Riittääkö maalaisjärki?

Vaatiiko kauppatieteen pääsykokeessa aineistoon pohjautuvien tehtävien osaaminen pääsykoekirjojen osaamista, vai voiko aineistoon pohjautuviin kysymyksiin, tai ainakin osaan niistä, vastata pelkän aineiston pohjalta. Kiitos hyvien yo-todistuspisteiden tarvitsisin vain noin 10-20 pistettä kokeesta, 15 on ehkä jo tarpeeksi, aiempien vuosien tilastojen perusteella. Kylmiltään, lukematta pääsykoekirjoja voisin saada ehkä 6-12 pistettä, joten aineistoon liittyvistä tehtävistä täytyisi saada ehkä viitisen pistettä. Pääsykoekirjoja en aio hankkia, kauppatieteet on kuitenkin vain varasuunnitelma, ja niitäkin on toinen, johon tulen todennäköisesti pääsemään ilman pääsykoetta. Muutenkin on ehkä kirjojen lukemisen aloittamisen kannalta jo liian myöhäistä.
101231
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Kannattaa muistaa kokeen luonne; vääristä vastauksista menee miinuspisteitä ja monesti kysymykset on muotoiltu niin, ettei järkeilystä ole hyötyä, vaan on muistettava tasan tarkkaan mitä kirjassa lukee.

Jos ajattelit saavasi vaikka kokeesta vaikkapa 10 pistettä vastaamalla 10:een kysymykseen, mutta yksi niistä meneekin väärin (9 pistettä - 0,5 väärästä), lopputulos on 8,5 pistettä. Kahdella väärällä 7 pistettä. Jne.

Mutta sitähän ei tiedä minkälainen koe on tänä vuonna, kun yksi kirjakin on pudonnut pois.

Äänestä
  • Hymm. taitaa olla niin että yksi väärä jos kertymä on 10.p ( pistearvo tehtävälle 1.p [ ] [ ] [ ] [x] josta [ ] [ ] [ ] [x] väärä ruutu tuloksena - 0,5.p ) kyseinen 1.p kysymyksen virhe arvo - 0,5.p siis alentaa kokonaispisteitä 9,5.pisteeseen .
    Tehtävissä joissa on [x] [ ] josta väärä vastaus [x] [ ] tarkoittaa virheen arvoa 0,25.p .

    Äänestä

  • [x] [ ] [ ] [ ] = kirjoitti:

    Hymm. taitaa olla niin että yksi väärä jos kertymä on 10.p ( pistearvo tehtävälle 1.p [ ] [ ] [ ] [x] josta [ ] [ ] [ ] [x] väärä ruutu tuloksena - 0,5.p ) kyseinen 1.p kysymyksen virhe arvo - 0,5.p siis alentaa kokonaispisteitä 9,5.pisteeseen .
    Tehtävissä joissa on [x] [ ] josta väärä vastaus [x] [ ] tarkoittaa virheen arvoa 0,25.p .

    Yksi väärin on miinus puolet kohdan arvosta, eli yhden pisteen tehtävässä -0,5 ja puolen pisteen tehtävässä -0,25

    Mutta tosiaan, jos vastaat kymmeneen kohtaan ja niistä menee yksi väärin, tulos on:
    10 kohtaa,
    9 oikein = 9 pistettä,
    1 väärin = -0,5 pistettä
    -> yhteensä 8,5 pistettä

    Äänestä

Ja voin nyt suoraan sanoa että ei tule olemaan mitn "veikataan" oikein tyylisiä kysymyksiä että sen nyt voi suoraan unohtaa. jos ei tiedä käsitteitä jota pyydetään niin vaikea niitä on alkaa laskea, kun siellä kokeessa ei mitään kaavoja (todennäkösesti aleta tarjoilemaan.) Ja veikkaamalla todennäköisyys saada oikein on melko pieni. En tunne sinua tai pohjiasi, mutta sanon nyt 99% varmuudella että ilman kirjojen lukemista et pääse. :)

Äänestä
  • Viime vuonna menin onnekkaan oloisena kokeeseen veikkaamaan ja yllättävän hyvin meni. En päässy mihinkään mutta paikka ei jäänyt kuin 3, 75 pisteen päähän.

    lopputulos oli se että kokeessahan ei teoriassa tartte osata yhtään mitään, onnekas voi päästä sisään pelkällä arvaamisella.

    Äänestä

  • C mies kirjoitti:

    Viime vuonna menin onnekkaan oloisena kokeeseen veikkaamaan ja yllättävän hyvin meni. En päässy mihinkään mutta paikka ei jäänyt kuin 3, 75 pisteen päähän.

    lopputulos oli se että kokeessahan ei teoriassa tartte osata yhtään mitään, onnekas voi päästä sisään pelkällä arvaamisella.

    Kokeessa monivalintakysymyksiä on kuitenkin niin monta että todennäköisyys saada arvailemalla riittävä pistemäärä on hyvin pieni, vaikkakin teoriassa on mahdollista. 10 pistettä voi arvata oikein paljon paljon helpommin kuin 15 ja yli 20 pisteen saaminen on käytännön mahdottomuus.

    Äänestä

  • Jens79 kirjoitti:

    Kokeessa monivalintakysymyksiä on kuitenkin niin monta että todennäköisyys saada arvailemalla riittävä pistemäärä on hyvin pieni, vaikkakin teoriassa on mahdollista. 10 pistettä voi arvata oikein paljon paljon helpommin kuin 15 ja yli 20 pisteen saaminen on käytännön mahdottomuus.

    Mitenniin mahdottomuus. Voittaahan joka viikko joku lotossakin ja monivalintaa on hieman enemmän. Todennäköisyys on tässä onnistua jo paljon suurempi. Jos on 4 kohtaa ja yksi oikea vastaus, niin vastauksia ja vääriä vastauksia on 4x4x4x4 todennäköisyys

    Äänestä

  • gsedgsn kirjoitti:

    Mitenniin mahdottomuus. Voittaahan joka viikko joku lotossakin ja monivalintaa on hieman enemmän. Todennäköisyys on tässä onnistua jo paljon suurempi. Jos on 4 kohtaa ja yksi oikea vastaus, niin vastauksia ja vääriä vastauksia on 4x4x4x4 todennäköisyys

    Viikottaisia Lottorivejä tehdään miljoonia ja vaikka tietyt numerot ovat suositumpia kuin muut, erilaisia rivejä syntyy paljon. Joku näistä aina osuu oikeaan. Todennäköisyys saada Lotossa oikea rivi on suunnilleen yksi 15 miljoonasta (lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lotto)

    Kauppatieteen pääsykokeessa on luultavasti 48 monivalintakysymystä ja jos vastaisi vaikkapa 24 kysymykseen joihin katsoisi pystyvänsä antaa varman oikean vastauksen ja jättäisi muut vastaamatta, olisi todennäköisyys saada nuo kaikki oikein (kuten itse mainitskin) yksi 4^24:stä eli 281474976710656, ts. yksi 281474976 miljoonasta.

    Voittaminen Lotossa on siis noin 281474976 milj / 15 milj = 18764998-kertaa todennäköisempää kuin arvata 24 kpl 4-vaihtoehtoisia kysymyksiä oikein. Jos käy moinen tuuri, kehotan lottoamaankin!! Toisaalta jos sitten voitat Lotossa, niin en teidä maistuuko enää kauppatieteen opiskelu ja sitten joku muu voisi ottaa opiskelupaikkasi :-)

    Rentouttavaa tämmöinen huomista koetta odotellessa. Toivotan onnea kokeeseen!

    Äänestä

  • jens79 kirjoitti:

    Viikottaisia Lottorivejä tehdään miljoonia ja vaikka tietyt numerot ovat suositumpia kuin muut, erilaisia rivejä syntyy paljon. Joku näistä aina osuu oikeaan. Todennäköisyys saada Lotossa oikea rivi on suunnilleen yksi 15 miljoonasta (lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lotto)

    Kauppatieteen pääsykokeessa on luultavasti 48 monivalintakysymystä ja jos vastaisi vaikkapa 24 kysymykseen joihin katsoisi pystyvänsä antaa varman oikean vastauksen ja jättäisi muut vastaamatta, olisi todennäköisyys saada nuo kaikki oikein (kuten itse mainitskin) yksi 4^24:stä eli 281474976710656, ts. yksi 281474976 miljoonasta.

    Voittaminen Lotossa on siis noin 281474976 milj / 15 milj = 18764998-kertaa todennäköisempää kuin arvata 24 kpl 4-vaihtoehtoisia kysymyksiä oikein. Jos käy moinen tuuri, kehotan lottoamaankin!! Toisaalta jos sitten voitat Lotossa, niin en teidä maistuuko enää kauppatieteen opiskelu ja sitten joku muu voisi ottaa opiskelupaikkasi :-)

    Rentouttavaa tämmöinen huomista koetta odotellessa. Toivotan onnea kokeeseen!

    Lotossa voittamisella tarkoitin 7-oikein voittamista..

    Äänestä

Tutustumalla vanhoihin kokeisiin, ja etsimällä netistä selityksiä asioihin, jotka tuntuivat mahdolliselta oppia, sekä maalaisjärjellä vastasin 13 kysymykseen. Niistä vain yksi väärin eli 11,5 pistettä, jos en vain tehnyt vastauslomakkeelle joitain ihme kämminkejä. Jos pisterajat eivät vain nouse yli 5 pisteellä pitäisi muuten päästä sisään, kiitos hyvän tokarin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Fernando90 kirjoitti:

Vaatiiko kauppatieteen pääsykokeessa aineistoon pohjautuvien tehtävien osaaminen pääsykoekirjojen osaamista, vai voiko aineistoon pohjautuviin kysymyksiin, tai ainakin osaan niistä, vastata pelkän aineiston pohjalta. Kiitos hyvien yo-todistuspisteiden tarvitsisin vain noin 10-20 pistettä kokeesta, 15 on ehkä jo tarpeeksi, aiempien vuosien tilastojen perusteella. Kylmiltään, lukematta pääsykoekirjoja voisin saada ehkä 6-12 pistettä, joten aineistoon liittyvistä tehtävistä täytyisi saada ehkä viitisen pistettä. Pääsykoekirjoja en aio hankkia, kauppatieteet on kuitenkin vain varasuunnitelma, ja niitäkin on toinen, johon tulen todennäköisesti pääsemään ilman pääsykoetta. Muutenkin on ehkä kirjojen lukemisen aloittamisen kannalta jo liian myöhäistä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu