Kaikille niille jotka kehtaavat väittää että nainen,joka päättää pitää lapsen erosta tms huolimatta,tekee lapset vain rahan takia!
Itsestäni liikkuu sellaista ja ajattelin muidenkin kanssa jakaa nää..
Jos rahan takia lapsia vain haluaisin niin miksi kuljen itse 2v vanhoissa ale housuissa,annan lapsille niin täyden läsnäoloni kuin vain pystyn(työssäkäynti verottaa huom!),tililläni on kuukauden lopussa n 8e mutta lapset ovat puhtaissa vaatteissa ja ruokittuina,itsellä tosin jäi se leffa/ravintolailta tällä(kin) kertaa mutta ehkä joskus toiste kun on parempi rahatilanne,parturissa tulee käytyä ehkä 3kk välein,kuntosalikorttiin tms ylimääräiseen ei ole varaa,geelikynsiä tms hömppää en käytä koska yksinkertaisesti tunnen pahaa oloa siitä että vähistä rahoista sijoittaisin itseeni ja vielä johonkin niin pinnalliseen turhaan..
Ulkomaanmatkoista,sisustuksista tms on ihan turha näillä tuloilla haaveillakkaan.Kädestä suuhun eletään:puhtaat vaatteet,koti,ruoka ja yhdessäolo on aina taattu siis.Ja juu,ne elarit tosiaan on siinä 150e per lapsi(2kpl)eli euroissa kylvetään!
Miten kehtaatte sanoakaan sellaista että raha olisi syy miksi lapsia hankin!Eikö se ny näy jo ulospäinkin että on vähän tärkeämpääkin kuin viimesen päälle laitettu pärstä,tukka,vaatteet..
Se "oma aika" tulee vasta vuosien päästä,kun lapset elävät jo omaa elämäänsä omissa kodeissaan.Silloin on mun itseni vuoro ja ehkä varaa itseensäkin panostaa enemmän.Siihen saakka...:
Rakkaus kantaa elämän läpi ja lapsuus on niin kovin lyhyt..Kommentteja,kokemuksia?
Itsestäni liikkuu sellaista ja ajattelin muidenkin kanssa jakaa nää..
Jos rahan takia lapsia vain haluaisin niin miksi kuljen itse 2v vanhoissa ale housuissa,annan lapsille niin täyden läsnäoloni kuin vain pystyn(työssäkäynti verottaa huom!),tililläni on kuukauden lopussa n 8e mutta lapset ovat puhtaissa vaatteissa ja ruokittuina,itsellä tosin jäi se leffa/ravintolailta tällä(kin) kertaa mutta ehkä joskus toiste kun on parempi rahatilanne,parturissa tulee käytyä ehkä 3kk välein,kuntosalikorttiin tms ylimääräiseen ei ole varaa,geelikynsiä tms hömppää en käytä koska yksinkertaisesti tunnen pahaa oloa siitä että vähistä rahoista sijoittaisin itseeni ja vielä johonkin niin pinnalliseen turhaan..
Ulkomaanmatkoista,sisustuksista tms on ihan turha näillä tuloilla haaveillakkaan.Kädestä suuhun eletään:puhtaat vaatteet,koti,ruoka ja yhdessäolo on aina taattu siis.Ja juu,ne elarit tosiaan on siinä 150e per lapsi(2kpl)eli euroissa kylvetään!
Miten kehtaatte sanoakaan sellaista että raha olisi syy miksi lapsia hankin!Eikö se ny näy jo ulospäinkin että on vähän tärkeämpääkin kuin viimesen päälle laitettu pärstä,tukka,vaatteet..
Se "oma aika" tulee vasta vuosien päästä,kun lapset elävät jo omaa elämäänsä omissa kodeissaan.Silloin on mun itseni vuoro ja ehkä varaa itseensäkin panostaa enemmän.Siihen saakka...:
Rakkaus kantaa elämän läpi ja lapsuus on niin kovin lyhyt..Kommentteja,kokemuksia?
Vastaukset 43
Vanhimmat
kaikkien yksinhuoltajien päässä liikkuu vain euron kuvat. Tottakai jokainen täysjärkinen kantaa lasta 9 kk, venyttää kehonsa äärimmilleen ja loppujen lopuksi vielä putkauttaa tämän pienen rahastusnyytin pihalle, tavalla tai toisella.
Tottakai, niinhän se menee. Minäkin tein kaiken tuon ihan vain siksi, etten yksinkertaisesti keksinyt helpompaa tapaa tienata rahaa.
kyllä yhtään tiedä mihin näiden eurojensa kanssa oikein joutuuu!On niin pirusti tota ylimäärästä!Kauppareissuunki menee tunti ku laskee et mitäs tänään syötäisiin......
ihan rauhassa kyllä mulla ainakin säästötili paukkuu esikoisen myötä ja tulot on ihan onnettomat entiseen nähden että ei tätä oo rahan takia kyllä tehty tahi saatu. Työnantajakin sai tilaisuuden irtisanoa äippäloman aikana eikä ottanut takaisin koska "kohta olen taas äitiyslomalla kuitenkin kun on nyt tämä ikä päällä". Hänen sanojaan lainaten. Sika mikä sika. Emmä silti itke kohtaloani tiesin kulut etukäteen ja sen mukaan mennään, onneks on säästöt.
Joo en valita.Ei tokikaan aina ole ruusuilla tanssimista mutta päivääkään en vaihtaisi pois :) Mutta esimerkkiä siitä mihin ne rahat meikäläisen taloudessa menevät eli ei tod ole rahastuksesta kyse;) Tiedän myös niitä yh.äitejä jotka nyhtää eksältään rahaa ja lapset kulkee liian pienissä/rikkinäisissä vaatteissa,ja äiskät ite vimpan päälle vaatteissa.Pistää kyl miettii et kehenkä ne rahat oikeesti menee..ei ois meikällä pokkaa ruinata eksältä!
Meillälapsen etu menee omani edelle. 100 %. Lapsen edusta en ole kertaakaan tinkinyt, enkä niin tee jatkossakaan. Itseni saan näyttämään ihmiseltä ilman suuria korumääriä ja merkkivaatteita.
Ei tietenkään kaikki tee sitä rahan takia. Minullakin on lapsi, joka on enemmän minulla kuin isällään. Elareita en halua, vaikka ne tulisivat tarpeeseen. Olen opiskelija, joten ainoat tuloni ovat lapsilisä, opintotuki, opintolaina ja asumistuki. Exä maksaisi kyllä, mutta haluan itse vastata lapseni elatuksesta parhaan kykyni mukaan. Hän voi hyvin ja kaikkeni hänelle annan.
Löytyy myös liuta naisia, joille tärkeintä on saada isot elarit ja päälle vielä kaikki mahdollinen tavaramäärä, mitä exältä voi repiä. Miehen pitää elareiden lisäksi maksaa harrastukset, vaatteet ym... Nykyisen seurustelukumppanini exä on tätä maata. Hän ei juurikaan lasten asiosta keskustele miehen kanssa, paitsi jos hän on rahaa vailla. Lapset ovat puolet ajastaan miehen kanssa. Nainenkin käy töissä. Kun huomioidaan, että nainen saa palkkansa päälle korotetut lapsilisät ja elatusmaksut, hänen tulonsa ovat tismalleen samat kuukaudessa kuin miehellä. Silti hän on jatkuvasti rahaa vailla. Jos lapset olisivat enemmän hänellä, ymmärtäisin paremmin, mutta kun mieskin maksaa yhtä lailla omassa kodissaan lasteen ruuat, vaatteet, vesimaksut, sähköt jne... Naisella ei ole mitään kohtuutta asioissa.
Nainen itse ei panosta lapsiinsa pätkääkään. Jos lapset siinä osoitteessa saavat jotakin uutta vaatetta tai lelua, ne tulevat lahjoina sukulaisilta. Nainen itse juoksee baarissa, polttaa koko ajan, ostelee uusia vaatteita ja reissaa. Jos on varaa siihen, ei kannattaisi ex-mieheltä olla rahaa ruinaamassa!
Naisia on siis moneen junaan.
"Minullakin on lapsi, joka on enemmän minulla kuin isällään. Elareita en halua, vaikka ne tulisivat tarpeeseen"
Siellä taas yksi marttyri. Etkö ymmärrä että lapsella on oikeus elatukseen molempien vanhempiensa taholta? Sinun pitäisi valvoa lapsen etuja ja oman ylpeytesi nimissä kiellät häneltä isän osuuden elatuksesta. Jos et missään nimessä tahdo niitä rahoja, laita ne kasvamaan korkoa lapsen tilille. Niille on varmasti käyttöä aikanaan kun lapsi itsenäistyy. Vai meinaatko sanoa hänelle että "olisi se isäsi elareitakin maksanut, joilla pääsisit nyt hyvään alkuun itsenäisessä elämässä, mutta minähän en ole sellainen nainen joka exältään elareita ottaisi."
Kiilteleekö se marttyyrinkruunu kauniisti näin kesän kynnyksellä? :D Ja tunnetko itsesi paremmaksi ihmiseksi kuin se kauhea olento joka vaatii lapsensa toista vanhempaa osallistumaan lapsen elatukseen ja kehtaapa vielä tupakkaakin polttaa?
Etävanhempi voi vastata lapsen elatuksesta ilman elareitakin. Ja toisaalta jos elarit liian isot niin sitten taas lähivanjempi luistaa elatusvastuusta ja lapsi jää ilman elatusta häneltä. Elaririidoissa ei niinkään ole kyse lapsen oikeuksista vaan vanhempien välisestä taistosta, kumpi maksaa isomman osuuden. Tässä tavallaan ns hyviä etävanhempia rangaistaan. Joutuvat helposti maksamaan tuplaelatusta jos lapsi elää myös heidän kanssaan. Fiksu etä minimoi elarit ja kustantaa suoraan lapsen elatusta.
Olen samaa mieltä. Miesystäväni todellakin osallistuu lastensa elatukseen, kuten sanoin, lapset ovat puolet ajastaan hänellä, eikä hän penniäkään ole lasten äidiltä vailla. En mitenkään halua estää hänen elatustaan lapsiaan kohtaan.
Ja edelliselle. Tietysti se harmittaa, että pienten lasten äiti on ketjupolttaja. Eikö pitäisi? No, se on murheista pienimmästä päästä. Oleellista on se, ettei hän panosta lapsiinsa ajallisesti, henkisesti tai rahallisesti. Lapset kärsivät.
Itse en ole marttyyri, todellakaan. Olen hyvin tyytyväinen tilanteeseen.:) Exäni säästääkin itse vähän joka kuukausi lapselle. Ne rahat lapsi saa, kun täyttää 18. Ei minua siihen välikädeksi tarvita elareita nostelemaan. Lisäksi lapsi on isällään 1/3 ajasta, joten elatusta hänen suunnalta tulee myös sitä kautta. Nyt kun olen opiskelija, exä myös ostaa lapselle isompia hankintoja minun luokse, kuten pari viikkoa sitten polkupyörän. Ei aletusmaksuja tarvita, jos vanhempi haluaa elättää lastaan. Raha vain sotkee asioita, kun sitä kierrätetään exän kautta. Kun menee suoraan lapselle, kaikki voivat olla varmoja siitä, että raha menee oikeaan osoitteeseen.
Mistä sinä olet tietävinäsi miten joku lapsiinsa ajallisesti, henkisesti tai millään muullakaan tapaa? Vai oliko tämä nyt se sinun miehesi exä joka on mielestäsi kaikinpuolin huono äiti ja ihminen yleensäkin..? Se nimittäin kertoo jo aika paljon (sinusta :D )
Kyllä kyseessä on minun ja mieheni, samoin kuin muidenkin tilanteesta tietävien mielipide. Näkemys perustuu havaintoihin, ei olettamuksiin.
Tiedämme että nainen ei osta lapsille vaatteita, sillä hän itse sanoo, ettei niitä osta "kun ei ole rahaa". Tiedämme että lapset ovat huomattavan osan äidin luona olo ajastaa tosiasiassa sukulaisilla hoidossa, koska kun lasten isä soittaa lapsille, he ovat aina muualla kuin kotona. Milloin tätillä, mummolassa, äitin työkaverilla... Ja joka kerta yökylässä, kun "äiti meni tanssimaan". (Äiti ei siis harrasta tanssia, vaan käy baarissa).
Lisäksi olemme lukuisia kertoja kuulleet, kuinka tämä nainen kiroilee ja huutaa lapsilleen. Se ei ole henkistä panostamista... Hän myös pyytää lapsia valehtelemaan meille, jotta pönkittäisi omaa asemaansa. Sekään ei ole lasten henkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä.
Kaikesta tästä ja paljosta muusta huolimatta olemme yrittäneet kutsua naista kahville tms, että riitatila loppuisi. Mies on myös yrittänyt puhua hänelle hyvin asiallisesti siitä, mikä olisi lasten etu, ja miten tilanteiden pitäisi muuttua. Nainen kuitenkin vain huutaa, että "maksa sä saatana niitä elareita. Mun elintasoni ei eron takia saa laskea!" Huomatkaa, hänen elintasonsa ei saa laskea. Hänen mukaansa elareita maksetaan siksi, ei suinkaan lasten elintason takia. Huoh.
Jos en tällaista käytöstä tuomitsisi, se kertoisi minusta jotakin suurta välinpitämättömyyttä lapsia kohtaan.
"Tehdä lapsi rahan vuoksi", minä kylläkin olin parisuhteessa kun tulin raskaaksi olin ollut 9vuotta ja luulin sen kestävän. Ei tullut mieleenkään yksinhuoltajuus. Mutta mies pudotti korkealata kun ilmoitti löytäneensä toisen (lapsettoman) naisen. Oma lapsi oli silloin 5 vuotias. Nyt elänyt lapsen kanssa jo 8 vuotta ihan kaksin ja hyvin menee. Isä maksaa elarit ajallaan eikä muutenkaan ole mitään riitaa ollu,t alun katkeruuden jälkeen. Hän vaihtaa naista kun sukkia eipä käy kateeksi, tännekkin oli tyrkyllä muutama vuosi sitten kun joku oli hänet jättänyt, empä huolinut. Asuu onneksi kaukana meistä ei tarvi hänen rappiotaan katsella. Lapsen puolesta kyllä säälittää kun ei pahemmin yhteyttä pidä, soittaa parikertaa vuodessa, tykönsä ei ota. Ei tulisi mieleenkään olla ottamatta elatusmaksua, koska se kuuluu lapselle.
Jos tämä nainen ihan oikeasti on niin kamala kuin annat ymmärtää, sinun miehesi pitäisi välittömästi hakea lähihuoltajuutta. Käytöksen tuomitseminen kun ei lapsia auta. Olisiko siis syytä tehdä jotakin ihan konkreettista eikä jeesustella netissä? Vai saatko jotain kicksejä tämän naisen kustannuksella kun voit tuntea itsesi niiiiin paljon paremmaksi? Välinpitämättömyyttä on se että tietää miten asiat ovat mutta ei tee niiden muuttamiseksi mitään muuta kuin kauhistelee.
Olemme päämme puhki miettineet, miten mies voisi lähihuoltajuutta, mutta koska mies on reissutöissä, se ei ole mahdollista. Olemme hakeneet asiasta paljon tietoa, ja lähihuoltajuuden muuttaminen olisi hankalaa ilman reissutöitäkin. Olemme lasten kanssa aina kun mahdollista, ja tarjoamme turvallisen ja rauhallisen kodin. Se on jotakin todellakin konkreettista.
Joskus on myös hyvä "tuulettaa kiukkua" ja avautua, vaikkapa täällä netissä. Aina parempi niin, kuin kasvattaa jotain pyhää vihaa hiljaa sisällään. En saa naisen kustannuksella kicksejä, vaan hänen takiaan tulee surullinen mieli. Yhä ja edelleen toivon, että hän ottaisi opikseen ja ajattelisi lapsiaan enemmän.
Sinun tilanteessa lapsi ei elä isän kanssa ollenkaan, joten elatusmaksu on hyvinkin ymmärrettävä asia. Minun tapauksessani lapseni on isällään osan ajasta, ja lisäksi isä säästää lapselle rahaa. Elatusta tarjoaa siis molemmat, ilman elareitakin.
Miehellesi on siis ne reissutyöt tärkeämmät kuin lapset?
Lähihuoltajuuden vaihto on lähes mahdotonta paitsi jos kyse isommasta lapsesta ja hän haluaa itse muuttaa.
Sanoin että työstä huolimatta lähihuoltajuuden vaihtaminen olisi vaikeaa. Olemme asiaa selvittäneet ja vaihtoehtoja pohtineet. Ja kun on koulutus työhön, jota ilman reissaamista ei voi tehdä, niin olisihan se taloudellisestikin iso muutos (myös lapsille) jäädä tyhjän päälle. Mutta missään nimessä työ ei ole lapsia tärkeämpää! Asiaa pitää vain punnita monelta kantilta.
Koskemusta? :D
En tajua. Miksi ei elatusmaksuja??? MItä hienoa tuossa on???
En tajua minäkään. Isähän kiristää oman lapsensa elatuksella, mikä isä tuollainen on?
ihmisiä on aina joka lähtöön...onhan se naurettavaa jos tuollaista väitetään.
Toisaalta taas oma kokemukseni on se että ne elatusmaksut joita maksan eivät mene lapsen ruokaan/vaatteisiin tai yms. vaan ne ovat menneet joka viikkoiseen ryyppy juhliin/bileisiin...
Äiti sanoo että elatusmaksu on "vaivan palkka" siitä että lapsi asuu hänen luonaan :/
Me kaikki saamme jostain aina euron ja jokainen itse päättää laittaako rahan lapsen vaatteeseen vai viina pulloon tai johonkin muuhun.
käydä parturissa. Olet saanut ostettua housut 2v sitten. Sinulla on jäänyt kuukauden loppuun vielä 8 €
Mieheni maksaa vanhojen tulojensa mukaan elareita.
Leikkaan itse molempien hiukset, kun ei ole rahaa parturiin.
Vaatteet ovat kaikki ajalta ennen miestäni, eli yli 5 vuotta.
Rahaa tilillä tilipäivänä laskujen maksun jälkeen voi just olla se 8€ jolla pitäis ostaa 2 aikuisen ruoat kuukaudeks. Syödään paljon kalaa, riistaa ja marjoja. Ja mikä hienoa, ne vanhat vaatteet sopii aina vaan päälle, kun ei liho.
Molempien tulot ovat tippuneet, mutta elarit eivät!! Lasten äiti tahtois vaan lisää rahaa.
Voi hellanlettas. Miksi se mies ei vaadi elareiden tarkistamista? Jos tulot on niin saatanan pienet ettei ruokaan jää rahaa niin kyllä ne elarit uusiksi lasketaan. Kummallisia kitisijöitä täällä onkin. Ei se vaan mene niin että kamala lähi kiskoo etäraukan nälkäkuoleman partaalle :D Elarit lasketaan maksukyvyn mukaan, jos teille tosiaan jää vain 8e kk elämiseen niin teillä on taloudenhoito retuperällä. Ei ne isot tulot vaan ...
Eihän niitä noin vaan tarkisteta. Jos lähi ei suostu muuttamaan sopparia pitää viedä oikeuteen. Siellä taas kohdellaan etävanhempia tosi epäoikeudenmukaisesti, etävanhempi joutuu hävitessään maksamaan kummankin kulut, lähillä ei ole tällaista kuluriskiä. Näin ollen kynnys viedä oikeuteen on paljon korkeampi etävanhemmalle.
Eikö oikeasti muka tarkisteta? Meneekö se tosiaankin niin että jos elarit on laskettu vaikkapa 50000euron vuositulojen mukaan ja sitten iskee konkurssi, menee omat ja lainatut rahat ja toimeentulotuella joutuu elelemään, niin siltikö on maksettava entisten tulojen mukaan? Minulla ei ole omakohtaista kokemusta, koska etävanhemman osuus tulee meidän taloudessa kelasta. Käsittääkseni ulosotossakin on olemassa laskentakaava jonka mukaan ihmiselle pitää jäädä tietty summa kuukaudessa elämiseen, voiko siis olla mahdollista että joku joutuu maksamaan tuloihinsa nähden kohtuuttomia summia vain siksi että lähi ei suostu tarkistukseen?
Näin se menee. Toki voi jättää maksamatta jolloin menee ulosottoon. Ulosotolla tietty kaava kuinka paljon voivat periä, maksimissaan kolmasosan palkasta. Jos hyvin käy ehtii velat vanhentua (vanhenevat viidessä vuodessa) ja pääsee pälkähästä. Jos menee Kelan kautta voi mahdollisesti saada takautuvasti noita velkoja anteeksi. Mutta ei mikään taho sinänsä lähde tarkistamaan alkuperäistä sopparia, pitää viedä oikeuteen tai sitten saada lähi suostumaan. Oikeudessa taas kohdellaan etävanhempia huonosti, jos häviät maksat kummankin kulut. Jos voitat niin maksat vain omat kulut. Lähivanhempi ei joudu koskaan maksamaan toisen kuluja.
Väitätkö että oikeudessa ei kohtuullistettaisi elareita mikäli maksavan osapuolen tulot olisivat romahtaneet niin että hän eläisi toimeentulotuella? Käsittääkseni niin köyhä ihminen saisi ilmaisen oikeusavustajankin jolloin oikeudenkäyntikulujakaan ei tulisi? Jotenkin en vain usko että niin epäreilusti kohdeltaisiin etävanhempia kuin mitä annat ymmärtää.
Voi olla että kohtuullistetaan mutta jos etä siinä häviää niin hän maksaa kummankin oikeuskulut. Siis aikamoinen riski. Ja tässä selkeä epäoikeudenmukaisuus, lähi voi koska tahansa nostaa kanteen ja hän ei koskaan joudu maksamaan vastapuolen kuluja kun hän muka nostaa niitä lapsen nimissä. Jos etä nostaa niin hän maksaa aina omat kulut ja hävitessä myös vastapuolen kuluja. Näin se vaan menee, ei oikein, ei ...
Kokemusta? :D
Kokemusta? :D
Kokemusta? :D
Ei kokemusta vaan tietoa ...
tutkimustuloksesi ovat peräisin S24-keskustelupalstalta.
Nousit hetkessä palstan tietoviisaimpien kirjoittajien top3:een. Näiden vuosien aikana, joina olen tätä palstaa seurannut, täällä on vieraillut vain muutamia omasta mielestään noin viisasta ihmistä kuin sinä. Heistä jokainen katselee maailmaa putken läpi, ovat katkeria ja heidän sosiaalisten taitojensa puute on aistittavissa jopa kirjoitusten välityksellä. He jankkaavat samalla tavalla oman kokemuksen ja valintojensa paremmuutta - kuin sinäkin, ottamatta huomioon perheiden erilaiset elämäntilanteet.
Aina on ollut ja tulee olemaan ihmisiä, jotka tietävät aina kaiken ja osaavat sanoa miten muiden tulisi elää. Sinä olet heistä yksi.
"Kehoittaisin vähän tutustua lakeihin ja muihin juttuihin ennen kun avaa suunsa" kertoo pätemisen tarpeesta. Valtaosalla tämän palstan kuluttajista on takuuvarmasti enemmän tietoa ja käytännön kokemusta palstan aihepiiristä kuin sinulla, joten en arvaisi sinuna lähteä ohjeistamaan ketään.
Se, etten enää jaksa tällä palstalla vierailla kuin satunnaisesti on onni, koska sinunlaisesi happamat ja katkerat tietäjät tekevät keskustelusta mahdotonta.
En pidä sanonnasta hanki elämä, mutta nyt se on paikallaan.
HANKI ELÄMÄ.
Minä olen kahden lapsen yh, tällä hetkellä työttömänä eli virallisen köyhyysrajan alapuolella mennään reippaasti. Meidän perheessä kukaan ei silti kulje vuosia vanhoissa alehousuissa, parturissa käydään tarpeen mukaan ja kuntosalikorttikin on. Mistään ei ole puutetta ja välillä käyn jopa (hui kamala) ravintolassa. Ulkomailla ei reissata, eikä geelikynsille tms. ole tarvettakaan, mutta ei tässä kyllä ihan kädestä suuhunkaan eletä. Miten jumalattoman pientä palkkaa arvon ap mahtaakaan saada kun niin kamalan köyhästi joutuu elelemään? Oliskos vähän marttyyriväritystä koko jutussa? Yksinhuoltajuudella ei todellakaan tienaa, mutta ei se nyt mitään köyhyysloukkuakaan tarkoita. Jotenkin hymyilyttää nämä sankaritarinat joissa äiskä kulkee suurinpiirtein perunsäkissä ja leikkaa itse tukkansa kynsisaksilla, jotta lapsille riittäisi ruokarahaa :D
En puolusta ap:tä, kun en hänen tilannettaan tiedä mutta... Onhan näitä tilanteita, että tosissaan saa miettiä. Kaikki omat tuloni, mukaan laskettuna lapsilisä on 570e/kk. Asuntoon menee 210e/kk, sähköön 25e/kk, vesimaksuun 20e/kk. Yhteensä asuminen siis 255e/kk. Todella halpaa, mutta maksankin tällä hetkellä vain korkoja asuntolainastani.
Jäljelle jää siis 315e/kk. Siitä menee puhelin 40e, netti 30e, vakuutukset 60e, lääkkeet 30e, vaipat 30e, bussikortti 50e.
Näistä ns. pakollisista jää jäljelle 75e/kk, jolla pitää ostaa kaikki ruuat ja vaatteet minulle ja lapselle.
Kyllä aivan oikeasti saan leikata tukkani ihan itse, enkä käy koskaan ravintolassa. Salikortista luovuin jo aikaa sitten, käyn ennemmin lenkillä. En silti koe olevani marttyyri, vaan nautin elämän ilmaisista iloista.:)
Totta on se, että moni valittaa aivan liian vähästä. En pysty ymmärtämään, että kohtuullisilla tuloilla olevat ihmiset jaksavat mankua, ettei palkka tahdo millään riittää. Niinpä niin.
Oletko koskaan kuullut toimeentulotuesta? Ja miksei lapsesi toinen vanhempi osallistu lapsen elatukseen?
Ei sinun ole pakko kituuttaa noin pienillä rahoilla. Miksi siis teet niin?
Minun mielestäni toimeentulotukea hakekoot ne, jotka eivät muuten pärjää. Minä pärjään, vaikka onkin pienet tulot. Lopetin nettiliittymän kotoota, joten nyt jää muutama kymppi kuussa enemmän rahaa ruokaan. Tässä pennien laskemisessa on oma viehätyksensä.:) Ja vielä tulee se päivä, kun tuloni ovat isommat. Nyt nautin tarkan markan elämästä.
Exä ei halua maksaa elareita, enkä ala asiasta tappelemaan. Kohtuullisen hyvät välit ovat tärkempi asia, kuin raha.
"Exä ei halua maksaa elareita ... hyvät välit ovat tärkempi asia, kuin raha."
Teetkö asiat aina niin kuin exä haluaa tai ei halua?
En tietenkään, mutta parempi laiha sopu kuin lihava riita. Minun sanani panoi enemmän siinä, että saan olla suurimman osan ajasta lapsen kanssa. Molemmat siis "voittivat" jossain, minä tärkeämmässä asiassa.
Olen onnellinen siitä, ettei lapsen tarvitse nähdä riitoja, tai menettää kokonaan kumpaakaan vanhemmistaan. Miksi alkaisin siis asiasta tappelemaan, kun pärjään näinkin. Jos en lapsen kanssa taloudellisesti pärjäisi, olisi enemmän syytä tapella.
Sinä olet siis kykenemätön valvomaan lapsesi etua. Etkö tiedä että lapsella on oikeus elatukseen myös isänsä taholta eikä sinulla ole oikeutta sitä häneltä kieltää. Mikäli lapsesi isä ei halua maksaa ja sinä sinnittelet sentteinesi säilyttääksesi "kohtuullisen hyvät välit", olet kyllä varsinainen kynnysmatto. Jos exäsi käskisi sinua maksamaan kympin kuussa hänelle siitä ilosta että välinne pysyvät kohtuullisina sinä varmaan maksaisit? Kuulostat melkoisen säälittävältä.
Exä maksaa lapsen elämisen, kun lapsi on hänen luonaan. Ei halua minulta mitään. Minä maksan lapsen elämisen, kun hän on minun luonani, enkä halua exältä mitään. Tämä nyt on päivän selvää.
Vaikka tekee tiukkaa, niin ei ole tarvinnut kärsiä. Kuten sanoin aiemmin, jos en pärjäisi, olisi syytä alkaa asiasta tappelemaan ja lapsen takia sen tekisin. Koska nyt pärjään, on hyvä näin. Asia pitää aina ajatella sen kannalta, mistä on suurin hyöty lapselle. Hän on vielä pieni eikä kuluta paljoa. Kun hänen menonsa kasvavat, nousevat myös minun tuloni. Ei ole siis hätää.
Sille en voi mitään, jos sinun mielestäsi kuulostan säälittävältä. Olen kuitenkin onnellinen äiti jolla on onnellinen lapsi.:) Siinä ei liene mitään säälittävää.
et kai sä idiootti kuvittele että kaikki on samanlaisia kuin sä!!!???