin ymmärtää et ootte nyt tosissanne!
Siis onhan tuo lapsen tuleminen perheeseen niin iso juttu et ite en kyl kuunaan lähtis tollaselta linjalta liikkeelle, sillä tuo oikeesti kuulostaa kyl siltä et miehenne vaan luottaa siihen hyvään tuuriin ja uskovat ettette nyt ihan noin vaan raskaaks tuu. Siis tuo mitä kerroitte ei todellakaan puhu sen puolesta et miehenne olisivat valmiita isäks, eli kyllä nyt olis ihan oikeasti vakavan keskustelun paikka et jos se lapsi tulee niin mitä sitten, onko kaikki asiat sen tulolle jo valmiita?Kyllähän tuossakin saattaa jotain perää olla, mutta minkäs teet, jos mies ei sano suoraan mitä se haluaa. Oon tuota joskus itekin ajatellut, mutta ota noista miehistä nyt selvä? Mulle on ainakin suuri arvoitus, mitä niitten päässä milloinkin liikku.
Mut toisaalta, jos sä kuvittelet itses mun tilalle ja mies tietää, että muuta ehkäisyä ei ole käytössä, kuin se miehen kortsu, mut silti se tahtois sua ilman sitä, niin laittaisitko jalat ristiin?
Mä en ainakaan nyt vauvakuumeissani oo kertaakaan niin tehnyt.
Entä kun mies pysähtyy kesken yhdynnän ja sanoo, et kohta tulee, mut hän haluis tehdä vielä muutaman työnnön, niin pitäiskö mun potkaista se vaan kylmästi pois siitä päältä?
No naisena varmasti tiedät, mikä toive mun vauvakuumeisessa päässäni tuolla hetkellä vaan pyörii.
Sitte kuitenkin, kun mä kysyn siltä, että mitä toi nyt taas oli ja haluuks se laittaa mut raskaaksi, niin se virnistelee vaan ja sanoo, että no joskus.
Me ollaan kyllä jo naimisissa ja pärjätään taloudellisestikin melko hyvin, et senkin puolesta vauva sais jo tulla, mut mitä mieltä mies on tilanteesta, se onkin arvoitus. Mies kun myhäilee vaan, vaikka mä kuinka kyselen. Ihan niinkuin se pelais jotain uhkapeliä.
Saat olla onnellinen, jos sun miehes ei oo tuommoinen könsikäs, niinkuin mulla. - tääkin tahtois
tääkin tahtois kirjoitti:
Kyllähän tuossakin saattaa jotain perää olla, mutta minkäs teet, jos mies ei sano suoraan mitä se haluaa. Oon tuota joskus itekin ajatellut, mutta ota noista miehistä nyt selvä? Mulle on ainakin suuri arvoitus, mitä niitten päässä milloinkin liikku.
Mut toisaalta, jos sä kuvittelet itses mun tilalle ja mies tietää, että muuta ehkäisyä ei ole käytössä, kuin se miehen kortsu, mut silti se tahtois sua ilman sitä, niin laittaisitko jalat ristiin?
Mä en ainakaan nyt vauvakuumeissani oo kertaakaan niin tehnyt.
Entä kun mies pysähtyy kesken yhdynnän ja sanoo, et kohta tulee, mut hän haluis tehdä vielä muutaman työnnön, niin pitäiskö mun potkaista se vaan kylmästi pois siitä päältä?
No naisena varmasti tiedät, mikä toive mun vauvakuumeisessa päässäni tuolla hetkellä vaan pyörii.
Sitte kuitenkin, kun mä kysyn siltä, että mitä toi nyt taas oli ja haluuks se laittaa mut raskaaksi, niin se virnistelee vaan ja sanoo, että no joskus.
Me ollaan kyllä jo naimisissa ja pärjätään taloudellisestikin melko hyvin, et senkin puolesta vauva sais jo tulla, mut mitä mieltä mies on tilanteesta, se onkin arvoitus. Mies kun myhäilee vaan, vaikka mä kuinka kyselen. Ihan niinkuin se pelais jotain uhkapeliä.
Saat olla onnellinen, jos sun miehes ei oo tuommoinen könsikäs, niinkuin mulla.Piti tulla vielä jatkamaan, kun muistin tämän. Siis viimeset menkat oli mulla pikkuisen myöhässä ja mainitsin siitä miehelle kauppaan mennessä, niin sitte se vaan sano mulle Prismassa raskaustestien kohdalla, et mun pitäis ostaa varmaan tuommoinen:)
Eiks tosta nyt vois jo tulkita, että silläkin on omalla tavallaan yritys päällä, vai kiusoitteleeks se vaan mua?..... Äsh noitten miesten kanssa, miten ne voi olla joskus noin vaikeita??? - meppis
tääkin tahtois kirjoitti:
Piti tulla vielä jatkamaan, kun muistin tämän. Siis viimeset menkat oli mulla pikkuisen myöhässä ja mainitsin siitä miehelle kauppaan mennessä, niin sitte se vaan sano mulle Prismassa raskaustestien kohdalla, et mun pitäis ostaa varmaan tuommoinen:)
Eiks tosta nyt vois jo tulkita, että silläkin on omalla tavallaan yritys päällä, vai kiusoitteleeks se vaan mua?..... Äsh noitten miesten kanssa, miten ne voi olla joskus noin vaikeita???Mulla on siis kyl sellanen mies et se ite ehdotti ekaks et tehdäänkö lapsi ja sit siitä keskusteltiin ihan vakavasti et onks hän nyt tosiaan siihen valmis ja käsittääkö mitä se lapsi sit myös tuo tullessaan? Ja kyllä tuntu käsittävän, asiat on puhuttu ja suunniteltu etukäteen et miten tehdään missäkin tilanteessa ja mikä kuuluu mulle, mikä miehelle. Mutta niinku sanoit ni kaikki miehet ei toki näin toimi, onhan täällä ollut useampiakin naisia jotka ovat valittaneet samaa asiaa et miehestä ei saa mitään selvää et yhtenä päivänä se haluaa lapsen ja toisena sit haluaa käyttää ehkäisyä. Tuo on oikeesti tosi kurjaa, varsinkin ku me naiset ollaan vähän (tai paljonkin) tämmöisiä vauvakuumeisia et ei tartte sanoo ku vauva ni ollaan jo suunnilleen ihan onnesta ymmyrkäisinä ja suunnittelemassa jo kaikkee vauva-arkeen liittyvää. :)
Mutta silti se valitettava tosiasia et ei se sano et mies on oikeesti valmis isäks jos se vetää riskillä. Miehet vaan on tommosia etenkin jos ne ei saa nautintoa kumin kans ni haluavat sit vetää riskillä paljaalla.
Tuohon en osaa sanoa et miten sun pitäis toimia, toki jokainen toimii niinku itestä parhaalle ja oikealle tuntuu siinä en ala sua neuvomaan mut sanoin vaan et ei tuo välttämättä tarkoita sitä et mies on vielä valmis isäks ja mun mielipide yleensäkin on et tommosilla asioilla ei pelleillä. Eli mä kyl puhuisin jos olisin sinä nuo asiat hyvin selväks makkarin ulkopuolella ja myös vielä niin et mies joutuu ite ottamaan asioihin kantaa ja ymmärtämään et mitä tuleman pitää jos raskaaks tulisin. Mut tää vaan mun mielipide.
Musta tuo mitä kerroit kuulostaa enemmän siltä, et miehes leikkii tuol asialla, et kiva vähän kiustata jne vaik tuo ei todellakaan oo mikään leikin asia.
Ehdottaisin nyt et istuta se miehes pöydän ääreen ja ota asia rohkeesti puheeks et haluaako hän sen lapsen vai ei? Sillä sullekin tulis parempi olo eikä tarttis miettii et mitä se haluaa vai haluaako mitään. Ja voisit sit onnellisena alkaa suunnittelee kaikkee vauvajuttuu ja niin et mieheskin on siinä iloisena mukana. :) jos siis vastaa myöntävästi.. - Haluaa äidiksi
meppis kirjoitti:
Mulla on siis kyl sellanen mies et se ite ehdotti ekaks et tehdäänkö lapsi ja sit siitä keskusteltiin ihan vakavasti et onks hän nyt tosiaan siihen valmis ja käsittääkö mitä se lapsi sit myös tuo tullessaan? Ja kyllä tuntu käsittävän, asiat on puhuttu ja suunniteltu etukäteen et miten tehdään missäkin tilanteessa ja mikä kuuluu mulle, mikä miehelle. Mutta niinku sanoit ni kaikki miehet ei toki näin toimi, onhan täällä ollut useampiakin naisia jotka ovat valittaneet samaa asiaa et miehestä ei saa mitään selvää et yhtenä päivänä se haluaa lapsen ja toisena sit haluaa käyttää ehkäisyä. Tuo on oikeesti tosi kurjaa, varsinkin ku me naiset ollaan vähän (tai paljonkin) tämmöisiä vauvakuumeisia et ei tartte sanoo ku vauva ni ollaan jo suunnilleen ihan onnesta ymmyrkäisinä ja suunnittelemassa jo kaikkee vauva-arkeen liittyvää. :)
Mutta silti se valitettava tosiasia et ei se sano et mies on oikeesti valmis isäks jos se vetää riskillä. Miehet vaan on tommosia etenkin jos ne ei saa nautintoa kumin kans ni haluavat sit vetää riskillä paljaalla.
Tuohon en osaa sanoa et miten sun pitäis toimia, toki jokainen toimii niinku itestä parhaalle ja oikealle tuntuu siinä en ala sua neuvomaan mut sanoin vaan et ei tuo välttämättä tarkoita sitä et mies on vielä valmis isäks ja mun mielipide yleensäkin on et tommosilla asioilla ei pelleillä. Eli mä kyl puhuisin jos olisin sinä nuo asiat hyvin selväks makkarin ulkopuolella ja myös vielä niin et mies joutuu ite ottamaan asioihin kantaa ja ymmärtämään et mitä tuleman pitää jos raskaaks tulisin. Mut tää vaan mun mielipide.
Musta tuo mitä kerroit kuulostaa enemmän siltä, et miehes leikkii tuol asialla, et kiva vähän kiustata jne vaik tuo ei todellakaan oo mikään leikin asia.
Ehdottaisin nyt et istuta se miehes pöydän ääreen ja ota asia rohkeesti puheeks et haluaako hän sen lapsen vai ei? Sillä sullekin tulis parempi olo eikä tarttis miettii et mitä se haluaa vai haluaako mitään. Ja voisit sit onnellisena alkaa suunnittelee kaikkee vauvajuttuu ja niin et mieheskin on siinä iloisena mukana. :) jos siis vastaa myöntävästi..Meillä ei ainakaan ole taloudellisesti huolen häivää; molemmilla tulot siinä kolmentonnin molemmin puolin omat kämpät ja autot ja pelit ja vehkeet. Ite olen urani huipulla työelämässä ja olenkin jo vähän "loman tarpeessa" (vauvaloman). Olemme tosiaan siis aikuisia (yli 30 v molemma), elämässä menestyneitä, joten lapsi vaan kruunaisi muuten "täydellisen" elämän. Ja jos mun mies päättää lähteä lätkimään vauvan ilmoittaessa tolostaan niin sitten hän on näytellyt mulle KAIKEN mitä on! Hän on erittäin lapsirakas ja monen lapsen kummi. Ja jos sellainen ihme tapahtuu että lähtee niin heippa hei, mä pärjään kyllä! Me ollaan tää ehkäisyasia puhuttu viimeeks n. 3 päivää sitten ja hän sanoi että pillereihin mun ei tarvitse enää palata ja tarjosin taas niitä kortsuja mutta heitti lattialle ja alkoi hommiin (heh heh) eli tällä mennään.
- tääkin tahtois
meppis kirjoitti:
Mulla on siis kyl sellanen mies et se ite ehdotti ekaks et tehdäänkö lapsi ja sit siitä keskusteltiin ihan vakavasti et onks hän nyt tosiaan siihen valmis ja käsittääkö mitä se lapsi sit myös tuo tullessaan? Ja kyllä tuntu käsittävän, asiat on puhuttu ja suunniteltu etukäteen et miten tehdään missäkin tilanteessa ja mikä kuuluu mulle, mikä miehelle. Mutta niinku sanoit ni kaikki miehet ei toki näin toimi, onhan täällä ollut useampiakin naisia jotka ovat valittaneet samaa asiaa et miehestä ei saa mitään selvää et yhtenä päivänä se haluaa lapsen ja toisena sit haluaa käyttää ehkäisyä. Tuo on oikeesti tosi kurjaa, varsinkin ku me naiset ollaan vähän (tai paljonkin) tämmöisiä vauvakuumeisia et ei tartte sanoo ku vauva ni ollaan jo suunnilleen ihan onnesta ymmyrkäisinä ja suunnittelemassa jo kaikkee vauva-arkeen liittyvää. :)
Mutta silti se valitettava tosiasia et ei se sano et mies on oikeesti valmis isäks jos se vetää riskillä. Miehet vaan on tommosia etenkin jos ne ei saa nautintoa kumin kans ni haluavat sit vetää riskillä paljaalla.
Tuohon en osaa sanoa et miten sun pitäis toimia, toki jokainen toimii niinku itestä parhaalle ja oikealle tuntuu siinä en ala sua neuvomaan mut sanoin vaan et ei tuo välttämättä tarkoita sitä et mies on vielä valmis isäks ja mun mielipide yleensäkin on et tommosilla asioilla ei pelleillä. Eli mä kyl puhuisin jos olisin sinä nuo asiat hyvin selväks makkarin ulkopuolella ja myös vielä niin et mies joutuu ite ottamaan asioihin kantaa ja ymmärtämään et mitä tuleman pitää jos raskaaks tulisin. Mut tää vaan mun mielipide.
Musta tuo mitä kerroit kuulostaa enemmän siltä, et miehes leikkii tuol asialla, et kiva vähän kiustata jne vaik tuo ei todellakaan oo mikään leikin asia.
Ehdottaisin nyt et istuta se miehes pöydän ääreen ja ota asia rohkeesti puheeks et haluaako hän sen lapsen vai ei? Sillä sullekin tulis parempi olo eikä tarttis miettii et mitä se haluaa vai haluaako mitään. Ja voisit sit onnellisena alkaa suunnittelee kaikkee vauvajuttuu ja niin et mieheskin on siinä iloisena mukana. :) jos siis vastaa myöntävästi..Siis tuo sun mieheshän on aivan ihana kultakimpale. Mä en vois edes unissani kuvitella, että saisin mun miehen yhdessä suunnittelemaan ennakkoon, miten toimitaan, jos ja kun se vauva joskus aikaan saadaan. Kun eihän se saa edes kakaistuksi ulos sitä, että tahtooko se tosissaan saada mut paksuksi, vai leikkiikö vaan kissaa ja hiirtä.
Siis tää mun mies on ammatiltaan motokuski ja kun päivät pitkät tekee töitä metsässä yksikseen, niin sitte on kotonakin samanlainen hämäläinen hidas jörrikkä, jolta sanat pitää melkein kaivamalla kaivaa ja silloinkaan ei aina oikein tiedä, mitä se pohjimmiltaan ajattelee ja tarkoittaa.
En kyllä jaksa uskoa, että vaikka tulisinkin raskaaksi, niin mies meidät hylkäis, koska se ois jotenkin niin sen tapojen ja luonteen vastaista. Mies on nimittäin tähänasti ollut erittäin tunnollinen ja huolehtivainen, talousasioissa jopa pikku tarkka.
Ei ryyppää. Saunakaljat saattaa ottaa. Ei myöskään tupakoi.
Tulee myös oikein hyvin juttuun sukulaisten lasten kanssa. Innostuu joskus jopa leikkimään niitten kanssa:)
Mut sitte kun sanon, et eiköhän tehdä meillekin oma, niin alkaa vain muikistella, että kyllähän me vielä keretään ja hiljaa hyvä tulee.
No arvaa vaan miten oon koko ajan kuin kissa pistoksissa ja toivon sitä vahinkoa varpaat kippurassa =D
Tuossa keväällä suutuspäissä uhkasin laittavani reidet ristiin mieheltä siihen asti, kunnes tietää kertoa mullekin selvästi, että missä oikein mennään.
No voitkos kuvitella? Se vastasi mulle huomannensa että mä oon koko kevään ollut niin himokas sängyssä, et eiköhän vaan mennä tasatahtia niinkuin ennekin, eikä aleta piinaamaan toisiamme...No oikeessahan se oli, enkä mä tosissaan haluiskaan mikskään pihtariksi alkaa.
Siis tämmöistä on tää meidän puhuminen vauvanteosta, mut sänkyyn kun mennään, niin lakanat lepatta ja mies antaa palaa surutta.
No joidenkin mielestä oon varmaan ihan hassu vauvakuumeinen akka, kun täällä roikun ja asioitani pohdin, mut eipä täällä maalla paljon muitakaan hupeja oman ukkokullan lisäksi oo, kuin tää netti.
Kaiken lisäksi tunnut tosi kivalle ja asioita pohtivalle ihmiselle, jonka kanssa on tosi helppoa jutustella. - Haluaa äidiksi
tääkin tahtois kirjoitti:
Siis tuo sun mieheshän on aivan ihana kultakimpale. Mä en vois edes unissani kuvitella, että saisin mun miehen yhdessä suunnittelemaan ennakkoon, miten toimitaan, jos ja kun se vauva joskus aikaan saadaan. Kun eihän se saa edes kakaistuksi ulos sitä, että tahtooko se tosissaan saada mut paksuksi, vai leikkiikö vaan kissaa ja hiirtä.
Siis tää mun mies on ammatiltaan motokuski ja kun päivät pitkät tekee töitä metsässä yksikseen, niin sitte on kotonakin samanlainen hämäläinen hidas jörrikkä, jolta sanat pitää melkein kaivamalla kaivaa ja silloinkaan ei aina oikein tiedä, mitä se pohjimmiltaan ajattelee ja tarkoittaa.
En kyllä jaksa uskoa, että vaikka tulisinkin raskaaksi, niin mies meidät hylkäis, koska se ois jotenkin niin sen tapojen ja luonteen vastaista. Mies on nimittäin tähänasti ollut erittäin tunnollinen ja huolehtivainen, talousasioissa jopa pikku tarkka.
Ei ryyppää. Saunakaljat saattaa ottaa. Ei myöskään tupakoi.
Tulee myös oikein hyvin juttuun sukulaisten lasten kanssa. Innostuu joskus jopa leikkimään niitten kanssa:)
Mut sitte kun sanon, et eiköhän tehdä meillekin oma, niin alkaa vain muikistella, että kyllähän me vielä keretään ja hiljaa hyvä tulee.
No arvaa vaan miten oon koko ajan kuin kissa pistoksissa ja toivon sitä vahinkoa varpaat kippurassa =D
Tuossa keväällä suutuspäissä uhkasin laittavani reidet ristiin mieheltä siihen asti, kunnes tietää kertoa mullekin selvästi, että missä oikein mennään.
No voitkos kuvitella? Se vastasi mulle huomannensa että mä oon koko kevään ollut niin himokas sängyssä, et eiköhän vaan mennä tasatahtia niinkuin ennekin, eikä aleta piinaamaan toisiamme...No oikeessahan se oli, enkä mä tosissaan haluiskaan mikskään pihtariksi alkaa.
Siis tämmöistä on tää meidän puhuminen vauvanteosta, mut sänkyyn kun mennään, niin lakanat lepatta ja mies antaa palaa surutta.
No joidenkin mielestä oon varmaan ihan hassu vauvakuumeinen akka, kun täällä roikun ja asioitani pohdin, mut eipä täällä maalla paljon muitakaan hupeja oman ukkokullan lisäksi oo, kuin tää netti.
Kaiken lisäksi tunnut tosi kivalle ja asioita pohtivalle ihmiselle, jonka kanssa on tosi helppoa jutustella." toivon sitä vahinkoa varpaat kippurassa =D" Kivasti sanottu ja niin mäkin! :)
Huomasin muuten kun lopetin pillerit niin AVOT kun seksihalut meni ihan uusiin sfääreihin. Oikeesti, himot kasvoi!
Nyt vähä harmita kun mies lähti 3 päivän työmatkalle ja mul ois ovis just tossa viikonloppuna, mutta ehdittiin sunnuntaista keskiviikkoon panna vähän varastoon :) no ei se varmaan auta mutta saa kai sitä ihminen toivoa elätellä :D - tääkin tahtois
Haluaa äidiksi kirjoitti:
" toivon sitä vahinkoa varpaat kippurassa =D" Kivasti sanottu ja niin mäkin! :)
Huomasin muuten kun lopetin pillerit niin AVOT kun seksihalut meni ihan uusiin sfääreihin. Oikeesti, himot kasvoi!
Nyt vähä harmita kun mies lähti 3 päivän työmatkalle ja mul ois ovis just tossa viikonloppuna, mutta ehdittiin sunnuntaista keskiviikkoon panna vähän varastoon :) no ei se varmaan auta mutta saa kai sitä ihminen toivoa elätellä :DJust sama mullakin oli pillereitten kanssa. Ei vaan yksinkertaisesti haluttanut ja paikat ei kostuneet kunnolla, vaik mies ois miten pitkään räplännyt. Niin ja mulla ne aiheutti vielä senkin, et olin koko ajan kuin takamukseen ammuttu karhu.
Mut nyt on himot taas tapissaan ja paikatkin kostuu, kun mieheen vaan vilkaisee, hih=D.
Otan osaa sisko, toi on kenkkua, kun mies on reissussa ovisten aikaan. Mua ainakin himottaa jus silloin erityisesti=D
Toivotaan, et meille molemmille se "vahinko" tulis jo mahdollisimman pian:). - meppis
tääkin tahtois kirjoitti:
Just sama mullakin oli pillereitten kanssa. Ei vaan yksinkertaisesti haluttanut ja paikat ei kostuneet kunnolla, vaik mies ois miten pitkään räplännyt. Niin ja mulla ne aiheutti vielä senkin, et olin koko ajan kuin takamukseen ammuttu karhu.
Mut nyt on himot taas tapissaan ja paikatkin kostuu, kun mieheen vaan vilkaisee, hih=D.
Otan osaa sisko, toi on kenkkua, kun mies on reissussa ovisten aikaan. Mua ainakin himottaa jus silloin erityisesti=D
Toivotaan, et meille molemmille se "vahinko" tulis jo mahdollisimman pian:).Asioita pohtiva todellakin olen ja en koskaan varmaan oo lähteny mihinkään suin päin asioita ensin vahvasti suunnitellen ja se elämän tapa sopii mulle erinomaisesti. :) jotkut joskus sanonu nipottajaks ym mut en kyl sellane ole, realisti vaan lähinnä ja siinä samal sit muiden ilon pilaaja realistisuudellani. :)
Ja mulle siis tuo lapsen teko ei todellakaan ole noin yksinkertainen juttu, sitä puhuttiin hyvin selvästi et mitä se tuo tullessaan miten suhtaudutaan mihinkin jne jne..sit ku kaikki on hyvin suunniteltu ja selviettty ni tuntuu et sit on helpompi vaan elää eteenpäin..ja niinhän sitä sanotaan et hyvin suunniteltu on jo puoliks tehty. :)
Ymmärrän todella miltä susta tuntuu "tääkin tahtoisi" ja en voi muuta sanoo ku et sun miehes kuulostaa oudolta..siis se ihan näköjään tahallaan kiusaa sua tuon asian kanssa ja en vaan ymmärrä et miks?? Siis kyllä sen nyt pitää aikuisena ihmisenä ymmärtää et ei nuo asiat ole mitään leikin asioita eikä noihin suhtauduta vaan virnuilemalla! :/ oikeesti suututtaa jo sun puolesta! :( enkä mäkään nyt varmaan mikskään pihtariks tuossa tilanteessa alkais mut mietityttää vaan tuo sun miehen kypsyys esim.isäks..siis jos se ottaa tollee kaikki vaan leikin kannalta ei kyl ihan hyvä tilanne ole. :O
Ja tahtoo äidiksi: pahoin pelkään et missasit kyl sit tän kuun yrityksen sillä se ajoitus on oikeesti kaikki kaikessa. Ei meilläkään vaikka osuttiin just ovisten aikaan ni tärpänny siltikään..että näin. :( että se ei todellakaan ole aina helppoa ja eihän kaikki edes saa lasta luomuna eli ikävä palauttaa sut takas maanpinnalle sieltä pilvilinnoista..tod.näk.tän kuun missaat. Ja tää vaan siis realismia. :) - Anonyymi
tääkin tahtois kirjoitti:
Otan osaa. Mulla menkat pitäis alkaa keskiviikkon paikkeilla... Siis jos ei oo tärpännyt ja tuskin on, sillä tänään jo vatsasta ja alaselästä juilinut menkkamaisesti:(
Mut toivotaan, et noi meidän miehet pysyis irti kortsuistaan ja jos vaikka ens kierrolla sitte:)Toivottavasti tärppää ,
Onnea niin ihanasti Teille
Toivottavasti masu jo kohta ihanasti pömpöttää ! - Anonyymi
meppis kirjoitti:
Kannattaa myös pitää se mielessä et vaikka te nyt aattelette noin et miehenne tekevät tuon tarkoituksella ja et niillekin on tullut vauvakuume niin entäpäs jos näin ei olekaan? Entäpä sitten ku todella olette raskaana ja sit mies pelästyykin ja lähtee lätkimään? Et sanoo vaan et ei hänestä ole isäks? Siis näinkin voi käydä vaikkette sitä uskokaan et sikäli kannattais nyt varmaan ihan oikeesti puhua miestenne kanssa vastuunjaosta ym lapsiin liittyvistä asioista. Eli miten toimitaan kun lapsi herää yöllä, kumpi hoitaa, mites talousasiat onko ne millä jamalla jne jne.. Ja puhua siis nää asiat makkarin ulkopuolella niin että mieskin ymmärtää et ootte nyt tosissanne!
Siis onhan tuo lapsen tuleminen perheeseen niin iso juttu et ite en kyl kuunaan lähtis tollaselta linjalta liikkeelle, sillä tuo oikeesti kuulostaa kyl siltä et miehenne vaan luottaa siihen hyvään tuuriin ja uskovat ettette nyt ihan noin vaan raskaaks tuu. Siis tuo mitä kerroitte ei todellakaan puhu sen puolesta et miehenne olisivat valmiita isäks, eli kyllä nyt olis ihan oikeasti vakavan keskustelun paikka et jos se lapsi tulee niin mitä sitten, onko kaikki asiat sen tulolle jo valmiita?Kyllä se miehen vauvakuume voi tulla myöhemminkin , ja voi olla ihan ihana !
- Liljan
Vai voisikohan olla, että tahtoo äidiksi ja tääkin tahtois, että miehenne pelkäävät lapsenteosta tulevan liian tekemällä tehtyä ja, että kohta ei mistään muusta puhutakkaan kun lapsentosta ja seksistä tulee "pakollista" aina oviksen aikoihin.. Ja sitten jos raskautuminen ei onnistukkaan niin mikä pettymys se olisikaan.. Alettaisiin etsiä että kummassa se vika nyt sitten onkaan.. Nyt nauttivat vain tilanteesta kun nainen haluaa, varsinkin jos pillerit ovat aiheuttaneet tälläista "kuivempaa" kautta :)
Mutta olen myös sitä mieltä, että liika suunnittelu yhdessä voi olla myös pahasta, ei sekään tarkoita että mies jää vierelle oikeasti tilanteen koittaessa.. Mitäs sitten teette kun kaikki on viimeistä piirtoa myöten suunniteltu ja tuleekin joku mutka matkaan ja jäätte yksin lapsen kanssa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että aina kannattaa varautua siihen, että lapsi jää yksin itselle kasvatettavaksi, ei ainakaan tule sitten ikäviä yllätyksiä. Eli jos siihen olette valmiita niin antaa palaa vaan! :)- tääkin tahtois
Tota samaa mäkin oon ajatellut. Mies tahtoo pitää asiat omassa hallinnassaan ja varmasti myös nautti siitä, että mäkin oon luomuna jälleen halukas ja jopa miehen kimpussa vonkaamassa:)
Enkä mä nyt tuota mieheni asennetta niin kamalana pitäis. Hyvä ja kaikinpuolin rakstettava ukko mulla on ja uskon että mieskin ajattelee musta samoin:)
Eikä tuo jahkaamisensa minusta oikein ole kiusaamistakaan, vaikka kyllähän toi aika-ajoin ärsyttää tämmöistä vauvakuumeista naista...:(
Mut onhan tuossa omat hyvätkin puolensa, niinkuin sanoit. Nyt kun edetään miehen salaperäisillä ehdoilla, eikä pyöritäkkään mun ovisaikojen ympärillä, niin makkaritouhuissakin säilyy oma alkukantainen viehätys:) - meppis
tääkin tahtois kirjoitti:
Tota samaa mäkin oon ajatellut. Mies tahtoo pitää asiat omassa hallinnassaan ja varmasti myös nautti siitä, että mäkin oon luomuna jälleen halukas ja jopa miehen kimpussa vonkaamassa:)
Enkä mä nyt tuota mieheni asennetta niin kamalana pitäis. Hyvä ja kaikinpuolin rakstettava ukko mulla on ja uskon että mieskin ajattelee musta samoin:)
Eikä tuo jahkaamisensa minusta oikein ole kiusaamistakaan, vaikka kyllähän toi aika-ajoin ärsyttää tämmöistä vauvakuumeista naista...:(
Mut onhan tuossa omat hyvätkin puolensa, niinkuin sanoit. Nyt kun edetään miehen salaperäisillä ehdoilla, eikä pyöritäkkään mun ovisaikojen ympärillä, niin makkaritouhuissakin säilyy oma alkukantainen viehätys:)Mut oon silti sitä mieltä et kyl noin isoist asioist pitäis ensin yteisesti puhua ja sopia ennenku aletaan edes yrittämään lasta. :) ja en sitä väitäkään tääkin tahoits et sul on huono mies sanoin vaan et en ymmärrä tuommoisilla asioilla kiusaamista, ne ku ei kuitenkaan oo naiselle mitään ihan helpoimpia asioita. :(
Mut sitähän se ei sano et mun tapa on ainut oikea, on varmasti miljoona muutakin oikeata tapaa toimia mut mä vaan pidän tuota lapsen hankkimista niin isona asiana elämässä et siitä pitää kyl puhua ja sopia asiat etukäteen. Mut mä oonkin aikas lailla järjestelmällinen ihminen, mut ei se sitäkään sano et ku meil kaikki on suunniteltu ja puhuttu jo etukäteen et meil asiat menis paremmin ku näil kahdel muul jotka vetää ihan ilman mitään yhteisiä sopimuksia ym tietämättä mitä mies edes oikeasti asioista ajattelee. Mut niinku sanottu ni ehkä se on sit joillekin tuo tapa se parempi tapa mennä.
Mä aattelen myös vaan asiat niinkin et voi sit puhua miehen kans ihan avoimesti jos ei oo tärpänny ja viimekski ku näin kävi ni nimenomaan puhuin siitä suuresta turhautumisesta miehelle ja se oli kyl niin ihana, lohdutti tosi paljon ja sano vaan et älä huoli kyl se meilläkin vielä nappaa joku päivä. :) just tuo on se tärkein et se ei jätä mua yksin tän asian kans vaan haluaa aina itekin tietää et joko tärppäs ja jutellaan kaikesta tähän projekstiin liittyvästä todella avoimesti ja niin et mies on mukana koko ajan eikä vaan niin et tää on sit niinku mun oma projekti, ei todellakaan. Yhdessä jaetaan tähän asiaan liittyvät ilot ja surut ja mieheltä saan tukea tosi paljon vaikeina päivinä ku kaikki alkaa masentamaan ja mietityttää et onnistuuko tää koskaan. Ja mun mielestä noin sen kuuluukin mennä et nainen ei jää yksin huolineen vaan mies on mukana tukemassa ja tarvittaessa lohduttamassa. :) ja on tuo kyl ollo niin 110%:sti täs prokektissa mukana et se on kyl oikeesti ihan uskomatonta! =)
Mtes te meinasitte tääkin tahtois ja tahtoo äidiks, onks teil sit jotain kavereita joille voitte puhua tästä asiasta jos tuo projekti viivästyy ja tulee huonoja päiviä jolloin kaipaa puhekaveria jolle voi puhua asiasta? Vai meinaatteko miehelle puhua vaikkei teil oo varsinaisesti edes aloitettu koko projektia? Vai onko se se tapa millä sit vaan otatte miehen mukaan tähän projektiin et alatte puhuu et alkoiko menkat vai eikö, ja muutenkin teidän ajatuksistanne tän vauvaprojketin tiimoilta? Sillä monesti oon kuullu et kyl nainen ku nainen kaipaa tukea tämän asian matkan varrella. Kiinnostaa vaan nyt tietää ku ootte kuitenkin niin eri tilanteessa mitä ite et miten meinaatte hoitaa tämmöiset asiat? :) - .......
meppis kirjoitti:
Mut oon silti sitä mieltä et kyl noin isoist asioist pitäis ensin yteisesti puhua ja sopia ennenku aletaan edes yrittämään lasta. :) ja en sitä väitäkään tääkin tahoits et sul on huono mies sanoin vaan et en ymmärrä tuommoisilla asioilla kiusaamista, ne ku ei kuitenkaan oo naiselle mitään ihan helpoimpia asioita. :(
Mut sitähän se ei sano et mun tapa on ainut oikea, on varmasti miljoona muutakin oikeata tapaa toimia mut mä vaan pidän tuota lapsen hankkimista niin isona asiana elämässä et siitä pitää kyl puhua ja sopia asiat etukäteen. Mut mä oonkin aikas lailla järjestelmällinen ihminen, mut ei se sitäkään sano et ku meil kaikki on suunniteltu ja puhuttu jo etukäteen et meil asiat menis paremmin ku näil kahdel muul jotka vetää ihan ilman mitään yhteisiä sopimuksia ym tietämättä mitä mies edes oikeasti asioista ajattelee. Mut niinku sanottu ni ehkä se on sit joillekin tuo tapa se parempi tapa mennä.
Mä aattelen myös vaan asiat niinkin et voi sit puhua miehen kans ihan avoimesti jos ei oo tärpänny ja viimekski ku näin kävi ni nimenomaan puhuin siitä suuresta turhautumisesta miehelle ja se oli kyl niin ihana, lohdutti tosi paljon ja sano vaan et älä huoli kyl se meilläkin vielä nappaa joku päivä. :) just tuo on se tärkein et se ei jätä mua yksin tän asian kans vaan haluaa aina itekin tietää et joko tärppäs ja jutellaan kaikesta tähän projekstiin liittyvästä todella avoimesti ja niin et mies on mukana koko ajan eikä vaan niin et tää on sit niinku mun oma projekti, ei todellakaan. Yhdessä jaetaan tähän asiaan liittyvät ilot ja surut ja mieheltä saan tukea tosi paljon vaikeina päivinä ku kaikki alkaa masentamaan ja mietityttää et onnistuuko tää koskaan. Ja mun mielestä noin sen kuuluukin mennä et nainen ei jää yksin huolineen vaan mies on mukana tukemassa ja tarvittaessa lohduttamassa. :) ja on tuo kyl ollo niin 110%:sti täs prokektissa mukana et se on kyl oikeesti ihan uskomatonta! =)
Mtes te meinasitte tääkin tahtois ja tahtoo äidiks, onks teil sit jotain kavereita joille voitte puhua tästä asiasta jos tuo projekti viivästyy ja tulee huonoja päiviä jolloin kaipaa puhekaveria jolle voi puhua asiasta? Vai meinaatteko miehelle puhua vaikkei teil oo varsinaisesti edes aloitettu koko projektia? Vai onko se se tapa millä sit vaan otatte miehen mukaan tähän projektiin et alatte puhuu et alkoiko menkat vai eikö, ja muutenkin teidän ajatuksistanne tän vauvaprojketin tiimoilta? Sillä monesti oon kuullu et kyl nainen ku nainen kaipaa tukea tämän asian matkan varrella. Kiinnostaa vaan nyt tietää ku ootte kuitenkin niin eri tilanteessa mitä ite et miten meinaatte hoitaa tämmöiset asiat? :)Tätä ketjua sivusta seuraanneena, oli pakko itekin kommentoida sen verran, että sinulla meppis on kyllä tosi hyviä ajatuksia. Samaistun kyllä täysin näihin sun kommentteihin mitä olet laittanut. Siis monessakin mielessä. Jotenkin herätit mussa kauheasti sellaista ahaa-elämystä, vai miten sanoisi. Mielenkiintoinen ihminen näiden kirjotusten perusteella :) Mutta siis, on tosiaan fiksusti ajateltu ja sanottu kaikki tuo mitä olet kirjottanut, ettei lapsen tekoon pidä suin päin sännätä.. Ilmeisesti sinulla itselläkin siellä lapsen yritys päällä? Toivotaan että tärppää pian, ja toivon myös teille muille tähän kirjottaineille sitä samaa :)
- Aino ja Rasmus
....... kirjoitti:
Tätä ketjua sivusta seuraanneena, oli pakko itekin kommentoida sen verran, että sinulla meppis on kyllä tosi hyviä ajatuksia. Samaistun kyllä täysin näihin sun kommentteihin mitä olet laittanut. Siis monessakin mielessä. Jotenkin herätit mussa kauheasti sellaista ahaa-elämystä, vai miten sanoisi. Mielenkiintoinen ihminen näiden kirjotusten perusteella :) Mutta siis, on tosiaan fiksusti ajateltu ja sanottu kaikki tuo mitä olet kirjottanut, ettei lapsen tekoon pidä suin päin sännätä.. Ilmeisesti sinulla itselläkin siellä lapsen yritys päällä? Toivotaan että tärppää pian, ja toivon myös teille muille tähän kirjottaineille sitä samaa :)
Nyt ite oon taas ilman tapailuja ja seksiä ja yksi lapsi mulla on. Yhden lapsen yksinhuoltaja. Sinä joka kirjoitit, että lapsi on iso asia, niin onhan se aika iso asia ja niin iso asia, että Jumala ei oo toista lasta enää antanu. Ei haittaa, vaikka asutaan lapsen kanssa kahdestaan, ku joskus ehkä jonkun kanssa avoliitossa ja niille, joilla ei oo vielä lasta, niin eihän se helppoa ole, jos lapsi joutuu vaikka sairaalaan jne. Mun lapsi on lastensuojelun asiakas, että voi tulla lapsen myötä vaikka mitä asioita. Kohta tulee täyteen 2 vuotta lapsen kanssa kahdestaan ja lapsi on miestä tärkeämpi.
- tääkin tahtois
meppis kirjoitti:
Mut oon silti sitä mieltä et kyl noin isoist asioist pitäis ensin yteisesti puhua ja sopia ennenku aletaan edes yrittämään lasta. :) ja en sitä väitäkään tääkin tahoits et sul on huono mies sanoin vaan et en ymmärrä tuommoisilla asioilla kiusaamista, ne ku ei kuitenkaan oo naiselle mitään ihan helpoimpia asioita. :(
Mut sitähän se ei sano et mun tapa on ainut oikea, on varmasti miljoona muutakin oikeata tapaa toimia mut mä vaan pidän tuota lapsen hankkimista niin isona asiana elämässä et siitä pitää kyl puhua ja sopia asiat etukäteen. Mut mä oonkin aikas lailla järjestelmällinen ihminen, mut ei se sitäkään sano et ku meil kaikki on suunniteltu ja puhuttu jo etukäteen et meil asiat menis paremmin ku näil kahdel muul jotka vetää ihan ilman mitään yhteisiä sopimuksia ym tietämättä mitä mies edes oikeasti asioista ajattelee. Mut niinku sanottu ni ehkä se on sit joillekin tuo tapa se parempi tapa mennä.
Mä aattelen myös vaan asiat niinkin et voi sit puhua miehen kans ihan avoimesti jos ei oo tärpänny ja viimekski ku näin kävi ni nimenomaan puhuin siitä suuresta turhautumisesta miehelle ja se oli kyl niin ihana, lohdutti tosi paljon ja sano vaan et älä huoli kyl se meilläkin vielä nappaa joku päivä. :) just tuo on se tärkein et se ei jätä mua yksin tän asian kans vaan haluaa aina itekin tietää et joko tärppäs ja jutellaan kaikesta tähän projekstiin liittyvästä todella avoimesti ja niin et mies on mukana koko ajan eikä vaan niin et tää on sit niinku mun oma projekti, ei todellakaan. Yhdessä jaetaan tähän asiaan liittyvät ilot ja surut ja mieheltä saan tukea tosi paljon vaikeina päivinä ku kaikki alkaa masentamaan ja mietityttää et onnistuuko tää koskaan. Ja mun mielestä noin sen kuuluukin mennä et nainen ei jää yksin huolineen vaan mies on mukana tukemassa ja tarvittaessa lohduttamassa. :) ja on tuo kyl ollo niin 110%:sti täs prokektissa mukana et se on kyl oikeesti ihan uskomatonta! =)
Mtes te meinasitte tääkin tahtois ja tahtoo äidiks, onks teil sit jotain kavereita joille voitte puhua tästä asiasta jos tuo projekti viivästyy ja tulee huonoja päiviä jolloin kaipaa puhekaveria jolle voi puhua asiasta? Vai meinaatteko miehelle puhua vaikkei teil oo varsinaisesti edes aloitettu koko projektia? Vai onko se se tapa millä sit vaan otatte miehen mukaan tähän projektiin et alatte puhuu et alkoiko menkat vai eikö, ja muutenkin teidän ajatuksistanne tän vauvaprojketin tiimoilta? Sillä monesti oon kuullu et kyl nainen ku nainen kaipaa tukea tämän asian matkan varrella. Kiinnostaa vaan nyt tietää ku ootte kuitenkin niin eri tilanteessa mitä ite et miten meinaatte hoitaa tämmöiset asiat? :)Toisaalta kadehdin sua miehestäsi Meppis, tuohan on parasta mieheltä, mitä vain vauvakuumeinen nainen voi odottaa ja toivoo:)
Mut sitte taas toisaalta... Jos olisin sinun paikallasi, niin voisi olla, että hyvinkin pian me molemmat miehen kanssa stessattais ihan totalisesti, jos sitä plussaa ei alkaiskaan kuulumaan, vaikka yhdessä molemmat tehtäis sen eteen töitä hiki hatussa:(
Oikeessa oot siinä, että kivaa ois mieltään joskus purkaa, mut me kun asutaan täällä maalla, eikä täällä oikein oo ketään semmoisia jotka ois samassa elämän tilanteessa, niin näitä asioita tuleekin kelailtua lähinnä omassa päässään ja oneks on tää netti.
Tottahan tuo kivaa ois, jos vois jutella ja jakaa näitä jonkun toisenkin kanssa, mut jotenkin musta tuntuis, et ei noi miehet välttämättä osais suhtautua luontevasti joihinkin meidän ovislimoihin, tai menkkojen alkamisen jännäilyyn. Kyllä se on lähinnä toinen nainen, joka naista näissä asioissa ymmärtää:)
Kyllähän mä oon nyt tässä kevään ja kesän korvalla huomannut, et mullakin ukko on kiinnostunut mun menkoista, kun on kysellyt, et jokos ne on alkaneet. Olenkin ajatellut, et kyllä tuo on jonkinlainen merkki siitä, että miehellekin se raskaus sopis ja helppoa ois ilmoittaa, jos menkat ei alkaiskaan:)
Tuossa sua joku enättikin jo kehua ja oon ihan samaa mieltä. Oot aivan ihana keskustelija, toisin kuin useimmat täällä suomi 24 sivuilla, etkä saa nyt loukkaantua, kun musta tuntuu aina niin hassulle, kun aletaan puhua vauvantekoa jonain projektina.
No ehkä mulla ois sama juttu ilman tuota miehen asennetta ja siitä varmaan johtuu, et asiat hoituu nyt omalla painollaan:)
Missä vaiheessa kierto nyt sulla, vai joko oot plussannut?
Toivotaan, et me kaikki täällä saatais pian ne plussat - mie vaan(meppis)
tääkin tahtois kirjoitti:
Toisaalta kadehdin sua miehestäsi Meppis, tuohan on parasta mieheltä, mitä vain vauvakuumeinen nainen voi odottaa ja toivoo:)
Mut sitte taas toisaalta... Jos olisin sinun paikallasi, niin voisi olla, että hyvinkin pian me molemmat miehen kanssa stessattais ihan totalisesti, jos sitä plussaa ei alkaiskaan kuulumaan, vaikka yhdessä molemmat tehtäis sen eteen töitä hiki hatussa:(
Oikeessa oot siinä, että kivaa ois mieltään joskus purkaa, mut me kun asutaan täällä maalla, eikä täällä oikein oo ketään semmoisia jotka ois samassa elämän tilanteessa, niin näitä asioita tuleekin kelailtua lähinnä omassa päässään ja oneks on tää netti.
Tottahan tuo kivaa ois, jos vois jutella ja jakaa näitä jonkun toisenkin kanssa, mut jotenkin musta tuntuis, et ei noi miehet välttämättä osais suhtautua luontevasti joihinkin meidän ovislimoihin, tai menkkojen alkamisen jännäilyyn. Kyllä se on lähinnä toinen nainen, joka naista näissä asioissa ymmärtää:)
Kyllähän mä oon nyt tässä kevään ja kesän korvalla huomannut, et mullakin ukko on kiinnostunut mun menkoista, kun on kysellyt, et jokos ne on alkaneet. Olenkin ajatellut, et kyllä tuo on jonkinlainen merkki siitä, että miehellekin se raskaus sopis ja helppoa ois ilmoittaa, jos menkat ei alkaiskaan:)
Tuossa sua joku enättikin jo kehua ja oon ihan samaa mieltä. Oot aivan ihana keskustelija, toisin kuin useimmat täällä suomi 24 sivuilla, etkä saa nyt loukkaantua, kun musta tuntuu aina niin hassulle, kun aletaan puhua vauvantekoa jonain projektina.
No ehkä mulla ois sama juttu ilman tuota miehen asennetta ja siitä varmaan johtuu, et asiat hoituu nyt omalla painollaan:)
Missä vaiheessa kierto nyt sulla, vai joko oot plussannut?
Toivotaan, et me kaikki täällä saatais pian ne plussatEn loukkaannu mistään ja niinku sanottu ni sanoinki et yks tapa sopii mulle, joku muu toiselle. :) enpä oo vielä plussannu ja tuossa oot ihan oikeessa mitä sanoit tääkin tahtois et kyllähän se meillä on jo menny siihen yrittämiseen(ehkä liikaakin) ja on kyl kovat itkut itketty aina ku se täti tulee kylään. :( no, ei ehkä ihan alussa mut nyt ku tätä yritystä takana jo puol vuotta ni kyllä se kerta kerran jälkeen tuntuu aina vaan pahemmalta ja pahemmalta ku se täti punainen kylään aina saapuu. :( ja just noina päivinä oon kyl huomannu et kaipaan eniten just tota miehen lohdutusta, miten se ottaa aina kainaloon ja osaa lohduttaa niin ihanasti et kohta sitä alkaa itekin jo uskomaan et ihan varmasti ens kuus jo sitten. :) ei se oo missään vaihees valittanut et onpa ihme ku ei vieläkään, päinvastoin muahan se yrittää vaan noina pahoina päivinä tsempata kovasti et älä nyt hätäile, vastahan täs viel alus ollaan moneen muuhun verrattuna. :)
Mut se ku tääkin tahtois ja haluaa äidiksi sanoitte ettette ota mitään stressiä ni voinpa melkein varmasti sanoo et toisin tulee käymään..enhän mäkään ensin stressiä ottanu, osasin suhtautua siihen just noin niinku tekin mut sitte tosiaan ku tää nyt on jo jonkun aikaa kestänyt tää yritys ni kyl siinä jossain vaihees väkisinkin tulee erittäin pettynyt olo vaikkei sitä mitenkään haluais ite. :( toki jos siltä vältytte ni ootte kyl aika taitavia, sanon minä!
Ja just noina pettymyksen päivinä tuntuu et sitä lohtua mieheltä kaipaa tosi paljon ja ihmistä jolle voi kertoa ja puhua tuntemuksia. :) kyllähän se aina sanoo et sano sit heti ku on ovikset ni koitetaan taas tehdä parhaamme ja aina ku menkat alkaa ni koittaa keksii jotain lohduttavia sanoja. :) mut siis tää on vaan se et mä kaipaan just tämmösen miehen rinnalleni joka jakaa tän asian 110%:sti mun kans, mut eihän se sitä tarkoita et kaikki kaipaa just samanlaista tilannetta. :)
Ja jokainen toki tavallaan, kunhan se mies nyt vaan sit osallistuu siihen arjen pyöritykseen. :) että ei jätä sit yksin vaikeina aikoina.
Tsemppiä ja jaksamista kaikille! =)
P.s. tää ei päästä mua nyt tolla mun omalla nimimerkillä sisään ni täyty vähän muuttaa nimimerkkiä.. - Haluaa äidiksi
mie vaan(meppis) kirjoitti:
En loukkaannu mistään ja niinku sanottu ni sanoinki et yks tapa sopii mulle, joku muu toiselle. :) enpä oo vielä plussannu ja tuossa oot ihan oikeessa mitä sanoit tääkin tahtois et kyllähän se meillä on jo menny siihen yrittämiseen(ehkä liikaakin) ja on kyl kovat itkut itketty aina ku se täti tulee kylään. :( no, ei ehkä ihan alussa mut nyt ku tätä yritystä takana jo puol vuotta ni kyllä se kerta kerran jälkeen tuntuu aina vaan pahemmalta ja pahemmalta ku se täti punainen kylään aina saapuu. :( ja just noina päivinä oon kyl huomannu et kaipaan eniten just tota miehen lohdutusta, miten se ottaa aina kainaloon ja osaa lohduttaa niin ihanasti et kohta sitä alkaa itekin jo uskomaan et ihan varmasti ens kuus jo sitten. :) ei se oo missään vaihees valittanut et onpa ihme ku ei vieläkään, päinvastoin muahan se yrittää vaan noina pahoina päivinä tsempata kovasti et älä nyt hätäile, vastahan täs viel alus ollaan moneen muuhun verrattuna. :)
Mut se ku tääkin tahtois ja haluaa äidiksi sanoitte ettette ota mitään stressiä ni voinpa melkein varmasti sanoo et toisin tulee käymään..enhän mäkään ensin stressiä ottanu, osasin suhtautua siihen just noin niinku tekin mut sitte tosiaan ku tää nyt on jo jonkun aikaa kestänyt tää yritys ni kyl siinä jossain vaihees väkisinkin tulee erittäin pettynyt olo vaikkei sitä mitenkään haluais ite. :( toki jos siltä vältytte ni ootte kyl aika taitavia, sanon minä!
Ja just noina pettymyksen päivinä tuntuu et sitä lohtua mieheltä kaipaa tosi paljon ja ihmistä jolle voi kertoa ja puhua tuntemuksia. :) kyllähän se aina sanoo et sano sit heti ku on ovikset ni koitetaan taas tehdä parhaamme ja aina ku menkat alkaa ni koittaa keksii jotain lohduttavia sanoja. :) mut siis tää on vaan se et mä kaipaan just tämmösen miehen rinnalleni joka jakaa tän asian 110%:sti mun kans, mut eihän se sitä tarkoita et kaikki kaipaa just samanlaista tilannetta. :)
Ja jokainen toki tavallaan, kunhan se mies nyt vaan sit osallistuu siihen arjen pyöritykseen. :) että ei jätä sit yksin vaikeina aikoina.
Tsemppiä ja jaksamista kaikille! =)
P.s. tää ei päästä mua nyt tolla mun omalla nimimerkillä sisään ni täyty vähän muuttaa nimimerkkiä..Pakko kommentoida muutamaa asiaa:
"Ja tahtoo äidiksi: pahoin pelkään et missasit kyl sit tän kuun yrityksen sillä se ajoitus on oikeesti kaikki kaikessa. Ei meilläkään vaikka osuttiin just ovisten aikaan ni tärpänny siltikään..että näin. :( että se ei todellakaan ole aina helppoa ja eihän kaikki edes saa lasta luomuna eli ikävä palauttaa sut takas maanpinnalle sieltä pilvilinnoista..tod.näk.tän kuun missaat. Ja tää vaan siis realismia. :) "
- Siis joo, mä kyllä tiedän mihin aikaan kuusta on ne otollisimmat hetket, sanoinkin siellä viestissäni ihan vitsinä että "pantiin kolme päivää varastoon". En ole pilvilinnoissa, koska mehän ei mieheni kanssa YRITETÄ tulla raskaaksi. Olemme vain ilman ehkäisyä ja jos luoja suo niin lapselle on kyllä paikka elämässämme. Mä en oikeesti laske mitään päiviä, enkä etenkkään stressaa koko asialla. Tottakai noin viikko ennen menkkoja alan kuulostella miltä kropassani tuntuu; että onko menkkakipuja vai ei tms... Mutta siis meillä ei ole päällä mitään "projektia".
"Mtes te meinasitte tääkin tahtois ja tahtoo äidiks, onks teil sit jotain kavereita joille voitte puhua tästä asiasta jos tuo projekti viivästyy ja tulee huonoja päiviä jolloin kaipaa puhekaveria jolle voi puhua asiasta? "
- Jos puhekaveria haluaisin tän asian tiimoilta niin mulla on muutamia erittäin läheisiä ystäviä joille voisin puhua. Mutta omalta osaltani tässä asiassa ei ole mitään puitavaa. Oon mä varmaan jollekkin ystävälleni sanonut jonkun keskustelun lomassa että meillä mennään ilman ehkäisyä, mutta se siitä.
En oikein tiedä miten tän oman tilanteeni sanoisin: siis en yritä tulla raskaaksi, se ei ole minulle projekti enkä sillä asialla stressaa. Mutta jos lapsi haluaa tulla niin se tulee ja enemmän kuin sydämmellisesti tervetullut elämäämme. Kuulostaa varmaan tosi oudolle ja vastuuttomalle mutta tän ihmeemmin en osaa asiaa ilmaista. - Haluaa äidiksi
Haluaa äidiksi kirjoitti:
Pakko kommentoida muutamaa asiaa:
"Ja tahtoo äidiksi: pahoin pelkään et missasit kyl sit tän kuun yrityksen sillä se ajoitus on oikeesti kaikki kaikessa. Ei meilläkään vaikka osuttiin just ovisten aikaan ni tärpänny siltikään..että näin. :( että se ei todellakaan ole aina helppoa ja eihän kaikki edes saa lasta luomuna eli ikävä palauttaa sut takas maanpinnalle sieltä pilvilinnoista..tod.näk.tän kuun missaat. Ja tää vaan siis realismia. :) "
- Siis joo, mä kyllä tiedän mihin aikaan kuusta on ne otollisimmat hetket, sanoinkin siellä viestissäni ihan vitsinä että "pantiin kolme päivää varastoon". En ole pilvilinnoissa, koska mehän ei mieheni kanssa YRITETÄ tulla raskaaksi. Olemme vain ilman ehkäisyä ja jos luoja suo niin lapselle on kyllä paikka elämässämme. Mä en oikeesti laske mitään päiviä, enkä etenkkään stressaa koko asialla. Tottakai noin viikko ennen menkkoja alan kuulostella miltä kropassani tuntuu; että onko menkkakipuja vai ei tms... Mutta siis meillä ei ole päällä mitään "projektia".
"Mtes te meinasitte tääkin tahtois ja tahtoo äidiks, onks teil sit jotain kavereita joille voitte puhua tästä asiasta jos tuo projekti viivästyy ja tulee huonoja päiviä jolloin kaipaa puhekaveria jolle voi puhua asiasta? "
- Jos puhekaveria haluaisin tän asian tiimoilta niin mulla on muutamia erittäin läheisiä ystäviä joille voisin puhua. Mutta omalta osaltani tässä asiassa ei ole mitään puitavaa. Oon mä varmaan jollekkin ystävälleni sanonut jonkun keskustelun lomassa että meillä mennään ilman ehkäisyä, mutta se siitä.
En oikein tiedä miten tän oman tilanteeni sanoisin: siis en yritä tulla raskaaksi, se ei ole minulle projekti enkä sillä asialla stressaa. Mutta jos lapsi haluaa tulla niin se tulee ja enemmän kuin sydämmellisesti tervetullut elämäämme. Kuulostaa varmaan tosi oudolle ja vastuuttomalle mutta tän ihmeemmin en osaa asiaa ilmaista.Saapi nähdä kuin ämmän käy ;) Parin päivän sisään pitäs varmaan alkaa, mutta ei tunnu mahassa vielä miltään.... Iiikks :) No en ole raskaana kuitenkaan kun meni ne parhaat päivät miehen ollessa työmatkalla. Hassua tämä odottelu silti, ihmisen mieli on omituinen!
- mie vaan(meppis)
Haluaa äidiksi kirjoitti:
Saapi nähdä kuin ämmän käy ;) Parin päivän sisään pitäs varmaan alkaa, mutta ei tunnu mahassa vielä miltään.... Iiikks :) No en ole raskaana kuitenkaan kun meni ne parhaat päivät miehen ollessa työmatkalla. Hassua tämä odottelu silti, ihmisen mieli on omituinen!
Ainahan sitä miettii vaikka miten tietäis et ei ole edes mahdollisuuksia tai et ne mahdollisuudet on kovin pienet. Just tuota tarkoitin ku sanoin et ku tuo alkaa v3enymään ja venymään tuo raskaals tulo no tulee siihen matkan varrella kaikenlaisia uusia vivahteita mitä ei tietnkään ihan heti alus viel tuu. Vaikkette yritä tietoisesti mitään ni silti sun ajatukset on siinä raskaaks tulon mahdollisuudessa, huomaan..
Mites muute meinaatteko muuttaa sit yhteen miesystäväs kans jos tuut raskaaks ku ymmärsin tuolta siun aiemmasta tekstistä ettette asu viel yhdessä? Vai ymmärsinkö väärin?
P.s. jouduin vähän muokkaamaan tuota nimimerkkiä ku ei päästä enää tolla mun vanhalla nimimerkillä tänne sisään..varmaan joku ottanut sen itelleen ku en ollu rekisteröiny sitä merkkiä. :( - Haluaa äidiksi
mie vaan(meppis) kirjoitti:
Ainahan sitä miettii vaikka miten tietäis et ei ole edes mahdollisuuksia tai et ne mahdollisuudet on kovin pienet. Just tuota tarkoitin ku sanoin et ku tuo alkaa v3enymään ja venymään tuo raskaals tulo no tulee siihen matkan varrella kaikenlaisia uusia vivahteita mitä ei tietnkään ihan heti alus viel tuu. Vaikkette yritä tietoisesti mitään ni silti sun ajatukset on siinä raskaaks tulon mahdollisuudessa, huomaan..
Mites muute meinaatteko muuttaa sit yhteen miesystäväs kans jos tuut raskaaks ku ymmärsin tuolta siun aiemmasta tekstistä ettette asu viel yhdessä? Vai ymmärsinkö väärin?
P.s. jouduin vähän muokkaamaan tuota nimimerkkiä ku ei päästä enää tolla mun vanhalla nimimerkillä tänne sisään..varmaan joku ottanut sen itelleen ku en ollu rekisteröiny sitä merkkiä. :(No menkat alkoi, joten ei tarvitse miettiä sitä raskautta taas kuukauteen :)
Siis, emme asu yhdessä, emmekä ole edes puhuneet sellaisesta vaikka pari vuotta tässä on toisiamme jo kateltu. Ollaan oltu hyvin itsenäisiä koko elämämme joten saattaa hyvinkin olla että vaikka tulisin raskaaksi emme kuitenkaan muuttaisi saman katon alle virallisesti. Voi siis olla että meistä tulee sellainen "Riitta väisänen-tapaus" (eikös hänkin tehnyt elämänkumppaninsa kanssa lapsen vaikkeivat yhdessä asukkaan ja hyvinhän se tuntuu heillä toimivan):) Mutta kyllä mies lapsesta huolehtisi ja varmaan jatkettaisiin suhdettamme edelleen, ei se sitä muuta. Me nyt vaan ollaan molemmat sellaisia ihmisiä että omat jutut on myös tärkeitä, molemmilla on omat asunnot ja omaisuus, joten mitäpä niitä sotkemaan kun näinkin toimii vallan mainiosti. - mie vaan(meppis)
Haluaa äidiksi kirjoitti:
No menkat alkoi, joten ei tarvitse miettiä sitä raskautta taas kuukauteen :)
Siis, emme asu yhdessä, emmekä ole edes puhuneet sellaisesta vaikka pari vuotta tässä on toisiamme jo kateltu. Ollaan oltu hyvin itsenäisiä koko elämämme joten saattaa hyvinkin olla että vaikka tulisin raskaaksi emme kuitenkaan muuttaisi saman katon alle virallisesti. Voi siis olla että meistä tulee sellainen "Riitta väisänen-tapaus" (eikös hänkin tehnyt elämänkumppaninsa kanssa lapsen vaikkeivat yhdessä asukkaan ja hyvinhän se tuntuu heillä toimivan):) Mutta kyllä mies lapsesta huolehtisi ja varmaan jatkettaisiin suhdettamme edelleen, ei se sitä muuta. Me nyt vaan ollaan molemmat sellaisia ihmisiä että omat jutut on myös tärkeitä, molemmilla on omat asunnot ja omaisuus, joten mitäpä niitä sotkemaan kun näinkin toimii vallan mainiosti.No seuraavassa kuussa sit uus yritys. :) ja niinku sanottu ni kyllä tuohon raskautumiseen voi mennä jopa vuosikin, vielä enemmänkin joillakin on menny. Meillä tosiaan nyt n. puol vuotta yritystä takana ja nyt taas odotellaan et millo ovis et pääsis taas uudestaan yrittää. :) tuokin voi olla aika hankala yhdistelmä jos ette asu yhdessä et saada ne tärkeimmät päivät pomittua..siitä voi helposti mennä epähuomiossa "hukkaan" noi otolliset päivät.
Mut toisaalta ei tuo sulle varmaan niin paha juttu oo ku mitä se on mulle ku ette edes sinällään yritä lasta. :) ehkä sä osaat ottaa tuon sit rennommin, i hope so. :) - Haluaa äidiksi
mie vaan(meppis) kirjoitti:
No seuraavassa kuussa sit uus yritys. :) ja niinku sanottu ni kyllä tuohon raskautumiseen voi mennä jopa vuosikin, vielä enemmänkin joillakin on menny. Meillä tosiaan nyt n. puol vuotta yritystä takana ja nyt taas odotellaan et millo ovis et pääsis taas uudestaan yrittää. :) tuokin voi olla aika hankala yhdistelmä jos ette asu yhdessä et saada ne tärkeimmät päivät pomittua..siitä voi helposti mennä epähuomiossa "hukkaan" noi otolliset päivät.
Mut toisaalta ei tuo sulle varmaan niin paha juttu oo ku mitä se on mulle ku ette edes sinällään yritä lasta. :) ehkä sä osaat ottaa tuon sit rennommin, i hope so. :)Mä en edes laske mitään päiviä....
Oletko muuten kuullut että yksi syy että ei meinaa tulla raskaaksi on se että erittyy ns. "sterssihormonia". En muista/tiedä mikä se on viralliselta nimeltä. Se estää raskautumisen, etenkin jos lasta oikeesti TEHDÄÄN niinku TEKEMÄLLÄ. Tästä kertoi paras ystäväni kun vuoden yrityksen jälkeen meni lääkäriin, niin lääkäri sanoi että tällaista on olemassa. No siitä meni vähän aikaa kun kaverini lopetti sen lapsenteon miettimisen, lopetti ovistestien tekemisen eikä ne miehensä kanssa sitten enää puhuneet koko vauvanteosta niin hoplaaa: hän tuli raskaaksi :) Eli kyllä mä uskon että stressaaminen voi aiheuttaa jotain tuon tyyppistä. Niinhän se vanha sanontakin sanoo että ei "lapsia tehdä, niitä saadaan".
- Haluaa äidiksi
Katsoin jostain ovislaskurista piruuttani äsken että missä kohtaa mennään, ja perkules, osuttiin viikonloppuna suoraan ovikseen mikäli laskuriin on luottamista :) En ole ikinä ennen laskenut mitään päiviä mutta kun täällä niistä niin paljon puhutaan niin tsekkasin oman tilanteeni. Nyt sitten ootellaan parisen viikkoa mitä tapahtuu :)
- mie vaan(meppis)
Mutta muista silti että naisella on vain 15-20%:n mahdollisuus raskautua/kierto. Onhan meilläkin osuttu jo useamman kerran oviksen aikaan eli parhaat päivät on todellakin pomittu mut silti ei tulosta. :( no mut nyt taas meilläkin toivotaan parasta, 6 päivää enää odottelua ja sit näkee tuloksen et onko raskaana vai ei.
Ja toisaalta tuo mitä sanoit et se stressi estää raskautumisen niin ei mul nyt sentään niin kovaa stressiä ole et se tän raskautumisen estäis eli en todellakaan mieti tätä asiaa joka päivä, lähinnä vaan lasken ne ovikset(ja tikutan) ja sit sen jälkeen vaan jään odottelee. Siis ainahan sitä jollain tapaa miettii tuota asiaa, mut ei nyt niin niinku sä oot varmaan käsittänyt et "mun on pakko saada lapsi" ..ei todellakaan. Toki pettyyhän sitä aina ku ne menkat alkaa mut muutaman päivän päästä siitä on taas mieliala ihan normaali..se pettymys on vaan lähinnä just noina parina päivänä ku se täti punainen tulee kylään. :( ja just sillo on ihana ku joku on siinä rinnalla ja kannustaa taas jaksamaan pettymyskestä huolimatta eteenpäin. :) - Haluaa äidiksi
mie vaan(meppis) kirjoitti:
Mutta muista silti että naisella on vain 15-20%:n mahdollisuus raskautua/kierto. Onhan meilläkin osuttu jo useamman kerran oviksen aikaan eli parhaat päivät on todellakin pomittu mut silti ei tulosta. :( no mut nyt taas meilläkin toivotaan parasta, 6 päivää enää odottelua ja sit näkee tuloksen et onko raskaana vai ei.
Ja toisaalta tuo mitä sanoit et se stressi estää raskautumisen niin ei mul nyt sentään niin kovaa stressiä ole et se tän raskautumisen estäis eli en todellakaan mieti tätä asiaa joka päivä, lähinnä vaan lasken ne ovikset(ja tikutan) ja sit sen jälkeen vaan jään odottelee. Siis ainahan sitä jollain tapaa miettii tuota asiaa, mut ei nyt niin niinku sä oot varmaan käsittänyt et "mun on pakko saada lapsi" ..ei todellakaan. Toki pettyyhän sitä aina ku ne menkat alkaa mut muutaman päivän päästä siitä on taas mieliala ihan normaali..se pettymys on vaan lähinnä just noina parina päivänä ku se täti punainen tulee kylään. :( ja just sillo on ihana ku joku on siinä rinnalla ja kannustaa taas jaksamaan pettymyskestä huolimatta eteenpäin. :)Miks sä kommentoit niin negatiivisesti, tai oikeammin pessimistisesti jos minä täällä intoilen "että osuttiin ovikseen". Heti sulta tulee joku negasävyinen viesti että "Mutta muista silti että naisella on vain 15-20%:n mahdollisuus raskautua/kierto". Siis joo joo, mä tidän että ajallisesti on mahdollista hedelmöittyä vain 20 min kuukaudessa. Mutta kai sitä ihminen saa intoilla ja leijua jos haluaa, ilman että joku tulee heti ja rykäsee maahan. Mä olen huumoripohjalla täällä liikkeellä ja tiedän ihan miten tämä ihmisenbiologia menee.
Eikä nyt millään pahalla mutta vähän positiivisempaa asennetta niin alkaa se aurinko paistaan sullekkin :)
PS: kävin ostaa eilen uusia kortsuja, Sultan extra thin, josko ne alkais ukolle kelpaamaan. Kaverin polttarit ja häät tulossa syksyllä enkä todellakaan silloin ainakaan meinaa olla masu pystyssä.....vielä :) - mie vaan(meppis)
Haluaa äidiksi kirjoitti:
Miks sä kommentoit niin negatiivisesti, tai oikeammin pessimistisesti jos minä täällä intoilen "että osuttiin ovikseen". Heti sulta tulee joku negasävyinen viesti että "Mutta muista silti että naisella on vain 15-20%:n mahdollisuus raskautua/kierto". Siis joo joo, mä tidän että ajallisesti on mahdollista hedelmöittyä vain 20 min kuukaudessa. Mutta kai sitä ihminen saa intoilla ja leijua jos haluaa, ilman että joku tulee heti ja rykäsee maahan. Mä olen huumoripohjalla täällä liikkeellä ja tiedän ihan miten tämä ihmisenbiologia menee.
Eikä nyt millään pahalla mutta vähän positiivisempaa asennetta niin alkaa se aurinko paistaan sullekkin :)
PS: kävin ostaa eilen uusia kortsuja, Sultan extra thin, josko ne alkais ukolle kelpaamaan. Kaverin polttarit ja häät tulossa syksyllä enkä todellakaan silloin ainakaan meinaa olla masu pystyssä.....vielä :)Nythän on niin et mä saan kommentoida tänne ihan mitä mä ite haluan eikä kaikkien tarvi olla tääl hehkutus/intoilu linjalla. Mielestäni tämä on siis keskustelupalsta ja keskustelupalstan tarkoitushan on et kaikki saa sanoo omat mielipiteensä asioista ja sehän on vaan sun oma ongelma jos et kerran kestä keskustelua..sit kannattaa miettii kannattaako tällaisilla saitella olla ollenkaan.
Ja toi 15-20%:n mahdollisuus tulla raskaaks/kierto on vaan pelkkää faktaa..oma on ongelmas jos et totuutta kestä kuulla. :)
Niin, sä oot huumorilinjalla ja mä oon faktalinjalla tääl liikkeel..eli niin tai näin ni molemmilla oikeus sanoa mielipiteensä. Enhän mäkään kiellä sua kirjoittamasta tänne huumorilinjalla eli tuskin sullakaan on paljon varaa valittaa mulle et mitä mä saan tänne kirjoittaa ja mitä en..tai valita vaan mut mä en kuuntele. :) - Haluaa äidiksi
mie vaan(meppis) kirjoitti:
Nythän on niin et mä saan kommentoida tänne ihan mitä mä ite haluan eikä kaikkien tarvi olla tääl hehkutus/intoilu linjalla. Mielestäni tämä on siis keskustelupalsta ja keskustelupalstan tarkoitushan on et kaikki saa sanoo omat mielipiteensä asioista ja sehän on vaan sun oma ongelma jos et kerran kestä keskustelua..sit kannattaa miettii kannattaako tällaisilla saitella olla ollenkaan.
Ja toi 15-20%:n mahdollisuus tulla raskaaks/kierto on vaan pelkkää faktaa..oma on ongelmas jos et totuutta kestä kuulla. :)
Niin, sä oot huumorilinjalla ja mä oon faktalinjalla tääl liikkeel..eli niin tai näin ni molemmilla oikeus sanoa mielipiteensä. Enhän mäkään kiellä sua kirjoittamasta tänne huumorilinjalla eli tuskin sullakaan on paljon varaa valittaa mulle et mitä mä saan tänne kirjoittaa ja mitä en..tai valita vaan mut mä en kuuntele. :)Saathan sä sanoa ihan miten vaan ne asiat. Olen vaan huomannut että sulla se tyyli on hieman pessimistinen. Mutta tyylihän on vapaa :) Mä vaan ajattelin että olisi itselleen helpompaa elää jos ei heti ota tyyliä "lannistan kaikki", vaan tsemppais ja iloitsis vaikka toistenkin puolesta. Olisi kevyempää elo. Mutta jatka toki samaa rataa, mä jatkan omaani :)
- mie vaan(meppis)
Haluaa äidiksi kirjoitti:
Saathan sä sanoa ihan miten vaan ne asiat. Olen vaan huomannut että sulla se tyyli on hieman pessimistinen. Mutta tyylihän on vapaa :) Mä vaan ajattelin että olisi itselleen helpompaa elää jos ei heti ota tyyliä "lannistan kaikki", vaan tsemppais ja iloitsis vaikka toistenkin puolesta. Olisi kevyempää elo. Mutta jatka toki samaa rataa, mä jatkan omaani :)
Mä en vaan nyt oikein oo siinä samaa mieltä et haluaisin sua mitenkään kannustaa eteenpäin. Ja mulla siihen omat syyni. :)
Jatka toki omaa tapaasi, mä jatkan ainakin ihan varmasti omaani. - Haluaa äidiksi
mie vaan(meppis) kirjoitti:
Mä en vaan nyt oikein oo siinä samaa mieltä et haluaisin sua mitenkään kannustaa eteenpäin. Ja mulla siihen omat syyni. :)
Jatka toki omaa tapaasi, mä jatkan ainakin ihan varmasti omaani.Joo, eihän sun tietenkään tarvitse kannustaa, eihän tietenkään tällaisia susipareja kannusteta tekemään lapsia, mehän ollaan täysin outoja. Ei vaikka he voisivat tarjota lapselle kodin ja kaksi rakastavaa vanhempaa. Ai miksikö, no koska heillä ei ole sitä stadardia jota yhteiskunta vaatii: omakotitalo, farmariauto, koivu ja koira pihassa.... Ja onneton avioliitto.
- mie vaan(meppis)
Haluaa äidiksi kirjoitti:
Joo, eihän sun tietenkään tarvitse kannustaa, eihän tietenkään tällaisia susipareja kannusteta tekemään lapsia, mehän ollaan täysin outoja. Ei vaikka he voisivat tarjota lapselle kodin ja kaksi rakastavaa vanhempaa. Ai miksikö, no koska heillä ei ole sitä stadardia jota yhteiskunta vaatii: omakotitalo, farmariauto, koivu ja koira pihassa.... Ja onneton avioliitto.
En oo kyllä missään lauseessa sanonut et pitää olla omakotitalo, farmari ym ym.. oon vaan sitä mieltä et lapsella pitää olla yksi turvallinen koti jossa hänellä on turvallista varttua ja kehittyä eikä niin et sitä lasta riepotellaan kahden kodin välillä ajatuksella et "mennääs nyt käymään iskän luona ja ollaan siel pari päivää ja tullaan sit taas takas kotiin ja iskä tulee taas viikon päästä tänne". Tuo ei todellakaan anna lapselle turvallista kasvuyömpäristöä, eihän se raukkaparka kiinny mihinkään eli ei pysty juurtumaan mihinkään ku sitä riepotellaan kahden kodin väliä. :( ja siis tollaseen suhteeseen on mun mielestä todella itsekästä tehdä lapsi..siinä ei kyllä ajatella yhtään sen lapsen parasta eikä sitä miltä siitä tuntuu ku ei voi juurtuu mihinkään. :( niin, onhan se susta varmaan hauskaa saada lapsi mut se et miten lapsi sit ton jutun ottaa vaik vähän isompana ni huh huh..
Siis tämä nyt ei sit taas tarkoita eronneita pareja, sillä kukaanhan ei nyt suunnittele lasta jos ovat jo eroamassa. Tää koski vaan sun tilanteessa olevia ihmisiä..
Enkä oo myöskään puhunut missään vaiheessa että lapsia pitää tehdä onnettomiin avioliittoihin koska niihin niitä ei missään nimessä saa tehdä! Lapsihan ei todellakaan liittoa eikä suhdetta paranna, päinvastoin. Sehän siinä on et se suhde/liitto pitää olla niin vahva ja hyvällä pohjalla et kun se lapsi siihen tulee niin silloin tiedetään et vaikka vaikeeta tulis olemaan ni tää liitto kestää ne vaikeudet. Ja tuo mitä sanoit ettette aio edes muuttaa yhteen vaikka se lapsi teille tuliskin on mun mielestä todella outoa puhetta..kyllä sillo jos on lapsi suunnitteilla(nninku teillä ainakin jollain tapaa) ni pitää nämä asiat olla jo selvät..eli yhdessä asutaan ja vastoinkäymisistä selviydytään.
Sillä ite voin sanoa et en oo koskaan aiemmin edes miettinyt lapsen tekoa koska ei ole ollut niin hyvää suhdetta että olisin ollut varma et tämä liitto kestää mut nyt oon siinä niin onnellisessa asemassa et vihdoin viimein sellaisen miehen oon löytänyt joka todella rakastaa/tukee mua joka asiassa ja hänen kanssaan on täysin luonnollinen asia et se lapsi meidän arkeen kuuluu ja se on enemmän kun tervetullut sit joskus kun tulee. :)
Mut totta: susipareja en todellakaan kannusta yrittämään lasta sillä se on väärin sitä lasta kohtaan et siltä riistetään jo ennen syntymää turvallinen ja normaali kasvualusta!
Niin ja vielä noihon oviksiin mennäkseni mitä tuossa hehkutit aiemmin: ei se ole mikään tae et olisit ovuloinu vaik laskurit niin väittää..sillä se et vaikka ovistikuilla tikuttaisit ei sekään oo tae ovulaatiosta..sehän tarkoittaa vaan sitä et lh taso on noussut, ei se sano sitä et se munarakkula todella on irronnut ja lähtenyt liikkeelle. eli noihin ei kannata millään tavalla luottaa et vaikka plussan saisit tikkuun ni se ei vält.tarkoita yhtään mitään! Voit silti olla ovuloimaton, että näin. - Haluaa äidiksi
mie vaan(meppis) kirjoitti:
En oo kyllä missään lauseessa sanonut et pitää olla omakotitalo, farmari ym ym.. oon vaan sitä mieltä et lapsella pitää olla yksi turvallinen koti jossa hänellä on turvallista varttua ja kehittyä eikä niin et sitä lasta riepotellaan kahden kodin välillä ajatuksella et "mennääs nyt käymään iskän luona ja ollaan siel pari päivää ja tullaan sit taas takas kotiin ja iskä tulee taas viikon päästä tänne". Tuo ei todellakaan anna lapselle turvallista kasvuyömpäristöä, eihän se raukkaparka kiinny mihinkään eli ei pysty juurtumaan mihinkään ku sitä riepotellaan kahden kodin väliä. :( ja siis tollaseen suhteeseen on mun mielestä todella itsekästä tehdä lapsi..siinä ei kyllä ajatella yhtään sen lapsen parasta eikä sitä miltä siitä tuntuu ku ei voi juurtuu mihinkään. :( niin, onhan se susta varmaan hauskaa saada lapsi mut se et miten lapsi sit ton jutun ottaa vaik vähän isompana ni huh huh..
Siis tämä nyt ei sit taas tarkoita eronneita pareja, sillä kukaanhan ei nyt suunnittele lasta jos ovat jo eroamassa. Tää koski vaan sun tilanteessa olevia ihmisiä..
Enkä oo myöskään puhunut missään vaiheessa että lapsia pitää tehdä onnettomiin avioliittoihin koska niihin niitä ei missään nimessä saa tehdä! Lapsihan ei todellakaan liittoa eikä suhdetta paranna, päinvastoin. Sehän siinä on et se suhde/liitto pitää olla niin vahva ja hyvällä pohjalla et kun se lapsi siihen tulee niin silloin tiedetään et vaikka vaikeeta tulis olemaan ni tää liitto kestää ne vaikeudet. Ja tuo mitä sanoit ettette aio edes muuttaa yhteen vaikka se lapsi teille tuliskin on mun mielestä todella outoa puhetta..kyllä sillo jos on lapsi suunnitteilla(nninku teillä ainakin jollain tapaa) ni pitää nämä asiat olla jo selvät..eli yhdessä asutaan ja vastoinkäymisistä selviydytään.
Sillä ite voin sanoa et en oo koskaan aiemmin edes miettinyt lapsen tekoa koska ei ole ollut niin hyvää suhdetta että olisin ollut varma et tämä liitto kestää mut nyt oon siinä niin onnellisessa asemassa et vihdoin viimein sellaisen miehen oon löytänyt joka todella rakastaa/tukee mua joka asiassa ja hänen kanssaan on täysin luonnollinen asia et se lapsi meidän arkeen kuuluu ja se on enemmän kun tervetullut sit joskus kun tulee. :)
Mut totta: susipareja en todellakaan kannusta yrittämään lasta sillä se on väärin sitä lasta kohtaan et siltä riistetään jo ennen syntymää turvallinen ja normaali kasvualusta!
Niin ja vielä noihon oviksiin mennäkseni mitä tuossa hehkutit aiemmin: ei se ole mikään tae et olisit ovuloinu vaik laskurit niin väittää..sillä se et vaikka ovistikuilla tikuttaisit ei sekään oo tae ovulaatiosta..sehän tarkoittaa vaan sitä et lh taso on noussut, ei se sano sitä et se munarakkula todella on irronnut ja lähtenyt liikkeelle. eli noihin ei kannata millään tavalla luottaa et vaikka plussan saisit tikkuun ni se ei vält.tarkoita yhtään mitään! Voit silti olla ovuloimaton, että näin.Mutta onneks maailmassa on valinnanvapaus. Ei ole pakko muuttaa kenenkään kanssa yhteen asumaan jos se ei tunnu omalta ja silti voi tehdä lapsen jos molemmille se sopii ja edelleen tarjota lapselle erittäin turvallisen lapsuuden. Tätä mä just tarkoitin: täällä maailmassa kaikki pitäs mennä kuin jossain hiton sääntökirjassa ja elää NIINKUIN KAIKKI MUUTKIN ELÄÄ. Ihmiset on erilaisia ja elävät juuri tasan itselleen sopivaa elämää. Ja lapsia elää kuules paljon surkeimmissakin oloissa kuin että sillä olisi kaksi turvallista kotia; toisilla ei ole kotia ollenkaan Ja tikuttaa te stressierkit ihan niin paljon kuin haluatte, mä en halua harrastaa mitään kellotettua seksiä. Ja edelleen haluan äidiksi ja musta tulis erittäin hyvä äiti ja lapsi saisi maailman parhaan isän :)
Mun osalta tästä aiheesta keskustelu loppuu tähän tältä osin. Ilmoittelen vaikka sitten jos se plussa joskus testipuikkoon pamahtaa. - mie vaan
Haluaa äidiksi kirjoitti:
Mutta onneks maailmassa on valinnanvapaus. Ei ole pakko muuttaa kenenkään kanssa yhteen asumaan jos se ei tunnu omalta ja silti voi tehdä lapsen jos molemmille se sopii ja edelleen tarjota lapselle erittäin turvallisen lapsuuden. Tätä mä just tarkoitin: täällä maailmassa kaikki pitäs mennä kuin jossain hiton sääntökirjassa ja elää NIINKUIN KAIKKI MUUTKIN ELÄÄ. Ihmiset on erilaisia ja elävät juuri tasan itselleen sopivaa elämää. Ja lapsia elää kuules paljon surkeimmissakin oloissa kuin että sillä olisi kaksi turvallista kotia; toisilla ei ole kotia ollenkaan Ja tikuttaa te stressierkit ihan niin paljon kuin haluatte, mä en halua harrastaa mitään kellotettua seksiä. Ja edelleen haluan äidiksi ja musta tulis erittäin hyvä äiti ja lapsi saisi maailman parhaan isän :)
Mun osalta tästä aiheesta keskustelu loppuu tähän tältä osin. Ilmoittelen vaikka sitten jos se plussa joskus testipuikkoon pamahtaa.Niin MUTTA lapsi EI SAISI YHTÄ TURVALLISTA kotia vaan häntä riepoteltaisiin KAHDEN kodin väliä(ei hyvä lapsen kannalta).
Ja toisekseen onko järkevää tehdä lasta on-off-suhteeseen?? Sitä en kyllä ymmärrä, se se ei ainakaan anna mitään turvaa lapselle! Et vahemmat välillä on yhdessä ja välillä taas eivät ole..ei tosiaankaan mikään ihanne ratkaisu lapsen saannille!
Mutta toki meillä on jokaisella omat oikeutemme, sulla oikeus tehdä lapsi tuohon tilanteeseen ja meillä muilla kertoa mielipiteemme asiasta!
No, ehkä se plussa sulle joku päivä sieltä sit tulee........
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin365158Ripeyttä asiointiin
Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee342334Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh71828Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1141810- 821522
Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!
Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi1401412- 641136
Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2341112Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101034Ollaan kuin yö ja päivä
Monessa asiassa… molemmat ollaan kuitenkin älykkäitä ja tiedämme, ettei kannata edetä tämän pidemmälle.701018