vuosi sitten olin leikkaussalissa ja peräsuolestani poistettiin syöpäkasvainta. Nyt se on ollut enemmän mielessä kun tätä samaa aikaa eletään, muutenhan kaikki hoidot ovat jo takanapäin. Nyt se vuoden takainen aika kaikkinensa tuntuu kovin utuiselta ajalta, ei oikein muista mitä silloin ajatteli. Ennen leikkausta ei ollut varmaa tuleeko mulle väliaikaista avannetta, eikä se silloin mielestäni kauhistuttanut, että tuleeko vai ei. Silti jotenkin muistan kun minut leikkauksen jälkeen herätettiin ja hoitaja kertoi mielestäni siinä heti, että avannetta ei tullut, tunsin jonkinasteista helpotusta. Pari viikkoa leikkauksen jälkeen olin vielä sairaalassa ennenkuin suolisto alkoi toimimaan niin, että kotiin saattoi pärjätä. Eipä tarvinnut silloin päätä vaivata sillä mitä kesällä tekisi, sitä eli vain sitä hetkeä. Nyt on toisin ja tulevaisuuskin on ajatuksissa. Sitä jo odottaa kesälomaa joka on alkamassa heinäkuun puolivälissä.
Aurinkoista kesää kaikille "kohtalotovereille".
Aurinkoista kesää kaikille "kohtalotovereille".
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kiva lukea täältä näitä selviytymistarinoita.Varmaan tämä kesä sulla menee todella paremmissa merkeissä kuin vuosi sitten.Toivon että sulla se on läpikäyty painajainen ja voit jatkossa elää elämääsi terveenä ja hyvinvoivana.Kotrollit tietty on,mulla käsitys että 5 v?Itsellänihän kaikki on vielä edessäpäin.Odotan nyt tosiaan lääkärin kutsua kuin kuuta nousevaa.Tasan viikko sitten sain diagnoosin.Oletan ja toivon että kutsu tulee tällä viikolla.Täällä Tampereella ei lääkärin mukaan ole pitkät jonot.Sais sitten hoidon alkamaan.Minä onneton aloin eilen lukemaan erästä syöpäkirjaa.Siinä sanottiin näistä rintasyöpäkasvaimista;alle 1 cm ei yleensä lähetä etäpesäkkeitä,2 cm ja isompi yleensä on levinnyt kainalon imusolmukkeisiin ja esim.maksaan.Mulla kasvain on n.6 cm.Sitten kielsin itseltäni ajattelun.Lääkärit tutkikoot,pitäydyn faktoissa kun saan lisää tietoa ja toimin sitten sen mukaan.Jossittelu ei mitään auta,saa vain itsensä hermostumaan.Eikä kai nämä aina niin säännönmukaisia välttämättä ole.Mua muuten kiinnostaisi,jos joku viitsii vastata,kuinka kauan sytostaattitiputus kestääOllaanko siellä koko päivä vai tunti,vai kuinka homma toimii?Lähden nyt töihin iltavuoroon ja toivon kaikille palstalaisille iloista ja huoletonta(kaikesta huolimatta)kesäpäivää!
sytostaatin mukaan.Rintasyöpään minulla 3 viikon välein annettiin annos.Tiputus kesti 1-2 tuntia ja samantien pääsee lähtemään.Vuosipäivänä se tulee kyllä mieleen.Toivotan onnea sinulle sinne reissuun.
Oheisesta linkistä löydät tietoa suolistosyövästä.
http://www.suolistosyopa.fi
Sytotiputukset vaihtelee tapauksittain. Itselläni (keuhkoissa uusinut viisi vuotta sitten leikauttu peräsuolisyöpä) on viiden tunnin tiputus kahden viikon välein. Lisäksi saan eväspullon mukaan ja siitä menee sytoa laskimoportin kautta pari vuorokautta. Mutta mitä olen nähnyt kolleegoja niin valtaosalla on ns. pitkätiputus kahden tai kolmen viikon välein. Lisäksi käytetään paljon Xeloda-nimistä lääkevalmistetta, joka on pillerimuodossa.
Elät varmasti melkoista hämmennyksen aikaa, sisällä myllertää ja ajatuksia ei saa pidettyä "kurissa".
Voimia ja tsemppiä taistoon !
onkin nyt oikein kerroskakku paikallaan ja keskelle oikein yksi kynttilä muistuttamaan loppuelämän ensimmäisen vuoden jatkoaikaa,sillä sitähän se meillä on nyt jokaisella joka on selvitty tänneasti.Oliko sinullakin se "hauska nenäletku teipattuna nenänpäähän ja siitä se meni vatsalaukkuun ja toinen pää siellä sänkynlaidalla jossa oli iso pussi" Mulla oli se muutaman päivän kun suoli ei vetäny alkuunsa lainkaan.Mutta kaikkineen se aika tiedosta ja leikkauksesta eteenpäin oli yhtä sumua ja sekamelskaa ajatusmaalimassa.Itsellä näyttää siltä että kesäkuun 12 päivänä saan laittaa kaksi kynttilää kakkuun,jos ei mitää uutta ilmene.2v kontrolli joka piti olla nyt toukokuussa siirtyikin heinäkuulle,on sairaalassa niin kovaa ruuhkaa kertoi potilastoimiston hoitaja äsken juuri soitti ja ilmoitti asian.Kivaa kesää sinulle ja taitaa tästä tulla vielä sellanen vanhanajan kesäsää mikäli sammakoroffesori on oikeiassa...
Rintasyöpien hoitokuurit on vissiin ihan erilaisia,kuin meidän lyhytsuolisten,jotka oli puolivuotta sytöjä
suuhun ja suoneen,joten en osaa neuvvoa tälle uudelle potilaalle hänen kysymykseensä mitään
kämmenellä ei pelkää lintunen Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen,jää siunaamaan meitä.
sellaista nenäletkua ollut, happiviikset vain oli nenän alla. Suoli oli tyhjennetty leikkausta edeltävänä päivänä ja kun mitään ruokaa ei annettu, ei ruuansulatukseen mitään myöskään mennyt. Nyt kun oikein muistelen, vatsan peitteeseen meni jokin ohut letku joka keräsi jotain verihyhmää ja se oli paikoillaan muutaman päivän. Ravinto meni suoraan suoneen. Ja tietysti oli virtsakatetri. Vessaan ei ollut muutamaan päivään mitään tarvetta. Oli se taivaallinen tunne kun ensimmäisen kerran sai pelkkää lihalientä.
Ja kuule KIZZ3 pikku vinkkinä, aina kun sinulle tulee mieleen jotain kysymyksiä, kirjota ne paperille ja kysele lääkäriltä. Itselleni kävi, että monta asiaa jota piti kysyä, tuli mieleen vasta lääkärillä käynnin jälkeen. Tzemppiä KIZZ3, kaikki menee hyvin ja paha "pöpö" ajetaan pois.
Kiitti kaikille ystävällisille henkilöille,jotka valaisivat mulle tätä tiputustapahtumaa.Hyvä niin,.ettei siellä tipassa tarvi kauempaa olla,kyse kuitenkin siis vain tunneista.Myös MTJ,n neuvo paperille kirjoittamisesta oli ihan varteenotettava.Tällä palstallakin olen saanut tietoa ja vastauksia kysymyksiin,muutenkin tämä on mulle tärkeä henkireikä.Ajatusmaailma on tosiaan myllerryksen alla,mutta niin kai kaikilla tässä vaiheessa.Jos tästä riivatun kasvaimesta tikulla tonkimalla haluaa löytää jotain hyvää,niin ainakin se,ettei pikkuharmit nyt tunnu missään.Kun luen teidän kaikkien kirjoituksia ja ajattelen,mitä olette läpikäyneet niin häpeä tunnustaa että vielä muutama viikko sitten mun suurin murheeni oli koiran karvat sohvan alla ja roskapussi eteisen nurkassa.Vaan niin muuttuu maailma Eskoseni.....
KIZZ3 Voimia sinulle! Onneksi sinulla on se koira nyt! ja ne karvat..parannuttuasi ajattelet, että on se luojan kiitos, että saan näitä imuroida! Näin kävi minulle. Ole töissä minkä jaksat ja anna ajatuksille aikaa. Urhoollinen ei tarvitse olla muille eikä varsinkaan itselle! Kunhan sairaus voitetaan. Läheisille vaan huomiota.
siivota ennättää myöhemminkin,tai pyytää joltain apua mikäli karvoihin meinaa kompastua.
on syöpää sairastavalle korvaamaton tuki,kokemusta on ja innolla imuroin hoitojen aikanakin:))