Minoa.fi:n sivuilla on taidegalleria ja haluaisin vain kysyä, että onko ne taiteilijat siellä aivan tosissaan, kun ne myyvät niitä teoksiaan niin kalliilla?
Meneekö ne kaupaksi edes koko ihmiselämän aikana? Kuka ostaisi niitä? Ja jos ne ihan oikeasti menee kaupaksi, niin eikös sitten kaikki ihmiset voisi ruveta taiteilijoiksi ja rikastua myymällä monella sadalla teoksiaan? Eih, taitelijat on köyhiä just siksi, kun ne ei voi myydä reiluilla hinnoilla töitään... ostaisin aitoa taidetta, jos kipale olis 30€.
Luulin, että taiteen tekemiseen ei välttämättä tarvita taitoa, mutta taiteellisuutta sitäkin enemmän. Ehkä syvällisyyttä, luovuutta, kekseliäisyyttä, merkityksellisyyttä, vertauskuvallisuutta yms. mutta ilmeisesti ei tarvita niitäkään. En ole sellainen ihminen, joka haukkuu väriplänttejä, koska kuka tahansa osaisi tehdä niitä. Tajuan kyllä vähän enemmän... en luule, että vain realismi ja oikein viiltävän aito sellainen olisi taidetta.
Ja miksi tarvittaisi... joku aito taiteija maalaa vaikka kukan, niin siinäpä vasta ajatuksia herättävä aihe. Olen ihan kyllästynyt lukemaan tylsien maalausten palvomista. Miten valjulle ja sieluttomalle kuvalle keksitään upea ja sielua riipivä kuvaus, joka oikeasti on tekosyy sille, että taiteilija on yksinkertaisesti maalannut *rumpujen pärinää, ihmisten hurraamista* NUOTION, jolla ei ole minkäänlaista merkitystä saatika, että mikään suuri voima tai tunne olisi inspiroinut sen tekemiseen.
Mikä edes on taidetta? Onko taidetta vain sellainen, jonka on luonut taidekoulutuksen saanut henkilö, vaikka tämä maalaisi yksinkertaisesti sinivuokkoja vuodesta toiseen? Miksi aikuisen miehen, joka on valmistunut taidelinjalta piirtämät lapselliset, suttuiset maalaukset, jotka näyttävät lapsen sormivärein tehdyiltä tuotoksilta ovat taidetta, mutta lapsen sormivärein tehdyt tuotokset eivät?
Syy ei voi olla se, ettei lapsen töissä ole syvällisyyttä tai merkitystä, koska nimenomaan niissähän on. Aina enemmän, kuin sen miehen, joka kuvaa lapsuutensa maisemia lapsen piirustustyylillä. Eikö vain?
Meneekö ne kaupaksi edes koko ihmiselämän aikana? Kuka ostaisi niitä? Ja jos ne ihan oikeasti menee kaupaksi, niin eikös sitten kaikki ihmiset voisi ruveta taiteilijoiksi ja rikastua myymällä monella sadalla teoksiaan? Eih, taitelijat on köyhiä just siksi, kun ne ei voi myydä reiluilla hinnoilla töitään... ostaisin aitoa taidetta, jos kipale olis 30€.
Luulin, että taiteen tekemiseen ei välttämättä tarvita taitoa, mutta taiteellisuutta sitäkin enemmän. Ehkä syvällisyyttä, luovuutta, kekseliäisyyttä, merkityksellisyyttä, vertauskuvallisuutta yms. mutta ilmeisesti ei tarvita niitäkään. En ole sellainen ihminen, joka haukkuu väriplänttejä, koska kuka tahansa osaisi tehdä niitä. Tajuan kyllä vähän enemmän... en luule, että vain realismi ja oikein viiltävän aito sellainen olisi taidetta.
Ja miksi tarvittaisi... joku aito taiteija maalaa vaikka kukan, niin siinäpä vasta ajatuksia herättävä aihe. Olen ihan kyllästynyt lukemaan tylsien maalausten palvomista. Miten valjulle ja sieluttomalle kuvalle keksitään upea ja sielua riipivä kuvaus, joka oikeasti on tekosyy sille, että taiteilija on yksinkertaisesti maalannut *rumpujen pärinää, ihmisten hurraamista* NUOTION, jolla ei ole minkäänlaista merkitystä saatika, että mikään suuri voima tai tunne olisi inspiroinut sen tekemiseen.
Mikä edes on taidetta? Onko taidetta vain sellainen, jonka on luonut taidekoulutuksen saanut henkilö, vaikka tämä maalaisi yksinkertaisesti sinivuokkoja vuodesta toiseen? Miksi aikuisen miehen, joka on valmistunut taidelinjalta piirtämät lapselliset, suttuiset maalaukset, jotka näyttävät lapsen sormivärein tehdyiltä tuotoksilta ovat taidetta, mutta lapsen sormivärein tehdyt tuotokset eivät?
Syy ei voi olla se, ettei lapsen töissä ole syvällisyyttä tai merkitystä, koska nimenomaan niissähän on. Aina enemmän, kuin sen miehen, joka kuvaa lapsuutensa maisemia lapsen piirustustyylillä. Eikö vain?
Vastaukset 81
Vanhimmat
näinhän se on vai onko, että rahvas ei voi koskaan ymmärtää taidetta vai, onko se niin vai näin, olen joskus kuullut, että se on niin, vai onko se näin?
Sinä et taida tajuta mistään mitään. Olet varmaan itse sellainen taitelija, joka maalaa vailla inspiraatiota, koska jotenkin on rahaa saatava, vai mitä?
Entä jos sanoisin itse opiskelleeni taidekoulussa... vieläkö pilkkaisit minua?
joka ei myöskään ymmärrä näitä kaikenmaaliman taiteilijaa leikkijöitä rusetti kaulaan ja pensseli käteen ja ollaan niin taiteilijaa. Katsoin niitä sivuja ja tulin vakuuttuneeksi, että näin ovat leikkitaiteilijoita. Joten samaa mieltä kanssasi?
"Sinä et taida tajuta mistään mitään. Olet varmaan itse sellainen taitelija, joka maalaa vailla inspiraatiota, koska jotenkin on rahaa saatava, vai mitä?"
Olet ihan oikeassa, en todella tajua rahasta mitään, enkä siksi ole ryhtynyt taitelijaksi, vaan se taide on kaatunut päälleni tahtomattani, enkä edes tiedä miksi minua rangaistaan näin tässä maallisessa vaelluksessani joskin odotan parempaa taivasosaa tai mikä se paikka lienekään missä vapautuu tästä tuskasta.
...ihan oikeasti olevasi kylähullu? Pitkään siinä meni vaikka kovin moni antoi sinulle hienovaraisia vihjeitä asiasta...tosin jotkut kyllä pisti surutta sinulle ihan asian ytimeen mutta jollakin vain sytyttää hieman hitaammin, se on jälleen todettava.
Koska tunnustat näin ihan oikeasti olevasi kylähullu niin näihin juttuihisi luonnollisestikin suhtaudutaan jatkossa tällä palstalla asiaan kuuluvalla tavalla, joten anna palaa vaan!
Hiukan oudoilta nuo kaikki juttuisi tosiasiassa tuntuikin, mutta hyvä kun asia tuli oikaistua ihan sinun omasta tahdostasi. Kiitos siitä! =-)
...hienoja koulutuksia, apurahoja, teoksia julkisissa kokoelmissa, järjestöjen ja liittojen jäsenyyksiä, takana yksityis- ja yhteisnäyttelyitä jopa ulkomailla. Yhteiskunnan tukia on siis laitettu aikalailla koulutukseen ja teosten esittelyyn joiden vastaanotto on "Ihan hassua".
Suomalainen kansainvälinen menestys on aina pohjautunut osaamiseen ja tuleekin mieleen Isokallion äskettäin luemani kirjoitus. Siinä hän mainitsi miten nisäkäs oppi palkitsemalla. Eli oppi tekemään niitä asioita joista saa jonkinlaisen palkinnon ja päinvastoin taas välttelemään niitä asioita joista rangaistaan. Ja voisiko taidealan menestymättömyys johtua väärästä palkitsemistavasta?
Kun palkitaan osaamista jonka jokainen näkee muistuttavan lasten sormiväreillä tehtyä osaamistasoa, niin onko ihme että se menestys on jäänyt saavuttamatta? eikö taidealallakin pitäisi palkita osaamisesta, luovuudesta ja lahjakkuudesta? Sitä tuskin on aikuisen ihmisen teokset, jotka muistuttavat lasten sormiväreillä tekemiä tuotoksia, koulutuksesta ja julkisesta tuesta huolimatta.
Nykytaide jossa osaamisella ei ole merkitystä, on kuolemassa kiinnostamattomuutensa vuoksi. Nykytaidehan on eräänlainen taideuskovaisuuden muoto, jotkut tahot ovat aikanaan päättäneet taiteen käsityksen laajentamisesta koskemaan myös lasten sormiväreillä tyylisten teosten olevan taidetta. Vaikka lapsikin tajuaa kyseessä olevan pelkkä sokea nykytaideuskonto, jossa kuninkaan vaatteet ovat vain nykytaideuskovaisten mielissä.
Romahdus tapahtuu aina seuraavan kaavan mukaan. Ensin valistuneimmat esittävät kritiikkiä systeemia kohtaan, koska ovat huomanneet systeemin virheet. Tämän jälkeen älykkäimmät tajuavat kritiikin aiheelliseksi ja yhtyvät kritiikkiin ja lopulta systeemille nauretaan avoimesti ja silloin se on romahtamispisteessä. Aivan niin kuin nykytaiteelle nauretaan jo aivan avoimesti kansalaisten keskuudessa, valistuneimmathan ja älykkäimmät ovat huomanneet asiat jo ajat sitten.
Nykytaideuskonnosta pitävät kiinni enää ne keitä se hyödyttää vallan ja rahan muodossa, taidealan suljettujen ovien takana julkisella rahalla poliittisessa suojeluksessa toimivat taiteen sisäpiiriläiset. Heille itse taide on ollut aina sivuseikka, pääasia on ollut valta ja ilmainen raha jota jaetaan kaveripiirissä sulle mulle periaatteella. Eikä vallasta ja ilmaisesta rahasta haluta luopua ja jakaa niitä todellisille osaajille jotka voisivat menestyäkin maailmalla.
Ei ennen kuin nyt naureskelevat veronmaksajat tajuavat miten kallista koko lysti heille on ja tällä taloustilanteella siihen ei mene kauan.
Kovasti on lisääntynyt ko. taidemuoto. Yhtenä hyvänä selityksenä on se, että jos ei pysty/kykene tekemään
esittävää taidetta, abstraktiin kelpaa mikä vain.
Luonnollisesti "hieno" ja "syvällinen" tarina laittaa mielikuvat laukkaamaan.......ja niin taide "puhuttelee"
ihmistä. Syntyy vahva taide-elämys....jes, ymmärrät taidetta.
Etenkin, jos joku nappeja vetävä kriitikko on kehunut työn, "taidetta ymmärtävät" hymistelevät mukana...
tottakai he ovat samaa mieltä kuin kriitikko, he kun ymmärtävät "taidetta".
Ja näin syntyy kasvualusta mitä sairaammille viritelmille niin kuvataiteen kuin installaatioidenkin suhteen; kissan kiduttaminen ja kituvan kissan päälle runkkaaminen on "taidetta". Sillä saa jo professuurin (teemumäki). Ja Kiasma ottaa tekeleen kokoelmiinsa....
Toinen "taiteilija ripustaa huonekasveja siimoilla Taidehallin katosta riippumaan....työn nimi on
"Huonekasvit retkellä". Tohtori hänkin.....
Katsokaa ja tutkikaa "nykytaidetta". Siellä niitä teemumäkiä ja laurinolleja vilistää....
Uskomatonta paskaa!!!!
Ja taidetoimikunnat ja kulttuurirahastot jakavat näille lemmikeilleen apurahoja avokätisesti.
Samalla kun todelliset taiteilijat elättävät itsensä töillään. Tarviten samalla kipeästi apurahoja, jotta voisivat paneutua haastavampiin töihin. Vaan.....
Niin, ja nämä lemmikit kuittaavat apurahat, eivätkä maksa niistä edes veroja.
Ja tekevät "taidetta". Esim.
ripulipaskaa havuvanerilevylle, kärryillä vedettävä silikonivittu, jne.jne.
puhumattakaan sairaista performanssi (paremminkin pervormanssi) esityksistä.
Läänintaiteilija kyntää munasillaan suolla ja on niin taiteilijaa, niin taiteilijaa.
Puistattaa tuo verovarojen väärinkäyttö, rahoja syydetään henkilöille, joilla ei ole hajuakaan taiteesta. Useat heistä pitäisi sulkea mielisairaalaan.
Onko totta että sinäkin lähdet tolle linjalle? Mikä muutti miehen?
...hauska tarina kerrottavana eräästä sivuilla esiintyvästä taiteilijasta. Markku Arantila oli jyryttämässä erästä yhteisnäyttelyä noin kymmenen vuotta sitten ja olin tarjoamassa tälläkin palstalla surullisen kuuluisaksi tullutta "Kansallisteatteri Helsinki" teosta näyttelyyn. Arantila jyrytti teokseni ulos näyttelystä sillä perusteella että teos söisi muiden teokset seiniltä.
Minua on aina naurattanut tämä hänen syynsä jyryttää teokseni ulos näyttelystä ja teoksen jälkikäteen saaman huomion takia on asia palautunut mieleeni aika ajoin huvittavana tapahtumana. Nyt kun linkin kautta törmäsin Arantilaan ja katselin hänen omia teoksiaan, niin minua alkoi suunnattomasti taas huvittamaan asia ja entistä enemmän haluaisin kysyä häneltä sen mitä olisin halunnut kysyä jo silloin kun hän jyrytti teokseni ulos näyttelystä. Mutta jota en koskaan silloin päässyt kysymään.
Onko niin ettei näissä näyttelyissä ole tarkoituskaan esitellä parasta mahdollista taidetta ja pääseekö hän ja hänen kaverinsa itse loistamaan omilla teoksillaan, kun todellisen huipputaiteen esitteleminen kielletään jyryttämällä ne ulos ja vieläpä tuollaisella syyllä joka kertoo niin selkeästi totuuden?
...Tapsa kehuistasi! Se sinun galleriasi oli loistava teko itse taiteen puolesta ja oli todella sääli ettei se alkanut taloudellisesti kannattamaan, mutta taideala on pirun vaikea ala saada kannattavaksi. Varsinkin nykyään kun noi taiteen viralliset tuet ja virat jaetaan näille lasten sormiväreillä tehtyjen teosten tasoiselle taiteelle.
Itse en oikeasti ymmärrä mistä on kyse, koska touhussa ei ole mitään järkeä, syöttää kansalle pakkopullan tavoin taidetta jonka laadusta jokainen aikuinen täysijärkinen ihminen tietää ettei kyse ole taiteesta. Tätä tehdään julkisella rahalla ja samalla todelliset osaajat ja ne keillä voisi olla jotain sanottavaakin jäävät täysin ilman tukia.
Tässä toimitaan täydellisesti juuri Isokallion tarkoittamaa palkitsemisperiaatteita vastaan. Kun työnsä todellisesta osaamisesta ei palkita vaan rangaistaan, se kannustaa täydelliseen osaamattomuuteen, joka taasen ei kiinnosta ketään ja tämä taas näivettää koko alan ennenpitkää ja juuri niin on jo käynyt.
Näillä eväillä ei maailmaa mennä valloittamaan, koska osaamattomuutta löytyy maailmalta jo omastakin takaa aivan tarpeeksi. Ja siksi juuri nyt tulisi taiteen kaikki tuet suunnata aivan toisin kuin ennen, sellaiselle taiteelle ja taiteilijoille jotka saattaisivat kiinnosta ulkomailla.
Mutta hei toi galleria juttu vaatisi valtavan mainostuksen jotta sen saisi kannattamaan ja sittenkin saattaisi olla vaikeata saada siitä kaupallisesti tuottavaa. Se pitäisi kehittää jotenkin enemmän tuotteelliseksi, eli paikaksi josta voisi ostaa taiteen lisäksi erilaisia esineitä varustettuna taiteilijoiden teosten kuvilla. Esim. kahvikuppeja, lippalakkeja, laukkuja, t-paitoja ja muuta vastaavaa, mutta pitäisi olla kontaktit tavaroiden tuottajiin ja pitäisi pystyä organisoimaan koko juttu niin toimittajilta voisi tilata yksittäiskappaleita tuotteita tilausten mukaan. Tosin suomessa hintataso saattaa nousta tuotteille liian korkeiksi.
Mutta koko jutun kehittäminenkin saattaisi muodostua liian kalliiksi ja vaatis jonkinlaisen julkisen rahoituksen ja niitä kun ei ainakaan taidealalla saa kaupallisiin tarkoituksiin.
Täytyy sanoa, että en YMMÄRRÄ!! Miten on mahdollista, että itseään taiteilijaksi kutsuvat aikuiset? ihmiset ovat niin jumalattoman rajoittuneita käsityksineen.!? Siis vielä TAITEILIJAT!? Täällä jatkuvasti itketään ei esittävän / jonkinlaisen / jonkin omasta tyylistä poikkeavan olevan HUIJAUSTA / HUONOA / EI TAIDETTA.
Sanotaan, että "en ymmärrä" teosta tai sen tyyliä. Onhan silmät päässä. Katso ja edes yritä ymmärtää. Kuka ylipäänsä haluaa taiteensa valmiiksi pureskeltuna, jo tsiljoonasti kertaalleen oksennettuna massana?? JA VAIN sen tyylisenä jota itse haluaa katsoa, jotta välttyisi miltään vähääkään aivotyötä tai eläytymistä vaativalta toiminnalta? Tässä vaiheessa suosittelen pitäytymistä telkkarin parissa. Ainoastaan. Siis eihän kaikesta taiteesta tarvitse pitää, eikä sitä edes tarvitse "ymmärtää", mutta kun tuntuu, että ei edes haluta yrittää liikkua yhtään milliäkään sen oman turvallisen kentän ulkopuolelle...
Lopuksi eräs tosiseikka: Taide kuten kaikki luova toiminta uudistuu ja hakee jatkuvasti uusia ilmenemismuotoja. Muutos on vääjäämätön, jotta sen elämänvoima säilyisi, ja siinä se piileekin, yllätyksessä.
Koettakaa rakkaat toverit olla edes hieman avarakatseisempia. Ei siihen kuole.
...ei täällä kukaan itke tai ole avarakatseittovampi kuin sinäkään, mutta sitä tosiasiaa et sinäkään voi kiistää että näitä ei esittäviä teoksia on äärimmäisen helppo tehdä ja kuka tahansa osaa kaataa maalipurkista maalia kankaalle ja siten esittää olevansa taiteilija jota ei ymmärretä.
Myöskään sitä tosiasiaa et voi kiistää että liitot ja järjestöt ovat pullollaan näitä samanlaisia maalinkaatelijoita ja heille on suunnattu niin koulutukset kuin apurahatkin ja todelliset osaajat jotka saattaisivat maailmallakin kiinnostaa jäävät kaiken virallisen tuen ulkopuolelle. Näitä maalinkaatelijoita on rahoitettu jo tarpeeksi ilman minkäänlaisia tuloksia ja nyt on aika muuttaa suuntaa tulosten saamiseksi ja antaa tosiosaajille mahdollisuus.
Mutta voisitko mitenkään ymmärtää sitä hätää mitä meillä huippulahjakkailla tosiosaajilla on sen taiteen puolesta jota me pidämme taiteena ja miksi meitä syrjitään jatkuvasti näissä taiteen virallisissa piireissä. Mitäs jos te maalinkaatajat antaisitte meillekin samat mahdollisuudet kuin itsellennekin haluatte, ehkä mekin silloin voisimme laajentaa taidekäsitystämme. Vai pelkäättekö että jäätte paitsioon?
Nimittäin kun puhe on sivulla kävijöistä ja kaupasta.
Tiedän taannoisesta verkkogalleriastasi tapsa-art ja voin varmuudella sinulle vakuuttaa että se kaatui periaatteessa omaan mahdottomuuteensa jossa yhtenä syynä oli sivuston sekavuus. Ehkä suurin syy vierailijoiden hiipumiseen oli taiteilijoiden paljous, joka osaltaan oli vielä lisäämässä sitä kaaosta.
Sivustolle tärkein sivu on index- sivu. Kun vierailija tulee sivustolle niin sivuston houkuttelevuus ja navidointi-idea mielellään tulee selvitä melkeinpä ensisilmäyksellä. Muutoin vierailija käyttää nuolinäppäintä taaksepäin ja menee hakutuloksissa seuraavaan sivustoon. Mikä pahinta, vierailija myös muistaa mihin sivustoon ei kannata mennä.
Noihin asioihin kannattaa tänä päivänä todella kiinnittää huomiota, sillä meitä verkkogalleristeja on on todella paljon, niinkuin olet varmaan huomannut. Niinpä vierailijat eivät enää jaksa ryhtyä opiskelemaan jonkin sivuston krumeluureja ja hienouksia, vaan siirtyvät kylmän rauhallisesti suoraan eteenpäin.
Lisäksi nähtävästi sinä et pysty sanomaan ei, koska sivustollasi oli todella paljon taiteilijoita ja homma karkasi käsistäsi. Mielestäni olisi riittänyt pelkät linkitykset, olletikin kun melkein jokaisella taiteilijalla oli omat kotisivut.
Itsellänikin on "verkkogalleria" ja minulla käy päivittäin keskiarvon mukaan n. 70-80 vierailijaa ja latauksia on keskimäärin 160 päivässä. Tietysti "sesonkiajat" kuten joulu ja heinäkuu ovat ihan oma lukunsa.
Teen ihan melkeinpä päivittäin lisäksi tilaustöitä. Tosin tämä pieni lamapahanen kai vaikutti siihen että viime joulu oli poikkeuksellisesti siinä mielessä "työtön", mutta heti joulun jälkeen taas rupes tulemaan tilaustöitäkin. Yksi valmis taulu toki meni kaupan että ei ihan koirat jaloille kuseksinut.
Tämä Työni elättää minut ja perheeni ihan täysin, eikä minulla ole valittamista.
Niinkuin sinäkin verkkogalleristina varmaan ymmärrät ja tiedät että näissä asioissa kirjoittamaton laki on että yksi asia johtaa toiseen jne... Niinpä kun sivustolla on noinkin paljon vierailuja ja klikkauksia, löytyy sivustoni hakutuloksissa aika korkealta ja lopun varmaan osaatkin päätellä.
Eli, index sivun selkeys ja houkuttelevuus on se joka tuo vierailijat sivustolle ja "hyvä kello kauas kuuluu".
Ilokseni sain juuri uudet laskelmat vierailijoista weblaskurini webpalvelusta. Keskiarvotietoni näyttävät nousseen sitten 2009 toukokuulta. Vierailut eivät ehkä niinkään paljon mutta kuitenkin 93,6 vieraulua vuorokaudessa, sen sijaan lataukset ovatkin lisääntyneet roimasti, eli nyt ne ovat 270 latausta vuorokaudessa. Totta puhuen se on kyllä näkynyt myös ns. liikevahdossakin.
Ilmeisesti se on seurausta osaltaan myös sivustoni perusteellisesta ulkonäkömuutoksesta sekä ahkerasta päivitystoiminnasta josta on siellä pysyvää ja näkyvää informaatiota.
Pistä Tapsa vaan kotisivusi ajan tasalle ja ei kun eetteriin ja käytä vaan maalaisjärkeä sen toiminnallisessa layoutissa niin hyvä tulee. Taidesivustoja etsivät vierailijat eivät etsi sivustosta mitään krumeluureja ja mitään kummallisimpia toimintoja vaan selkeyttä ja yksinkertaisuutta ja houkuttelevaa sisältöä mahdollisine "erityistärppeineen" jotka saattavat poiketa jopa itse aiheesta.
poru suurta kun meillä vasta sata vuotta on hiukan poikettu 600-vuotisesta länsimaisen taiteen kaanonista. Naurattaa aika lailla kun täällä itketään ikäänkuin vain Suomessa taide olisi vapautunut tuosta vanhasta pakkopaidasta. Jos teillä olisi hiukankin älliä, niin kävisitte katsomassa mitä muu maailma tekee. Valtaosa aasialaisesta, afrikkalaisesta ja latinoamerikkalaisesta taiteesta ei koskaan ole tuohon vanhaan kaanoniin tarttunutkaan, ja niiden nykytaide, jos se ei edelleen jatka omaa perinnettään, seuraa länsimaisen modernismin tietä.
muuhun, "ilman minkäänlaisia tuloksia", "tulosten saamiseksi." Mitä ovat "tulokset", joihin viittaat?
Pakko kuitenkin puuttua hiukan, mihin te tosiosaajat niitä "taiteen virallisia piirteitä" sitten tarvitsette? Ei siellä pyöri raha eikä se paska ketään kiinnosta eikä sitä kukaan katso, tässäkin jo monta kertaa todettiin että lasten sormiväreillä tehtyjä ovat.
Entä "mahdollisuudet", mitä ne ovat? Kaupasta saa kangasta ja maaleja ilman mitään jäsenkortteja, niillä saa maalata kuten haluaa. Oman bisneksensä ja myyntinsä jokainen hoitaa joka tapauksessa itse. (Galleristeja tuskin voi syyttää mahdollisuuksien viemisestä, he myyvät sitä mikä kaupaksi menee.)
Minua ihmetyttää asenne "kukaan ei anna minulle", "kaikki estävät minua", "kyllä minäkin tekisin ja olisin mutta kun nuo toiset." Ei kukaan toisen kotiin/työhuoneelle tule mitään sääntöjä latelemaan. Kynä ja pensseli kouraan ja sutimaan.
...mutta eihän kyse ole taiteen tyylisuunnista tai mistään taiteen vapautta vastaan olevasta, eikä voikaan olla koska taiteen vapaushan on kahlittu sisältäpäin. Kysehän on yksinkertaisesti mahdollisuuksien antamisesta myös esittävälle huipputaiteelle, koska ei ole järkeä tässä taloustilanteessa satsata sellaiseen taiteeseen julkisia tukia jota on jo vuosikymmenet yritetty viedä maailmalle. Nyt tarvitaan uusia ideoita ja huipputekijoitä, niin me voimme saada taidealallekin oman "Kimi Räikkösemme", tai vieläpä useampia.
##Pakko kuitenkin puuttua hiukan, mihin te tosiosaajat niitä "taiteen virallisia piirteitä" sitten tarvitsette?##
Tarkoittanet varmaankin ""virallisia piirejä"", mutta me tarvitsemme niitä aivan samaan kuin sinäkin, haluamme vaikuttaa omalla ammattialallamme. Aivan kuten missä tahansa ammatissa työskentelevä normaali kansalainen joka on kiinnostunut oman ammattialansa asioista.
Mutta kysyisin sinulta miksi sinun mielestäsi taiteilijoita ei pitäisi kohdella yhdenvertaisesti, tasa-arvoisesti ja antamalla kaikille taiteilijoille samat mahdollisuudet vaikuttaa omalla ammattialallaan? Ja mitä se veisi sinulta pois?
Meillä on perustuslaissa yhdenvertaisuuslaki ja sitä joudutaan noudattamaan muillakin ammattialoilla normaalissa työelämässä, niin miksi sitten ei taidealoilla?
löytyisi "esittävää huipputaidetta" maailmalle vietäväksi? Jos haluat meitä todella naurattaa, niin anna nyt vaikka kolmen tällaisen "huipputaiteilijan" nimet, jotka pääsisivät ja vieläpä myisivät maailmalla.
muutama tuhat koko/puoli/osa-ammattilaista, niin miten voitaisiin toteuttaa tuo "antamalla kaikille taiteilijoille samat mahdollisuudet vaikuttaa omalla ammattialallaan."? Ei tietenkään mitenkään!
...mutta nytpä helpon laitoit. Mutta tosin en muista kaikkien nimiä. Menestyksellä minä tarkoitan kaupallista menestystä ja mielestäni eräs naistaiteilija jonka näyttely oli jossakin aivan hetki sitten ja hän oli teostensa kanssa aamu tv:ssä Hän maalasi omia kuviaan, muun muassa itsensä keittiöveitsi kädessä ja hänessä näkisin potentiiaalista kaupallisuuttakin.
Toinen naistaiteilija olisi aukeankin sivuilla esiintynyt Kirsi Salonen, joka tekee tietokoneella piirtopöydällä teoksensa. Aivan huippu digimaalari ja hänessäkin näkisin potentiiaalia.
Kai Stenval saattaisi menestyä kaupallisesti myös ulkomailla.
Ja uskoisin itsekin menestyväni, mikäli saisin jostakin viiden vuoden rahoituksen työlleni ja saisin rauhassa paneutua ideateosteni suunniteluun ja tekemiseen. silloin uskoisin ideateostuotantoni riittävän kaupalliseen menestykseksi. En tiedä mikä on mutta minun uskoni itseeni ja lahjoihini on loputon, en usko kenenkään taiteilijan tekevän parempia teoksia kuin minä. Ja kyllä minulle saa nauraa, mutta täytyy muistaa aina se että kun otetaankin puheeksi naureskelijan omat teokset, niin tähän asti jokaisen nauru on hyytynyt ja kyyti on joidenkin kohdalla ollut todella kylmää.
Ei millään pahalla.
##muutama tuhat koko/puoli/osa-ammattilaista, niin miten voitaisiin toteuttaa tuo "antamalla kaikille taiteilijoille samat mahdollisuudet vaikuttaa omalla ammattialallaan."? Ei tietenkään mitenkään!##
...voitaisiin toteuttaa hyvin helposti ja siitä olisi hyötyä myös taiteilijoille itselleen. Yhdistetään pienet kuppikunnat, järjestöt ja liitot yhdeksi isoksi kaikkia taiteilijoita kattavaksi ammattiliitoksi. Tähän otettaisiin kaikkien alojen taiteilijat ja kaikille taidealojen toimijoille vapaa pääsy liittonsa jäseniksi sekä demokraattinen kaikkia koskeva yhdenvertainen äänioikeus alalla. Tällä joukolla olisi aivan erilainen voima kuin nykyisellä hajanaisella monien taidealojen monilla pikkuliitoilla tai järjestöillä. Näinä aikoina tällä joukolla saataisiin aikaiseksi joko taiteilijapalkka tai sitten kansalaispalkka.
Tällä myös säästettäisiin järjestö ja liittokuluja, organisoimalla kaikki toiminnot yhteen paikkaan.
Tätä muutosta ei kuitenkaan varmaankaan aivan hetkessä tehdä, mutta taidemaalarina aloittaisin poistamalla taidemaalariliitosta kokelasjäsenyyden ja antaisin kaikille yhydenvertaisen äänioikeuden vaikuttaa omalla ammattialallaan. Samoin poistaisin syrjivän jäsenhaun kokonaan sellaisilta taiteilijoilta jotka ovat käyneet kotimaisen taidekoulun tai omaavat tutkinnon taidealalta, tutkinnon taidealallahan voi hankkia ilman koulutusta, ja antaisin heille vapaan pääsyn liiton jäseniksi äänioikeuden kera.
Jäsenmäärän kasvaessa, kasvaa myös liiton valta, koska joukossa on voimaa ja helpompi ajaa taiteilijoiden asioita.
konstillako kaikki tuhannet taiteilijat tulisivat työllistetyiksi ja saisivat elantonsa myymällä teoksiaan? Tule nyt sieltä haavemaailmasta tänne reaalimaailmaan, joka on kylmä, kova ja epäoikeudenmukainen. Olisihan se kovin mukavaa, jos jokainen saisi juuri haluamansa maailman, mutta kun niitä valitettavasti on vain tämä yksi ja siihen on kaikkien tyytyminen.
Tiedätkö Tapsa, kyseinen selausmekanismi oli helvetin hyvä nimenomaan meitä sivuillasi "loisineita" näytteillepanijoita silmällä pitäen. Olit järjetänyt meille kaikki mahdolliset ja mahdottomat functiot käytettäviksemme ja totta...me tosiaan olimme laiskoja niitä käyttämään ja omasta puolestani sorry!
Homma kuitenkin karkasi käsistä satunnaista sivustolla vierailevaa mahdollista "asiakasta" silmällä pitäen. Hänelle tarjontaa oli liian paljon. Myöskin on totta sivustostasi että toimiakseen haluamallasi tavalla me näytteille asettajat olisimme voineet olla aktiivisempia ja yrittäneet seurata sivuston Adminin aivoituksia. Tosiasia kuitenkin on että ainakaan minulle ei tullut minkäänlaista informaatiota mitä kulloinkin sivustolla on meneillään ja senkin vuoksi minun aktiivisuuteni jäi kovin vähäiseksi siellä. Kaikki sivun uudistukset olivat minulle aina täysi yllätys ja niitä olisi pitänyt "opiskella" jotta olisi pysynyt mukana ja siihen ainakaan minulla ei ollut aikaa.
Totta on myöskin se että galleristin nimi tosiaan tupsahti esille googlessa suhteellisen korkealla hakutuloksissa "tapsa-artin" ja myöskin "taidetta.netin" ansiosta, mutta ne tuli vain jos selaaja tiesi taiteilijan nimen. Tottakai taiteilija 'välillisesti' myös jää hakukoneitten muistiin joksikin aikaa, mutta siitäkin jää kaikki ansiot vain sinulle, koska hoidit kaikki optimoinnit ammattitaitoisesti ja hyvin.
Pointtini on, että tärkeintä kaikessa on järjestää sille satunnaiselle vierailijalle mahdollisimman yksinkertaiset puitteet selailla nettisivuilla ja että hän löytää haluamansa käyttäen hakukonetta.
Jos homma tuntuu kovinkin monimutkaiselta ihan ensisilmäyksellä, hän jatkaa eteenpäin. Jos sivustolla on vain paljon vierailuja mutta ei lainkaan muita latauksia niin silloin kannattaaa tehjä pieniä johtopäätöksiä.
...tuonne ateljeeseeni menoa, on näet parin virallisemman puoleisen muotokuvan teko joilla toisella vielä suhteellisen kiire.
Tähän tartuin myös hymyssä suin: " Taide ei vaan viehätä netissä ellei sitetn sivusto perustu väittelyyn aiheesta :) "
Näin voi helposti todella uskoa kun seuraa tätä Suomi24 taidepalstaa. Totta puhuen tuo väittelypointtisi on kuitenkin suhteellista ja oikeasti kuuluu marginaaliin jota tapahtuu vain täällä. Minun mielestäni näille "väittelyille" täällä ei hyväksytä vasta-argumentointeja laisinkaan ja ne muuttuvat pikemminkin väittämiksi ja haukuiksi mitä milloinkin.
Oikeat ja valvotut väittelyt joissa kunnioitetaan myös vasta-argumentoijan vakaumuksia ja mielipiteitä, käydään ihan toisaalla ja niitä on kiva seurata ihan ulkopuolisenakin. Nämä tällaiset ovat vain rähinäpalstoja joita ainakin minä kartan. :-(
Kaiken kaikkiaan sain sinusta silloin kuvan asiallisena ja innokkaana sekä asiat osaavana adminina ja oli minun mielestäni harmi että "postimme" ei kulkenut kahtaalle ehkäpä vain omien kiireideni vuoksi.
Kyllä taide kuitenkin netissä viehättää kun vain pitää huolen että sitä siellä on näkyvillä tärkeimpien hakusanojen takana. Tämä pienenä vihjeenä sinullekin Tapsa-art. :)
Ja eikun töihin!
##konstillako kaikki tuhannet taiteilijat tulisivat työllistetyiksi ja saisivat elantonsa myymällä teoksiaan?##
Puhuin taiteilijoiden aseman yhdenvertaistamisesta ja tasa-arvoistamisesta, en tietääkseni ole puhunut kaikkien taiteilijoiden työllistymisestä teoksiaan myymällä. Koska tämähän olisi sula mahdottomuus, on roppakaupalla taiteilijoita joiden teokset eivät kiinnosta ostavaa suurta yleisöä ja siksi vain näiden rahoittaminen julkisella rahalla, ei voi olla tukien alkuperäinen tarkoitus.
##Tule nyt sieltä haavemaailmasta tänne reaalimaailmaan, joka on kylmä, kova ja epäoikeudenmukainen.##
No mutta eikö tuo ole vähän säälittävä asenne? Ja onko oikeasti niin että asioita ei pitäisi edes yrittää muuttaa tasa-arvoisemmaksi tai yhdenvertaisemmiksi ja jos on, niin miksi? Ihmisten tai tässä tapauksessa siis taiteilijoiden pitäisi siis luopua oikeuksistaan ja uskalluksesta taistella omien oikeuksiensa puolesta.
##Olisihan se kovin mukavaa, jos jokainen saisi juuri haluamansa maailman, mutta kun niitä valitettavasti on vain tämä yksi ja siihen on kaikkien tyytyminen.##
Niin ja tätä yhtäkään ei mielestäsi saisi rakentaa parempaan ja oikeudenmukaisenpaan suuntaa.
Kyllähän Henry Moore on tässä oikealla asialla. Miksi stressata itseään asioilla millä ei ole toiveitakaan toteutua? Koeta nyt vain tehdä sitä taidettasi vielä paremmin ja paremmin. Ehkä se huomio itsellesi tulee helpommin sitä kautta ja on sitäpaitsi paljon miellyttävämpääkin. Nykyisin sellainen yltiörealistinen Castro/Guevara romantiikka edes yösatunakaan ei enää pure ihmisiin vaan korkeintaan herättää hilpeyttä. Ihmiset ei enää usko yksilön vilpittömyyteen ja uskoo että aina on oma lehmä ojassa ja niin kait on myös tässä tapauksessa, vai väitätkö vastaan?
voin vain todeta, että kirjoituksissasi yleistät kaunasi yhtä "oppilaitosta" kohtaan koskemaan koko taidemaailmaai; sellainen yleistys ei ole mahdollista. Hokemasi "taiteilijoiden aseman yhdenvertaistamisesta ja tasa-arvoistamisesta" on absurdi, taiteilijat eivät koskaan tule olemaan sen enempää yhdenvertaisia kuin tasa-avoisiakaan, sen tekee mahdottomaksi heidän erilaisuutensa ja määränsä.
En ole millään tavalla ilmaissut, etteikö "Ihmisten tai tässä tapauksessa siis taiteilijoiden pitäisi siis luopua oikeuksistaan ja uskalluksesta taistella omien oikeuksiensa puolesta." Toki sen voi ja saa tehdä, mutta on eri asia tehdä sitä kollektiivisen taiteilijakunnan vuoksi ylesten epäkohtien poistamiseksi kuin oman yksilöllisen henkilökohtaisen traumansa vuoksi.
##Miksi stressata itseään asioilla millä ei ole toiveitakaan toteutua?##
Tarkoittaako se ettei asioista saisi julkisesti puhua ja tuoda omaa mielipidettään julki?
##Koeta nyt vain tehdä sitä taidettasi vielä paremmin ja paremmin##
No mutta miten sitä voisi enää paremmin tehdä?
##Ehkä se huomio itsellesi tulee helpommin sitä kautta ja on sitäpaitsi paljon miellyttävämpääkin.##
Esitin tulla alemmassa vastauksessani sinulle väitteen että olet yksi näistä minua vastaan laittomuuksiin osallistunut ja koska lähdit taas tälle linjalle niin se tulee esille entistä selvemmin. Väität oikeudenhakuani julkisuuden kalasteluksi, koska et uskalla antaa minulle oikeuksiani takaisin ja yrität kaikin tekosyin keksiä oikeudenhaulleni muita mitiiveja kuin oikeudenhaku. Tiedät että minulle on tarjottu julkisuutta useastakin paikasta, jopa televisiosta, mutta en tee työtäni julkisuuden takia, vaan taiteen takia. Ja tämähän sinua riepoo, koska tiedät itsekin väitteesi selkeäksi valheeksi.
Kun muuten kokouksiin osallisena esittelet perättömiä väitteitä, niin mikset tee rohkeasti niitä omalla nimelläsi?
##Nykyisin sellainen yltiörealistinen Castro/Guevara romantiikka edes yösatunakaan ei enää pure ihmisiin vaan korkeintaan herättää hilpeyttä.##
En tunnista ainakaan omia teoksiani kuvauksestasi, mutta minun teokseni ovat kyllä saaneet huomiota jopa sen verran että minua on niiden kanssa pyydetty jopa televisioon. On niitä tälläkin palstalla ihmetelty vuosikausia ja kysyisinkin miten omat teoksesi ovat saaneet julkisuutta tai kuka niitä ihailee?
##Ihmiset ei enää usko yksilön vilpittömyyteen ja uskoo että aina on oma lehmä ojassa ja niin kait on myös tässä tapauksessa, vai väitätkö vastaan?##
Tää on jotenkin niin hämärä juttu. Olen hakenut vain lakisääteisiä oikeuksiani ja kirjoitellut taiteilijoiden yleisistä oikeuksista, joita ei näköjään ole ollenkaan. Oikeuksieni hakemisessa minulla on tottakai oma lehmä ojassa, koska haluaisin saada rehellisen mahdollisuuden elättää itseni ja kouluttaa lapseni omalla työlläni. Jas sen mahdollisuuden saan vasta minua vastaan tehtyihin julkisiin syytteisiin vastaamalla.
Mitä taas tulee liittoihin ja järjestöihin kuulumiselle tai taiteilijoiden oikeuksien ajamiseen. Niin ne pitäisi saada oikopäätä kuntoon, tilanne on aivan järkyttävä. Ja minä mielelläni visioin asioita ja suunnittelen miten ne voisivat toimia paremmin ja ajaisivat taiteilijoiden etuja paremmin, sekä uskallan tuoda ne myös julkiseen keskusteluun. Mutta minä en halua valtaa päättää kenenkään muun asioista tai jotakin virallista taiteen virkamiehen paikkaa, koska minä olen todellinen taiteen tekijä.
Kun luetun ymmärtäminen on keskustelukumppanilla tuota luokkaa niin tällainen keskustelun irvikuva kanssasi on täysin turhaa. Jatka ihan suosiolla yksiksesi tästä eteenkin päin, ehkä nuo traumasi solmut sillä tavalla lopulta aukeavat.
Huom! Tämä ON anonyymipalsta jos et vielä tiennyt.
Niputat siis yhteeen oikeuksieni haun ja taidemaailman epäkohtiin puuttumisen ja yrität antaa kuvan kuin ne jotenkin kuuluisivat yhteen. Esität myös hyvin perusteettomasti että olen laajentanut yhtä oppilaitosta kohtaan tuntemani kaunani koko taidemaailmaan. Tähän ei ole olemassa minkäänlaisia perusteita.
Omien lakisääteisten oikeuksiensa hakemista ei voi tulkita kaunaksi, mutta niiden polkemisen kyllä voi. Eikä myöskään vapaata keskustelua taiteen käytännöistä ja rituaaleista voi pitää kaunaisena, tosin avoimen keskustelun kieltämisen voi aina tulkita myös kaunaiseksi toiminnaksi.
Tottakai on olemassa henkilöitä jotka mielellän henkilökohtaisten kaunojenkin vuoksi yrittävät antaa asioista väärän kuvan, niputtavat erillisiä asioita yhteen yrittäessään antaa asioista väärän kuvan ja jotta saisivat muitakin mukaan omalle puolelleen. Kun on aloittanut laittoman toiminnan toista taiteilijaa kohtaan eikä uskalla kantaa siitä vastuuta eikä palauttaa näitä oikeuksia, niin pitäähän se yrittää saada koskemaan koko ammattikuntaa. Jotta saisi tuen omille laittomuuksille.
...kun itse paljastaa itsensä ja huomaa joutuvansakin alakynteen tosiasioiden valossa, niin kesksutelun lopettaminen on erinomainen vaihtoehto.
Rohkeampi olisi tietenkin näiden oikeuksien palauttaminen.
toinen totesi vaikeutesi luetun ymmätämiseen ja voin vain yhtyä siihen tässäkin tapauksessa. Sama on toistunut tavan takaa, väännät tekstin merkityksen itsellesi sopivaksi ja vastaat siihen, keskustelet itsesi kanssa. Sehän onkin tunnetusti varmin tapa saada aikaan haluamiaan vastauksia, mutta keskustelua se ei ole.
Olisit nyt maininnut miten ymmärsin väärin keskustelun ja se toinenkin voisi asian mainita, koska minusta tuntuu että kyse on taas vain asian vääntämisestä minua vastaan perusteettomasti.
Väitit että olen yhtä koulua vastaan tuntemani kaunan laajentanut koskemaan koko taidemaailmaa ja minä väitin takaisin sinun niputtavan kaksi erillistä asiaa yhteen. Jos kerran omien oikeuksieni hakeminen ja taidemaailman epäkohtien esille tuominen ovat mielestäsi samaa kaunaista asiaa, niin mikset selitä miten olet johtopäätökseesi tullut?
Väite luetun ymmärtämisestä väärin, tehdään vain sen takia koska argumentit loppuvat asiasta.
että taiteen tekeminen ei ole sinulle tuttua puuhaa. Vaatimuksesi on aivan suhteeton. Kolmella kympillä kipale ei kateta edes pienen-pienen-pikkuruisen taideteoksen materiaalikustannuksia. Ammattitaiteilijalle taide on ammatti. Esim. maalauksen materiaalikustannukset voivat olla satasien luokkaa ja käytetty aika kymmeniä, joskus satoja tunteja. Lisäksi on työhuonekustannukset, verot ym. maksut ja elääkin vielä pitäisi. Yhtä hyvin sinulle voitaisiin ehdottaa, että palkkasi alennetaan viteenkymmeneen euroon kuussa.
Taideteos on sijoitus, johon pystyvät valitettavasti vain ne, joilla on rahaa. Nykytaidetta ostavat pääasiassa keräilijät, taidekokoelmat, säätiöt, yritykset ja tietysti myös museot, tosin vähenevässä määrin kun määrärahoja koko ajan leikataan. Yksityisetkin taidetta ostavat, mutta ovat yleensä hyväpalkkaisia, joilta löytyy muutama tonni ylimääräistä.
Taidetta esitellään museoissa ja gallerioissa, jotta siitä pääsisivät nauttimaan muutkin kuin äveriäät. Taiteen pääasiallinen tarkoitus on tulla katsotuksi, koetuksi ja huomatuksi, ei omistetuksi. Taiteilijalle ristiriita taiteellisten lähtökohtien ja myynnin välillä on ikuinen ja ratkaisematon. Taiteilija ei kuitenkaan elä kiitoksella eikä pyhällä hengellä vaan rahaa olisi myös jostakin vähän saatava.
Mikä on taidetta, se on kysymys, joka ei ole itsestäänselvä taiteilijoille itselleenkään. Monet täälläkin keuhkoavat, että taiteilijat ovat "keksineet säännöt", joiden mukaan mielivaltaisesti pelaavat ja nimittävät itseään taiteilijoiksi. Näin ajatteleva ei ole asiaan tutustunut mistään suunnasta. Useimmilla taiteiljoilla motiivit ovat kohdallaan. Rikastu tällä ei kukaan, ei ainakaan Suomessa, ja julkkikseksikin pääsee helpommin tissinsä näyttämällä. Taiteen tekeminen on tasapainoilua erilaisten ja ristiriitaisten lähtökohtien, perinteiden, odotusten ja rajoitusten välimaastossa. Siihen kaikkeen pitäisi vielä tuoda se oma panos, luovuus, ilmaisu, sanottava, ja altistaa se ihmisten kritiikille, kiitokselle, vähättelylle, haukkumiselle, ivalle. Se on kuitenkin se taiteilijan syvin ja vilpittömin ajatus, jonka hän haluaa toisille ihmisille antaa. Taiteilijan ammatti on siinä mielessä varmasti se kaikkein raskain, joka näyttelyyn pitää repiä ajatuksensa ja sisimpänsä näkyvään muotoon ja sitten kuulla ja nähdä kuinka se tallataan ja haukutaan ties minkälaisin perustein. Mutta se on tavallaan ammatinvalintakysymys.
Meillä (taiteilijoilla) ei kuitenkaan ole mitään "kerhoa", jossa yhdessä päättäisimme mitkä ovat tämän vuoden säännöt taiteessa. Koulukuntia ja kuppikuntia on, mutta kukaan taiteilija ei voi olla niin hukassa, että luulisi että se taiteen syvin olemus ja elävä henki olisi jonkin kuppikunnan hallussa tai päätettävissä. Kuppikuntautuminen on inhimilliselle toiminnalle tyypillistä ja se tapahtuu taide-elämässä kuten kaikessa muussakin. Tuskin kukaan ilkeäisi väittää että tiedeyhteisö manipuloi fysiikan lakeja tai että kirkko vaikuttaa jumalan mielipiteisiin.
##Monet täälläkin keuhkoavat, että taiteilijat ovat "keksineet säännöt", joiden mukaan mielivaltaisesti pelaavat ja nimittävät itseään taiteilijoiksi. Näin ajatteleva ei ole asiaan tutustunut mistään suunnasta.##
No mutta mutta, kyllä minä väitän että taiteilijat ovat ihan itse keksineet säännöt ja kuka tahansa joka on tutustunut työelämään muullakin saralla kuin taiteen tietää sen aivan hyvin. Taidemaailma on suljettu ala ja alan liittoon tai järjestöihin ei ole vapaa pääsy alalle opiskelleella tai sillä toimivalla taiteilijalla. Liittoon ja järjestöihin joutuu hakemaan jäsenhaun kautta jossa toiset taiteilijat arvioivat täyttyykö pääsyvaatimukset kohdallasi. Eli samalla alalla olevat toiset taiteilijat voivat estää taiteilijan ammatillisen järjestäytymisen ja koska jäsenhaun hakemukset eivät ole avoimia, voidaan jäseneksi ottaminen tehdä mielivaltaisesti ja ohittaa kaikki maamme syrjintälait ja jopa perustuslain yhdenvertaisuuslaki.
Nämä liiton ja järjestöjen jäsenyydet vaikuttavat niin apurahojen saantiin, julkisten tilojen näyttelyiden saantiin ja myös joihinkin gallerioihinkin pitää olla jonkin jäsen. näin ne taiteilijat joilta estetään ammatillinen järjestäytyminen jäävät osattomiksi kaikesta tästä. Myös teoksien ostajat kyselevät toisinaan näitä jäsenyyksiä.
Kun taiteilijat jotka itse ovat ammatillisesti järjestäytyneet, päättävät ettei joku toinen taiteilija saa järjestyä ammatillisesti vaikka koulutukset ja meriitit ovat aivan samat kuin näillä järjestäytyneillä, niin kyseessä on törkeä toisen taiteilijan uran estäminen. ja vaikka tämä tehdäänkin muodollisesti lakia noudattamalla, koska asiat voidaan salata, eikä hylätyt taiteilijat voi nostaa näistä juttua ja tämäkin vain sen takia, koska maastamme puuttuu kaikissa länsimaisissa oikeusvaltioissa oleva perustuslakituomioistuin. Sen sijalla meillä on perustuslakivaliokunta, Joka on poliittisesti ohjailtu ja sen käsiteltäväksi ei tavallinen kansalainen voi asioitaan viedä. Toisin olisi jos meillä olisi oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti perustuslakituomioistuin.
Mutta kysyisin sinulta miksi taiteilijoita ei pitäisi kohdella yhdenvertaisesti, (niin kuin perustuslakikin edellyttää), tasa-arvoisesti ja antamalla kaikille samat mahdollisuudet vaikuttaa omalla ammattialallaan? Miksi vain joillakin taiteilijoilla pitäisi olla ammatillinen järjestäytymisoikeus? Ja jos taiteilijoilla olisi perustuslain tarkoittama yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus ja samat mahdollisuudet ammatilliseen järjestäytymiseen, niin olisiko se sinulta jotakin pois? Ja jos olisi, niin mikä ihme se voisi olla? Sekö ettet enää voisi pitää valtaa jolla päättää toisten taiteilijoiden asioista ja pääse sillä pätemään?
##Tuskin kukaan ilkeäisi väittää että tiedeyhteisö manipuloi fysiikan lakeja tai että kirkko vaikuttaa jumalan mielipiteisiin.##
Tieteellä joka tutkii fysiikan lakeja ei ole mitään tekemistä henkisesti vaikuttavaan taiteeseen, eikä niitä voi verrata keskenään millään lailla. Mikään tutkittu fysiikan laki ei muutu ajassa, niin kuin esimerkiksi taide on muuttunut. Fysiikan lait saattavat vain tarkentua mittalaitteiden tarkentuessa, mutta eivät muuttua. Taide taas saattaa ajassa muuttua ei taiteesta taiteeksi hyvinkin äkkiä, kuten olemme historian valossa huomanneet. Taiteessa ei myöskään ole lakeja tai lainalaisuuksia niin kuin fysiikassa.
Mutta etteikö kirkko vaikuttaisi nykyään jopa jumalankin mielipiteisiin. Raamattuhan kieltää naispappeuden ja nythän kirkko on muuttanut jos ei nyt aivan jumalan mielipidettä, niin ainakin jumalan ison kirjan mielipiteitä sallimalla naispappeuden.
kanssasi aiemmin ja vaikka sinulla on hyviä pointteja, haluat pikemminkin saada aikaan riitaa ja toraa kuin vaihtaa mielipiteitä rakentavasti. Siksi en viitsisi koko hommaan ryhtyä.
En ottanut edellisessä kantaa niinkään taiteilijoiden ammattiliittoihin sääntöineen vaan siihen, että liitoissa, kerhoissa ja kuppikunnissa ei kuitenkaan voida taiteen tekemisen ja kokemisen vapautta rajoittaa.
Kuulun taiteilijaseuraan kahta eri kautta, paikallisen taiteilijaseuran varsinaisena ja kansallisen yhdistyksen kokelasjäsenenä. Liitoissa on omat kuppikuntansa ja hiekkalaatikkoleikkinsä, itse en ole koskaan osallistunut yhteenkään kokoukseen enkä ole ollut äänestämässä asioista eli olen sillä tavalla passiivinen.
Minulta ei tietenkään ole mitenkään pois vaikka kerhoon kuuluisi kuka. En koe, että taiteilijaseuran jäsenyys tai johonkin saunaporukkaan kuuluminen olisi taiteilijan työssä mitenkään olennaista, kyllä se työ tehdään siellä omalla työhuoneella ja jos työt ovat hyviä, ne kelpaavat yhteisnäyttelyihin ja niillä saa näyttelyitä gallerioista. Eri asia on, jos on onnistunut astumaan oikein pahasti jonkun juryssä tai lautakunnassa istuvan varpaille, mutta tämä pätee myös kaikkeen muuhun inhimilliseen elämään.
En koe että ainakaan minun tekemisiini olisi kohdistunut mitään kateutta tai vainoa, olen enemmän sellainen rivijäsen josta ei varmaan ole kenelläkään hirveästi pahaa sanottavaa. Tietysti joka kerhossa on ne "tähdet" joiden tekeminen ja sanominen otetaan jumalan sanana ja teokset pääsevät kaikkiin näyttelyihin ja edustuksiin mukaan vaikka olisivat minkälaista hutaistua kakkaa mutta jälleen kerran, näinhän se on ihmisillä aina ja joka alalla.
Tietysti se usein risoo kun apurahat menevät vuodesta toiseen joko samoille vanhoille parroille tai sitten kokouksen esittelijän henkilökohtaisille saunakavereille ja sille asialle pitäisi tietysti tehdä jotakin, mutta mitä se sitten olisi? Apurahoja ei jaeta seuroissa joten siellä äänestäminen ei vaikuta asiaan mitenkään.
Vaikka perustuslakituomioistuin löytyisikin, näkisin että olisi aika lailla oman asiansa sabotoimista lähteä sinne joka napsauksesta riitelemään. Parasta on, jos hoitaa omat asiansa, asioi ihmisten kanssa ystävällisesti ja asiallisesti niinkuin äiti kotona opetti, hankkii tarvittavan koulutuksen miten parhaiten pystyy ja taitaa ja keskittyy tekemään hyvää ja tinkimätöntä taidetta. En usko että näillä eväillä ketään simputetaan tai syrjitään.
##kanssasi aiemmin ja vaikka sinulla on hyviä pointteja, haluat pikemminkin saada aikaan riitaa ja toraa kuin vaihtaa mielipiteitä rakentavasti. ##
Niin tämä on se kuva jota jotkut kovasti yrittävät rakentaa minusta.
## En ottanut edellisessä kantaa niinkään taiteilijoiden ammattiliittoihin sääntöineen vaan siihen, että liitoissa, kerhoissa ja kuppikunnissa ei kuitenkaan voida taiteen tekemisen ja kokemisen vapautta rajoittaa.##
Kun liitot ja järjestöt ovat suljettuja piirejä, toisin kuin muilla ammattialoilla ja useisiin julkisiin näyttelytiloihin edellytetään niihin kuulumista, niin ilman muuta sillä estetään kansalaisten taiteen kokemisen vapautta.
##Kuulun taiteilijaseuraan kahta eri kautta, paikallisen taiteilijaseuran varsinaisena ja kansallisen yhdistyksen kokelasjäsenenä. Liitoissa on omat kuppikuntansa ja hiekkalaatikkoleikkinsä, itse en ole koskaan osallistunut yhteenkään kokoukseen enkä ole ollut äänestämässä asioista eli olen sillä tavalla passiivinen.##
Tässähän tuleekin tavallaan esille se miten hienosti taiteilijatkin on ajettu pieniin piireihin ja tässähän on kyse ennemminkin näennäisdemokratian maan tavoista. Sirpaleinen taidekenttä pienine piireineen on paljon helpompi hallita kuin jos taiteilijat olisivat yhden ison ammattiliiton alaisena. Koska isolla liitolla voidaan aina ajaa asioita paremmin. Näin Stalinin ajan systeemiä pidetään taidealalla yllä, koska se todellisuudessa estää taiteilijoiden asioiden tehokkaan ajamisen ja samalla tekee mahdollisimman helpoksi nykyisen sisäpiirin pitää valtaansa.
##Eri asia on, jos on onnistunut astumaan oikein pahasti jonkun juryssä tai lautakunnassa istuvan varpaille, mutta tämä pätee myös kaikkeen muuhun inhimilliseen elämään.##
No kaikilla muilla työelämän aloilla ei toinen samanalan tekijä voi niin törkeästi estää toisen tekijän uraa kuin taidealaoilla. Siellähän toinen taiteilija voi estää jopa ammatillisen järjestäytymisen salaisilla perusteilla, suljetun hakumenettelyn takia. Tämäkin on tehty muuten vain vallan pitämiseksi määrätyissä käsissä ja tästä kärsivät nimenomaan taiteen oikeat tekijät.
##En koe että ainakaan minun tekemisiini olisi kohdistunut mitään kateutta tai vainoa, olen enemmän sellainen rivijäsen josta ei varmaan ole kenelläkään hirveästi pahaa sanottavaa.##
Niin ehkä tekemisesi sitten ovat niin tavanomaisia etteivät ne aiheuta kateutta?
##Tietysti joka kerhossa on ne "tähdet" joiden tekeminen ja sanominen otetaan jumalan sanana ja teokset pääsevät kaikkiin näyttelyihin ja edustuksiin mukaan vaikka olisivat minkälaista hutaistua kakkaa mutta jälleen kerran, näinhän se on ihmisillä aina ja joka alalla.##
Juttusi pitää paikkansa vain taidealoilla, politiikassa ja maamme viranomaistoiminnassa, kaikilla yksityisillä aloilla työelämässä pätee se että vain parhaimmat ja lahjakkaimmat saavat isoimmat palkinnot. Eli siellä palkitaan todellisten ansioiden perusteella, eikä hyväveli järjestelmän jossa osaamisella tai lahjakkuudella ja työn tuloksella ei ole mitään merkitystä.
##Tietysti se usein risoo kun apurahat menevät vuodesta toiseen joko samoille vanhoille parroille tai sitten kokouksen esittelijän henkilökohtaisille saunakavereille ja sille asialle pitäisi tietysti tehdä jotakin, mutta mitä se sitten olisi? Apurahoja ei jaeta seuroissa joten siellä äänestäminen ei vaikuta asiaan mitenkään.##
Ainoa asia millä asioihin voi vaikuttaa on asioiden tuominen julkisuuteen ja niistä avoimesti puhuminen, mutta tätäkin estetään aikamoisesti ja olen huomannut miten sensuuri on alkanut koventua useilla palstoilla. Enkä suinkaan tarkoita vain taidepalstoja. Tämä suuntaus on aina huonompaan päin ja kun länsimainen rahajärjestelmä saattaa kaatua kokonaan, niin kuin itäblokki muutama vuosikymmen sitten, on entistä tärkeämpää pitää kiinni ehdottomasta sananvapaudesta.
##Vaikka perustuslakituomioistuin löytyisikin, näkisin että olisi aika lailla oman asiansa sabotoimista lähteä sinne joka napsauksesta riitelemään.##
No perustuslakituomioistuin löytyy oikeista demokraattisista oikeusvaltioista, joihin maamme ei kuulu. Eikä se käsittele napsauksia, vaan perustuslaillisia oikeuksia, niitä kaikkein tärkeimpiä.
##Parasta on, jos hoitaa omat asiansa, asioi ihmisten kanssa ystävällisesti ja asiallisesti niinkuin äiti kotona opetti, hankkii tarvittavan koulutuksen miten parhaiten pystyy ja taitaa ja keskittyy tekemään hyvää ja tinkimätöntä taidetta. En usko että näillä eväillä ketään simputetaan tai syrjitään.##
Entäpä mikäli on joutunut taiteen sisäpiiriin kuuluvien rikollisten ja laittomien toimien kohteeksi ja yrittänyt saada oikeuksiasi? Uskotko silloin joutuvasi simputetuksi tai syrjityksi?
##Eri asia on, jos on onnistunut astumaan oikein pahasti jonkun juryssä tai lautakunnassa istuvan varpaille, mutta tämä pätee myös kaikkeen muuhun inhimilliseen elämään.##
No minullehan kävi niin että minut huijattiin väärällä mainoksella ja pääopettajan suulla kouluun josta piti saada ammatti ja tutkinto. Itse koulun pääopettaja sanoi minulle hankilökohtaisesti hakutilanteessa että heidän koulustaan saa tutkinnon ja valmistuu ammattiin. No minähän en maksanut opiskeluani itse, vaan yhteiskunta maksoi sen uudelleen koulutuksena. Koska minulta leikattiin molemmat kädet, enkä kyennyt enää aiempaa ammattiani harjoittamaan.
Olin maalannut harrastuksena tai pikemminkin toisena ammattina yli viisitoista vuotta ja olihan teoksia ostettu lahjaksi jopa tasavaltamme presidentille sinä aikana. Näin ajattelin saada taiteesta ammatin jolla elättäisin itseni ja kouluttaisin lapseni, olihan minulla siiihen hyvät mahdollisuudet.
Mutta minut siis huijattiin tuohon kouluun koska pääopettaja ihastui teoksiini ja halusi minut kouluunsa hinnalla millä hyvänsä. Pääopettajan tytär huomasi että olinkin tullut valmistumaan oikeasti ammattiin ja tajusi minun nostavan metelin kun saan tietää totuuden ja koulussa oli edellisenä vuonna iltaopiskelijana ollut opettajien tuttu oppilas joka kadehti niin teoksiani että jopa kopioi yhden oppilastyönä. Näin tämä pääopettajan tytär yritti saada minut lähtemään koulusta itse ettei totuus paljastuisi.
Pääopettaja ja hänen tyttärensä järjestivät minua vastaan kaksi laitonta kokousta joissa minua vastaan on esitetty erittäin törkeitä syytteitä. Nämä törkeät syytteet on salattu minulta ja minulle ei ole annettu tilaisuutta vastata niihin asianmukaisesti ja nämä laittomat kokoukset ja niissä esitetyt syytteet on kiistetty kaikkien osallistuneiden puolelta. Silti nämä syyttelijät ovat levittäneet syytteet jopa asiakaskunnalleni ja ovat estäneet tehkkaasti teosteni ja tuotteideni myynnin.
Laittomissa kokousten tarkoitus oli saada minut lähtemään koulusta itse ja niissä esitettyjen syytteiden tarkoitus oli varmistaa urani tuhoutuminen. Tämä kaikki siis hyvin suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Ja tässä pääosallisena oli pääopettajan tytär joka on ammatiltaan taideterapeutti. Kun katsotaan psykologian kirjasta kyseistä toimintaa, voidaan suoraan todeta kyseisen toiminnan tarkoitus. Toiminnan tarkoitus on tuhota ihmisen ura ja pilata hänen elämänsä ja härskeimmässä tapauksessa ajaa ihminen itsemurhaan. Ja huom: Tämä ei ole mikään tyhjä metafora, vaan tutkittua tietoa.
Koska tekijänä on koulutuksen saanut taideterapeutti, on kyseessä selkeästi törkeä rikollinen teko ja tällainen henkilö valta-asemassa on äärimmäisen vaarallinen psykopaatti. Jonka ei missään nimessä tulisi saada harjoittaa minkäänlaista opettajantointa.
Mutta tällä laittomallla toiminnalla siis tuhottiin urani ja pilattiin elämäni ja minulta on loppuiäksi viety mahdollisuus elättää itseni ja kouluttaa lapseni omalla työlläni. Ja vielä seitsemän vuoden jälkeenkään minulle ei ole annettu mahdollisuutta vastata näihin julkisesti esitettyihin syytteisiin. Vaikka mitään muuta en ole koko aikana halunnut.
Kenelläkään näihin kokouksiin osallistuneilla ei ole taidemaailman sisäpiirin ja opettajien vallan pelosta uskaltaneet palauttaa oikeuksiani ja kyllä heidätkin on palkittun vaikenemisestaan virallisen taidemaailman puolella. Ja minunko piätisi hyväksyä ja vaieta tosiasioista; se ei ikävä kyllä käy.
"Ja vielä seitsemän vuoden jälkeenkään minulle ei ole annettu mahdollisuutta vastata näihin julkisesti esitettyihin syytteisiin"
Tarkalleen ottaen, mitä nuo "julkisesti esitetyt syytökset" on ja mitä ne pitää sisällään? Kun ne nähtävästi tiedät niin miksi et nyt niihin vastaisi vaikkapa täällä!? Sehän kävisi yhtä sutjakkaasti kuin tuo muiden solvaaminenkin. Vai pitääkö asia ymmärtääkin niin että ne "syytökset" ovat sinun "mielikuvitusrikkaassa" päässäsi itsellään kehittyneet.
Hellitä jo hyvä ihminen! muutoin saat vielä vatsahaavatkin kaiken muun riesan lisäksi :)
siitä, mitä sinulle on käynyt ja kaikki tuo kuulostaa oikeasti törkeältä ja inhottavalta käytökseltä. Kateellisia, katkeria ja eri tavalla sairaita ihmisiä on maailmassa yllättävän paljon ja viattomat sivulliset liian usein joutuvat näiden uhreiksi.
Jos kyseessä on se sama oppilaitos, josta on tällä palstalla ennenkin puhuttu, niin rehellisyyden nimissä minun on kuitenkin sanottava, että en ollut koskaan siitä kuullutkaan, ennen kuin kuulin siitä täällä puhuttavan. Se ei käsittääkseni ole millään lailla suomalaisen taide-elämän keskiössä, vaikuttaisi pikemminkin jonkun taiteilijaporukan omalta "yksityisyrittelijäisyydeltä." En tiedä, kuinka tunnettu se on pääkaupunkiseudun taiteilijoiden keskuudessa, mutta ainakaan täällä maakunnissa sillä tai sen opettajilla tai oppilailla ei ole minkäänlaista mainetta. Ystäviäni ja tuttaviani on opiskellut ja opiskelee kaikissa Suomen ammatillisissa taidekorkeakouluissa, kuvataideakatemiassa ja useimmissa merkittävissä kansanopistoissa ja ehkä sinua lohduttaa kuulla että tuo koulu ei ole sillä listalla.
Ymmärrän että olet kokenut voimakkaasti sinuun kohdistuneet loukkaukset ja henkisten vammojen laatua ja vakavuutta ei kukaan voi toiselta kiistää. Usko kuitenkin kun sanon, että koko suomalainen taide-elämä ja taiteilijat yhdistyksineen eivät ole näissä tapahtumissa mukana eivätkä ole niistä koskaan mitään kuullutkaan. Minullakin on paljon taiteilijaystäviä ja -tuttavia pääkaupunkiseudulla ja heissä on kaikkien kansallisten taiteilijayhdistysten kuten myös esim. Helsingin taiteilijaseuran jäseniä ja minun korviini tästä tapahtumasta ei ainakaan ole koskaan mitään kantautunut muuta kuin se, mitä olen tällä palstalla joskus lukenut.
Ainakaan siinä mielessä urasi ei siis missään nimessä ole "tuhoutunut." Eri asia on, jos olet tapahtumien miettimisestä ja käsittelemisestä niin väsähtänyt, että työkykysi ja -halusi on siinä mielessä mennyt. En sitä ihmettelekään, koska taide on aina tekijälleen herkkä ja henkilökohtainen asia ja sitä ei koskaan, ei opettajan eikä kenenkään muunkaan taholta saisi käyttää lyömäaseena ihmistä vastaan. Se, joka asettaa teoksensa toisten nähtäväksi ja arvoitavaksi, tekee rohkean ja vilpittömän teon ja tavallaan asettaa samalla arvioitavaksi oman sisimpänsä, osan ihmisyyttään. Opettajalta on törkeä temppu, jos hän auktoriteettiaan hyväksi käyttäen lyttää tällaisen haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen.
Pointtini siis on, että jos olet henkisesti saanut kovan kolauksen asiasta, sinun kannattaa hakea siihen vaikkapa keskusteluapua. Tärkeintä olisi että saisit työskentelytahtosi ja mielialasi taas käännettyä positiiviselle puolelle. Taide puhuu aina lopulta puolestaan eikä hyvää tekemistä ja tekijää voi kukaan loputtomasti aidata ulkopuolelle, merkittävälle taiteelle löytyy aina yleisö ja maailma on laaja ja on olemasa muitakin piirejä. Suomihan on toimeentulon kannalta taiteilijalle joka tapauksessa aivan mahdoton paikka, taiteen arvostus, ei vain ei-esittävän nykytaiteen vaan myös taiteen ylipäätään, on todella heikolla mallilla verrattuna useimpiin muihin maailman maihin. Taiteen merkitystä kansallisen identiteetin luojana ei ymmärretä ja se on tietysti yksi syy, miksi kansallinen identiteetti on mitä on. Ennakkoluulot kukoistavat kuin rikkaruohot ja paikallisessa pubissa voi helposti saada lauantai-ilatana vaikka turpaan, jos menee paljastamaan että on kuvataiteilija. Taiteilijoita pidetään lähtökohtaisesti yhteiskunnan loisina eikä silläkään tiedolla tunnu olevan mitään merkitystä että valtaosa taiteilijoista hankkii elantonsa täysin rehellisesti palkkatyössä, freelancereina tai yrittäjinä, yleensä vielä ammattiaan täysin vastaamattomassa työssä.
Et siis ole ainoa taiteilija, jolla on hankalaa. Kannattaa hakea voimia siitä omasta tekemisestä ja jos ei (vielä) ole yleisöä, kannattaa tehdä itselleen täysin itsekkäistä lähtökohdista. Tärkeintähän tässä toiminnassa on kuitenkin aina itse taide, ei ihmissuhteet, arvostukset, pokaalit, palkinnot eivätkä edes apurahat. Taiteen takia me tätä työtä teemme, tai ainakin minä teen vaikka palkinnoksi ei tulisi pennin jeniä.
nyt tähänkin kun kerran aloitin.
Olet paljolti oikeassa siinä, mitä kerrot kansallisista taiteilijaseuroista. Niiden konkreettinen hyöty rivijäsenelle on vähäinen, kalliihkolla jäsenmaksulla saa lähinnä Taide-lehden vuosikerran. Yksi merkittävä konkreettinen hyöty on oikeusapupalvelu, mutta harvemmalle siihen tulee koskaan tarvetta. Lähinnä seuroihin kuulumisen idea on se, että jäsenyydestä voi laittaa maininnan cv:hen ja tämä toimii jos ei nyt takeena ammattitaidosta mutta ehkä lähtökohtana ammatitaidon arvioimiselle.
En tiedä, onko tekemiseni tavanomaista, lähinnä kai ongelmani on ollut tähän asti se että sitä tekemistä on ollut kovin vähän kun kaikki aika ja energia menee palkktyössä. Jollakin näes on elettäväkin. Tiedän, että töitäni on useamman kerran jurytetty ulos yhteisnäyttelyistä, koska ne ovat aiheeltaan tai toteutukseltaan liian voimakkaita. Paikallinen taiteilijaseura suosii pikemminkin melko konservatiivisia ja sisäsiistejä teoksia joilla on mahdollisuuksia mennä kaupaksi. Kansallisiin näyttelyihin en ole päässyt todennäköisesti, koska seuraan vain vähän kulloisiakin trendejä eivätkä työni siksi varmaankaan sovi aihemaailmaltaan ja toteutukseltaan monien muiden joukkoon. Olen hyväksynyt tämän ihan luonnollisena syynä. Kaikki eivät voi mahtua ja päästä, jonkinlaiset kriteerit karsiutumiselle aina asetetaan ja tietysti kaikki, jotka jäävät ulkopuolelle, tuntevat jonkinlaista katkeruutta tai ainakin pettymystä.
Omia näyttelyitä minulla on ollut ja siinä mielessä omat näyttelyt ovatkin kätevämpiä että näyttelyyn ei pääasiassa tarvitse tuoda samoja tai samanlaisia töitä kuin millä näyttelyä on haettu. :)
Tavallaanhan taiteilijat ovatkin yhden ison ammattiliiton alaisina, on nimittäin niin, että kaikki taiteilijayhdistykset, niin paikalliset kuin kansallisetkin, kuuluvat jäsenjärjestöinä Suomen taiteilijaseuraan.
http://www.artists.fi/tietoa_toiminnasta/jasenjarjestot
Paikalliset taiteilijaseurat kuuluvat Suomen taiteilijaseuraan Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton kautta.
http://www.skjl.fi/jasenet.html
Näinhän se muuten on muissakin ammattiliitoissa, henkilöjäsenet kuuluvat kansalliseen liittoon paikallisten jäsenyhdistysten kautta.
Eri jäsenyhdistyksillä on se toimintaidea, että siitä yhdestä yhdistyksestä löytyy nimenomaan kyseiseen taiteenalaan liittyvää tietoa, taitoa ja osaamista. Yhdistyksillä on omat kyseiseen taiteenalaan keskittyvät galleriansa jne. Paikalliset yhdistykset taas ihan loogisesti ajateltuina huolehtivat kunkin paikkakunnan paikallisesta toiminnasta, ylläpitävät gallerioita, järjestävät yhteisnäyttelyitä, koittavat vaikuttaa paikallisiin päättäjiin taiteen tukemisen ja kehittämisen puolesta, antavat lausuntoja, osallistuvat paikallisiin tapahtumiin jne.
Suomen taiteilijaseura todella myös antaa lausuntoja ja ottaa kantaa taiteilijoiden ja taiteen puolesta ihan korkeimpaan valtionjohtoon saakka.
http://www.artists.fi/edunvalvonta
http://www.artists.fi/edunvalvonta/lausunnot_ja_tiedotteet
Näitä vain harvemmin uutisoidaan ja painostuskeinojahan taiteilijoiden ammattiliiton ei hyödytä käyttää, kuten varmaan jokainen hyvin ymmärtää. Nälkälakko voisi olla ainoa, joka saisi huomiota muussakin kuin huumorimielessä, mutta tuskin sekään johtaisi mihinkään.
Taiteilijaseurojen jäsenet ovat epäilemättä polittiselta vakaumukseltaan varsin kirjava joukko. Kovin radikaaleja kannanottoja esim. kansalaispalkan puolesta ei ehkä siksikään voida esittää, ne eivät edustaisi tarpeeksi kattavalla tavalla jäsenten vakaumuksia.
Mutta niin, esittämiäsi ongelmia todella seuroissa esiintyy, mutta täysin mädännäistä ei toiminta todellakaan ole. Mukana on oikeasti taiteesta ja taide-elämästä huolehtivia ja välittäviä vilpittömiä ihmisiä, joiden työtä ei minusta ole reilua vähätellä noin mutkattomin sanankääntein.
Taiteessa jäsenyydet ja tunnustukset perustuvat vertaisarviointiin. Se ei ole ongelmatonta, mutta en oikein näe, mikä voisi olla vaihtoehto. Itse en ainakaan haluaisi, että virkamiehet pääsisivät vallan kahvaan, en ymmärrä millä tavalla se edistäisi taiteen asiaa. Parempi olisi siinä tapauksessa vaikka nostaa hatusta kaikki päätökset. Läpinäkyvyyttä päätöksenteossa kannatan ilman muuta ja siitä puhutaankn nykyään koko ajan enemmän, varsinkun nuoret taiteilijat ovat ruvenneet ottamaan voimakkaastikin kantaa läpinäkyvyyden puolesta.
##Tarkalleen ottaen, mitä nuo "julkisesti esitetyt syytökset" on ja mitä ne pitää sisällään? Kun ne nähtävästi tiedät niin miksi et nyt niihin vastaisi vaikkapa täällä!?##
Olen ajatellut tätä mutta se ei ole oikea tapa hoitaa tätä asia, useidenkin syiden takia joita tässä en kaikkia edes voi mainita.
##Sehän kävisi yhtä sutjakkaasti kuin tuo muiden solvaaminenkin.##
Edellisen perässä tämä kertoo että olet yksi näistä laittomiin kokouksiin osallistuneista. Koska en ole ketään solvannut, vaan pyytänyt reilusti omia oikeuksiani, niin mikset rohkeana taiteilijana palauttaisi oikeuksiani. Esitä ne tällä palstalla julkisesti omalla nimelläsi, niin vastaan sinulle mielihyvin samalla kanavalla. Vastauksiahan halusit.
##Vai pitääkö asia ymmärtääkin niin että ne "syytökset" ovat sinun "mielikuvitusrikkaassa" päässäsi itsellään kehittyneet.##
Ei näin ei ole ja uskon että tiedät tämän aivan hyvin itsekin.
##Hellitä jo hyvä ihminen! muutoin saat vielä vatsahaavatkin kaiken muun riesan lisäksi :)##
Ei kyllä minä oikeasti haluan oikeuteni takaisin, koska millään muulla keinolla en pysty muuten omalla työlläni elättämään itseäni ja kouluttamaan lapsiani. En minä niitä huumorilla ole takaisin hakenut, vaan koska tarvitsen niitä kipeästi.
##Jos kyseessä on se sama oppilaitos, josta on tällä palstalla ennenkin puhuttu,##
No sehän se.
##Minullakin on paljon taiteilijaystäviä ja -tuttavia pääkaupunkiseudulla ja heissä on kaikkien kansallisten taiteilijayhdistysten kuten myös esim. Helsingin taiteilijaseuran jäseniä ja minun korviini tästä tapahtumasta ei ainakaan ole koskaan mitään kantautunut muuta kuin se, mitä olen tällä palstalla joskus lukenut.##
Mielenkiintoista, koska ainakin taidemaalariliitossa ja helsingin taiteilijaseurassakin täytyy asioista olla tietoa. Entinen taidemaalariliiton ja taiteilijaseuran puheenjohtaja ainakin on tietoinen asioista ja hänhän asuukin samassa taiteilijakylässä joidenkin koulun opettajien kanssa. Samoin palstalla kirjoittelee todistettavasti niin taiteilijaseuran kuin liitonkin jäseniä. joten kyllä asiat ovat tiedossa, ne vain yritetään vaientaa opettajien vallalla taidemaailmassa. Onhan tuo koulun pääopettaja itsensä presidentin palkitsema taiteilija ja kumma kyllä hän on saanut palkintonsa samana vuonna kun järjesti minua vastaan laittoman kokouksen.
##Tärkeintä olisi että saisit työskentelytahtosi ja mielialasi taas käännettyä positiiviselle puolelle.##
No tätä olen kovasti noilla oikeuksieni hauilla yrittänyt.
>> Samoin palstalla kirjoittelee todistettavasti niin taiteilijaseuran kuin liitonkin jäseniä. joten kyllä asiat ovat tiedossa, ne vain yritetään vaientaa opettajien vallalla taidemaailmassa.
>> Samoin palstalla kirjoittelee todistettavasti niin taiteilijaseuran kuin liitonkin jäseniä. joten kyllä asiat ovat tiedossa, ne vain yritetään vaientaa opettajien vallalla taidemaailmassa. < <
##Esitähän niitä todisteita sitten ja sassiin! Vai kuuluuko nekin siihen samaan kastiin kuin ne väitteesi oikeuksiesi viemisestä?##
Todisteita en aio esitellä, mutta jokainen joka palstaa on pidempään seurannut tietää tämän aivan hyvin, on täällä muutamat paljastaneet oman henkilöllisyytensäkin. Samoin voin aukottomasti todistaa koulun opettajien ja joidenkin oppilaiden jotka ovat osallistuneet oikeuksieni viemiseen, osallistuneen keskusteluihin.
##....tiedän tiedän ja luulenpa sinähän tästäkin sopivasti nuljuat itsesi kuiville esittämällä puolestasi vaatimuksen että kysymyksen esittäjä paljastaa henkilöllisyytensä. Mutta nääs kun sekään ei auta, onhan tuo jo niin nähty.##
Ei en pyydä sinua tekemään pyyntöäsi omalla nimelläsi, mutta voitko todistaa väitteeni vääriksi?
##Todista siis väitteesi niinkun mies, tai pistä hame päällesi! Oikeastaan voisit sen pukea jo muutenkin.##
Niin sinä olit tuo hametyyppi, joka on osallistunut näihin kokouksiin ja hamehan kuuluisi itsesi päälle, kun rohkeutesi ei riitä muuhun kuin osallistumaan laittomiin toimiin toista taiteilijaa vastaan ison joukkonsa turvin.
"Samoin voin aukottomasti todistaa koulun opettajien ja joidenkin oppilaiden jotka ovat osallistuneet oikeuksieni viemiseen, osallistuneen keskusteluihin."
Jälleen kerran ja vieläpä aukottomasti. Paskapuhetta! todista väitteesi! Väitteesi on täynnä ammottavia aukkoja ja sen tiedät itsekin. Sen vuoksi tällaisia "Todisteita en aio esitellä" pelastautumisyrityksiä jotka eivät vakuuta meitä lukijoita. Ei nämä lukijat tyhmiä ole.
No kaikki lukijat tuskin ovat yhtä tyhmiä kuin sinä, koska palstaa pidempään seuranneet ovat varsin hyvin perillä asioista. Mutta ajatteleppa miten mielenkiintoista on että pystyy osoittamaan tarvittaessa väitteensä todeksi ja joku urpo siitä huolimatta yrittää nimimerkkinsä takana väittää muuta ja penätä siitä todisteita. Nämä todisteet on kerätty aivan muuta tarkoitusta varten.
Tuosta Helsingin taiteilijaseurasta vielä, sinnehän kuuluvat niin näitä laittomia kokouksia järjestäneet koulun pääopettaja ja hänen tyttärensä, sekä myös joitakin oppilaita jotka ovat näihin laittomiin kokouksiin osallistuneet. Näin taidemaailman sisäpiiri on palkinnut nämä oppilaat vaikenemisestaan, omertan vaikenemisen laki elää voimakkaana taidemaailmassa. Tällähän on muuten vuosikymmenet estetty jopa vapaa kirjoittaminenkin taiteesta. HS on alkanut vapautua, mutta esimerkiksi alan taidelehti meni vuosikymmeniä taaksepäin valitessaan Pessi Raution päätoimittajakseen, koska juuri näistä demokratian ja perusoikeuksien alalle estävistä pitäisi taidemaailmassa jo pikkuhiljaa päästä eroon.
Varsinkin nuorten taiteilijoiden pitäisi ymmärtää että tämä vanha kaarti elää ikivanhojen taiteen heimorituaalien mukaisesti ja estää alalla todellisen demokratian kehittymistä. Heidän arvomaailmansa josta he niin tiukasti kiinni pitävät, on arvomaailma joka on kaatunut jo aikoja sitten ja katkeruus siitä miten väärässä ollaankin oltu koko ikä ja se vieläpä tiedostetaan näissä piireissäkin, on aiheuttanut sen ettei peiliin pystytä katsomaan ja uskalleta tunnustaa omia virheitään, sekä korjata asioita.
Pelko on kova siitä että ne omat todelliset kyvyt joutuisivatkin lähempään tarkasteluun ja allalla olisi toimiva demokratia on valtava ja siksi systeemistä pidetään kiinni loppuun asti. Mätää hyväveli systeemiä ei haluta purkaa, koska pelätään vapaita mielipiteitä ja demokratiaa. Se ilmeisesti olisi joltain niin paljon pois.
##Toiminnan tarkoitus on tuhota ihmisen ura ja pilata hänen elämänsä ja härskeimmässä tapauksessa ajaa ihminen itsemurhaan. Ja huom: Tämä ei ole mikään tyhjä metafora, vaan tutkittua tietoa.##
Kuten sanoin tämä ei ole tyhjä metafora, vaan toiminnan selkeä tarkoitus on ollut todellakin tuhota urani, pilata elämäni ja ajaa minut itsemurhaan. Mutta mitä tekee tämä taideterapeutti, joka käyttää koulutustaan rikollisiin toimiin. Kirjoitin joku viikko takaperin hänelle muutaman kirjeen joilla pyysin oikeuksiani ja nyt hän sen sijaan että olisi palauttanut oikeuteni, olikin mennyt poistamaan sähköpostiosoitteensa.
Hän siis yrittää tällä tempulla saada asiat näyttämään siltä kuin ei viestejä olisikaan saanut, jotta voisi jälkikäteen ne kiistää. Eli sen sijaan että palauttaisi rohkeasti ja reilusti toisen taiteilijan oikeudet, hän jatkaa edelleen asioiden peittelemistä ja salaamista. Taideterapeutin ammatissa toimiva tällainen henkilö on täysin väärällä alalla ja missään nimessä tällaiselle henkilölle ei pitäisi antaa mitään valtaa päättää toisten asioista tai toimia opettajana jossain koulussa. Vaikka koulu olisikin hänen omansa.
Mutta en ole tältä taideterapeutilta pyytänyt mitään muuta kuin lakisääteisiä oikeuksiani ja pyytänyt niitä sen takia jotta voisin elättää itseni ja kouluttaa lapseni omalla työlläni. tätä oikeutta hän ei halua minulle palautta, vaan haluaa edelleenkin vielä yli seitsemän vuoden jälkeenkin jatkaa urani tuhoamista rikollisin keinoin.
Tämän tyttären äitihän joka on presidentin palkitsema taiteilija, niin hänen oma isänsä on ollut taiteilija joka on päätynyt itsemurhaan. Nyt nämä traumat yritetään kostaa tyttären taideterapeutin taideterapeutin koulutusta hyväksikäyttäen toiselle huippulahjakkaalle taiteilijalle. Kyseessä on erittäin törkeä temppu ja täytyy ihmetellä miten taidemaailma joka on tietoinen asioista voi hyväksyä sumeilematta kyseisen toiminnan.
Samoin täytyy ihmetellä niitä aikuisia ihmisiä jotka hyväksyvät kyseisen toiminnan, heille ilmeisesti suomen laki ei merkitse mitään ja he mielummin vievät yhdeltä taiteilijalta perusoikeudet, kuin ottaisivat riskin urallaan ja kertoisivat totuuden. mutta tämä porukka ei ilmeisesti usko että voisivat tehdä taiteilijanuraansa rehellisin keinoin.
Tätä asiaa minun täytyy ihmetellä todella, koska eivät kokoukset ja niissä esitetyt syytteet ole enää salaisuuksia. Joten he tietoisesti tekevät uraansa estämällä toisen taiteilijan perusoikeuksien toteutumisen.
On taas ruvenneet demonit sinua riivaamaan ja elät siinä kuumeisessa mielikuvitusmaailmassa. Noinko ottaa koville kun sinulle luetaan faktoja pöytään. Olet huono häviäjä hehehe! Kun keinot loppuu niin pistämpä taas linnkiä kehiin. Olet oksettava tyyppi!
No mutta niin oksettava tyyppi en ole että minun pitäisi lahjattomuuttani viedä toiselta taiteilijalta perusoikeudet, mutta sinä olet juuri tasan tarkkaan sellainen hyypiö. Suutuitko taas tosiasioiden levähtäessä eteesi ja harmittaako kun videon poisto ei niin vain enää onnistukaan , vaan se jää internettiin ikuisesti.
Ja yksi juttu, keinot eivät lopu ja se mitöä nyt tehdään on koko ajan valmistelua ihan muuhun joka paljastuu sinullekin aikanaan.
taiteilijaseura ei ole minulle sen kummemmin tuttu mutta tiedän että sillä on maine sellaisena kerhona, johon on erittäin vaikea päästä sisälle jos ei ole suhteita. Älä ihmettele jos sinua ei ole laskettu sisään, ei ole kuulemani mukaan monia muitakaan hakeneita vaikka olisi ollut koulutukset ja jäsenyydet liitossa ja kaikki. Sitä kannattaa miettiä, että jos joku porukka aivan kertakaikkiaan viihtyy paremmin keskenään, niin mitä hyötyä sellaiseen on lopulta edes tukkia. Aina löytyy joku muu porukka johon on tervetullut. Ymmärrän että kansallisille yhdityksille taiteiljoiden ammattiliittoina ei ole olemassa vastaavia vaihtoehtoja mutta jos haluaa olla mukana ja porukoissa niin kyllä paikallisia porukoita löytyy pääkaupunkiseudulta muitakin.
Taiteilijaseuran ammattiliittoihin pääsee pääasiassa vain, jos on suorittanut alan korkeakoulututkinnon. Jos sitä ei ole, merittien täytyy olla huomattavat tai sitten pitää olla sillä tavalla yleisesti tunnettu ja tunnustettu henkilö että kokous katsoo että jäsenyys on hyväksyttävä.
Kannattaa lähteä liikkeelle sieltä helpommasta päästä eli tekee hyviä töitä, hakee näyttelyitä ensin pienemmissä paikoissa ja laittaa sitten hakemusta johonkin sopivaan paikalliseen taiteilijaseuraan. Kannattaa myös ilmoittautua kansan- ja vaikkapa kansalaisopistojen kursseille tai muuhun koulutukseen, sieltä saa hyviä vinkkejä omaan työskentelyyn ja tutustuu ihmisiin, joiden kanssa voi tehdä jatkossa yhteistyötä. Voi perustaa vaikka oman yhdistyksen tai pienen ryhmän, jonka kanssa hakee näyttelyitä. Yhdessä tekeminen on antoisampaa ja ryhmällä on enemmän painoarvoa kuin yksittäisellä taiteilijalla. Voi ottaa vaikka jonkun teeman tai yhteisen kantavan ajatuksen työskentelyyn ja soitella ahkerasti paikallislehtiä ym. mediaa paikalle. Pikkuhiljaa kulttuuri-ihmiset saavat kuulla toiminnasta ja homman ympärille tulee kiinnostusta.
Ikävien ihmisten seuraa kannattaa välttää eikä kannata väen vängällä yrittää tukkia kaveriksi hankalille ihmisille. Jos joku kuspiä on päässyt vallan kahvaan, ei kannata juosta sellaisen ihmisen kanssa päätään seinään vaan hankkia ystäviä sellaisista, jotka ovat sen arvoisia.
Tämä ei tietenkään ole niin paljon tekemisissä demokratian kanssa vaan ihan sellaista käytännön asiaa jonka avulla voi tukea omaa tekemistään.
Kyllä demokratiaa pitää kannattaa ja vaatia mutta ihmisten kanssa meinaa olla vähän sillä tavalla että jos heti ensinäkemältä hyökkää heidän kimppuunsa kynsin ja hampain, on hirveän vaikeaa enää jatkossa saada mitä haluaa ja pystyä vaikuttamaan asioiden kehittymiseen. Ihmiseten kanssa kannattaa ottaa sellainen inhimillinen lähestymistapa ja kuunnella aidosti myös niitä, joiden tekemisistä ei ole kovin vakuuttunut. Ihmisillä on monenlaisia motiiveja ja osalla jopa vallassa olevista ei ole edes kykyä nähdä mikä on oikein ja mikä ei oikein ole. Parhaiten asioihin onnistuvat aina vaikuttamaan ne, jotka osaavat esittää asiat ikäänkuin muutos olisikin ollut vallanpitäjän oma ajatus. Näin kaikki saavat pitää kunniansa ja itsekunnioituksensa. Jos demokratiaa vaativalla on itsellä perimmäisenä motiivina kosto ja kantavana voimana katkeruus, hän ei mielestäni ole juuri sen parempi ihminen kuin vastustajansakaan.
...tuo Helsingin taiteilijaseura kyllä tavallaan kiinnostaisi, koska sieltä voisin saada oikeuteni kuntoon. Mutta taiteilijaseuralla on useita julkisia näyttelypaikkoja joihin ilman seuran jäsenyyttä ei voi hakea näyttelytilaa, samoin Rikhardinkadun kirjasto on valjastettu taidelainaamoksi seuran käyttöön. Joten on aika outoa että joku pieni piiri voi pyörittää tällaista keskenään, ilman että sinne pääsisi mitenkään ulkopuoliset sisään, vaikka koulutukset ja kaikki ovat aivan vastaavat kuin siellä jäseninä olevilla. Erikoista on touhu taidealalla, pienet marginaalipiirit estävät ulkopuolisten pääsyn piireihin. Kyse näissä liitoissa ja järjestöissä ei siis todellisuudessa ole taiteesta, vaan isojen lasten hiekkalaatikkoleikeistä. Jossa minä voin estää muiden ammatillisen järjestäytymisen ja päteä sillä tavalla, kun ei niillä teoksilla pysty pätemään.
Mitä tulee tähän yhdessä tekemiseen tai julkisuuden hakemiseen, niin en katso taiteilijan työtä ryhmätyöksi ja julkisuutta minulle on tarjottu jopa televisiosta. Mutta en hae työlläni itselleni julkisuutta, vaan teen sitä elättääkseni itseni ja kouluttaakseni lapseni omalla työlläni.
Mutta palatakseni taidealalle, niin tuntuu että koko ala perustuu toiselta taiteilijalta mahdollisuuksien viemiseen. Eli alalla ei yritetäkään tehdä uraa omilla teooksilla, vaan sillä että voitaisiin estää joltakin jotakin tai viedä joltakin mahdollisuudet pois. Ja jos sitä ei voida tehdä rehellisin keinoin, niin sisäpiirin vallalla tehdään se käyttämällä rikollisia laittomia keinoja. Ja tämä taas voidaan tehdä sumeilematta taidealan sulkeutuneisuuden vuoksi, koska kukaan ei uskalla nousta sisäpiiriä vastaan vaikka he toimisivat kuinka törkeästi.
Sinulla on ihme apinointi jäänyt päälle! Mistä kumman videosta puhut??? En minä näe mitääään videota hehehe!!!!!!! Käy hyvä ihminen välillä nukkumassa pääsi selväksi niin ehkä piankin huomaat että mitään videoa ei täällä ole.
...mutta mistäs linkityksistä sinä puhuit. Tuskin ainakaan tähän viestiketjuun olen mitään linkittänyt, mutta tuonne toisaalle linkitin erään videon ja ajattelin että puhuit siitä. Joten kerro ihmeessä mikä linkitys on taas alkanut, jos et sitä videota meinaa?
taaplaa tyylillään ja valitsee itse toimintatapansa, sehän on selvää. Taiteilijoilla on ollut erilaisia ja eri aiheiden ympärille kokoontuneita ryhmiä maailman sivu, on ollut lokakuu-ryhmää, marraskuun ryhmää, symposion-ryhmää, tulenkantajia jne. Ryhmäytyminen on yksi ihan merkittävä taiteellisen toiminnan ja esiintymisen muoto eikä sitä ole syytä vähätellä vaikka se ei itseä kiinnostaisikaan. Julkisuus taas, ainakin jonkinlainen julkisuus, auttaa ihan merkittävällä tavalla teosten myynnissä ja yleisön kiinnostuksen herättämisessä.
Nykyään yhteistyö taiteilijoiden kesken tuntuu taas olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus, varsinkin nuoret taiteilijat pitävät paljon ryhmänäyttelyitä ja työskentelevät yhdessä ideoita ja tekniikoita jakaen. Näkisin, että yhteistyö on merkittävin yksittäinen tapa nimenomaan tuon mainitsemasi kateuden, kyräilyn ja toisten taiteilijoiden työn sabotoimisen ehkäisemisessä. Kun ihmisillä on jotakin saatavaa toisiltaan ja yhteistyö on antoisaa, ei ole mitään järkeä ns. pissata yhteisiin muroihin. Minä en näe, että taiteilijat ylipäätään ja varsinkaan nuoret taiteilijat perustaisivat työskentelyään toisten taiteilijoiden mahdollisuuksien viemiseen. Jos tällaisia sairaita yksilöitä ihan tosissaan on, minä en ainakaan onnekseni ole joutunut heidän kanssaan tekemisiin. Minusta tuntuu, että jostakin syystä vähän haluatkin nähdä taiteilijat tällaisina hirviöinä, luulen kuitenkin että kukaan ei taidealalle ryhdy siinä tarkoituksessa, että saisi mahdollisimman paljon sabotoida toisten ihmisten elämää. Eiköhän sellaisille löydy parempiakin koulutusmahdollisuuksia.
Sen olen kyllä valmis myöntämään, että taiteilijoissa on paljon ns. herkkiä persoonia, jotka loukkaantuvat helposti ja saattavat käyttäytyä impulsiivisesti ja välillä epärationaalisesti. Taide on hyvin henkilökohtaista työtä ja valitettavasti jotkut tuntuvat asennoituvan siihen ikäänkuin sitä omaa tekemistä pitäisi koko ajan sapeli tanassa puolustaa ja hyökkäillä varmuuden vuoksi vähän joka suuntaan kuin koira köydessä. Tässäkin kanssakäyminen muiden taiteilijoiden kanssa auttaa, huomattan että ollaan samassa veneessä ja toisten tekeminen ei ole uhka minun taiteelleni vaan pikemminkin mahdollisuus. Jos me taiteilijat emme arvosta paitsi omaamme, myös toisten taiteilijoiden työtä ja taidetta ylipäätään, kuka sitten arvostaa? Ei kukaan. Toisten mollaaminen ja kilpaileminen "kuka on paras"-tyylillä vetää mattoa meidän kaikkien ja koko alan alta.
Minulla on vankka käsitys siitä, että et ole tuon Helsingin taiteilijaseura-asian kanssa yksin. Kaikilla asianosaisilla on asioista omat käsityksensä ja voipi olla, että aika moni jakaa sinun käsityksesi. Älä liikaa märehdi sitä, taiteilijana tosissaan voi toimia aivan hyvin ilman yhden yksittäisen paikallisen seuran jäsenyyttä. Muitakin gallerioita on olemassa ja muita paikkoja esitellä osaamistaan, jopa muita kaupunkejakin kuin Helsinki. Ymärrän, että asia korpeaa, mutta älä toki anna koko elämäsi myrkyttyä toisten ihmisten takia.
Olikin harvinaisen viisasta sanottavaa sinulla. Toivottavasti tämä taiteilija osaa arvostaa edes noita sanoja. Noinhan ne asiat pitää ollakin. Miksi ylipäätään stressata itseään asioilla millä ei ole toiveitakaan toteutua. Näkemyseroja ihmisillä on kaikesta...myöskin taiteesta ja niin pitää ollakin.
Ei ne Taiteilijaseuratkaan ole mitään "luvattu maa" eikä siihen pyrkiminen ole ainoa ja oikea asia taiteilijan elämässä. Taiteilija voi rakentaa tulevaisuuttaan muutenkin tekemällä hyvin sitä mitä osaa ja jos hän haluaa elää vaikkapa erakkona vailla minkäänlaisia kontakteja kolleegoihinsa niin sekin hänelle suotakoon. Mutta tarpeeton riidan haastaminen kaikkien tahojen kanssa ei ainakaan kasvata taiteilijan kunniaa kuin kukkaroakaan.
Tuollaiset nähdyt väännöt näyttävät kertakaikkiaan vastemielisiltä.
##Julkisuus taas, ainakin jonkinlainen julkisuus, auttaa ihan merkittävällä tavalla teosten myynnissä ja yleisön kiinnostuksen herättämisessä.##
No minä en tee työtäni julkisuuden takia, on sitä tarjottu ja asiakkaat käyvät kuumana kun en ole suostunut.
##Minä en näe, että taiteilijat ylipäätään ja varsinkaan nuoret taiteilijat perustaisivat työskentelyään toisten taiteilijoiden mahdollisuuksien viemiseen.##
Tässä olen jotakuinkin samaa mieltä, mutta poikkeus vahvistaa aina säännön. Ja kyllähän tosiasiassa suomen kulttuuri ja taidepiirit ovat niin pieniä että samat henkilöt jotka julkisesti taputtavat toisiaan selkään ja esiintyvät kavereina, taistelevat kulissien takana kuitenkin verisesti apurahoista ja taiteen muista tuista ja virkapaikoista. Onhan meillä historia todisteena ja ei ihminen mihinkään ole muuttunut näennäissivistyksestä huolimatta. Kun tulevaisuudessa katsotaan historiaa, niin maailmansotineen ja atomipommeineen 1900- luku määritellään varmasti pimeimmäksi keskiajaksi.
Myös taidealan sulkeutuneisuuden takia voidaan todeta että ala perustuu kyllä selkeästi estämiseen, jopa ammatillisen järjestäytymisen estämiseen ja tämä jos mikä kertoo taidealasta kaiken. Myös vuosikymmenet jatkunut taiteesta vapaasti kirjoittelun estäminen kertoo ettei asiat ole kohdallaan vieläkään. Ala ei siis millään lailla ole ollut vapaa, vaan kahlittu ja tarkkaan säädelty ja virallisen taiteen kentän tehtävänä on ilmeisesti ollut ikiajan juuri valtiolle hankalien taiteilijoiden työn estäminen.
##Toisten mollaaminen ja kilpaileminen "kuka on paras"-tyylillä vetää mattoa meidän kaikkien ja koko alan alta.##
Siis terve ja reilu kilpailuhenki on kielletty ja itsensä kehumisella haukutaan muita.
##Minulla on vankka käsitys siitä, että et ole tuon Helsingin taiteilijaseura-asian kanssa yksin. Kaikilla asianosaisilla on asioista omat käsityksensä ja voipi olla, että aika moni jakaa sinun käsityksesi.##
No eipä mielipiteeni koske vain taiteilijaseuraa, vaan koko taidemaailmaa. Koska se pitäisi yhdistää sirpaleisesta joukosta yhdeksi isoksi asioiden ajajaksi. Tosin valtiohan pelkää taiteilijoita ja siksi sen estämiseksi taiteen poliittisesti uskollinen sisäpiiri tekee kaikkensa.
##Muitakin gallerioita on olemassa ja muita paikkoja esitellä osaamistaan,##
Tuota noin en tietääkseni ole sanonut haluavani johonkin galleriaan, enkä voisi sinne mennäkään, koska miunulla ei ole tarvittavaa määrää teoksia itselläni. Kaikki isoimmat ja hienoimmat teokseni olen myynyt ja kestää aikansa tehdä uusia. Ja kun minun tavoitteenikaan ei ole mikään näyttelyn järjestäminen.
##Ymärrän, että asia korpeaa, mutta älä toki anna koko elämäsi myrkyttyä toisten ihmisten takia.##
No se mikä eniten korpeaa on se suunnaton raukkamaisuus jota alalla esiintyy.
Mutta keskustelu kanssasi on erittäin mielenkiintoista, varsinkin tuon taiteilijaseuran kohdalta ja muutenkin taidealasta, mutta sanoit siis olevasi kotoisin keskisuomesta.
##Miksi ylipäätään stressata itseään asioilla millä ei ole toiveitakaan toteutua.##
Ei kyllä taideala tulee yhdistymään haluan minä sitä tai en ja kyllä perusoikeudet ja syrjintälait tulevat sinnekin voimaan, vaikka nykyinen sisäpiiri tekee kaikensa estääkseen kehityksen. Se vain yksinkertaisesti tulee yhdistymään, samoin kuin koko alakin tulee muuttumaan. Oma ennustukseni on että' alle kymmenen vuoden kuluttua meillä on taideala muuttunut kokonaan.
##Mutta tarpeeton riidan haastaminen kaikkien tahojen kanssa ei ainakaan kasvata taiteilijan kunniaa kuin kukkaroakaan.##
No jos omien oikeuksiensa hakemista joku pitää riidanhaastona, niin sitten pitää. Mutta muuten olen samaa mieltä.
##Tuollaiset nähdyt väännöt näyttävät kertakaikkiaan vastemielisiltä.##
Jos tarkoitat oikeuksieni hakemista, niin ihme ettet näe rikollista ja laitonta toimintaa toista taiteilijaa kohtaan vastenmielisenä. Ehkäpä se johtuu siitä ettei omia oikeuksiasi ole viety?
Mitä ylipäätään noilla oikeuksilla tarkoitat? Jos tarkoitat niitä monia "ovia" mitkä usein taiteilijan nenän edessä sulkeutuu ja jos tarkoitat niitä "virallisempia" yhteisnäyttelyitä mistä taiteilijan työt on jyrytetty ulos, niin silloin minultakin on ne viety. Se ei kuitenkaan ole mikään maailmanloppu. Ainakaan minä en ole ryhtynyt voivottelemaan ja pistänyt keihäitäni tanaan. Jatkan aina eteenpäin ja olen tehnyt edelleenkin sitä mitä parhaiten osaan ja se on huomattu myös niissä virallisimmissakin piireissä muutamista kutsunäyttelyistäkin päätellen. Näiden näyttelyiden yhteydessä kahden kaupungin taidemuseotkin ovat hankkineet kummatkin yhden teokseni omistukseensa. Mikä parasta, nykyisin olen kotikaupunkini toinen niinsanottu "virallinen muotokuvamaalari"- tai nyttemmin lienee olen jo ainoa kolleegani sairastuttua vakavasti. Nyt juurikin on valmiina kuivumassa valmiiksi saatu hyväksytty muotokuva kaupunkimme eläkkeelle jäävästä asemakaava insinööristä ja toinen muotokuva- joka tilaus tosin on tullut verkkogalleriani kautta, on odottamassa keskeneräisenä ateljeessani.
Se mitä tällä kaikella tahdon sanoa on, että kun tarpeeksi uskoo omaan tekemiseensä ja on normaali sosiaalinen luonne ja vielä osaa hommansa niin kyllä ennenpitkää se vuori tulee Muhammedin luo.
En ole vieläkään hakeutunut taiteilijaliittoon koska periaatteessa en sitä liittoa niin kuumeisesti tarvi, vaikkakin liitossa olevat kolleegat arvelevat että nykyisten ansioideni vuoksi sinne pääsisin.
Uskon että tähän olen päässyt oman verkkogalleriani suosion ansiosta. Ehdotan sinulle samaa. Tee sinäkin itsellesi kotisivut.
Toivotan sinulle malttia ja hyvää kesää!
##Mitä ylipäätään noilla oikeuksilla tarkoitat?##
Omilla oikeuksillani tarkoitan niitä oikeuksia jotka minulta vietiin tuossa surkeassa taidekoulussa ja yleisesti taiteilijoiden oikeuksilla tarkoitan ammatillisen järjestäytymisen oikeutta, niin ettei sitä joudu joltakin toiselta taiteilijalta anomaan polvilleen nuolemalla kengänpohjia ja luopumalla esimerkiksi perusoikeuksistaan. Oikeus pitäisi olla kun toimii ammatissa tai koulutus on kunnossa.
## Jos tarkoitat niitä monia "ovia" mitkä usein taiteilijan nenän edessä sulkeutuu ja jos tarkoitat niitä "virallisempia" yhteisnäyttelyitä mistä taiteilijan työt on jyrytetty ulos, niin silloin minultakin on ne viety. Se ei kuitenkaan ole mikään maailmanloppu. Ainakaan minä en ole ryhtynyt voivottelemaan ja pistänyt keihäitäni tanaan. Jatkan aina eteenpäin ja olen tehnyt edelleenkin sitä mitä parhaiten osaan ja se on huomattu myös niissä virallisimmissakin piireissä muutamista kutsunäyttelyistäkin päätellen. Näiden näyttelyiden yhteydessä kahden kaupungin taidemuseotkin ovat hankkineet kummatkin yhden teokseni omistukseensa. Mikä parasta, nykyisin olen kotikaupunkini toinen niinsanottu "virallinen muotokuvamaalari"- tai nyttemmin lienee olen jo ainoa kolleegani sairastuttua vakavasti. Nyt juurikin on valmiina kuivumassa valmiiksi saatu hyväksytty muotokuva kaupunkimme eläkkeelle jäävästä asemakaava insinööristä ja toinen muotokuva- joka tilaus tosin on tullut verkkogalleriani kautta, on odottamassa keskeneräisenä ateljeessani.
##
En tarkoita virallisia näyttelyitä, koska en yhteenkään ole hakenut. Ja hienoa että pärjäät taiteellasi.
##Se mitä tällä kaikella tahdon sanoa on, että kun tarpeeksi uskoo omaan tekemiseensä##
Ei minulla teoksissa tai uskossa mitään vikaa ole, vaan työmotivaatio klikkaa noiden rikollisten ja laittomien selkäänpuukotusten takia. Ja oikeuksia ei tahdo millään saada takaisin.
##En ole vieläkään hakeutunut taiteilijaliittoon koska periaatteessa en sitä liittoa niin kuumeisesti tarvi, vaikkakin liitossa olevat kolleegat arvelevat että nykyisten ansioideni vuoksi sinne pääsisin.##
Ehkä ei pitäisikään ajatella ettei liittoa tarvitse, vaan että liitto tarvitsee sinut. Se tarvitsisi kaikki taiteilijat mukaan kehittämään alaa yhteisellä ja isolla ammattijärjestöllä, demokraattisempaan suuntaan. mutta ikivanhat vanhat muumiot jotka alalla pitävät valtaa ja joiden pää on harmaantunut sisältä enemmän kuin ulkoa pitävät omista pienen pienistä etupiireistään kiinni hännystelijäjoukkonsa turvin, luulevat omistavansa koko taidealan ja myös päättävän kuka saa taiteilija olla.
##Uskon että tähän olen päässyt oman verkkogalleriani suosion ansiosta. Ehdotan sinulle samaa. Tee sinäkin itsellesi kotisivut.##
Hyvä neuvo ja olen harkinnutkin asiaa pitkään, mutta kun kädet on muutenkin täynnä työtä ja motivaatio alhaalla, ei tahdo saada kaikkea haluamaansa aikaan. Mutta siihenhän tällä rikollisella laittomalla selkäänpuukotuksella on pyrittykin.
##Toivotan sinulle malttia ja hyvää kesää!##
Sitä samaa sinulle.
kotoisin keskisuomesta enkä myöskään pääkaupunkiseudulta.
Tuo, että et ole kiinnostunut näyttelyiden järjestämisestä, on ehkä yksi asia joka menee taiteilijaseurojen kanssa ristiin. Seuroissa katsotaan, että nimenomaan näyttelytoiminta on se, joka erottelee "jyvät akanoista" tietysti koulutuksen ym. rinnalla. Myöskin apurahat jaetaan pääasiassa aina näyttelytoimintaan eli kohdeapurahoina näyttelyn järjestämiseen ja siitä koituviin kuluihin ja/tai työskentelyapurahana teosten valmistamiseen näyttelyä varten. Näyttelyiden katsotaan olevan keskeisin osa ammattitaiteilijan työtä ja ammattitaidon tärkein mittari.
Siinä mielessä olen tuossa näyttelyasiassa samaa mieltä, että jos julkisia (tai merkittävän säätiön) varoja jaetaan taiteellisen työskentelyn toteuttamiseen, olisi paikallaan, että yleisö myös pääsisi näkemään taidetta, jonka on tavallaan jo etukäteen kustantanut. En näe, että apurahoja voisi jakaa esim. taiteilijalle, joka tekee pelkästään tilaustöitä. Tällöinhän hänen olisi kai tarkoitus hinnoitella työnsä niin, että ostaja, joka yksin pääsee nauttimaan taideteoksesta, kustantaa lystin.
En ymmärrä, mitä ihan noin konkrettisessa mielessä on apurahoista "taisteleminen", ellet tarkoita jotakin huhujen levittämistä tai mustamaalaamista. Sen tiedän ja ymmärrän, että aina apurahojen julkistamisen jälkeen muutaman kuukauden asian ympärillä on hillitön kateuden ja katkeruuden ilmapiiri etenkin niillä, jotka olisivat omasta mielestään ilman muuta apurahan ansainneet. Tämä on tietysti siinä mielessä inhimillistä, että taiteiljat ovat ihan oikeasti kovilla toimeentulonsa kanssa, tarve ja hinku päästä tekemään omaa itselle tärkeää projektia on kova ja pettymys on valtava, jos saa passit takaisin Siwan kassalle odottelemaan seuraavaa kierrosta.
Olet kyllä oikeassa siinä, että taidealalla järjestäytynyt toiminta perustuu jossakin määrin estämiseen ja ulos sulkemiseen. Taustalla on voinut olla pelko siitä, että taideyhteisön arvovalta kärsii, jos mukaan otetaan "harrastelijaporukkaa." Tämä on tietysti pohjimmiltaan ihan typerä pelko ja ne, jotka suhtautuvat taiteeseen avoimesti, eivät jaa eri tekijöitä näin yksioikoisesti eri kasteihin. Taidepiireissä on kuitenkin limittäin näiden nimittämiesi "virallisten" piirien kanssa toisia, eri tavalla ja merginaalisesti ajattelevia piirejä, jotka voivat olla hyvinkin avoimia ja hyväksyä mukaan toimintaan ja keskusteluun kaikki kynnelle kykenevät arvovaltaisista ammattitaiteilijoista kylähulluihin ja elämäntapaintiaaneihin. Asia ei siis mielestäni ole ihan niin yksioikoinen kuin mitä esität. Taideyhteisössä on kapinaa ja muutosvoimia, mutta elävän elämän realiteetit ovat kuitenkin mitä ovat. Harva jättää esim. apurahahakemuksen täyttämättä siksi, että haluaisi olla riippumaton "valtaapitävistä tahoista." Siellä Siwan kassalla työskentely- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat näes vieläkin surkeammat.
Terve ja reilu kilpailuhenki ei sinänsä ole mitenkään kielletty eikä itsensä kehumisella toki haukuta muita. Itse en ymmärrä, miksi kilpailu näissä asioissa on niin tärkeää. Itsekin tuomitset muita taiteiljoita apurahoista, virkapaikoista ym. kilpailemisesta. Itse olen aina kokenut saavani enemmän yhteistyöstä, jos joku tietää, keksii tai osaa jonkin asian ja kertoo sen minulle ja minä puolestani teen saman palveluksen hänelle, kehitymme molemmat ja osaaminen ja ymmärrys kehityy siinä samalla. Kyseessä on ns. win-win-situation. Olen itse ottanut sen linjan, että arvostan ja kehun ääneen aktiivisesti toisten tekemisiä, kun huomaan niissä jotain omasta mielestäni mielenkiintoista ja hyvää. Itsekin tarvitsen kehuja ja kannustusta, miksi haluaisin kieltää sen muilta? Taide itsessään ei mitenkään hyödy siitä, että toisilleen kateelliset taiteiijat keksivät parjauksia ja vähättelevät toistensa tekemisiä, julistautuvat parhaiksi tai erehtymättömiksi ja kaikin puolin täydellisiksi. Kukaan ei ole valmis, ei taiteilijana eikä ihmisenä.
##Tuo, että et ole kiinnostunut näyttelyiden järjestämisestä, on ehkä yksi asia joka menee taiteilijaseurojen kanssa ristiin.##
No mutta eihän kyse ole kiinnostuksen puutteesta näyttelyiden järjestämiseen, minulle on tarjottu useammastakin paikasta näyttelytilaa jopa ilmaiseksi teosten myyntiprovisiota vastaan. Mutta kun minulla ei ole keskenään yhtenäistä näyttelymateriaalia, osa teoksistani menee kaupaksi suhteellisen nopeasti ja osan teen tilauksena, lisäksi teen noita ideateoksia joissa nykyään samalla kuvaan idean tekemisen, mutta niitäkään ei ole riittävästi. mutta kyllä sitten kunh teoksia on yhtenäiseen näyttelyyn tarpeeksi, kuljetetaan näyttelystä toiseen.
## En näe, että apurahoja voisi jakaa esim. taiteilijalle, joka tekee pelkästään tilaustöitä. Tällöinhän hänen olisi kai tarkoitus hinnoitella työnsä niin, että ostaja, joka yksin pääsee nauttimaan taideteoksesta, kustantaa lystin.##
Ensimmäiseen lauseeseen sanoisin että taiteilijahan elää tilausteoksillaan ja jos taiteilija saisi apurahan hän eläisi sillä ja pääsisi näin tekemään erilaistakin taidetta, pelkkien tilausteosten sijasta. Ja toista lausetta en ymmärrä ensimmäisen perässä, vaikka yritin lukea miten ajatuksella.
##Olet kyllä oikeassa siinä, että taidealalla järjestäytynyt toiminta perustuu jossakin määrin estämiseen ja ulos sulkemiseen. Taustalla on voinut olla pelko siitä, että taideyhteisön arvovalta kärsii, jos mukaan otetaan "harrastelijaporukkaa."##
Kun lähes mitä tahansa voidaan kutsua taiteeksi, eikä taidetta pysty tarkalleen määritellä, niin harrastajan ja ammattilaisen raja on niin hämärä ettei sitä itse asiassa edes ole. On vain kyse siitä kenet hyväksytää taiteilijaksi virallisissa suljetuissa piireissä. Ja näin nämä pelot aiheutuvat vain ilmaisen rahan ja vallan loppumisen pelosta, sekä siitä että alan vapauden myötä myös arvostukset saattaisivat muuttua.
##Terve ja reilu kilpailuhenki ei sinänsä ole mitenkään kielletty eikä itsensä kehumisella toki haukuta muita.##
Mutta niin jotkut sen ottavat, katsovat että varsinkin sellainen joka osaa ja kehuu itseänsä, mollaakin kehuillaan muita. Toisin tietenkin on kehuja on tyhjänpuhuja eikä osaa mitään, silloin sitä ei oteta vastaavalla tavalla.
##Itse en ymmärrä, miksi kilpailu näissä asioissa on niin tärkeää. Itsekin tuomitset muita taiteiljoita apurahoista, virkapaikoista ym. kilpailemisesta.##
Toinen lauseesi kumoaa ensimmäisen, koska ensimmäisessä et ymmärrä miksi kilpaileminen on minulle niin tärkeätä ja toisessa sanot minun tuomitsevan kilpailemisen. mutta yritän vastata molempiin. Harjoitteleminen ja kilpaileminenhan tähtäävät molemmat suoritusten parantamiseen ja ovat aivan normaaleja tapoja kehittää itseään. Miksi sitä vierastetaan itse taiteen tekemisessä, mutta sallitaan taistellessa näistä taiteen virkapaikoista?
En ole tuominnut taiteilijoita apurahoista tai virkapaikoista ja saatikaan kilpailemisesta, olenhan saanut itsekin muutaman apurahan ja ollut jopa Helsingin kaupungilla palkattuna taidetyöntekijänä. Apurahat olen tuominnut niiden salaisien jakoperusteiden vuoksi ja siksi että ne eivät kohtele taiteilijoita yhdenvertaisesti.
##Taide itsessään ei mitenkään hyödy siitä, että toisilleen kateelliset taiteiijat keksivät parjauksia ja vähättelevät toistensa tekemisiä, julistautuvat parhaiksi tai erehtymättömiksi ja kaikin puolin täydellisiksi.##
Ei taide itsessään hyödy siitäkään että alalla voidaan estää ammatillinen järjestäytytminen ja että sisäpiiri voi omalla vallallaaan viedä taiteilijalta jopa perusoikeudet ja tuhota tämän uran laittomilla toimilla. Koska se ja varsinkin se ettei niihin edes uskalleta alan sulkeutuneisuuden vuoksi puuttua, kertoo alan todellisen mädännäisyyden. Mikä taas kokonaan johtuu vanhan Neuvostoliittolaisen tai pikemminkin DDR tyyppisen virkamieskoneiston hallitsevan koko maatamme erittäin vahvasti, olemme ainoa Euroopan maa joka ei ole käynyt läpi lähimenneisyyttään ja taideala on näistä pahimpia. Edes perusoikeuksia ei ole.
Ja koko tämä ikivanha suljettu systeemi on tullut tiensä päähän jo ajat sitten, mutta muumioituneet päättäjämme eivät ymmärrä sitä, koska pää on harmaantunut todellakin sisäpuolelta enemmän kuin ulkopuolelta. Onnaksi kuitenkin realiteetit iskevät vastaan ja systeemiä ei kohta enää voida pitää yllä, Neuvostoliitto kaatui valtiotasolla jo yli kaksikymmetä vuotta sitten läpimädän systeeminsä takia ja sama on tulossa nyt meidän maamme taidealalle. Saattaahan se kaatua koko länsimainen rahajärjestelmä ja silä taideala saattaisi tervehtyä parhaiten, silloin elämään jäisi se taide jota ihmiset todella haluaisivatkin ja joku suostuisi siitä jotain maksamaankin.
"Ehkä ei pitäisikään ajatella ettei liittoa tarvitse, vaan että liitto tarvitsee sinut. Se tarvitsisi kaikki taiteilijat mukaan kehittämään alaa yhteisellä ja isolla ammattijärjestöllä, demokraattisempaan suuntaan."
Tuskinpa taiteilijaliito tarvitsee tällaista jäsentä jolle tuollaiset yhdistysjutut ovat tervan juontia varsinkin kun en itsekään tunne hyötyväni tuollaisesta liitosta aineellisesti kuin henkisestikään. Asia olisi vallan toinen jos tuon liiton kautta saisi avustusta mahdollisen työttömyyden iskiessä.
Nyt kuitenkaan sellaiseen olisi edes tarvetta ja funktioni kyseiseen liittoon on näin ollen hyvin vähäinen.
...sinua kiinnostaisi edes ajaa alalle taiteilijapalkkaa, kun kerran olet huolissaasi tuosta työttömäksi joutumisesta? Ja eivätkös liitot ole sitä varten että ne ajaisivat taiteilijakunnan asioita?
En ole varsinaisesti huolissani työttömyydestäni, töitä minulla kyllä riittää jos ei sairaus iske niin että pensseli ei enää pysy kädessä. Siltikin tuollaisiin tapauksiin pitää varautua hyvinä aikoina. Ainakin itse toimin yrittäjän statuksella ja maksan pakollisten verojen lisäksi yel- vakuutusta, sekä käytän tietenkin hyväkseni kaikkia lain suomia etuuksia joista kirjanpitäjäni tietää kaiken.
Oikeastaan, mitä eroa olisi taiteilijapalkalla ja apurahakäytännöllä? Itse vastaan että taiteilijapalkka olisi kallis ja mahdoton toteuttaa. Mistä esimerkiksi rahoitus varsinkaan kun taiteilijaliitossa ei ole edes jäsenmaksukäytäntöä niinkuin liitoissa yleensä? Ajattelen tätä nyt siinä kontekstissa vielä että jos kaikki halukkaat taiteilijat pääsisivät taidemaalariliittoon niinkuin joillakin on tavoitteena.
Hieno ajatus mutta mahdoton toteuttaa. Kuinka itse rahoittaisit tuon?
Minusta Apurahakäytäntö on ihan toimiva käytäntö kunhan sen ympärillä harrastettaisiin enemmän priorisointia joka kestäisi päivänvalon. Eri asia tietenkin, kun kysymyksessä on yksityiset rahottajatahot/säätiöt jotka jakavat apurahoja ja niitä on sentään suomessakin paljon. Hehän saavat jakaa omia rahojansa ihan miten haluavat ja siihen heillä on täysi oikeus mielestäni. Muutoinhan tehtäisiin aika monta askelta taakse päin kohti sosialismia.
Näillä ajatuksillahan on mukava leikitella, mutta ainakin minä yrittäjä- taiteilijana ensiksi kiinnitän huomiota kuinka tuollainen mahdollisesti rahoitettaisiin.... kysymyksessähän sentään olisi satojatuhansia taiteilijoita. Kyseinen yhtälö jää ainakin minulta ratkaisematta.
Ja taas töihin.
Taitaisipa tulla samanlaisia ongelmia kuin kansalaispalkka-ajatuksillekin. Sekin esitys kaatui aikanaan samaan, eli mistä rahoitus? Ryhdyttiin jopa keräämään kansalaisadressia jotta siitäkin ajatuksesta luovuttaisiin mahdottomana. Pelättiin että varat otettaisiin taas vanhuksilta ja lapsiperheiltä niinkuin ennenkin. Onneksi hankkeeseen ei edes otettu myönteistä kantaa.
Olen samaa mieltä että jos tuollaisia alotteita tehdään niin kyljessä pitäisi olla myös rahoitusssuunnitelma. Irtopisteitä on helppoo yrittää ansaita sinisilmäisillä alotteilla kun ei tarvi vaivautua esittelemään rakenteita kuinka homma toteutettaisiin.
Ja samalla Veijotaiteilijalle.
Ensinnäkin todettakoon taiteilijapalkasta seuraavaa, taiteilijapalkka olisi saatu toteutettua 70-80 luvuilla, mutta viimekädessä taiteilijajärjestöt torppasivat aikeen. Ja sitä miksi se tehtiin, sitä jokainen voi miettiä itsekseen.
Mutta tällä hetkellä taiteilijoista suuri osa on työttömänä, pätkätöissä ja töissä jollakin muulla alalla jolla rahoittaa taiteen tekemistään tai yrittää epätoivoisesti elättää itseään taiteellaan. No jos taiteilijapalkka tulisi osaksi yhteiskuntaa, niin tällä hetkellä muilla aloilla olevilta taiteilijoilta vapautuisi nämä työpaikat muille, samoin pätkätyöt jäisivät muiden tehtäviksi. Näin ainakaan tässä yhteiskunnan rasite tuskin kasvaisi kohtuuttomasti. Ja sitten vielä työttömät taiteilijat, jos heille annettaisiin taiteilijapalkka, niin tuskin niidenkään kulut nousisivat kohtuuttomiksi.
Maassamme elää tällä hetkellä lähes miljoona ihmistä alle virallisen köyhyysrajan ja tällä vaalikaudella hallitus on antanut köyhimmälle osalle 30 000 000 ja samaan aikaan Fortumin tuhannelle ylimmälle johtajille 500 000 000 optiot, sekä antanut 1000 000 000 yrityksille Kela maksun poistoon. Myös Kreikkaa on muistettu lähes 2000 000 000, joten rahaa tuntuu kyllä löytyvän. Mutta sen kohdistaminen köyhyyden poistoon, näyttää olevan vaikeata vaikka elämme virallisestikin vuotta jolloin köyhyyden poistamiseen pitäisi kiinnittää huomiota.
Lähdetäänpäs katsomaan asioita hieman toisesta kulmasta. Juuri valmistumassa olevan tai jo valmiissa väitöskirjassa, (en muista kummassa), otetaan esille mielenterveysasiat. Ja tutkimuksen mukaan juuri raha asiat tuottavat eniten stressiä nykyään, se ettei pysty maksamaan laskuja tai on muuten taloudellisissa vaikeuksissa aiheutta enemmän mielenterveysongelmia kuin mikään muu asia nykyään. Ja kuten tiedämme mielenterveysongelmat aiheuttavat valtavat kulut vuosittain. Lähes sama määrä ihmisiä joita elää alle virallisen köyhyysrajan syö myös rauhoittavia lääkkeitä päivittäin. Eli suomeksi sanottuna ne rahat jotka kuuluisivat ihmisten perusturvaan, annetaankin lääkeyhtiöille joiden tuotteilla saadaan ihmiset zombeina vaikenemaan.
Näin ollen taiteilijapalkka tai ennenminkin kansalaispalkka ei kasvattaisi yhteiskunnan kuluja ollenkaan, vaan saattaisi jopa säästää niitä purkautuvan byrokratian vuoksi. Maassamme käytetään julkisen sektorin menoihin 46% kansantuotteesta, kun normaaleissa länsimaissa luku on hieman alle 30%, joten julkinen sektorimme on tuhottoman kallis ja jopa huonommin toimiva kuin yleisesti länsimaissa. Purkamalla kalliit ja byrokraattiset virastot säästettäisiin valtavat määrät turhia kuluja. Samoin kun viranomaistoiminta maassamme nojautuu käskyttämiseen, pakottamisen ja alistamiseen, joka myös aiheuttaa mielenterveysongelmia, niin purkamalla turha byrokratia säästäisimme myös mielenterveysongelmista.
Itse asiassa näkisin kansalaispalkan ainoana vaihtoehtona tänä päivänä ratkaista tulevaisuuden ongelmia. Maailoma on koneistunut ja koneistuu koko ajan lisää, kohta metrotkin kulkevat ilman kuljettajaa eikä työpaikkoja ole nytkään kaikille niitä haluaville. Joten ongelmien ainoa järkevä ratkaisu on kansalaispalkka.
Huomioni kiinnittyi noihin julkisten sektoreiden prosentuaalisiin esimerkkeihisi. Jos vain mahdollista niin voisitko ihan viitata vaikkapa linkeillä tai listata nuo hyvin toimivat maat joissa prosentuaaliseti käytetään vain 30% julkisiin sektoreihin? Toinen kysymys: Mihin se loppuosa budjetista noissa kyseisissä maissa sitten käytetään? Ettei vain aseisiin?
Olen yleensä tottunut siihen näillä keskustelupalstoilla että uskottavat asiat perustellaan. Yleensä vielä niin että tuollaisissa "tutkituissa" väittämissä viitataan lähteisiin joihin väittämä perustuu. Väitteen uskottavuus on juuri siitä kiinni kuten varmaan ymmärrät.
Tämäkin väittämäsi tuntuu ihan ihmeelliseltä: "taiteilijapalkka olisi saatu toteutettua 70-80 luvuilla, mutta viimekädessä taiteilijajärjestöt torppasivat aikeen."
Onko yleensäkään taiteilijapalkasta tuolloin edes ollut puhetta? Jos oletettaisiin että puhetta olisi ollut niin löytyykö tuosta asiasta ihan luettavaa faktaa että juuri taiteilijajärjestöt olisivat olleet tuota lakialotetta vastaan?
Mielestäni Työttömyys ja pätkätyöt nykyisin ei juurikaan paranisi vaikka taiteilijapalkka toteutettaisiin. Pikemminkin pätkätyöt ja sen myötä mielenterveysongelmat vain lisääntyisi. Jollakinhan tuollainen kuluerä budjetissa pitää korvata ja pahoin pelkään että kustannuserä rokotettaisiin juuri niiltä joilta ne on helppo viedä muutenkin, eli ensikädessä vanhuksilta ja heidän hyvinvoinnistaan. Kun vielä lankeaa se tosiasia tapetille että se "suuri ikäluokka" on pommin lailla juuri tulossa eläkeikään ja kuten on tiedossa, "eläkejyhtiöt" ovat suuressa viisaudessaan silloin "casinotalousaikana" pelanneet näiden ihmisten aikanaan itse kartuttamat eläkkeet harakoille huonojen valintojensa vuoksi.
Merkittävin pointti vielä on että jos väkipakolla väännettäisiin tuollainen taiteilijapalkka-aloite käytäntöön niin totuushan on, että siitä silloin hyötyisivät ihan muut kuin taiteilijat oikeasti, eikä tarvitse olla mikään ruudinkeksijä todetakseen tuon. Sehän olisi todellakin viesti muillekin kaiken sortin yhdistyksille että nyt on rahaa tarjolla ja "pappa betalar".
Tosiasiassa tuollainen rasite pienelle suomelle saattaisi olla kohtalokasta yhteiskunnan rakenteen kannalta ja herättäisi vaan mielipahaa ja sen varmaan ymmärrät.
Tuota noin, oli tarkoitus vastata sinullekin Galleristin vastauksen jälkeen, jouduin vaan hoitamaan yhden asian välissä, mutta jatketaa.
Aloitetaan yksinkertaisella matematiikalla, 46% kansantuotteesta käytetään julkisiin toimintoihin, kun normaaleissa länsieuroopan maissa luku on 30%. Joten julkinen taloputemme on noin 30% liian suuri ja siinä on ongelmamme. Tällä hetkellä rahoitamme noin puolet velalla ja kolmen-neljän vuoden kuluttua olemme samassa tilanteessa Kreikan kanssa.
Mutta jatketaanpa matematiikalla. Meillä on kaksisataa kansanedustajaa, yksi noin 27 000 asukasta kohti, Euroopan keskiarvo on yksi edustaja noin 100 000 asukasta kohti. Saksassa yksi edustaja noin 125 000 asukasta kohti. No lasketaanpa meillä tämä 27 000 ihmisen joukko joka elättää omalla työllään yhden edustajan, heistä yli puolet on koululaisia, eläkeläisiä ja kaikenlaisia muita tuottamattomissa hommissa olevia, joten voidaan olettaa että reilun 10 000 ihmisen työpanoksella maksatetaan yhden edustajamme kulut ja palkat. Joten ei varmaan ole vaikea laskea saman esimerkin mukaa montako ihmistä Euroopan maissa keskiarvoisesti kustantaa edustajansa kulut.
Yhteenvetona voimme todeta kolmen neljästä kansanedustajastamme olevan liikaa, koska Euroopan maat yleisestikin pärjäävät meitä pienemmällä määrällä. Ja mitkä säästöt edustajien vähentämisestä tulisikaan, koska samalla avustajien määrä vähenisi saman verran, samoin kuin kaikkien muidenkin paperinpyörittäjien.
Kansanedustajien ylisuuri määrä on johtanut myös valtion virastojen ylisuureen määrään, koska politiikasta pudonneet tai ryvettyneet ovat tarvinneet aina suojatyöpaikan näistä virastoista. Ja näin julkinen sektori on paisunut liian suureksi, koska pitäähän vaaleista pudonneilla poliitikoilla olla mahdollisimman monta alaista virastossaan, jotta näyttäisivät tärkeiltä.
Todellisuudessa terveydenhuollossa, palokunnissa tai vastaavissa ei suorittavassa portaassa ole yhtään liikaa ihmisiä, mutta mitä ylemmäs virkaportaassa mennään, sen turhempaa paperinpyörittäjää sietä löytyy. Lääkäritkin sanovat että jo puolet työajasta menee täysin turhaan byrokratiaan, kaikenlaiseen tyhjään paperin pyöritykseen, joita loppupelissä ei kukaan tarvitse oikeasti.
Myös Kela ja sosiaalihuolto purkamalla säästäisimme valtavat määrät rahaa ja turhaa tarpeetonta byrokratiaa. Samoin kuin kaikki muutkin tarpeettomat virastot, joita on kehitelty poliitikkojen suojatyöpaikoiksi milloin mihinkin tarkoitukseen.
Virkamiehen tarkoitushan on vain kasvattaa byrokratiaa ja tehdä työnsä mahdollisimman huonosti, koska ei byrokraatin kannatakaan tehdä työtään kunnolla, silloin työt loppuvat. Näin ollen virkamiehet työllistävät itsensä vain tunteakseen itsensä tärkeiksi ja rajoittaakseen kansalaisten elämää.
Otetaanpa muutama esimerkki. Passiuudistus jossa passin joutuu uusimaan viiden vuoden välein, enää ei saa kymmenen vuoden passeja. Meille perustellaan muutoksia turvallisuudella, uudet sirupassit ovat vaikeampia väärentää. Mutta silti jokainen niin viranomaiset kuin kansalaisetkin tietävät että uudet passit ovat aivan yhtä helppoja jos ei helpompia väärentää kuin aiemmatkin. joten uudistus oli aivan turha ja kasvattti vain byrokratiaa ja kuluja, sekä myös juoksuttaa kansalaista.
Otetaanpa esimerkiksi ajokortti. Kanada on kai ilmastoltaan lähinnä meidän maatamme oleva ja siellä ajokortin saa yhdessä päivässä. Menet kirjalliseen kokeeseen ja ajotestiin ja jos läpäiset molemmat saat kortin. Jos et läpäise esimerkiksi ajokoetta, voit ottaa vapaaehtoisesti ajotunteja tarvitsemasi määrän. Kun vertaa tätä meidän maan ajokortin hankkimiseen, niin kestääkö meillä kortin hankkiminen kaksi vuotta nykyään, talviajokokeineen ja muineen. Samalla se maksaa maltaita, verrattuna esimerkiksi ilmastoltaan vastaavaan Kanadaan ja työllistää valtavat määrät turhia paperinpyörittäjiä.
Näitä vastaavia esimerkkejä missä meitä vedätetään aivan turhalla viranomaistoiminnalla on järkyttäviä määriä ja purkamalla juuri nämä turhat ja tarpeettomat toiminnot kansalaispalkka tulisi mahdolliseksi. Ja sillä vielä säästettäisiin valtion kuluja sekä tehtäisiin kansalaisten elämä helpommaksi.
Viimeiseksi ottaisin esimerkiksi asunnottomuuden, tätähän on yritetty poistaa varmaankin jo viisikymmentä vuotta ja se raha mikä näihin toimikuntiin, komiteoihin, lautakuntiin ja virastoihin on laitettu ja millä olisi asia pitänyt hoitaa, on varmasti tullut moninverroin kalliimmaksi kuin että asunnottomuus olisi poistettu kertaheitolla.
Koko viranomaistoiminta on hyvin pitkälle vain kansalaisen vedätystä ja asioiden pitkittämistä, jonka tarkoituskaan ei ole poistaa sitä ongelmaa jota varten virasto on perustettu, vaan kasvattaa byrokratialla ongelmaa entisestään ja laajentaa virastoa.
Jotenkin tuntuu että et oikein ymmärtäny noita kysymyksiä joita sinulle esitin. Argumentoit asioista jotka ovat ihan perusteltuja ihan tietystä näkökulmasta. Nämä ovat asioita joita on helppo kyseenalaistaa ilman mitään ehdotuksia kuinka asiat korvattaisiin muulla tavalla. On totta että saisit näille ajatuksille puolestapuhujia ja ymmärtäjiä joistakin asumalähiöistä joissa on paljon näitä "väliinputoajia" eri syistä.
Nämä asiat ovat niin tuttua tarinaa varsinkin ennen vaaleja ja niitä viljelee juuri ne ehdokkaat jotka eivät pärjää vaalitaitossa niin että tulisivat valituiksi. Sekin kertoo siitä että suomen kansa kuitenkin on valistunutta ja ymmärtää että valtion toimivaa rakennetta ei kannata mennä sörkkimään.
Kauhun sekaisin tuntein minä luin tämän kommenttisi: "Myös Kela ja sosiaalihuolto purkamalla säästäisimme valtavat määrät rahaa ja turhaa tarpeetonta byrokratiaa. Samoin kuin kaikki muutkin tarpeettomat virastot, joita on kehitelty poliitikkojen suojatyöpaikoiksi milloin mihinkin tarkoitukseen."
Esitän kysymyksen: Mitä toisit näiden instanssien tilalle lakkauttamisen jälkeen?
Mielipiteeni on että juuri nuo virastot ovat suomen toimimisen kannlta tärkeitä ja ehkä jopa tärkeimpiin kuuluvia. Ihmettelen vain minkä linssien läpi sinä näitä asioita tarkastelet.
Totta tietenkin on että byrokratian rattaita olisi suomessakin syytä tarkastella ja osin mahdollisesti myös keventää, mutta ne kaikki ovat tarpeen selvien väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Tuntisin oloni kovin turvattomaksi jos kaikki varmistukset ja varmistuksien varmistukset kohdallani jätettäisiin väliin.
Kaiken kaikkiaan kun luin tämän vastauksesi, tuli ensimmäisenä vaalit ja ehdokkaat mieleeni. Edelleenkin jäin odottamaan vastauksia kuinka hoitaisit nuo asiat toisin sekä kuinka rahoittaisit ne asiat joita alkuperäinen taiteilijapalkka vaatisi. Siitähän loppujen lopuksi tässäkin oli kysymys vai mitä?
##Kauhun sekaisin tuntein minä luin tämän kommenttisi: "Myös Kela ja sosiaalihuolto purkamalla säästäisimme valtavat määrät rahaa ja turhaa tarpeetonta byrokratiaa. Samoin kuin kaikki muutkin tarpeettomat virastot, joita on kehitelty poliitikkojen suojatyöpaikoiksi milloin mihinkin tarkoitukseen."##
Siis Kela jakaa työmarkkinatukia, peruspäivärahaa, asumistukia, sairaspäivärahoja, opintotukia ja kaikenlaisia muita raha etuuksia. Ja jokaiseen etuuteen pitää olla lukemattomia erilaisia kaavakkeita täytettäväksi ja niihin kerätä jokaisen tarvittavat liitteet jotka taas kulkevat läpi valtavan byrokratian. äärimmäisen kallista ja turhaa papereiden pyörittämistä, jonka kansalaispalkka poistaisi täysin. Ja tämän takia kansalaispalkka tulisi halvemmaksi kuin nykyinen systeemi ja myös juoksuttaisi tavallista kansalaista vähemmän.
Ja sama juttu sosiaalitukien kanssa, kansalaispalkan myötä niitä ei enää tarvita.
Mutta oletetaan että mitään ei muuteta ja jatketaan entistä systeemiä, niin kuinka kauan keskimäärin tänä päivänä uskot sitä pystyttävän pyörittämään nykyisellä velanottomäärällä? Ja olisiko sinulla mitään mielestäsi parempia ja varteenotettavampia ehdotuksia taloutemme pelastamiseksi ja mitkä ne voisivat olla?
Kyse ei ole populismista, vaan tavallisen maalaisjärjen käyttämisestä.
Miksi kierrät alkuperäistä kysymystä taiteilijapalkasta ja sen rahoituksesta?
"Siis Kela jakaa työmarkkinatukia, peruspäivärahaa, asumistukia, sairaspäivärahoja, opintotukia ja kaikenlaisia muita raha etuuksia. Ja jokaiseen etuuteen pitää olla lukemattomia erilaisia kaavakkeita täytettäväksi ja niihin kerätä jokaisen tarvittavat liitteet jotka taas kulkevat läpi valtavan byrokratian. äärimmäisen kallista ja turhaa papereiden pyörittämistä, jonka kansalaispalkka poistaisi täysin. Ja tämän takia kansalaispalkka tulisi halvemmaksi kuin nykyinen systeemi ja myös juoksuttaisi tavallista kansalaista vähemmän."
Kertoisitko kuinka kansalaispalkka pelastaisi meidät tuolta byrokratialta, ja mihin perustuu tuo sinun uskos että kansalaispalkka tulis halvemmaksi? Miten se käytännössä tapahtuis?
Byrokratiaa näissä asioissa tarvitaan ihan tosissaan. Muutoinhan jokainen rantarosvo pystys nostamaan avustuksia kelle tahansa. Tuo paperien pyörittäminen nuissa virastoissa on meijän omaksi eduksi ihan oikeasti luule mitä luulet.
...on aivan sama puhutaanko taiteilija vai kansalaispalkasta, mutta systeemi ei tule byrokratian purkamisen myötä yhtään kalliimmaksi kuin nykyinenkään. Mietipä nyt tavallista vaikkapa työtöntä taiteilijaa, joka kuukausi niin kelaan kuin sosiaalitoimistoonkin on vietävä valtava määrä lippuja ja lappuja joita käsittelee kymmenet virkailijat joka kuukausi, tämä se vasta kallista byrokratiaa on. Ja vain sen takia jottei kukaan saisi varmasti mitään ylimääräistä. Taiteilijapalkalla me poistamme taiteilijoiden verran byrokratiaa ja kansalaispalkalla poistamme loputkin ja tällä rahoitetaan tämä toiminta. Eihän tavallinen kansalainen ole yhteiskunnalle kallis, vaan hänen ympärilleen kyhätty turha byrokratia.
##Kertoisitko kuinka kansalaispalkka pelastaisi meidät tuolta byrokratialta, ja mihin perustuu tuo sinun uskos että kansalaispalkka tulis halvemmaksi? Miten se käytännössä tapahtuis?##
Selitin asian aivan ymmärrettävästi ja jos luetun ymmärtäminen on vaikeata, niin sille minä en mahda mitään. Mutta yritetään vääntää rautalangasta. Veroton kansalaispalkka poistaisi kelan ja sosiaalihuollon tarpeen ja näin siltä byrokratialta. Ja näin näiden virastojen ylläpitokuluissa ja henkilöstökuluissa säästettään enemmän kuin kansalaispalkkaan kuluu rahaa.
##Byrokratiaa näissä asioissa tarvitaan ihan tosissaan. Muutoinhan jokainen rantarosvo pystys nostamaan avustuksia kelle tahansa. Tuo paperien pyörittäminen nuissa virastoissa on meijän omaksi eduksi ihan oikeasti luule mitä luulet.##
Ei vaan kansalaispalkka ehkäisisi juuri sen että kukaan voisi nostaa useampia tukia yhtäaikaa monesta paikasta. Ja tämä byrokratian tarvitseminen on kyllä pelkkää valtion harrastamaa propagandaa. Yksikään ihminen ei tarvitse byrokratiaa, sitä tarvitsevat vain ja ainoastaan byrokraatit.
Sanonpa vaan että kovin yksinkertaiset ajatukset sulla on. Tällaisella ajatuksen juoksulla suomi olis konkassa alta aikayksikön. Herrajumala mitä viisautta!
##Sanonpa vaan että kovin yksinkertaiset ajatukset sulla on##
Siltä ne asiat varmaan sieltä susirajalta katsoen näyttävät, mutta osittain olet asiassa oikeassa. Kyse on järjestelmän yksinkertaistamisesta, monimutkaisen tukiviidakon sijasta.
## Tällaisella ajatuksen juoksulla suomi olis konkassa alta aikayksikön. Herrajumala mitä viisautta!##
Ei vaan nykymenolla olemme konkurssissa tuotapikaa ja siinä sinulle sitä viisautta on kerrakseen.
tulee automaattisesti siitä, joka on käynyt taidealan korkeakoulun. Siinä ei siis ole kyse enää siitä onko hyvä vai huono. Liittoihin he pääsevät suoraan. Sen jälkeen nostelevat apurahoja ja taiteilevat rauhassa. Ei heitä tarvitse ymmärtää. He ovat Taiteilijoita. Kaiken yläpuolella. Kermaa.
Me köyhät ja kipeät sitten viklutellaan tässä käsityöläisen roolissa ja yritetään taiteilla miten kyetään.
poliitikko:
- ulkopolitiikan masterintutkinnon suorittanut herra, jolla ei päivänkään kokemusta "politikoinnista"
- täysin kouluja käymätön eduskuntaan valittu tunnettu takinkääntäjä
Valitse - ja miksi niin?
pitkästä aikaa vilkaisin tällekin palstalle ja tämä eka, jota pienen matkaa luin, löi taas niin vastaan, että oksettaa. Eikö täällä todellakaan ole muita kuin hölmöyksiä kirjoittelevia, omituisten otusten kerho peräti. Taidekeskusteluan en muutaman ekan mielipiteen perusteella voi tätäkään pitää. Pitäkää palstanne!