Omistin ehkä maailman leppoisimman rotikkanartun, jonka jouduin suureksi surukseni vuosi sitten lopettamaan 8vuotiaana pahojen lonkkavikojen takia.. Helpompaa koiraa saa hakea. Koira tuli minulle lievästi ongelmakoirana 2.5vuotiaana, oli minua ennen ollut koeajalla eräällä pariskunnalla mutta palauttivat murinan ja hampaiden näyttelemisen takia.
Alkuun minullekkin murisi ja jos tulin yöllä baarista, sai olla varuillaan ja piti käyttää kuonokoppaa kaiken varalta. Kerran selvitimme välit pienellä painimatsilla ja sen jälkeen koira toimi kanssani kuin ihmisen ajatus. Sain siitä myös koirapuistokellpoisen, entisillä omistajilla kulkenut aina kuonokoppa päässä eikä koskaan sosialistettu toisten koirien kanssa.
Tein siis aikamoista hommaa koiran eteen vaikka olikin vain "hieman ongelmainen". Lisäksi riesana oli pahat lonkkaviat, ylilihavuus, allergiat ja silmäsairaudet. Koiran eläinlääkäriin ja erikoisruokiin meni tuhottomasti rahaa. Suurimman osan ajasta kun olin joko pätkätöissä tai työtön.
Kukaan ei koskaan hoitanut koiraani, koska "se on niin iso". Eli en päässyt oikein mihinkään pidemmälle reissulle ellen saanut otettua koiraa mukaan.
Oikeastaan oli aika "huono" kokemus rotikasta ensimmäisenä koirana ja näin kirjoitettuna ja ongelmia listattuna tuntuu, että koira oli pelkkä ongelma.
Mutta silti, tuntuu ettei muut rodut hetkauta ollenkaan. Kaikki tuntuu jotenkin tylsiltä tai persoonattomilta, arvaamattomilta jne. Päätin etten enää rotikkaa ota ja olenkin tutkaillut muita rotuja joita olen pitänyt ns. lemmpareinani esim; Tanskandoggi, Mäyris, Sakemanni, Dobberi. Mutta jotenkin ei vaan sytytä?
Nyt olenkin sitten vuosi koirani lopettamisen jälkeen uudestaan alkanut miettimään, että ei helveddi, pitääkö sitä vaan alkaa katselemaan uudestaan rotikkaa... Mutta jotenkin pelottaa, että en pärjää rotikalle tai saan samanlaisen yltiösairaan koiran johon uppoaa koko omasuus.
En tiedä, olen aina naureskellut kun ihmiset puhuvat "elämänsä rodusta" ja kuinka se on ainut ja oikea. Itse en pitänyt kyseistä edesmennyttä rotikkaani rotuna mitenkään "ihmeellisenä" tai "hienona", ennen kuin nyt, vuoden jälkeen..
Huoh, mitä mä teen...?
Rotikka- Elämäni koira?
4
455
Vastaukset
- ei.mikään.asiantunti
Sun tekstistä kuultaa selvä himo uuteen rotikkaan. Katsot vain terveen, hyvämaineisen kasvattajan ja hyvän yhdistelmän. Ota sitten vaikka narttu, jos pelkäät ettet pärjää. Rotkukaupoille siis ;)
- RONI ROTTWEILER
Vuosi jo menetyksestä kulunut,olet selvästi perehtynyt asiaan,jos ottaisit koiraksesi toisen rottweilerin.Ei voi muuta sanoa kuin,rohkeasti rotikan ostoon,etsi tosiaankin hyvä ja luotettava kennel,ja onnea matkaan,välillä vaikeallakin tiellä,mutta antoisalla.Itselläni on tosi iso rottweiler,vuoden ja kymmenen kuukautta vanha,mahtava pakkaus,vaikka välillä uhittelee,mutta pysyy kuitenkin ruodussa....
- Minttun1
Missä rodussa vain voi tulla ongelmakoira vastaan.. Rohkeasti vaan rotikka kotiin, ilman turhia jännäämisiä.
Pakko sanoa vaan tuohon, että mieluummin narttu jos tuntuu että ei pärjää.. Itsellä narttu ja uros (tällä hetkellä narttu 8v. ja uros 6v.). Ja voin kertoa, että nartun kanssa on taisteltu kolmekymmentä kertaa enemmän! Uros pienestä pitäen ollut hyvin kiltti, ei tartte asioita käydä moneen kertaan läpi.. Kun taas narttu jääräpäinen, ja vaati paljon koulintaa monessa asiassa. Vieläkin omapäinen, mutta ikä on kyllä sitä piirrettä onneksi veloittanut..
Molemmat helppoja nykyään siis! Ei kannata rotuna pelätä, sitähän sitten ei koskaan tiedä millasen yksilön saa.. Ehkä tälläinen uros on harvinainen rotikka, mutta ei sitä koskaan tiedä. Pari päivää sitten uros juoksi jalkojeni väliin turvaan kun näki fasaanin, että sellasta.....
- sr
Olen aina ihaillut rottista ja ollan miehen kanssa käyty kattomassa kehillä rotikkaa, olen lukenut rotumääritelmät ym. tiedot. Mutta kaikki mistä lukee niin on että EI SAA ottaa ensimmäseksi koiraksi. Ja kuten kirjoittajakin toteaa että muut koirat ei kiinosta sama juttu täällä. Olen koirien kavereiden koirien kanssa touhunnut että ihan ummikko en olisi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1911274Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221118- 70840
- 48834
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53770Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50705- 33682
- 60679
- 52647
- 50645