Foorumi on täynnä ketjuja joissa kysellään minkälaisen purjeveneen hankin ja muita kysymyksiä. Toivottavasti kukaan ei mitään suuria tunnemyrskyjä koe kun aloita taas uuden sellaisen ketjun, mutta koen että tarvetta on koska Selkämerellä veneilystä ja sinne sopivista aloittelijoiden purjeveneistä on täältä hankala löytää keskustelua.
Olen nyt pari kesää purjehtinut kevytveneillä ja jokusen (tusina?) kertaa isoilla purjeveneillä. Kipinä oman purjeveneen hankintaan on syttynyt ja sitä ei saa sammutettua ennen kuin sellainen omissa nimissä meressä kelluu.
Budjetti on opiskelijaystävällinen, eli mahdollisimman alhainen, maksimissaan 8000. Nettivenettä selaillessa osui seuraavia budjettiin mahtuvia veneitä:
Sunwind, 6m
MF 630, 6.3m
FE-64, 6.4m
Ohlson 22, 6.5m
Guy 22, 6.6m
Scanper 22, 6.8m
Albin Viggen, 7.1m
Helmsman 23, 7.3m
Rock 20, 7.3m
Birdie 24, 7.4m
FE-74, 7.4m
BlueBird 25, 7.6m
Maxi 77, 7.7m
GT-Kryssare, 7.8m
Becker 27, 8.10m
H, 8.28m
Veneen kotisatama tulee olemaan Porissa, joka on hinnan jälkeen toinen mahdollisesti rajaava tekijä. Meri on täällä raakaa, saaristoa ei edessä ole suojaamassa. Halpa vene, aloittelija ja Porin edustan merenkäynti ovat kolme tärkeintä kysymysmerkkiä. Nyt kaipaisin hieman apua teiltä jotka tiedätte jotain asioista ja suosituksia. Toiveissa olisi helppo yksinkin purjehdittava vene joka sopii ensiveneeksi. Mielellään tunnettua ja paljon tuotettu mihin löytyy varaosia.
Itse olen melko kookas purjehtijaksi, eli veneen sisätilat ovat tietenkin ahdat mutta tilavuus ei todellakaan ole miinus venettä valitessa. Sisätiloiltaan kookas vene luultavasti on hidas ja kömpelö, mikä taas on harmillista koska kenties tulevaisuudessa kisailu olisi kiinnostavaa kunhan oppii tuulta ymmärtämään.
Kiitoksia kaikista mielipiteistä ja avusta jo etukäteen! :)
Olen nyt pari kesää purjehtinut kevytveneillä ja jokusen (tusina?) kertaa isoilla purjeveneillä. Kipinä oman purjeveneen hankintaan on syttynyt ja sitä ei saa sammutettua ennen kuin sellainen omissa nimissä meressä kelluu.
Budjetti on opiskelijaystävällinen, eli mahdollisimman alhainen, maksimissaan 8000. Nettivenettä selaillessa osui seuraavia budjettiin mahtuvia veneitä:
Sunwind, 6m
MF 630, 6.3m
FE-64, 6.4m
Ohlson 22, 6.5m
Guy 22, 6.6m
Scanper 22, 6.8m
Albin Viggen, 7.1m
Helmsman 23, 7.3m
Rock 20, 7.3m
Birdie 24, 7.4m
FE-74, 7.4m
BlueBird 25, 7.6m
Maxi 77, 7.7m
GT-Kryssare, 7.8m
Becker 27, 8.10m
H, 8.28m
Veneen kotisatama tulee olemaan Porissa, joka on hinnan jälkeen toinen mahdollisesti rajaava tekijä. Meri on täällä raakaa, saaristoa ei edessä ole suojaamassa. Halpa vene, aloittelija ja Porin edustan merenkäynti ovat kolme tärkeintä kysymysmerkkiä. Nyt kaipaisin hieman apua teiltä jotka tiedätte jotain asioista ja suosituksia. Toiveissa olisi helppo yksinkin purjehdittava vene joka sopii ensiveneeksi. Mielellään tunnettua ja paljon tuotettu mihin löytyy varaosia.
Itse olen melko kookas purjehtijaksi, eli veneen sisätilat ovat tietenkin ahdat mutta tilavuus ei todellakaan ole miinus venettä valitessa. Sisätiloiltaan kookas vene luultavasti on hidas ja kömpelö, mikä taas on harmillista koska kenties tulevaisuudessa kisailu olisi kiinnostavaa kunhan oppii tuulta ymmärtämään.
Kiitoksia kaikista mielipiteistä ja avusta jo etukäteen! :)
Vastaukset 58
Vanhimmat
kesäkuukausina hirveästi tuulee, ks paikaliset tilastot, joten kevyt ja nopea purkkari on hauskin. Noista mikään ei ole sellainen. Budjettiin menee esim polaris 785.
Guy 22 on paras Selkämerelle ja vanha H kaikille merille tuolla budjetilla.
Jos folkkarilla ja muilla pikkuveneillä kierretään pallo, niin varmaan ihan sama minkä veneen hankit, hanki se josta tykkäät itse eniten.
Ei se vene tiedä onko se porissa vai raahessa.
Ei se vene tiedä vaikka uppoaisi, mutta meri on erilainen Porin ja Raahen edustalla. Porissa on pidemmät allon välit ja siksi keli ei mene niin nopeasti ikäväksi.
Kuten tiedät, Räpsöön ja Kallon jälkeen ei ole muuta kuin 260 kilsaa avomerta. Noista luettelemistasi veneistä voisi ajatella Bluebird 25:sta. Yhdellä meidän seuramme jäsenistä on sellainen. Vene saa olla mahdollisimman avomerikelpoinen. Noista sulkisin itse pois pikkuhoon, vaikka se onkin erinomaisesti purjehtiva vene. Käy katsomassa Reposaaren kanaalissa, millaisia ovat nuo pienimmät veneet ja mieti sen pohjalta, mistä olisit kiinnostunut. Veneessä pitää olla kaiteet ja mielellään sisäkone. Toisaalta esim. tuo näytti mukavan puunatulta:
http://www.nettivene.com/purjevene/iw/370218
Jotkut Albinit ovat ihan ok ja niitä saisi ainakin halvalla. Pullin Matin pikku MP voisi olla tuossa listassasi.
mahdollisimman avomerikelpoinen. Estonia vai Optari?;-)
Kipparista se on kiinni, miten vesillä pärjää.
Uppotukit ovat historiaa, nykyänä valtamerilläkin plaanataan purjeveneillä leppoisasti myötäiseen.
http://www.xsracing.org/images/home/3083.jpg
Ja tuonhan sai enintään kahdeksalla tonnilla?
mutta sinnepäin tässä säikeessä mainituista on esim polaris 785.
Onhan sitä tullut käytyä Räpsöön kanaalissa kuolaamassa veneitä, mutta eipä tälläinen noviisi paljoa osaa sanoa mikä vene on minkä hintainen, kokoinen ja mallinen, valitettavasti. Harmillista kun veneissä ei lue malli ja merkki yhtä selkeästi kuin autoissa. :)
Mutta se on silmiinpistävää että kaiken kokoisia kyllä sieltä löytyy kellumasta. Tosin, sitä en osaa päätellä onko 6m vene liian pieni Selkämerelle ja sen takia altaassa kelluu eikä ole purjehtimassa. 6m ja 8m veneillä lienee hieman eroa jo, nuo mitat tuossa hintahaitarissa tuntuvat olevan ääripäitä. Miten tuon sanan avomerkelpoinen voisi määritellä? Veneen pituudella lienee tässä kanssa oma osansa?
Saako muuten tiedustella minkä seuran jäseniä olet, saa siis mainostaa, eikä haittaaa yhtään. :)
Missä muualla kuin Kallossa ja Reposaaressa Porin alueella pääsee helposti ihmettelemään purjeveneitä muuten?
se toinen purjehdusseura tuolla suunnalla. Bluebirdissä ei varmasti ole mitään erityistä vikaa, mutta onhan se vähän hidas. Toisaalta, kenellä sitä olisi kiire rantaan? Näyttää ihan asuttavalta ja vankalta paatilta ja ainakin yksi tuttuni tuntuu tykkäävän siitä. PikkuHoo seilaa paremmin, mutta sitä ei saa rakenteiden puolesta A2-luokkaan kaiteiden puuttumisen takia.
http://www.flickr.com/photos/manfredschloesser/3673042038/in/set-72157620736196994/
Kovasti näyttää hoolta... kaiteilla, tiikkikannella ja rullalla... :)
Itsellä ollut Avance 24 ja H. H-vene on yllättävän vakaa isossakin aallokossa, jollaista selkämerellä on. Veneessäni oli kovan tuulen iso, jonka avulla tuli purjehdittua avoimella selkämerelläkin 16 metrin tuuleen asti. Sen kanssa vene muuttui yllättävän rauhalliseksi vauhdin silti kärsimättä. Avance hakkaa aaltoihin kovassa vasta-aallokossa, muuten sekin on mukava vene purjehtia. Jos rauhallisempaa venettä etsii voisi IF olla yksi vaihtoehto.
Nyt onkin muutamia hyvä vene-ehdotus, eli:
- Bluebird 25
- Albinit (Viggen & Vega, budjetin ylärajoilla)
- H (Saattaa olla inauksen liian karu vene, ehkä sisätiloiltaan miellyttävämpää toivoisi)
- Avance 24 (Todella mielenkiintoinen mutta luultavasti yli budjetin valitettavasti)
Osaako joku kertoa mikähän mahtaa olla tuossa halvemmassa BlueBirdissä, nettiveneessä, vikana? http://www.nettivene.com/purjevene/bluebird
Ylläoleva nyt ei näytä kovin lupaavalta, niimpä ehkä olisi helpompi kysyä mitä tuosta alkuperäisestä listasta ei ainakaan kannata ostaa? Siihen voisin vielä lisätä seuraavat venemallit:
- Albin Vega
- Jasmine 25
Varmaankin fiksua olisi paatti katsastkaa kakkosluokkaan joka tapauksessa?
3 luokka riittää itämerelle hyvin. On tyhmää maksaa turhasta, 3 luokassakin on kaikenlaista kallista hömpää kuten vantinkatakisupihidt, fiksu kippari ei joudu sellaisiin tilanteisiin itämerellä, että vantit pitäisi katkaista.
2 -luokassa taisi olla vhf:kin pakollinen, aivan turha peli sääätiedotus ja kännyaikana.
merivesijäähdyteinen diesel saatta olla tiensä päässä, puuosat olivat huonossa kunnossa. Purjeet varmaan myös melko loppu, mutta kaipa niillä pääsee.
Kovin pappaveneistä olet opiskelijaksi kiinnostunut, seuraa vaikka viikko miten selkämerellä tuulee, ei mitenkään hirmuisesti.
Yksi ääni lisää Bluebird 25:lle ja toinen MP 25:lle, joka ei vielä listallasi ollut. Vega voi olla aika pappavene kevytveneisiin tottuneelle ja Jasmin 25 on määritelty hieman epäonnistuneeksi kostruktioksi, vaikka se piirustuksina katsottiinkin palkinnon arvoiseksi Yachting Worldin suunnittelukilpailussa. Jos nyt oikein moitteita muistan, on Jasminin balanssissa parantamisen varaa, mikä näkyy suorituskyvyssä.
En tiedä kannattaako tähän tarttua mutta olen nyt lähinnä pyrkinyt listailemaan suosituimpia, tunnetuimpia venemalleja. Minkäpä sille voi jos ovat juuri niitä mitä markkinoilla eniten liikkuu. Vene jota on liikkeellä suuria määriä on varmasti turvallinen valinta ensimmäiseksi veneeksi, varaosia lyötyy ja eroon pääsee halutessaan. Vai suosittelisitko jonkin one offin lottoamista? :)
Ja tosiaan, ideoita venemalleista otetaan edelleen vastaan, kehuja ja haukkuja.
Ja niin, on sitä tullut seurattua. Eilen jollalla ei paljoa muuta tullut tehtyä kuin kuviokelluttua sateessa ja toissapäivänä taas tuulta oli liiaksikin omalla taitotasolle. Eli hyvin vaihtelevasti.. :)
Onko MP -veneitä paljonkin liikenteessä, nyt ei ole silmään yhtään osunut. Olisiko noista hyvää tietoa jossain tarjolla enemmänkin?
MP (Matti Pulli) oli Rauman Hollmingilla töissä kunnes erehtyi valitettavasti päättämään päivänsä oman käden kautta. Kevyet mullat hyvän venesuunnittelijan muistolle, sääli! Ystävälläni on MP-28, joka on todistanut merikelpoisuutensa eräässä pahimmassa katastrofissa, joka sattui 80-luvun lopulla. Reposaaren Santun laiturissa kelluu kaksi MP-25-venettä kesäisin. Asiasta on ollut juttua aiemmin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/94060
Etpä paljoa tiedä siitä, miten käy kun huonolla kelillä Kokkelista tuleva virtaus yhtyy Kaijan pohjoiseen virtaan ja tuuli kääntyy matalan tullessa lounaaseen. Etkä muutenkaan ole koskaan ollut Välimatalan ja Säpin välissä silloin, kun tuuli on luoteessa reippaasti kympin p'äällä. Etkä edes osaa katsoa kartalta, että tuulella ja merellä on tilaa neljättä sataa kilsaa tulla luoteesta tuohon kohtaan. Kokeile, kyllä Selkämerikin osaa opettaa. Vesi on matalaa ja se vaikuttaa pinnan aallokkoon.
Voi prkl........näitä seiloreita, jotka eivät muuten surffaile kuin putkensa ääressä!!!!
Niin, hetken mietittyäni tulikin mieleen että olenhan mä yhdellä Pullin Matin veneellä purjehtinutkin eli Myrskypoikien Meripurakilla. Pitääpä pitää silmät auki jos noita sattuu tulemaan tarjolle. Mutta sitä odotellessa kahtella muita paatteja.. :)
mene huonoon keliin. Selkämeri näkyy sääkartoissakin. Suomalaine on siitä hassu, että moni varustautuu pahimman varalle, sen sijaan että pysyisi erossa pahimmasta.
Sitten se varustautuminen pahaan keliin raskaalla veneellä on aivan tyhmää, koska keyvt vene plaanaa nopsasti pois pahasta kelistä ja varusteisiin kohdistuvat voimat ovat pienempiä kuin raskaasti tehdyssä veneeessä.
fiksu eikä tyhmempikään pahaan keliin vaan joutuu. ja kun joutuu niin silloin plaanarin kanssa on isompi hätä kuin perinteisen (pitkäköli, eväköli ja skegi, syvä pilssi) veneen kanssa. Vene yleensä sietää enemmän kuin miehistö, mutta siinäkin suurelta osalta vaikuttaa rauhallisesti käyttäyttyvän perinteisen konstruktion eduksi pienemmät kiihtyvyysvoimat.
Selkämeri on melkeen yhtä kiukkunen kun Itämeri ja välilläenemminkin. Moni pallonympäriseilaaja on kohdannut reissu pahimmat kelit no - yleensä itämerellä, kun sieltä niitä lähtijöitäkin on enemmän.
Säpin seutuun: joka kesä se kerran pari kurittaa.......
Ai niin, siis suositus olisi vaikka sinne s&s luupään suuntaan:-)
jouduta pahaan keliin, se on niin pieni, että säätä seuraamalla ei joudu pahaan keliin. Omaa laiskuutta jos ei seuraa säätä ja menee huonoon keliin.
Kantsii lukea vaikka James Cookin matkasta, satoja vuosia fiksut merenkävijät ovat odottaaneet jopa kuukausia sopivia tuulia.
http://www.amazon.com/Explorations-Captain-James-Cook-Pacific/dp/0486227669/ref=pd_sim_b_4
Ennusteet ovat silti ennusteita. Nekin voivat pettää.
Näin kävi 80-luvun alussa SSP:n Gävlen eskaaderipurjehduksella, jossa jossa pari venettä upposi, yksi kuoli ja useampi henki säästyi varsin täpärästi. Tuuli nousi ennusteiden vastaisesti myrskylukemiin. Korkeimmat viralliset mittaukset tuosta myrskystä olivat Märketin 30,6 m/s. Pelastushelikopterin mittari oli näyttänyt 37 m/s, mutta se oli korkeammalla kuin virallinen tuulenmittaus eli 10 m.astetta (lainaus Joakimilta). Purjehduksella mukana ollut kipparikaverini voisi vielä lisätä, että ilman lämpötila oli keskellä kesää 2,6 astetta.
Tuollaisesta pahasta kelistä pääsee pois, jos pääsee. Mikäli onnistuu pääsemään satamaan turvallisesti sisään eli edes näkee jotain eteensä. On aina järkevää pysytellä pois huonosta säästä ja silti varustautua pahimpaan.
No... paikallisen ukonilman ennustaminen voi olla melkoisen hankalaa, ja Itämerijärveen mahtuu hyvin hukkumaan. Kantsii jättä meriromantiikka ja muistaa sekin, että huviveneilijä ei odottele säitä kuukausimääriä.
Käy nyt kerran siellä merellä edes...
fmi:n sivuilta saa sadepilvet ja tietoa jos on ukkosta luvassa. Sateeseen tuskin moni lähtee huvikseen purjehtimaan, jos voi venata maissa.
Käy ite netin sääsivuilla.
saatavilla tutka ja sateliittikuvia pilvistä ja matalapaineiden liikkeistä. Noilla eskaadripelleillä ei ollut varmaan ilmapuntaria tai ei kiinnostanut ,koska alla oli joku "myrskynkestävä" uppotukki.
Samalla asenteella hukkui gotlant runtissa suomalainen kilpapurjehtija muutama vuosi sitten, oli pakko jatkaa vaikka moni jätti kisan kesken ja men ikiltisti rantaan.
Onhan se monta kertaa ennenkin nähty, ettet paljoa asioista tiedä. Tuo kommentti runtin tapauksesta oli jo vähää vaille huippu. Että paas vaan jodlaten, jos edes sen osaat.
Ensimmäiset sääsatelliitit kuvineen ovat olleet taivaalla 1960-luvun alusta alkaen. Tutka sovelluksineen on tätäkin vanhempi keksintö, jo II maailmansodan ajalta. Ensimmäinen säätutka Suomessa aloitti 1960-luvulla Vantaalla ja ensimmäinen tietokonepohjainen sääennuste laadittiin jo 50-luvulla...
opette käytöstavat netissä.
ja ne kuvat enne internettiä olikin helposti saatavissa joka pojan ulottuvelle;-)
Kettu mitä uppotukkiääliöitä netti täynnä.
Mielelläni kuulisin lisää tästä Gävlen Eskaaderipurjehduksesta. Onko siitä tarinaa tarjolla jossain muodossa jossain?
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/1388405/6779375
Tuohon Joakimin kirjoitukseen voisi lisätä, että ysikutosen Targan runko nitkahti(!) myrskyssä siten, että se sai runkoonsa vuodon. Veneellä kuitenkin purjehdittiin myöhemmin takaisin Luvialle, vaikka se tuntuukin aika kyseenalaiselta. Kaikkien veneiden ajoankkurit menivät heti paskaksi, vaikka niillä menoa olisi voinut rauhoittaa.
Keskeinen ongelma venekunnilla on tuonaikaisen radiosuunnistustekniikan vuoksi oman sijainnin määrittäminen radiosignaalien ristisuuntimilla. Huolta aiheutti erityisesti Finngrundetin matala, jossa muistaakseni yksi vene sai pohjakosketuksen. Tämän matalan sijainnista ei ollut täyttä selvyyttä. Myrskyn vuoksi venekunnat eivät voineet juurikaan antaa toisilleen keskinäistä apua. Pelastushelikopterin mittaama tuulen nopeus oli maksimissaan 32 metriä sekunnissa. Episodi tuntuu painuneen jokaisen venekunnan jäsenen mieleen ikuisesti.
Nyt kun sinua on peloteltu Selkämeren hurjuudella tarpeeksi, niin kannattaa silti muistaa, etteivät tuulet ja kelit ole siellä sen kummoisempia. Paikan avonaisuudessa on minusta paljon hyviäkin puolia: navigointi on helppoa ja tilaa on mahtavasti. Kesäiset matalapaineet eivät usein ole kovin voimakkaita ja useimmiten purjehditaan nimenomaan rannikkoa pitkin joko etelään tai pohjoiseen. Satamat ovat aina lähellä, jos huono keli yllättää. Suosittelen Reposaaren takarantaa myös urheiluveneporukalle, siellä saa paatin surffaamaan mahtavasti. Teitäkin täällä kaivattaisiin.
Viime syksyn PoriOpenin lauantaisessa kisassa tuulen keskinopeudeksi mitattiin 17 m/s. Korhosen Juhan JumpinJack Flashin loki näytti parhaimillaan surffissa 17 solmua. Itse laskettelimme vanhalla uppotukillamme 11-12 solmua.
Miettisit itse ensin käytöstapoja ennenkuin herjaat. Heittosi runtin tapauksesta oli paitsi tietopohjaltaan täysin väärä ja siksi erittäin loukkaava.
Ja sikseen, sen enempää X-79 kuin JODikaan eivät plaanaa, uppotukkikamaa siinä kuin omanikin.
plaanavat yli 10 m/s tuulessa spinaakkerilla, kuten moni muukin plaanava kölivene. Eri veneiden polaareita löytyy netistä ja ims/orc mittamiehiltä, joten kannattaa ottaa asioista selvää ennenkuin alkaa jauhamaan netissä skeidaa, joka on niin tyypillistä uppotukeilla purjehtiville.
Harvoinhan ihmiset aamuyöstä parhaimmillaan ovat. Saattavat siihen aikaan paljon helpommin ajaa päin siltoja tai kirjoittaa typeryyksiä.
Polaareja on tullut katseltua, niin oman one-offin kuin monen muunkin. Mutta myös Frouden lukuun ja Marchaij:iin tullut tutustuttua. Kiitos Frouden osalta eniten Joakimille, joka aiheeseen aikanaan johdatti. Asioista kannattaa todellakin ottaa selvää ennen ylenmääräistä julkista keuhkoamista. Plaanaaviksi katsottavia köliveneitä ovat meglu ja ja ja...
Ja miten se nyt olikaan. Jos yli 10 m/s tuulessa plaanaisikin, mutta yli 12 m/s tuulessa purjehdus on masokismia ja fiksu vetäytyy siinä saaren taakse. Toisaalta melkein yksinomaan tarjolla keveitä tuulia, joissa siis plaanaus on joka tapauksessa kaukainen haave. Jokin tuossa yhtälöryhmässä nyt mättää. Tuntematomia ei ollut liikaa, mutta ratkaisua ei silti löydy. Vai onko se 11 m/s katsottava ratkaisuksi? Vähiin jää purjehduspäivät kaudessa.
moni venee surffaa jo komeasti 8 m/s kelissä spinnulla pitkään, joten plaanausominaisuuksista on hyötyä alle 12 m/s keleissäkin. Ja yleensä plaanauskykyset veneet purjehtivat hyvin keveytensä takia keveissäkin keleissä kaikkiin suuntiin paremmin kuin uppotukit.
jso ei ole omakohtaista koekmusta saatika lukenut polaareja plaanavista veneistä, on turha aukoa päätään täällä niiden ominaisuuksista. Mutta moni uppotukkipurjehtijat voi henkisesti huonosti ja netissä paskan jauhaminen ja toisten mollaaminen jatkuu. Siihen vastavoimana käytän sanaa uppotukki, joka triggaa taas henkisesti köyhempiä käyttämään alatyylin ilmaisuja.
Minä opettelin purjehduksen jalon taidon Reposaaren vesillä. Kalustona mm. seuraavat tyypit: Turistkryssare, verkkopaatti, My-vene, H-vene, lukuisat kevytveneet, pari erilaista moottoripurjehtijaa, soling, louhi. (Varttuneemmat porilaisveneilijät saattavat tunnistaa kyseisiä veneitä...)
Porin edustan aallokko saattaa tosiaan olla ilkeä ja etenkin aallonmurtajien lähistö on kurja pahalla säällä. Leveänpullukka paatti toki vaikuttaa laiturissa turvalliselta, mutta minun näkemykseni on toinen. Suosittelen H-venettä. Toki se kallistuu helpommin kuin monet, mutta solakkana se ei tamppaa erityisen rajusti ja istumalaatikossa on siedettävät tunnelmat suuremmallakin kallistelulla. Leveällä veneellä luoviminen isossa aallokossa on melkoista tamppausta.... tosin tuossa leveydessä ei kannata tuijottaa yksin metrimäärään. Lisäksi H-veneen saa kyllä kaupaksi jos kadut hankintaasi ja haluat vaihtaa sen toiseen.
Aallokon kanssa tulet sinuiksi joutuin. Jos luotat veneeseesi, päälimmäinen huolesi ei ole veneen kesto tai hallinta vaan oman olon pitäminen mukavana merenkäynnistä huolimatta. Riittävät varusteet, reipas mieli ja harkittu syöminen ennen seilaamista kovassa aallokossa pitävät mielialan ja toimintakyvyn korkealla. Eikä ole ollenkaan hullu ajatus, ettei ensitöikseen lähde tuntikausiksi sinne Selkämeren riepoteltavaksi. Ja voithan pyytää päästä jonkun kokeneemman kyytiin katsomaan sitä kovempaa keliä.
Itse olen asunut täällä saariston sisäsyrjällä jo parikymmentä vuotta, ja minusta täällä on liian pienet aallot ja saaret liian lähellä toisiaan. Horisonttiakaan ei näe kuin vasta puolen päivän purjehtimisen jälkeen... jos keli on hyvä. Tervetuloa hienon harrastuksen pariin, valitsitpa minkä veneen tahansa!
Porin edustan merialueessa parasta on, että tilaa on riittävästi. Kaijan eteläpää on hankala ristiaallokkonsa takia ja kovemmalla tuulella takarannan aallokko on aika korkeaa. Olen noissa nauttinut kympin surffeista veneellä, joka ei normaalisti juurikaan surffaile. Kovemmasta kelistäkin voi nauttia lenssillä lokin heilahtaessa toiselle kymmenelle. Selkämeri opettaa tykkäämään myös avomeripurjehduksesta. Se voi hyvällä kelillä olla huoletonta ja rentouttavaa.
Aallonmurtajien välissä on vakioristiaallokko ja suunnilleen solmun-puolentoista virta Kokemäenjoen painaessa vettä merelle. Kovemmalla kelillä paikka voi olla vaikea.
"Pullukkakin" vene pärjää vasta-aallokossa, mutta kyse on enemmän minusta leveyden sijaan siitä, mitä on pinnan alla: v-muoto leikkaa paremmin kuin lättänä pohja. Nykyisetkin veneet ovat leveitä, mutta kryssivät siitä huolimatta paremmin kuin moni vanhempi paatti. Purjepinta-alatkin ovat kasvaneet suhteessa Balladeihin, Misileihin jne..jota kelluu/kellui kanaalissa.
Täten myötäilen näkemystäsi ja tuota oikeastaan ajoin takaa: latuskainen paatti tamppaa ilkeästi juuri siinä kohtaa jossa pitäisi seilata reippaasti. Aallonmurtajat selvitettyään voi nousukulmasta tinkiä nopeuden ja mukavuuden hyväksi. Ja jos siitä saakelin aukosta on ihan pakko änkeytyä ulos kun tulee 14 m/s vastaan, niin arvelisin että useimpien perhepursien koneet ja potkurit ovat aika yhdentekeviä. Siksi jyrkkä se aallokko siinä on.
Mutta nythän olikin puhe aloittelijan hankintasuunnitelmista. Porilais-ykkösen hyvästä näkökulmasta huolimatta jatkan Hoon suosittelua, koska hankintalistaan ei kuulunut näitä uusia venhoja.
Miksipä ei se Hookin. Seilattiin 90-luvun alussa sellaiselle monen vuoden ajan. Oranssikylkinen ensiveneemme, jolla kävimme Gotlannissakin asti. Oli sahan laiturissa.
Paha paikka se aukko voi olla, edellisessä Pori Openissa oli aika hässäkkä, kun lauantain startissa yksi vene lähti käsistä kohti murtajan kiviä. Keskituuli 17 metriä sekunnissa Tahkoluodossa. Läpi silti mentiin koko porukka ja joukossa oli se pikkuhookin....märkää....
Näin. Oma veneilyni on vaakalaudalla tämän kesän osalta.
Jos kuitenkin saan alleni kelpo purren, niin suunnitelmissa on purjehdus sinne Porin vesille. Olen retkiveneen lisäksi kaavaillut star-veneen hankintaa, koska voisin pitää myös sellaisella urheilemisesta. Minun varoillani ei nimittäin osteta asuttavaa urheilumallin venhoa. Ratkaisu saattaa perustua siihen, millainen kukkarolleni sopiva paatti ilmenee saataviin, joka lisäksi olisi riittävän hyväkuntoinen.
Tuosta listasta puuttui vielä expressi, joka voisi olla hintansa ja purjehdusominaisuuksiensa puolesta yksi vaihtoehto.
Joo.
- Albin express on hyvä jos kukkarosi kestää. Vauhdikkain tässä luettelossa.
- Fe74 on hyvä, jos kukkarosi kestää (sisävessa ovella, haluat kuitenkin tyttöjä mukaan...)
- Harkitse tarkkaan myös Guy22. Kokoonsa nähden hyvin asuttava. Hankintahinta edullisempi, joten jää rahaa varusteisiin yms.
Näistä mulla on kokemusta ja voin suositella. Pistä vielä vähän tarkempaan että miten olet ajatellut käyttää ja kuinka pitkiä reissuja.
Pitempiä reissuja ja tykkäät asua hyvin = FE74
Lyhyempiä reissuja ja tykkäät vauhdista ja muiden haastamisesta, jollamaisempaa, sporttisempaa = Albin
Halpaa hintaa, suht hyvää asuttavuutta,vauhdilla ei niin väliä = Guy
Kerron mielelläni lisää jos kiinnostaa...
Ensi vene nyt lähinnä olisi ponnahduslauta kölivenepurjehdukseen. Vene olisi sitten 3-5 vuotta ja sitten varmasti vaihtoa isompaan.
Toiveissa olisi paljon purjehtimista Vaasa - Turku välillä, myös pidempiä reissuja mahtuisi mukaan. Miksei kilpailemista mikäli sopivaa porukkaa mukaan löytää. Pidemmistä reissuista houkuttelisi Ruotsin puolella vierailut sekä tietenkin tuolla meren pohjukassa.
Jotenkin näin pähkinänkuoressa asiasta ajattelen. Kiinnostusta, intoa ja taitoakin löytynee veneen puunaukseen ja laittamiseen. Joten veneen ei tarvitse olla täydellisessä kunnossa (jossa se sitten aikanaan myydessä tuleekin olemaan..) jne.
millainen on,rakenne,purjehtiin??
Kiitos tosi paljon taas hyvistä vastauksista. Kysysin tähän väliin parista paatista.
1) Katselin että täältä suunnalta (Vaasan ja Turun väliltä) olisi kaksi Conrad 760 paattia myynnissä Nettiveneessä. Minkäslainen vene on kyseessä? Mitään infoa on vaikea noista löytää. Ovat suht uusia, 90-luvun vaihteesta ja hinnoiltaan 4500 & 6500. Eli ovat melko edullisia tuon ikäisiksi veneiksi.
2) Sitten katselin hieman noita isompia veneitä mitkä ovat edullisesti myynnissä niin silmään osuivat:
Hallberg-Rassy Misil 1: http://www.nettivene.com/purjevene/hallberg-rassy/375639
Becker 27: http://www.nettivene.com/purjevene/becker/375286
BlueBird 25: http://www.nettivene.com/purjevene/bluebird/369826
Oletettavasti kaikissa on jotain präkää kun ovat noin edullisia kokeisiksiin. Mutta se nyt ei sinänsä haittaa jos jotain pientä on, kunhan rungot ovat vain kunnossa. Pieni puuhailu, varustelu ja puunaus kuitenkin mieleen ovat. Jos esimerkiksi noista kolmesta veneestä joku ei missään nimessä ole passeli niin olisi kiva kuulla miksi ja miksi joku taas olisi todella hyvä?
Käyttötarkoitus tosiaan on pieniä päiväpurjehduksia ja muutamia pidempiäkin reissuja - matkapurjehtimista. Tärkeää on että pystyy yksin & kaksin venettä hoitelemaan. Beckeristä sen verran lukenut että jotain köli-pelkoja siihen liittyy mutta itseäni moiset nyt eivät niin kyllä huolettaisi.
Ja mikäli nettiveneen linkittäminen tänne on kiellettyä iin modet varmaankin voivat nuo linkit poistella. Ei tässä ole tarkoitus mainostaa vaan tiedustella.. :)
Jatkan tässä pohdiskelua ja kyselyä vaikkei edelliseen viestiin tullutkaan vastauksia. :)
Yksi vaihtoehto mikä on useasti - useasti tullut ilmi on H-vene. Moni on kehunut ja muutama haukkunut sitä. Seuraavaksi pari miinusta ja plussaa mitä nyt nopsaan sain tuosta ylös raapustettua - kaipaisi kommentteja sekä lisäyksiä listoihin:
urheilullinen, voi myös kilpailla
nopea ja nuorekas
suht edullinen, saanee helposti kaupaksi
purjeita ja varusteita saatavilla koska yleinen veneluokka
vaikka kallistelee niin seilaa paremmin kuin vanhat 'uppotukit'
- ei sisämoottoria
- ei sisä-wc:tä
- askeettisuus
- ei avomerikelpoinen, aloittelijan käsissä
- ei helposti katsastettavissa 2-luokkaan
Perässä oleva moottori lienee hankala ajaa Porin edustan aallokoissa koska ei potkuri pysy veden alapuolella? Sisä-wc:n puuttuminen alkaa ärsyttää pidemmällä reissulla ja kuten yksi kirjoittaja kirjoitti niin naisväkeä tämä ei liene purjehtimaan kannustavan? :) H-veneen askeettisuus ja tilanpuute alkaa ahdistamaan ja häiritsemään - estää pidempien reissujen tekemisen? H-vene kallistelee helposti (ja sen kuuluukin) mutta onko tämä liian haastavaa aloittelijalle ja saako purjehdusta köliveneellä vasta harjoitteleva käännettyä tämän veneen ympäri tämän myötä helpommin kuin painavat uppotukit?
Onko kapea ja kevyt H-vene oikeasti parempi purjehtia kovemmassa tuulessa kuin leveämpi ja rauhallisempi 'uppotukki'? Entäpä tuo kakkosluokkaan katsastaminen? Täällä ei tosiaan ole mitään saaristoa, aina tuulee ja aaltoa riittää. Puuskia riittää ja ristiaallokkoa. Onko Porin edusta oikeasti lähempänä 3 kuin 2-luokan vaatimuksia mielestänne? Katsastamisessa kuitenkin pääpointtina veneilijän oma turvallisuus ja sen kanssa nyt ei aloittelijana viitsi leikkiä.
Niin lisää pohdintaa H:sta. Tuli kaksi lisämiinusta mieleen:
1) Sitlooda ei ole itsestään tyhjentyvä
-> Tuossa ylempänä jo puhuinkin tuosta veneen ympärikääntämisestä.. H-Vene kuitenkin ui aina melkein äärirajoilla eikä ole kovin korkealaitainen niin sinne melko varmasti näissä aallokoissa saa vettä, eli hörppyjä.
2) Ei sprayhoodia
-> Selkämerellä ruiskii niin perkeleesti ja h-vene tosiaan on suht matala ja varmana näissä keleissä ei naama kuivana pysy koska paljon suojaa ei löydy.
Hieman yksinpohdiskeluksihan tää nyt menee. ;)
Hieman kummallisia käsityksiä sinulla on H-veneestä, mistä lienevät lähtöisin? Ettet nyt sotke H:ta johonkin ihan muuhun veneeseen?
Ensinnäkin se H:n sitlooda on itsetyhjentyvä. Toisekseen H ei "ui aina melkein äärirajoilla". Useita vuosia olen H:lla purjehtinut, mutta ei ole koskaan missään oloissa tuollut tuollainen mieleenkään. Ei ole ollut lähelläkään saada sinne mitään "hörppyjä". H ei ole mikään kevytvene, joka hörppäilisi vettä. Vesi kyllä lentää reippaammassa kelissä roiskeina keulan yli suoraan kipparin päälle, mutta tapahtuuhan sitä muissakin veneissä.
Sprayhoodinkin saa, on niitä toisinaan sellaisillakin varustettuja veneitä myynnissä.
Käsitys siitä, että H kallistelisi jotenkin oleellisesti hepommin tai enemmän kuin muut saman kokoluokan veneet on myös aika kummallinen. Veneen kuin veneen saa kyllä kallelleen oikein yrittämällä: Vanhoilla pussikkailla purjeilla tai säätämällä purjeet väärin, mutta ei veneitä kannata sillä lailla ajaa. Paremmin kulkee, kun ajetaan pystymmässä. Kannattaa myös huomata, että H:ssa on huomattavan suuri osa (50%) painosta kölissä. Sillä on oma vaikutuksensa.. en kylläkään usko, että saisit H:ta tai muutakaan listan veneistä "käännettyä ympäri", jos tarkoitit vaaka-akselin ympäri kääntämistä, edes siellä Porin edustan keleissä. Siis missään sellaisessa kelissä, johon viitsii lähteä purjehtimaan.
Jos mennään positiivisiin puoliin, niin H taitaa kyllä olla ainoa tämän hintaluokan veneistä, joissa on aktiivista kisatoimintaa (mihin olet pari kertaa viitannut). Ainakin se on siitä harvinainen veneluokka, että järkevässä kunnossa olevia käytettyjä purjeita on saatavilla järkevään hintaan - koska kärkipään kisaajat vaihtavat purjeitansa suht.usein.
itämerellä, mutta kesä-syyskuussa harvemmin yli 12 m/s. Katso fmin tuulitilastoja. Sitten taas yli 12 m/s keleissä varsinkaan naisväki ei viihdy, joten kannattaa panostaa veneen purjehdusominaisuuksiin alle 12 m/s keleissä.
Ota iisisti noiden katsastusluokkien kanssa, vhf:llä ja lisäraketeilla ei säätä ja veneen turvallista kulkua seuraava fiksu purjehtia tarvitse ja kännykkä on jokaisella. 3- luokka sopii mainioisti vakuutusyhtiölle, pursiseuroille ja kisoihin.
Fiksu purjehtia purjehtii allokossa ja valitsee myöskin suojaisan sataman, joten heillä ei prutkuongelmia ole vaan helpompaa ja nautinnollisempaa elämää kuin sisäkoneen kanssa pakertaville.Esimerkki: prutkusta loppuu bensa, riittää, että täyttää tankin ja starttaa. Sisäkoneesta jos loppuu diesel, on kone ilmattava ennenkuin se suostuu käynnistymään.
Veneen kapeus on valttia vasta-aallokossa ja veneen leveys ja keveys valttia myötäisillä.
listauksessi on Finn 26, joka sopii mainiosti tarkoittamaasi käyttöön.
Ainuttakaan Finn 26:sta et saa kahdeksaan tonniin. Että se siitä sitten.
Noniin, nyt olisi Avance 24:ää tarjolla budjettiin mahtuvalla hinnalla. Olisiko tähän veneeseen kommentteja tarjolla?
Yksi kirjoittaja aiemmin tätä haukkui aaltoihin hakkaavaksi?
Plussina varmasti kauneus (jopa naisväen silmään), urheilullisuus, tunnettu luokka, säilyttää arvonsa ja helppo päästä eroon. Mutta mitenkä soveltuu kevään aj syksyn keleille Selkämerellä? Jokunen näitä näyttää täälläpäin laitureissa kylläkin makaavan..
Minulla oli Avance 245 ensimmäisenä veneenä ja sillä tuli purjehdittua melko paljon Selkämerellä - myös kryssittyä eteläisellä Selkämerellä navakassa pohjoistuulessa. En kokenut venettä mitenkään erityisen hakkaavaksi. Veneessä on kohtuullisen syvä v-pohja ja runkomuoto on solakka, joten kyllä vene mielestäni toimii kokoisekseen kohtuullisen hyvin myös isossa vasta-aallokossa. Jonkun verran se toki hakkasi, mutta niin hakkaa useimmat muutkin veneet tuollaisessa 10-11 m/s tuulessa. Ehkä joku pitkäkölinen IF olisi tässä suhteessa parempi? Avance on myös aika märkä purjehtia erityiesti terävässä aallokossa. Muuten sanoisin, että Avancessa on hieman verran isomman veneen tuntumaa, ja sillä kyllä pärjää merellä.
Muistaakseni 245 on runkomuotojen puolesta identtinen 24:sen kanssa, joten käyttäytyminen lienee samanlaista.