vauvan unesta, nukkumapaikasta ym.

elikkäs meillä on reilu 3kk ikäinen vauva, taustalla oli koliikki/allergiaa, syy vielä selviämättä kumpaa oli. ja lakutilanne se että ei nukkunut yöllä eikä päivällä, nukhati joo mutta heräili ihan kokoajan. nyt tilanne helpottanu että nukkuu yöt ja syönnin jälkeen nukahtaa heti.ihanaa. syö noin 2-3kertaa yössä. aamuyöstä pientä masuvaivaa. eli kaikista hankalista jutuista on jäänyt erilaisia konsteja miten vauvan saa nukkumaan ym. eli nämä nyt ei ole ongelmia, mietin vaan milloin näistä pyritään eroon vai pyritäänkö edes vielä, eli:

* vauva on nukkunut aina perhepedissä (ei todellakaan kipeenä huutaen nukahtanu omaan ja jos nukahti niin heräs 2min päästä) eli millon olette vauvaa siirtänyt omaan sänkyyn, tietty jokaisen oma asia, mutta missä vaiheessa ois kannattavaa? ei ol emitään kokemusta. oma sänky olis meidän makkarissa.

* yön nukkuu kapalossa, tuosta nyt ei kiire päästä eroon, ennen nukku yöt mutta nyt väliin päivätkin siinä, vaunuissa ilman sitä. mielestäni saa siinä vielä nukkuakkin, ilman sitä ei tule mitään, kai siitä joskus eroon pääsee ;)

* nukahtaa sänkyyn rinnalle yöunille sekä aamuunille ekoille. ja päivisin yrittäny nukuttaa vaunuissa, onhelma on vaan se että jos on väsynyt ja menee pitkän lenkin niin vaunut ok. mutta muuten inhoaa olla selällään, riehuu ja säätää, on aina halunnut olla hieman pystyssä, eli meillä koliikki keinu ja turvakaukalo minkä saa rattaisiin, siinä viihtyy ja saa sisälläkin nukutettua, kapaloon ja kaukaloon. jos heräilee välillä niin saa työnneltyä ja heti nukahtaa uudetssan. voi kuulostaa tuo ratas homma oudolta sisällä, mutta siihen syynä se että vauva on alku vaikeuksien kanssa rauhottunut vaan kantaessa ja voin kertoas että on paikat jökissä, otettiin rattaat kun ei jaksettu kantaa koko päivää. ei siis juuri viihy lattialla sitterissä tai missään muualla. nyt pikku hiljaa kun vaivat helpottanu niin alettu pitää laittilla,mahallaan sitterissä ym ym. ei vielä ota lelua kädestä mutta tarttuu leluun jos se on hollilla. kääntyy kyljelleen. välillä mietin että hitaammin oppii kun ollut paljon sylissä kun ei ole viihtynyt missään lelumatoilla tms. no eiköhän se tästä vielä :)

joo eli pointtina oli se että nyt on viihtynmyt omassa sängyssä selällään pieniä hetkiä hereillä ja kerran nukahtanu syliin ja siitä siirretty sänkyyn ja puol tuntia nukkui.

tässähän nyt ei siis sen kummempia kysymyksiä ite asiassa ollukkaan ;D halusin vaan kertoa tilannetta ja kuulostella miten muilla menee :)
10267
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Omaan sänkyyn siirto sitten kun on sellainen tuntuma että vauva siellä osaa nukkua itsekseen. Turha sinne on parkumaan siirtää mutta ei se haittaa tee jos muutamana iltana vierottaa sen ja sitten osaa nukkua omassa sängyssä. Ei se huutoon kuole pitää vaan osata tunnistaa millon sillä on oikea hätä ja millon voi antaa karaistua. Meillä esikoinen nukkui laitokselta asti omassa sängyssään, en olisi itse osannut perhepedissä nukkua kun olin niin yliväsynyt aina että pelkäsin vaan nukkuvani vauvani littanaksi. Hyvin sujui.

Kannattaa kapalosta alkaa pikkuhiljaa vierottaa ihan siksi että pitää päästä lapsen niihin raajoihinsa tutustumaan, meillä jos kellä muksu tutustui uusiin asioihin öisin. Imeskeli nyrkkejään jnejne.. siellä se oppi ryömimään ja konttaamaankin, yöaikaan! Voithan peittoonkin vauvaa paketoida ilman että tiukka nyytti nyrkit paketissa enää on. Kohta se alkaa ymmärtää raajojensa päälle ja sit voi alkaa metelöidä öisin sitä että ei ole liikkumavapautta. Meillä 3kk käänteli jo itse kylkeä öisin..

Kaukalossa ei kannata nukuttaa kuin automatkoilla. Meillä oli ruuan takaisinvirtausta 7kk asti lapsella, nukkui pinnasängyn pääty nostettuna kun se oli lapselle mukavin tapa nukkua, vaikutti huomattavasti lapsen oloon ja itkuihin. Muuta syytä ei löydetty vaikka kävi sairaalassakin kuukauden ikäisenä hankalan olonsa takia. Sängyn päädyn nosto oli ratkaisu ja vaunujen heijaaminen ei myöskään ollut pikkuisena muksun mieleen. Paikallaan nukkui mutta siinäkin hieman pehmikkeillä nostettiin pääpuolta..

Kyllä se siitä.. vuoden ikäinen tuo meillä nyt on. Ei oo mahavaivoista eikä yliherkkyyksistä tietoakaan mutta puklu saattaa edelleen tulla kun jumppaa itseään seisaalleen alas seisaalleen alas silkasta liikkumisen ilosta :) Eli aika herkässä on tuo ruuan takaisin tuleminen edelleen mutta eipä nuo oo mitään epänormaalia tutkimuksissa löytäneet.

Äänestä

Eli meijän tyttö on nukkunut sängyn vieressä vaunuissa viikonikäisestä alkaen. Otan hänet aamulla sitten pötköttelemään omaan sänkyyn. Minä en saanut yhtään perhepedissä nukuttua, koska vauva liikkuu ja elehtii paljon nukkuessaan. Oma sänky hänellä on omassa huoneessa ja hän siirtyy sinne heti kun nukkuu koko yön heräämättä syömään. Tyttö on nyt 6 viikkoa ja nukkuu siis vaunuissa huoneessamme edelleen ja päikkäreitä saattaa nukkua omassa huoneessa ja omassa sängyssä. Nukkuu päikkäreitä myös sitterissä, ei oo kovinkaan kova päikkäreiden nukkuja ainakaan pitkiä aikoja :)

Äänestä
  • Ei ole olemassa yhtä oikeaa paikkaa, jossa vauvan pitäisi nukkua. Paras järjestely on sellainen, missä kaikki perheenjäsenet saavat riittävästi lepoa.

    On tärkeää, että lapsi oppii kokemaan nukahtamisen miellyttävänä asiana ja unen turvallisena olotilana.

    Useimmat lapset käyvät läpi eri vaiheita nukkumisen kanssa. Yritä löytää nukkumisjärjestely, joka sopii juuri teidän perheellenne. Varaudu siihen, että keinot vaihtuvat ja pidä mieli avoimena uusille ratkaisuille. Kun vauva on vielä pieni, yöheräämiset ovat luonnollinen osa arkea ja heräilyä helpottaa niihin asennoituminen rennosti ja positiivisesti.

    Yölliset heräilyt ovat normaali osa vauvan terveellistä unirytmiä

    Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James McKenna on tutkinut vauvojen nukkumista jo vuosia ja hänen mukaansa pitkät unijaksot eivät ole luonnollisia ihmisvauvoille. Pienet vauvat havahtuvat hereille unestaan useita kertoja yössä ja sillä näyttää olevan selkeä merkitys vauvan selviytymisen kannalta. Tuore tutkimus antaa osviittaa, että vauvat, jotka nukkuvat liian syvästi ja liian pitkään saattavat olla suuremmassa riskissä kätkytkuolemalle. Vauvan unijakson pidentäminen pidempien unijaksojen toivossa ei siis välttämättä ole vauvan edun mukaista. On normaalia, että 6 kk vauva herää vielä useita kertoja yössä ja kahteen ikävuoteen asti useimmat lapset heräilevät öisin. Vauvan katsotaan nukkuvan läpi yön, kun hän nukkuu yhtäjaksoisesti 5 tuntia yöllä. Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.

    Monet äidit kokevat luonnollisimmaksi tavaksi nukuttaa vauvan rinnalle. Useimmat alle 2-vuotiaat lapset tarvitsevat vielä vanhempien apua nukahtaakseen, monet lapset vielä pidempäänkin.

    Äänestä

  • 14+5 kirjoitti:

    Ei ole olemassa yhtä oikeaa paikkaa, jossa vauvan pitäisi nukkua. Paras järjestely on sellainen, missä kaikki perheenjäsenet saavat riittävästi lepoa.

    On tärkeää, että lapsi oppii kokemaan nukahtamisen miellyttävänä asiana ja unen turvallisena olotilana.

    Useimmat lapset käyvät läpi eri vaiheita nukkumisen kanssa. Yritä löytää nukkumisjärjestely, joka sopii juuri teidän perheellenne. Varaudu siihen, että keinot vaihtuvat ja pidä mieli avoimena uusille ratkaisuille. Kun vauva on vielä pieni, yöheräämiset ovat luonnollinen osa arkea ja heräilyä helpottaa niihin asennoituminen rennosti ja positiivisesti.

    Yölliset heräilyt ovat normaali osa vauvan terveellistä unirytmiä

    Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James McKenna on tutkinut vauvojen nukkumista jo vuosia ja hänen mukaansa pitkät unijaksot eivät ole luonnollisia ihmisvauvoille. Pienet vauvat havahtuvat hereille unestaan useita kertoja yössä ja sillä näyttää olevan selkeä merkitys vauvan selviytymisen kannalta. Tuore tutkimus antaa osviittaa, että vauvat, jotka nukkuvat liian syvästi ja liian pitkään saattavat olla suuremmassa riskissä kätkytkuolemalle. Vauvan unijakson pidentäminen pidempien unijaksojen toivossa ei siis välttämättä ole vauvan edun mukaista. On normaalia, että 6 kk vauva herää vielä useita kertoja yössä ja kahteen ikävuoteen asti useimmat lapset heräilevät öisin. Vauvan katsotaan nukkuvan läpi yön, kun hän nukkuu yhtäjaksoisesti 5 tuntia yöllä. Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.

    Monet äidit kokevat luonnollisimmaksi tavaksi nukuttaa vauvan rinnalle. Useimmat alle 2-vuotiaat lapset tarvitsevat vielä vanhempien apua nukahtaakseen, monet lapset vielä pidempäänkin.

    Enemmän unta perhepedissä

    Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.

    Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.

    Äidin ja vauvan unirytmit mukautuvat

    Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.

    Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.

    Kun vauva herää yöllä nälkäänsä, hän herää kevyen unen vaiheesta. Jos äiti ja vauva nukkuvat yhdessä ja heidän unirytminsä ovat mukautuneet samanlaisiksi myös äiti herää kevyen unen vaiheesta. Tällöin yöimetys onnistuu helposti ja myös takaisin nukahtaminen helpottuu. Jos äiti ja vauva nukkuvat erossa toisistaan, äiti joutuu joskus heräämään syvän unen vaiheesta, jolloin herääminen on paljon hankalampaa. Hän ei reagoi vauvan varhaisiin nälän merkkeihin ajoissa ja vauva ehtii alkaa itkeä. Tällöin takaisin nukahtaminenkin vaikeutuu.

    Kun vauva ja äiti heräävät samasta kevyestä unen vaiheesta on äidin myös myöhemmin helpompi nukahtaa kuin erivaiheessa vauvan kanssa nukkuesaan. Vauvalla on unesaan oma rytminsä, mutta äidin on mahdollisuutta sovittaa kevyen ja syvän unenvaihetta, unirytmiään vauvan rytmin kaltaiseksi.

    Unikoulu ei ole hyväksi lapselle

    Unikoululla (controlled crying) tarkoitetaan sitä, että lapsi jätetään yksin huoneeseen ja annetaan itkeä vähitellen pidempieä ja pidempiä aikoja, ennenkuin häntä mennään rauhoittelemaan. Tämän tarkoituksena on opettaa vauva nukahtamaan yksin. Jotkut asiantuntijat ovat huolissaan, että tällä saatetaan aiheuttaa vahinkoa lapsen kehitykselle. Lapsi itkee aikansa ja odottaa, että joku vastaa hänen huutoonsa. Hän on yksin, avuton ja peloissaan. Hän on stressitilassa, hänen verenpaineensa nouseeja hänen lihaksensa ovat jännittyneet. Jos kukaan ei tule hän lopulta luovuttaa. Näin lapsi oppii, että hänen tarpeensa eivät ole tärkeitä ja lakkaa kommunikoimasta hätäänsä. Huudatusunikoulun sijaan lasta voidaan totuttaa nukkumaan lempeämmin ns. tassu-hoidolla.

    Lapsen totuttaminen nukkumaan yksin voi olla molemmille osapuolille raskasta ja apu saattaa olla vain lyhytaikainen. Eri kehitysvaiheet näkyvät öisenä levottomuutena, jolloin lapsi tarvitsee vanhemman läheisyyttä.

    (lähde: www.bebesinfo.fi)

    Äänestä

  • 20 kirjoitti:

    Enemmän unta perhepedissä

    Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.

    Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.

    Äidin ja vauvan unirytmit mukautuvat

    Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.

    Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.

    Kun vauva herää yöllä nälkäänsä, hän herää kevyen unen vaiheesta. Jos äiti ja vauva nukkuvat yhdessä ja heidän unirytminsä ovat mukautuneet samanlaisiksi myös äiti herää kevyen unen vaiheesta. Tällöin yöimetys onnistuu helposti ja myös takaisin nukahtaminen helpottuu. Jos äiti ja vauva nukkuvat erossa toisistaan, äiti joutuu joskus heräämään syvän unen vaiheesta, jolloin herääminen on paljon hankalampaa. Hän ei reagoi vauvan varhaisiin nälän merkkeihin ajoissa ja vauva ehtii alkaa itkeä. Tällöin takaisin nukahtaminenkin vaikeutuu.

    Kun vauva ja äiti heräävät samasta kevyestä unen vaiheesta on äidin myös myöhemmin helpompi nukahtaa kuin erivaiheessa vauvan kanssa nukkuesaan. Vauvalla on unesaan oma rytminsä, mutta äidin on mahdollisuutta sovittaa kevyen ja syvän unenvaihetta, unirytmiään vauvan rytmin kaltaiseksi.

    Unikoulu ei ole hyväksi lapselle

    Unikoululla (controlled crying) tarkoitetaan sitä, että lapsi jätetään yksin huoneeseen ja annetaan itkeä vähitellen pidempieä ja pidempiä aikoja, ennenkuin häntä mennään rauhoittelemaan. Tämän tarkoituksena on opettaa vauva nukahtamaan yksin. Jotkut asiantuntijat ovat huolissaan, että tällä saatetaan aiheuttaa vahinkoa lapsen kehitykselle. Lapsi itkee aikansa ja odottaa, että joku vastaa hänen huutoonsa. Hän on yksin, avuton ja peloissaan. Hän on stressitilassa, hänen verenpaineensa nouseeja hänen lihaksensa ovat jännittyneet. Jos kukaan ei tule hän lopulta luovuttaa. Näin lapsi oppii, että hänen tarpeensa eivät ole tärkeitä ja lakkaa kommunikoimasta hätäänsä. Huudatusunikoulun sijaan lasta voidaan totuttaa nukkumaan lempeämmin ns. tassu-hoidolla.

    Lapsen totuttaminen nukkumaan yksin voi olla molemmille osapuolille raskasta ja apu saattaa olla vain lyhytaikainen. Eri kehitysvaiheet näkyvät öisenä levottomuutena, jolloin lapsi tarvitsee vanhemman läheisyyttä.

    (lähde: www.bebesinfo.fi)

    Kuulemasi ristiriitaiset neuvot voivat valvottaa sinua enemmän kuin vauvasi. Pelkäät, että hemmottelet vauvasi pilalle, jos otat hänet vuoteeseesi tai hoidat vauvaa herkkävaistoisesti, kun hän herää keskellä yötä. Murehdit, jos epätoivon ja uupumuksen ajamana kokeilet hiukan vauvakoulutusta ja annat vauvasi itkeä muutamana yönä. Joskus on hyödyllistä ymmärtää, että jotkut vauvat ovat hyväunisia ja osaavat syntyjään rauhoittaa itsensä, kun taas toiset vauvat heräävät helposti yöllä ja ovat vaikeasti jälleen rauhoitettavissa. Jokainen vauva on erilainen ja unikäyttäytyminen liittyy enemmänkin synnynnäiseen tempperamenttiin (tai yöheräilyn kohdalla lääketieteellisiin syihin) kuin mihinkään äidin tai isän aikaansaamiin "huonoihin tapoihin". Tulee aika, jolloin sinnikkäänkin yövalvojan vanhemmat palkitaan keskeytymättömällä unella. Ikävaihe, jona perheet palkitaan tällä koko yön kestävällä autuudella, vaihtelee lapsesta toiseen. Odottaessanne kokeilkaa, mikä yöaikainen vanhemmuuden tyyli toimisi teidän tapauksessanne. Tätä varten teidän ei tarvitse konsultoida muita uniexperttejä kuin vauvaanne ja itseänne.


    On kaksi pääsyytä sille, miksi vanhemmat nukkuvat lastensa lähellä. Ensinnäkin yhdessä nukkuminen jatkaa kiinnittymistä, jonka rakentamiseksi vanhemmat ponnistelevat päivät. Kun lapsen ei tarvitse päiväsaikaan itkeä yksinään, käy järkeen, ettei häntä yölläkään jätetä toiseen huoneeseen itkemään. Vauvan lähellä nukkuminen on vauvan kantamisen yöversio. Toiseksi vauvat, joiden kanssa nukutaan, nukkuvat paremmin ja tämä auttaa äitejäkin nukkumaan paremmin. Toisin sanoen yhdessä nukkuminen toimii.

    Uneen vaipuminen äidin rinnoilla tai isän käsivarsilla luo tervettä suhtautumistapaa nukkumista kohtaan. Vauva oppii, että on mukava nukahtaa. Vanhempiensa kanssa nukkuvat vauvat eivät ainoastaan nuku tyytyväisempinä, he myös pysyvät unessa kauemmin.

    Vauvan kanssa nukkuminen tekee sinulle mahdolliseksi välittää vauvallesi huolenpidon viestejä läpi koko yön, sanomatta sanaakaan. Kun olet lähellä vauvasi herätessä ahdistuneena, voit vastata hänen tarpeisiinsa nopeasti ja asianmukaisesti. Tämä välittää vauvallesi viestin, että hän voi luottaa siihen että tyydytät hänen tarpeensa ja olet paikalla hänen tarvitessaan. Kun jätät kriitikot ja vauvakouluttajat omaan arvoonsa ja lasket vauvasi viereesi nukkumaan, viestität hänelle, että luotat hänen merkkeihinsä.

    (Kiintymysvanhemmuuden kirja: Onnellisen vauvan hoito-opas, kirjoittaneet William Sears & Martha Sears)

    Äänestä

  • 24 kirjoitti:

    Kuulemasi ristiriitaiset neuvot voivat valvottaa sinua enemmän kuin vauvasi. Pelkäät, että hemmottelet vauvasi pilalle, jos otat hänet vuoteeseesi tai hoidat vauvaa herkkävaistoisesti, kun hän herää keskellä yötä. Murehdit, jos epätoivon ja uupumuksen ajamana kokeilet hiukan vauvakoulutusta ja annat vauvasi itkeä muutamana yönä. Joskus on hyödyllistä ymmärtää, että jotkut vauvat ovat hyväunisia ja osaavat syntyjään rauhoittaa itsensä, kun taas toiset vauvat heräävät helposti yöllä ja ovat vaikeasti jälleen rauhoitettavissa. Jokainen vauva on erilainen ja unikäyttäytyminen liittyy enemmänkin synnynnäiseen tempperamenttiin (tai yöheräilyn kohdalla lääketieteellisiin syihin) kuin mihinkään äidin tai isän aikaansaamiin "huonoihin tapoihin". Tulee aika, jolloin sinnikkäänkin yövalvojan vanhemmat palkitaan keskeytymättömällä unella. Ikävaihe, jona perheet palkitaan tällä koko yön kestävällä autuudella, vaihtelee lapsesta toiseen. Odottaessanne kokeilkaa, mikä yöaikainen vanhemmuuden tyyli toimisi teidän tapauksessanne. Tätä varten teidän ei tarvitse konsultoida muita uniexperttejä kuin vauvaanne ja itseänne.


    On kaksi pääsyytä sille, miksi vanhemmat nukkuvat lastensa lähellä. Ensinnäkin yhdessä nukkuminen jatkaa kiinnittymistä, jonka rakentamiseksi vanhemmat ponnistelevat päivät. Kun lapsen ei tarvitse päiväsaikaan itkeä yksinään, käy järkeen, ettei häntä yölläkään jätetä toiseen huoneeseen itkemään. Vauvan lähellä nukkuminen on vauvan kantamisen yöversio. Toiseksi vauvat, joiden kanssa nukutaan, nukkuvat paremmin ja tämä auttaa äitejäkin nukkumaan paremmin. Toisin sanoen yhdessä nukkuminen toimii.

    Uneen vaipuminen äidin rinnoilla tai isän käsivarsilla luo tervettä suhtautumistapaa nukkumista kohtaan. Vauva oppii, että on mukava nukahtaa. Vanhempiensa kanssa nukkuvat vauvat eivät ainoastaan nuku tyytyväisempinä, he myös pysyvät unessa kauemmin.

    Vauvan kanssa nukkuminen tekee sinulle mahdolliseksi välittää vauvallesi huolenpidon viestejä läpi koko yön, sanomatta sanaakaan. Kun olet lähellä vauvasi herätessä ahdistuneena, voit vastata hänen tarpeisiinsa nopeasti ja asianmukaisesti. Tämä välittää vauvallesi viestin, että hän voi luottaa siihen että tyydytät hänen tarpeensa ja olet paikalla hänen tarvitessaan. Kun jätät kriitikot ja vauvakouluttajat omaan arvoonsa ja lasket vauvasi viereesi nukkumaan, viestität hänelle, että luotat hänen merkkeihinsä.

    (Kiintymysvanhemmuuden kirja: Onnellisen vauvan hoito-opas, kirjoittaneet William Sears & Martha Sears)

    http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=95&Itemid=139

    http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml

    http://blogit.hernekeppi.fi/index.php?itemid=49

    http://blogit.hernekeppi.fi/index.php?itemid=204

    Asiaa perhepedistä (perhepediksi luetaan myös sivuvaunu, joka on tehty pinnasängystä poistamalla yksi laita)

    Äänestä

  • 16 kirjoitti:

    Kunnioita lastasi alusta asti omana yksilönään. Ajatus siitä, että jo vauvan pitäisi olla "itsenäinen", on väärä. Se, että vauvan tarpeet täytetään ja että hän saa siirtyä kehitysvaiheesta toiseen silloin, kun on itse siihen valmis, auttaa häntä kasvamaan itsenäiseksi. Granju siteeraa: ”Jokaisella vaiheella lapsen elämässä on tarkoituksensa. Jos voimme vastata lapsen tarpeisiin oikealla tavalla jokaisessa kehitysvaiheessa, hän voi siirtyä eteenpäin.”

    http://www.babyidea.fi/aidille/aptutuksi/apgranju.html

    Äänestä

  • 10 kirjoitti:

    Kunnioita lastasi alusta asti omana yksilönään. Ajatus siitä, että jo vauvan pitäisi olla "itsenäinen", on väärä. Se, että vauvan tarpeet täytetään ja että hän saa siirtyä kehitysvaiheesta toiseen silloin, kun on itse siihen valmis, auttaa häntä kasvamaan itsenäiseksi. Granju siteeraa: ”Jokaisella vaiheella lapsen elämässä on tarkoituksensa. Jos voimme vastata lapsen tarpeisiin oikealla tavalla jokaisessa kehitysvaiheessa, hän voi siirtyä eteenpäin.”

    http://www.babyidea.fi/aidille/aptutuksi/apgranju.html

    On niin luonnollista ja onnellista imettää vauva ja antaa hänen tuhista siinä kainalossa yö. Hän saa tavallaan syliä ja läheisyyttä aivan ilmaiseksi. Silti tätä vieressä nukuttamista joutuu jotenkin selittelemään ja perustelemaan. Kyseessä on vaistonvarainen, maailman luonnollisin asia. Kuka muu nisäkäs tuuppaa poikasensa jonnekin omaan loossiin yksinäisyyteen rättejä mussuttamaan?
    Muissa kulttuureissa , ja myös länsimaissa aiemmin, tämä on osa luonnollista äitiyttä.

    Äänestä

  • myephku kirjoitti:

    On niin luonnollista ja onnellista imettää vauva ja antaa hänen tuhista siinä kainalossa yö. Hän saa tavallaan syliä ja läheisyyttä aivan ilmaiseksi. Silti tätä vieressä nukuttamista joutuu jotenkin selittelemään ja perustelemaan. Kyseessä on vaistonvarainen, maailman luonnollisin asia. Kuka muu nisäkäs tuuppaa poikasensa jonnekin omaan loossiin yksinäisyyteen rättejä mussuttamaan?
    Muissa kulttuureissa , ja myös länsimaissa aiemmin, tämä on osa luonnollista äitiyttä.

    Niin siis tarkoitan että muissa kulttuureissa on luonnollista pitää vauvaa lähellä nukkuessaan. Pitäis kai lähteä nukkumaan, tuhisevan 7kk viereen..

    Äänestä

  • myephku kirjoitti:

    Niin siis tarkoitan että muissa kulttuureissa on luonnollista pitää vauvaa lähellä nukkuessaan. Pitäis kai lähteä nukkumaan, tuhisevan 7kk viereen..

    Kun vauva tulee perheeseen, hän on valmis mukautumaan millaisiin olosuhteisiin tahansa. "Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että mikä tahansa ympäristö tuottaisi tasapainoisen vauvan", lastenpsykiatri Jukka Mäkelä korostaa.

    Suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat yhä äitiensä tai perheidensä kanssa. Länsimaissa alettiin lapsia nukuttaa erillään 1800-luvulla, aluksi ylemmissä sosiaaliluokissa. Kuten monet muutkin asiat, tapa alkoi levitä laajemminkin. Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin".

    Perhepedissä hyväksytään lapsen tarve olla vanhempansa lähellä niin yöllä kuin päivälläkin. Yhdessä nukkuvat perheet eivät usein pidä esimerkiksi vauvan yöheräämisiä huonona tapana, josta on päästävä eroon, vaan kehitysvaiheena, joita tulee ja menee. Näissä perheissä perustan laskeminen turvallisuuden ja läheisyyden varaan nähdään tärkeämpänä kuin lapsen varhainen itsenäistyminen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


äippä. kirjoitti:

elikkäs meillä on reilu 3kk ikäinen vauva, taustalla oli koliikki/allergiaa, syy vielä selviämättä kumpaa oli. ja lakutilanne se että ei nukkunut yöllä eikä päivällä, nukhati joo mutta heräili ihan kokoajan. nyt tilanne helpottanu että nukkuu yöt ja syönnin jälkeen nukahtaa heti.ihanaa. syö noin 2-3kertaa yössä. aamuyöstä pientä masuvaivaa. eli kaikista hankalista jutuista on jäänyt erilaisia konsteja miten vauvan saa nukkumaan ym. eli nämä nyt ei ole ongelmia, mietin vaan milloin näistä pyritään eroon vai pyritäänkö edes vielä, eli:

* vauva on nukkunut aina perhepedissä (ei todellakaan kipeenä huutaen nukahtanu omaan ja jos nukahti niin heräs 2min päästä) eli millon olette vauvaa siirtänyt omaan sänkyyn, tietty jokaisen oma asia, mutta missä vaiheessa ois kannattavaa? ei ol emitään kokemusta. oma sänky olis meidän makkarissa.

* yön nukkuu kapalossa, tuosta nyt ei kiire päästä eroon, ennen nukku yöt mutta nyt väliin päivätkin siinä, vaunuissa ilman sitä. mielestäni saa siinä vielä nukkuakkin, ilman sitä ei tule mitään, kai siitä joskus eroon pääsee ;)

* nukahtaa sänkyyn rinnalle yöunille sekä aamuunille ekoille. ja päivisin yrittäny nukuttaa vaunuissa, onhelma on vaan se että jos on väsynyt ja menee pitkän lenkin niin vaunut ok. mutta muuten inhoaa olla selällään, riehuu ja säätää, on aina halunnut olla hieman pystyssä, eli meillä koliikki keinu ja turvakaukalo minkä saa rattaisiin, siinä viihtyy ja saa sisälläkin nukutettua, kapaloon ja kaukaloon. jos heräilee välillä niin saa työnneltyä ja heti nukahtaa uudetssan. voi kuulostaa tuo ratas homma oudolta sisällä, mutta siihen syynä se että vauva on alku vaikeuksien kanssa rauhottunut vaan kantaessa ja voin kertoas että on paikat jökissä, otettiin rattaat kun ei jaksettu kantaa koko päivää. ei siis juuri viihy lattialla sitterissä tai missään muualla. nyt pikku hiljaa kun vaivat helpottanu niin alettu pitää laittilla,mahallaan sitterissä ym ym. ei vielä ota lelua kädestä mutta tarttuu leluun jos se on hollilla. kääntyy kyljelleen. välillä mietin että hitaammin oppii kun ollut paljon sylissä kun ei ole viihtynyt missään lelumatoilla tms. no eiköhän se tästä vielä :)

joo eli pointtina oli se että nyt on viihtynmyt omassa sängyssä selällään pieniä hetkiä hereillä ja kerran nukahtanu syliin ja siitä siirretty sänkyyn ja puol tuntia nukkui.

tässähän nyt ei siis sen kummempia kysymyksiä ite asiassa ollukkaan ;D halusin vaan kertoa tilannetta ja kuulostella miten muilla menee :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu